3) Laki rikoslain 2 a luvun 4 ja 6 §:n muuttamisesta
Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):
Rouva puhemies! Äskeiseen metsäkeskusteluun haluaisin
sanoa vielä sen verran, kun totesin, että Suomi
on puutuoteteollisuuden, korkean jalostusasteen teollisuuden ...
Toinen varapuhemies:
Puhutaan rikoslaista!
... kehitysmaa, niin siitä kertoo jotakin se, että metsämuseo
Suomessa on rakennettu betonista.
Mutta, arvoisa puhemies, tämä esittelypuheenvuoro
koskee sakon muuntorangaistuksen palauttamista. Kaupan liiton mukaan
kauppaan kohdistunut rikollisuus on ollut voimakkaassa kasvussa.
Poliisille ilmoitettujen myymälävarkauksien määrä kasvoi
vuoden 2009 syyskuun loppuun mennessä yli 10 prosenttia,
siis vuoden kuluessa. Vuoden 2007 syyskuusta vuoden 2009 syyskuuhun
varkauksien määrässä oli kasvua
yli 20 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tämä kasvu on
ollut vieläkin nopeampaa. Myymälävarkaudet
aiheuttavat taloudellisten tappioiden ohella myös turvattomuuden
lisääntymistä sekä kaupan henkilökunnan
että asiakkaiden keskuudessa.
Vähittäiskaupan hävikki Suomessa
on noin 1,3 prosenttia, josta suurin osuus on nimenomaan näpistysrikollisuuden
aiheuttamaa. Euroiksi muutettuna tuo tarkoittaa noin 450 miljoonan
euron hävikkiä, siis 450 miljoonan euron hävikkiä,
ja noin 135 miljoonan euron kustannuksia myymälävarkauksien
estämiseksi. Kaupan liiton mukaan sakon muuntorangaistuksen
poisto on saanut varsinkin taparikolliset suhtautumaan välinpitämättömästi
kiinnijäämisen seurauksiin.
Arvoisa puhemies! Myös kansalaisten oikeustajua on
koetellut vuosi sitten elikkä kesällä 2008 lievennetty
rikoslain kohta, jonka mukaan uhkasakkoja ja poliisin kirjoittamia
sakkoja ei enää voida muuntaa vankeudeksi. Tavoitteena
tällä eduskunnan lainmuutoksella oli vähentää sakkovankien
määrää. Yhdeksi tärkeimmäksi
perusteluksi esitettiin tuolloin, että sakon muuntorangaistusta
suorittavat ovat pääosin päihdeongelmaisia
ja vakavasti syrjäytyneitä ihmisiä, joista ei
ole sakkojen maksajiksi. Sakon muuntorangaistus on nyt palautettava,
ja näiden päihdeongelmaisten ja syrjäytyneiden
auttamiseksi on löydettävä muunlaiset
keinot.
Perustelut sakon muuntorangaistuksesta luopumiselle olivat monen
suomalaisen, todella monen suomalaisen, oikeustajun vastaisia. Useimmillehan
on jo pienestä pitäen opetettu, että rikoksesta
joutuu vastuuseen ja siitä seuraa myös rangaistus.
Poliisin tehtävänä on ollut ottaa rikollisia
kiinni ja saattaa heidät teoistaan vastuuseen. On ollut
täysin luonnollista, että maksamattomista sakoista
viime kädessä tuomittaisiin vankeuteen. Muuntorangaistuksesta
luopumisen jälkeen tilanne on kuitenkin se, että varattomat
henkilöt voivat näpistellä, ajella ja
tehdä muita vähäisiä rikoksia
ilman mitään tosiasiallisia seuraamuksia.
Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö ja Kaupan liitto
ovat aloittaneet yhteistyön etsiäkseen keinoja
estää ja vähentää kauppaan
kohdistuvia rikoksia. Työryhmä muun muassa pohtii,
voitaisiinko näpistelijöille asettaa esimerkiksi
porttikieltoja joihinkin kauppoihin. Tosiasia on se, ettei tuollaisilla
keinoilla tule olemaan mitään käytännön
merkitystä, eikä suomalaisessa yhteiskunnassa
tuollaisia keinoja tule ottaa käyttöön.
Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta
ei ole oikein, että toinen saa rikoksestaan sakkorangaistuksen,
joka pannaan myös täytäntöön, mutta
toiselle määrättävä samanlainen
rangaistus jää vain nimelliseksi. Sakon muuntorangaistuksesta
säädetty laki tulee kumota, jotta lainsäädäntö vastaisi
suomalaisten oikeustajua ja antaisi myös selkeän
viestin siitä, että tehdystä rikoksesta
seuraa rangaistus.
Sampsa Kataja /kok:
Rouva puhemies! Kun eduskunta hyväksyi tuon ed. Hemmilän
mainitseman lain, jossa sakon muuntomahdollisuus poistettiin sanotuilta
osin, niin eduskunta edellytti tuolloin, että valmistellaan
tarvittavat ehdotukset sääntelyksi, jolla rajataan
rangaistusmääräysmenettelyn käyttö pois
tilanteista, joissa tekijä on menettelyllään
osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Myös oikeusministeriössä asetettu
muuntorangaistustyöryhmä päätyi
tuolle kannalle ja on ehdottanut säännöstä,
jonka mukaan sakkorikoksillaan piittaamattomuutta osoittaneiden
henkilöiden sakot voitaisiin tulevaisuudessa taas muuntaa
vankeudeksi. Jostakin syystä oikeusministeriöstä tuota
esitystä, jota eduskunta yksimielisesti edellytti ja jota
muuntorangaistustyöryhmä on myös esittänyt,
ei ole tänne tullut. Siksi ed. Hemmilän lakialoite
on aivan perusteltu, ymmärrettävä.
Viimeksi eilen kuulin entiseltä kansanedustajalta,
kun hän oli R-kioskilla törmännyt henkilöön,
joka tuli oman korkinavaajan kanssa kioskiin ja alkoi nauttia liikkeen
tuotteita ja syömään suklaapatukoita,
että poliisit eivät tulleet edes paikalle vaan
vartiomiehiä pyydettiin poistamaan henkilö paikalta
nimenomaan tästä syystä, että mitään
tosiasiallista seuraamusta tuosta käyttäytymisestä ei
ole tullut. Siksi ed. Hemmilä on aivan oikealla asialla
kiinnittäessään tähän
tärkeään kysymykseen huomiota.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä perusteli omaa lakiesitystään
monella seikalla. Itse henkilökohtaisesti en ole vakuuttunut,
jos tähän systeemiin palataan, että tämä välttämättä parantaisi
tilannetta. Nimittäin nämä henkilöt,
kun tässä viitataan päihdeongelmaisiin ja
vakavasti syrjäytyneisiin henkilöihin, eivät
ole ennen tällä sakolla parantuneet eivätkä jatkossakaan
varmasti parannu. Nyt on muistettava, että ensinnäkin
vankilapäivät maksavat satoja euroja ja varmasti
monet henkilöt, jotka vankilaan joutuvat, siellä mahdollisesti
jatkossa oppivat käyttämään
ja heillä on tilaisuus käyttää ja
jatkossa käyttävät huumausaineita esimerkiksi
enemmän. Ehkä tämä rikollisuus
vielä tavallaan lisääntyy siellä.
Vankilamaailma ei välttämättä ole pehmeä,
päinvastoin, varmasti kova. Uskon, että yhteiskunnalle
lasku on sitten jatkossa suurempi, jos ja kun nämä kyseiset
henkilöt sitten tekevät vakavampia rikoksia, ja
toisaalta heidän kohdallaan sitten käy niin, että tavallaan
tämä rikoskierre voimistuu.
