Arvoisa puhemies! Säätiedotus merenkulkijoille on osa Yleisradion tehtävää. Mutta ei siinä kaikki, Yleisradio tarjoaa kansalaisille myös Pikku Kakkosen, olympiakisat, Kotikadun ja Radion sinfoniaorkesterin ja paljon muuta laatuohjelmaa. Yleisradioyhtiön talous on tasapainossa, ja yhtiö on toimintakyvyltään nyt huippukunnossa. Katsojaluvut ja luotettavuusarviot kertovat, että kansalaiset arvostavat Ylen monipuolista tarjontaa. Suomalaisten omalla mediayhtiöllä Yleisradiolla on ollut laaja poliittinen tuki yli puoluerajojen.

Tältä pohjalta oli luontevaa, että te, ministeri Lindén, asetitte parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan ehdotukset Yleisradion julkisen palvelun määrittelystä ja laajuudesta sekä rahoituksen järjestämisestä. Työryhmän yksimielinen loppuraportti valmistui huhtikuussa vuosi sitten. Sen jälkeen asiassa ei olekaan tapahtunut mitään. Tätä on vaikea ymmärtää, kun pohjana on työryhmän yksimielinen raportti, joka sisältää poliittisen yhteisymmärryksen siitä, miten Yleisradion asemaa tulee kehittää. Ministeri Lindén:

Miksi ette ole tuonut eduskuntaan hallituksen esitystä asiasta?

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Parlamentaarisen työryhmän tehtävään kuului rahoituksen selvittäminen, niin kuin hallitusohjelmassa luvattiin, ja työryhmä teki työtä käskettyä. Mutta kun keskustellaan Ylen toiminnan, julkisen palvelun tehtävän, laajuudesta, sen valvonnasta, hallinnosta ja rahoituksesta, tämä kokonaisuus on kuitenkin suurempi kuin tämän parlamentaarisen työryhmän asettamistehtävän toimenkuva. Rahoittamisjärjestelmän osalta lähes jokainen eduskuntapuolue ja hallitusryhmä olivat myös vaatimassa selvityksiä, millä tavoin tätä tulevaa Ylen maksua, mediamaksua, kompensoitaisiin pienituloisille. Tämän työryhmän työ on päättymässä lähiviikkoina, ja siltä osin pääsemme selvyyteen, tuleeko kompensaatiota mediamaksuun vai ei. Tämä on yksi syy, miksi järjestelmää ei ole viety eteenpäin. Toinen syy on ollut se, että tämän päivän moniarvoisessa viestintäympäristössä on erittäin tärkeää, että julkisen palvelun tehtävää valvotaan ja ohjataan, ja tämän päivän hyvä hallinto edellyttää, että valvonta ja ohjaus ovat eri koreissa.

Arvoisa puhemies! Lintilän työryhmän loppuraportti tarkastelee paitsi Yleisradion rahoitusta myös Yleisradion tehtävää, uuden teknologian käyttöä ja ohjelmistotarjonnan laajentamista. Lisäksi otetaan kantaa Yleisradion hallinnon kehittämiseen nykyajan vaatimukset huomioiden, eli siinä on aika paljon tavaraa kuitenkin. Kun aikaa työryhmän esityksistä on kulunut kohta vuosi, ei voi kuin ihmetellä, miksei työryhmän eväillä ole päästy kuitenkaan nopeammin eteenpäin. Kerroitte, arvoisa ministeri, joulukuun 9. päivänä ja täällä kyselytunnilla, että hallituksen esitys olisi lausuntovaiheessa helmikuun alussa. Tällaista esitystä ei ole näkynyt, ja nyt olemme jo maaliskuussa.

Kansalaisten kannalta on kohtuutonta, että hallitus ylläpitää epävarmuutta Yleisradion tulevaisuudesta. Ihmiset ovat huolissaan tv-kanavien vähentämispuheista, maakuntaradioiden asemasta, urheilun ja elokuvien, kotimaisen draaman ja lastenohjelmien tulevaisuudesta. Ministeri Lindén, mikä estää nyt etenemästä Lintilän työryhmän ehdotusten pohjalta, kun siellä oli paljon muutakin kuin tämä rahoituspuoli? Miksei tuo parlamentaarisen työryhmän yhteisymmärryksessä tekemä raportti kelpaa?

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Hallitusryhmien puheenjohtajat ovat syksyllä käsitelleet rahoituksen tasoa ja linjanneet silloin, että vuonna 2011 rahoituksen taso, kertymätaso, on 450 miljoonaa, niin kuin Lintilän raportissa esitettiin. Näin ollen Ylen lähitulevaisuuden rahoitus on turvattu ja julkisen palvelun tehtävää voidaan laadukkaasti ja hyvin suorittaa. Kysymys on Yleisradion rahoituksen turvaamisesta tämän uuden järjestelmän puitteissa pitemmällä aikavälillä, ja siihen oleellisesti liittyy se kysymys, miten julkisen palvelun tehtävää ohjataan, omistajaohjataan. Sitä tekee eduskunta, tästä lähtee hallituskin. Mutta kysymys on myös siitä, millä tavoin sitten tämän julkisen palvelun tehtävän suorittamista valvotaan, ja tämä tällä hetkellä ei ole kirkasta nykyisessä yleisradiotoiminnassa. Hallitus tällä hetkellä hakee yhteistä näkemystä siitä, millä tavoin nämä kaksi asiaa voidaan yhdistää tähän rahoitukseen.