On aivan oikein tietysti se, että etsitään
niitä keinoja, että tavallaan laki tai lainmuutos
ei innostaisi ihmisiä näitten rikosten tekemisiin,
mutta omalta osaltani pyrin myös pohtimaan, ja tässä jo
pohdin, näitä vaihtoehtoja, että ei se
ainakaan jokaisen kohdalla paras vaihtoehto ole sekään,
että osoitetaan suoraan vankilan ovea.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Ei nyt sentään säästöjen
nimissä kaikkea kannata tehdä. Tässä nyt
on nähty, mihinkä se johtaa, kun ruvetaan säästöjen
nimissä vankilukujen perusteella tekemään
päätöksiä.
Ed. Kähköselle sanoisin, että nämä herrat
eivät ole mitään ensikertalaisia. He
ovat ammattilaisia anastajia, jotka tekevät pientä rikosta,
jotka saavat pieniä rangaistuksia, sakkoja, ja nyt kun
meni se viimeinenkin mahdollisuus, että se ryyppäämiskierre
saatiin sillä muuntorangaistuksella katkaistua, niin nyt
ei tule edes sitä katkoa siihen.
Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Kataja täällä totesi,
ehkä kokoomuksen edustajat saatiin "höynäytettyä"
sen hallituksen esityksen taakse näillä oikeusministeriön
lupauksilla. Muistan, miten ed. Kataja puolusteli täällä,
kun kritisoin sitä. (Ed. Hemmilä: Minua ei saanut
lankaan!)
Nyt, arvoisa puhemies, hän rehellisesti kertoi, mikä tilanne
on, jonka asian olen kuullut myös ryhmämme edustajalta,
joka on lakivaliokunnassa. Sen johdosta toivoisin kyllä,
että lakivaliokunta ottaisi tiukan kannan siihen, saisi
vielä selvän selvityksen, koska minä ymmärsin,
että se oli todellinen lupaus, että oikeusministeriöstä tulee jokin
selvitys.
Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä nyt osittain
kävi ilmi jo ed. Katajankin puheenvuorosta se, että käytännön
elämässä, täytyy sanoa näin valitettavasti,
poliisit ovat täysin turhautuneet siihen, että enää ei
kannata kirjoittaa turhaan niitä rangaistusmääräyksiä,
koska niillä ei ole mitään merkitystä muutamien
henkilöitten koh- dalla.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Katajan kanssa muistamme tuon 2008 kevään,
kun tätä mietintöä valmisteltiin
lakivaliokunnassa. Tämä oli erittäin
kiistelty, ja tässä oli hyvin monta erilaista
kysymystä silloin. Mutta nimenomaan tästä oikeusministeriön
selvityksestä ja selvittelystä, että sieltä tulee
riittävästi meille lakivaliokuntana ja eduskuntana
tietoa, jotta voidaan tarvittaessa puuttua tähän
asiaan, nyt voidaan kyllä todeta se, että tätä selvitystä ei ole
saatu. Sitä minä henkilökohtaisesti peräänkuuluttaisin.
Tuon lain sisältö oli silloin se, että nimenomaan
nämä tällaiset päihdeongelmaiset
... Mutta niin kuin ed. Vistbacka tuossa edellä totesi, tätä ovat
nyt sitten oppineet käyttämään
tietyt tahot. Ne tietävät sen rajan, sen portaan,
ja kun sen portaan ylitse ei mennä, niin ei siitä ole
mitään seuraamusta. Näpistysten määrä on
noussut valtavasti, ja poliisit ovat todella turhautuneita kirjoittamaan
sakkoja, koska niillä ei ole mitään merkitystä.
Se on vähän kuin puhaltaisi tuuleen. Siinä mielessä olen
tämän ed. Hemmilän lakialoitteen
kannalla, ja pidän sitä täysin perusteltuna,
että palautettaisiin tämä entinen tilanne.
Me voimme miettiä kyllä näille päihdeongelmaisille ja
näille muita paikkoja, muita kanavia, joissa saataisiin
sitten heidän kierteensä katkeamaan. Sen takia
on todella, arvoisa rouva puhemies, perusteltu tämä lakialoite.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Vapautettu kaupan aukioloaika oli myös
yksi syy lisäämään tuntuvasti
näitä ongelmia, ja olen ed. Hemmilän
kanssa samoilla linjoilla.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Kähkönen epäili
sitä, onko tällä kysymyksellä vaikutusta
rikollisuuteen. Tämän lakimuutoksen jälkeen
näpistysrikollisuus on räjähtänyt
käsiin, ja sen näpistysrikollisuuden kustannuksia
yhteiskunnalle ei lasketa kymmenissä vaan yli sadassa miljoonassa
eurossa, ja me puhumme täällä muutamasta
sadasta eurosta vankipäivän kustannuksissa. Ei
se ole yhteiskunnalle ilmaista, jos se on pois kaupan alalta. Se
on jokaisen kuluttajan taskusta pois, mitä nämä näpistelijät
vievät. On päivänselvää,
että tämä vaikuttaa siihen yleiseen moraalikäsitykseen,
mikä yhteiskunnassa vallitsee. Seuraako rikollisesta teosta
todellinen rangaistus vai eikö siitä seuraa mitään
rangaistusta? Kun todella on näin, että poliisi
ei edes enää vaivaudu paikalle, ei kirjoita mitään
sakkoja tällaisista teoista, niin on aivan selvää,
että myös uudet tekijät ajautuvat ikävä kyllä tälle
tielle ja alalle.
Mitä sitten tulee ed. Vistbackan toteamukseen siitä,
että hallituspuolueiden jäsenet höynäytettiin
mukaan tähän lakimuutokseen, niin tunnen todella
olevani höynäytetty. Meille erikseen suorastaan
vannottiin, että ettekö te luota siihen, että tämä esitys
tulee. Ja eduskunnan ponnessa eduskunta yksimielisesti edellytti,
että kun tämä esitys tulee, niin jo silloin
olisi voimassa tämä piittaamattomuuspoikkeus,
eli piittaamattomuudesta voitaisiin tämä muunto
edelleen suorittaa. Mutta näin ei ole tapahtunut, ja ainakin
minä koen todella olevani oikeusministerin taholta höynäytetty.
Johannes Koskinen /sd:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallituspuolueiden
taholla on tultu tajuihinsa tässä asiassa. Ne
kritiikin kohteet, joita oppositiosta tähän toimimattomuuteen
silloin kohdennettiin, ovat nyt valitettavasti osoittautuneet aika
lailla todeksi. Aika helposti on vedottu usein, että Ruotsissa
pärjätään ilman sakon muuntorangaistusta,
mutta siinä on kaksikin seikkaa, jotka erottavat tilanteen.
Ruotsissa on ollut pitkään tilanne, että sakon
muuntorangaistuksen tuomitseminen on kovin korkean kynnyksen takana.
Siellä tuomitaan saman tyyppisistä teoista, joista
meillä annetaan päiväsakkoja, herkemmin
lyhyitä vankeusrangaistuksia, eli oikeuslaitos on ottanut
toisenlaisen keinon pysäyttää rikollinen
toiminta käyttämällä näitä vankeusrangaistuksia.
Toinen on sitten se, mistä Suomenkin oikeuslaitosta
hyvin voisi kritisoida, onko näpistyksen ja varkauden raja
oikea. Silloin, jos tehdään jatkuvasti — ja
kun meillä vähän turhan mekaanisesti
ajatellaan, että kun näpistys jossakin tilanteessa
ulotetaan jopa satojen eurojen arvoisiin tuotteisiin ja sitten tätä samaa
rajaa pidetään silloin, jos joku henkilö tai
joku henkilöryhmä anastaa säännönmukaisesti
kymmenien eurojen, satojen eurojen arvoisia tuotteita, kun kuitenkin pitäisi
katsoa sitä rikollisen toiminnan kokonaisuutta ja katsoa
myös se rikosluokittelu sen mukaan — silloin,
jos on tämmöisestä toistuvasta toiminnasta
kyse, sen tulisi mennä suoraan varkauden puolelle ja sen
mukaan sävyttää myöskin tutkinta-
ja oikeuskäsittely.
Tässä mielessä on tällaista
uudelleentutkiskelun paikkaa sekä lainlaatijoilla että lainkäyttäjillä.
Kaikkien edun mukaista on se, että ei suosita rikollista
käyttäytymistä ja se katkaistaan tehokkailla
yhteiskunnan toimilla.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Oli erittäin mukava kuunnella
edellisen oikeusministerin, ed. Johannes Koskisen, pohdintaa tästä laista
ja nimenomaan näpistyksen ja varkauden välisistä eroista.
Minun mielestäni, jos en nyt ihan väärin
muista sitä tilannetta, kun 2008 säädettiin
tätä lakia, mihin ed. Hemmilä nyt esittää muutosta,
meillä oli hiukan yli 3 000 vankia kokonaisuutena
Suomessa tuolloin (Ed. Hemmilä: 3 100!) ja niistä oli 200
kappaletta sakkovankeja. Eli ei se määrä nyt järin
suuri ollut kokonaisuutena, mutta se kyllä täytyy
sanoa, että sen jälkeen, kun tämä laki muuntamattomuudesta
säädettiin, tämä ongelma on
kyllä räjähtänyt käsiin.
Minä edelleen totean sen, että kun tuota mietittiin
ja tehtiin tuota mietintöä, se ei ollut suinkaan
kiistaton, vaan sitä pohdittiin hyvin kauan aikaa ja puntaroitiin
eri kanteilta, ja se, millä se harmonia löytyi
valiokunnassa, oli nimenomaan se, että me saamme riittävässä määrin
ministeriöstä selvitystä, mitä heijastevaikutuksia
tällä lailla on ja kuinka tämä on
muuttunut. Mutta voin sanoa kyllä, että tuo laki
on ollut kokonaisuutena aika lailla epäonnistunut silloin,
kun se säädettiin, nyt näin jälkikäteen
kun katsoo. Mutta se on tehty ja siihen pitää nyt
minun mielestäni lähteä tekemään
muutoksia.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Kuunnellessani joitakin edustajien puheenvuoroja
minulle tuli se kuva, että onko puheenvuoroni käsitetty
väärin. En toki pidä yhdentekevänä sitä,
suorittaako joku henkilö näpistyksen tai varkauden.
Toki, jos tehdään rikos, siihen on puututtava.
Tosiaan peräänkuulutan niitä keinoja,
joilla sitten tietysti tähänkin epäkohtaan
saadaan parannus.
Niitä epäonnistuneita lakeja on tietysti tässä talossa
tehty useitakin. Viittaan muun muassa handsfree-lakiin, eli me tiedämme,
että se on sellainen laki, jota ei periaatteessa voi valvoa.
Näitä lakiesityksiä edustajakollegatkin
ovat tehneet, joita ei voi valvoa. Mutta pohdin tuossa niitäkin asioita,
että se voi joittenkin kohdalla johtaa myös huomattavasti
huonompaan tilanteeseen. Toki en ammattini puolesta ole näitten
henkilöitten kanssa ollut tekemisissä.
Sitten täällä joissakin puheenvuoroissa
viitattiin siihen, että poliisi ei edes vaivaudu paikalle. Tässä voi
olla tietysti kyse turhautumisesta, mutta toisaalta on syytä tässäkin
yhteydessä viitata tuottavuusohjelmaan. Tällä hetkellä tilanne
on esimerkiksi omassa maakunnassani sellainen, että jos
partio lähtee Lieksasta, niin Joensuusta 100 kilometrin
päästä tulee toinen poliisi kyseiseen
partioon ja sitten lähdetään johonkin
suuntaan. Eli on isommat yksiköt, kihlakuntauudistus oli
osin epäonnistunut, byrokratiaan menee resursseja jne.
Jopa toimintavalmiusajat joillakin paikkakunnilla ovat jo lähes
50 minuutin mittaisia. Eli kyllä tilanne on mennyt tässäkin
suhteessa huonompaan suuntaan.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kähkösen kanssa
voin olla tästä hänen viimeksi esille
ottamastaan asiasta täysin samaa mieltä, eli keskittäminen
on vaikeuttanut poliisin toimintaa ja näkyvyyttä nimenomaan
reuna-alueilla.
Arvoisa puhemies! Tämän ed. Hemmilän
lakialoitteen perusteluihin nimenomaan voi yhtyä siltä osin,
että on ihmisiä, jotka osaavat käyttää valitettavasti
ammattimaisesti hyväkseen sitä, kun me säädämme
väärän sisältöisiä lakeja.
Se, mitä ed. Johannes Koskinen otti esille, pitää täysin
paikkansa, eli meidän oikeuskäytäntömme
seurauksena rajat näpistyksen, varkauden ja törkeän
varkauden välillä ovat jotenkin sumentuneet sillä tavoin,
että yhä enemmän käytetään
sakkorangaistusta ja nimenomaan tulkitaan näpistykseksi,
vaikka omaisuusarvo on suhteellisen suuri ja voisi tulkita ainakin
vanhan lain mukaan — itse olen ollut sitä soveltamassa — että on
jopa ammattimaisesta rikoksenteosta kyse. Silloin minun mielestäni
ei voi enää olla koskaan kyse näpistämisestä,
koska se on jatkuvaa ja ammattimaista. Silloin pitäisi
olla aina vankeusrangaistuksen puolella ja ainakin ehdottomasti oikeuden
päätös.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Näpistys tuo tietysti runsaasti
kuluja kaupalle tuotteitten häviämisenä,
kontrollointina ym., ja kuka muu ne maksaa kuin tietysti kuluttaja.
Heli Järvinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kaikenlaiset näpistykset ja varkaudet
ovat ilman muuta ikäviä ja vahingollisia, ja niiden
puolesta en halua käyttää puheenvuoroa.
Sen sijaan haluaisin käyttää puheenvuoron
oikeusministerin ja oikeusministeriön puolesta.
Kuten monet kollegat muistavat, lakia käsitellessä oikeusministeriö ja
oikeusministeri lupasivat asettaa työryhmän seuraamaan
tilannetta. Näin myös tehtiin. Tämä työryhmä on
saanut lausuntonsa valmiiksi, ja se on tällä hetkellä parhaillaan
lausuntokierroksella. Tämän työryhmän esityksen
mukaan nykyisistä rangaistusmuodoista mikään
ei sovellu erityisen hyvin nimenomaan näille sakon muuntorangaistuksesta
vapautuneille sakon saajille. Siitä syystä tällä hetkellä asiaa
pohtii yhdyskuntaseuraamustoimikunta, joka miettii sitten vaihtoehtoisia
seuraamuksia. Tämä kestää vielä jonkun
aikaa. Lisäksi ministeri Brax etsii parhaillaan yhdessä Kaupan liiton
kanssa erilaisia ratkaisuja, joilla näihin näpistysongelmiin
voidaan puuttua itse näpistysten näkökulmasta,
mutta tietysti myöskin työturvallisuuden lisäämisen
näkökulmasta.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Järvinen puhui aidasta, kun
ainakin itse puhuin seipäistä. Eduskunta nimittäin
edellytti kahta asiaa tuon sakonmuuntokysymyksen yhteydessä.
Se edellytti sitä, että näiltä piittaamattomilta
tekijöiltä poistetaan tämä mahdollisuus
tehdä rikoksia ilman seuraamuksia, ja toisaalta toisessa
ponnessaan eduskunta edellytti sitä, että haetaan
se vaihtoehtoinen seuraamus tuolle muunnolle. Tuon ensimmäisen
asian osalta nimenomaan edellytettiin, että asia tuodaan
eduskunnan käsittelyyn niin, että se voitaisiin
saattaa samaan aikaan voimaan kuin tuo silloin säädetty laki.
Tähän päätyi myös tuo
muuntorangaistustyöryhmä, mutta tästä huolimatta
ei oikeusministeriöstä eikä hallitukselta
ole tullut sitä esitystä, jota täällä yksiselitteisesti
on edellytetty. Tämä rangaistusjärjestelmän
kokonaisuuteen liittyvä kysymys on osasyynä siihen,
miksi nyt valmistelussa ollut valvontarangaistusuudistus, eli tämä kansan
termeillä sanottuna pantarangaistusuudistus, on nyt hallituksen
uudelleen harkittavana.
Me kokoomuksessa emme voi hyväksyä sitä, että rangaistusjärjestelmään
tuodaan tällaisia osittaisuudistuksia, joiden osalta parannuksia
luvataan mutta niitä ei sovitulla tavalla oikaista.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Järvinen tuossa edellä kertoi
näistä sakkovangeista, ja tilanne oli kyllä todella
tietysti näin kuin hän tuossa edellä totesi.
Silloin kun oli nämä 200 kappaletta sakkovankeja,
he olivat niin sanotusti syrjäytyneitä, päihdeongelmaisia ja
tipahtaneet näistä yhteiskunnan rattaista pois. Heille
tarkoitettiin silloin hyvää tämän
lain säätämisen myötä.
Mutta minä nyt edelleen totean ja toistan sen, että sen
jälkeen, kun tämä laki saatettiin voimaan,
tätä lakia ovat oppineet käyttämään
muut, eivät yksistään nämä päihdeongelmaiset,
joita varten tämä säädettiin.
Tämä ajatus, että näin saattaa
käydä, oli jo silloin valiokunnassa mielessä,
ja näinhän tässä sitten kävikin.
Sen takia me panimme siihen mietintöön nämä ponnet
ja seurantavelvoitteet.
Minun mielestäni meillä pitää olla
mahdollisuus palata tähän lakiin. Jos Kaupan Keskusliitto kertoo,
että näpistysten määrä on
oleellisesti noussut, poliisi ei pysty tekemään
mitään eikä pystytä sakottamaan,
koska sillä sakottamisella ei ole mitään
merkitystä, niin kyllä meidän tällainen
höltyminen pitää saada täällä talossa
kuriin. Eduskunta on sitä varten, eduskunnan pääasiallinen
tehtävä on säätää lakeja,
ja meillä pitää olla varaa ja mahdollisuutta
myös keskustella tästä asiasta.
Heli Järvinen /vihr:
Arvoisa rouva puhemies! Ilman muuta olemme valmiita keskustelemaan
laeista, ja jos rahaa löytyy, niin sakon muuntorangaistukset
voidaan myöskin kumota tai niiden peruminen voidaan kumota.
Haluan muistuttaa vielä eräästä asiasta,
kun näitä lukuja vertaillaan. Näiden
näpistysten lisääntymiseen on tietysti
vaikuttanut, en tiedä kuinka paljon tämä laki
mutta ainakin ja erityisesti, taantuma. Varkauksien määrä verrattuna näpistysten
määrään on noussut koko ajan
enemmän kuin näpistysten, ja tämä sakon
muuntoihin tehty muutos ei vaikuta mitenkään näihin
varkauksista tuomittuihin sakkoihin ja niiden muuntamiseen.
Jos toivotte lukuja, niin viime vuonna yhdeksän ensimmäisen
kuukauden aikana varkaudet lisääntyivät
30 prosenttia ja samassa ajassa näpistykset lisääntyivät
9 prosenttia oikeusministeriön lukujen perusteella ja mukaan.
Eli nämä luvut eivät antaisi sitä suuntaviivaa,
että vain tämä laki olisi lisännyt
nimenomaan näpistyksiä.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! En tiedä, minkä langan päästä noita
lukuja tulee, mutta niin kuin äsken totesin, niin keskeistä on se,
miten tämä laki on vaikuttanut yhteiskuntamoraaliin
ja siihen, miten uusia henkilöitä ajautuu tällaisen
toiminnan, rikollisuuden, piiriin. Rikoksenteon riskittömyys,
se, että ei tehdä ilmoitusta, ei ole minkään
näköistä seuraamusta, sehän
johtaa juuri siihen, että myös nuoria, sinänsä aiemmin
lainkuuliaisia, hyvin kasvatettuja ja hyvän etiikan omaavia
henkilöitä ajautuu tälle tielle.
Mikään näistä ilmoittamattomista
teoista ei päädy noihin tilastoihin. Kun poliisille
ei tehdä ilmoitusta, niin ei siitä myöskään
tule merkintää mihinkään tilastoon.
Kaikki nämä aiemmin keskustelussa todetut R-kioskivarkaudet
jäävät näiden tilastojen ulkopuolelle.
Se on se ongelma, mikä tässä nyt näkyy.
Siis ei puhuta muutamista sadoistatuhansista, muutamista miljoonista,
vaan jo aiemmin puhuttiin reilusti yli sadasta miljoonasta eurosta — mitä on
kaikkien meidän kuluttajien taskusta tämä myymälävarkaus.
Rahasta tämä ei ole alun alkaenkaan ollut kiinni.
Kun katsotaan tätä kokonaisuutta, niin kyse on
ollut pelkästään ideologisesta valinnasta.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kollegoja
osallistumisesta aktiivisesti tähän keskusteluun
aiheesta, joka on paljon puhuttanut kansalaisia ja joka puhutti
silloin vuoden 2008 keväällä myöskin
eduskuntaa.
Kyse ei todellakaan nyt ole mistään lillukanvarsista,
kyse on tosiaan vähintään 0,5 miljardin euron
summasta, joka näitten näpistysten kautta kaupoista
häviää. Ei tietenkään
tällä muuntorangaistuksella niitä kaikkia
näpistyksiä saada pois. Näpistyksiä tehtiin
ennenkin, silloin kun oli muuntorangaistuslaki voimassa, mutta näpistysten
määrä lisääntyi kymmenillä prosenteilla,
kun tämä muuntorangaistus kumottiin.
Kun eduskuntakin joskus tekee virheitä, niin eduskunta
onneksi on se paikka, jossa tällaiset lainsäädäntövirheet
voidaan korjata. On hyvä, että täällä salissa
keskustelussa on ollut mukana myöskin lakivaliokunnan jäseniä.
Lakivaliokunnalla on täysi valta ottaa tämä aloite
nyt käsittelyyn ja tuoda se tänne täysistuntoon
sitten hyväksyttäväksi. Tällä tavalla
tulee eduskunnan tällä vaalikaudella tekemä erittäin
iso virhe korjattua. Toivon lakivaliokunnassa viisasta asiaan paneutumista
ja niitten johtopäätösten tekemistä,
mitä tämä edellyttää.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Sen verran vielä näpistyksistä,
että ne tosiaan ovat kyllä varmaan vähentyneet,
niin kuin olen monen kauppiaan kanssa puhunut. Koska on aivan tarpeetonta,
ei ole mitään hyötyä tehdä ilmoituksia
niistä, aikaa kuluu. Varkaudet on eri asia, ne on monta
kertaa vakuutettuja, niissä on vakuutusyhtiötkin
mukana ja muuta, mutta näpistyksissä ei ole tippaakaan
hyötyä.
Keskustelu päättyi.