Arvoisa puhemies! Jos katsomme tulevaisuuteen, digitalisaatio etenee jättiläisharppauksin. Digitalisaatio parantaa palvelua, ja palvelut, kuten Ylen toiminta, siirtyvät enenevästi nettiin, kun televisio ja tietokone yhdistyvät. Nyt ministeriö Lindénin johdolla aikoo kaventaa Ylen toimintaa juuri internetissä. Mitä tämä linjaus tarkoittaa? Lopetetaanko mahdollistajastrategia vai eikö Yle enää saa toimia internetissä?

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole kaventamassa Ylen toimintaa. Hallituksen esitys tulee olemaan teknologianeutraali, joka mahdollistaa kaikki jakelukanavat. Kysymys on lähinnä siitä, että kun Yleisradio julkistaa uusia palvelujaan uudessa mediassa, kuten komission tiedonannossa lähdetään, ne tulee arvioida riippumattoman ulkopuolisen tahon toimesta, ja tätä pohditaan, millä tavoin tämä käytännössä järjestetään. Hallitus ei ole kaventamassa Ylen nykyistä tehtäväkenttää.

Arvoisa puhemies! Yleisradio on korvaamattoman tärkeä suomalainen tiedonvälitysyhtiö, se on korvaamaton kulttuurin välittäjä ja myös suomalaisen kulttuurin luoja, ja sille pitää turvata ehdottomasti riittävät resurssit.

Tuo työryhmä, joka Lintilän johdolla toimi, teki oman esityksensä, joka olisi tarkoittanut ja tarkoittaisi sitä, että pääosalla, itse asiassa kaikilla, jotka maksavat nyt tv-maksua, mediamaksu olisi pienempi, useita kymmeniä euroja vuodessa pienempi. Mutta ovat myös pienituloiset ihmiset. Heillä on vaikeuksia jo muutoinkin, ja jos te päädytte tähän mediamaksuun, mitä tämä parlamentaarinen työryhmä esitti, niin kyllä näitä pienituloisia vastaan pitää mennä. Siinä löytyvät keinonsa. Perusvähennystä voidaan nostaa vastaavalla summalla sitten vuonna 2012, jolloin se on vastaantulo, ja toisaalta toimeentulotukilain muutos on mahdollinen. Eli oletteko te valmis tulemaan pienituloista kansaa vastaan, jotta Yleisradio saa ne resurssinsa ja säilyttää riippumattomuutensa, joita se tarvitsee?

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä pienituloisia televisiomaksun maksajia kompensoidaan toimeentulotuen kautta. Toimeentulotuen perusosassa on 84 euroa kuukausitasolla varattu mediapalvelujen kompensaatioon. Tämä pitää sisällään televisiomaksun, puhelinpalvelut ja sanomalehden tilauspalvelut. Tämä on se tapa, jolla tällä hetkellä yhteiskunta tukee pienituloisia televisiomaksun maksaneita. Tällä hetkellä ministeri Hyssälän asettama työryhmä pohtii sitä, löytyykö muuta tapaa vai onko tulevaisuudessakin lähtökohta sama eli toimeentulotuen kautta.

Herra puhemies! Ei tämä mediamaksu kyllä tällaisena esityksen pohjalta ihan käyttökelpoinen malli ole. Meillä on esimerkiksi eläkeläisiä, jotka ovat hyvin pienillä tuloilla, ja heillä ei ole mitään välinettä, jolla Yleisradion palveluja käyttäisivät, eikä heitä ole kohtuullista ajaa toimeentulotukiluukulle sen takia, että joutuvat maksamaan tällaisen maksun, johon ei vastinetta saada. Eli siinä mielessä tarvitaan kyllä vielä pitkälle harkintaa, että saadaan oikeudenmukainen järjestelmä.

Sitten tämä toinen puoli eli hallinnon uudistaminen. Edellinen hallinnonuudistus tehtiin Ylessä muutama vuosi sitten ja siirryttiin ulkoiseen hallitukseen ja sitten säilytettiin kuitenkin hallintoneuvosto. Mielestäni hallintoneuvosto olisi ehkä syytä vieläkin säilyttää eikä siirtää hallituksen ja hallintoneuvoston päätösvaltaa tai sitä valtaa, mikä niillä nyt on, ulkopuolisille. Aiotaanko näin menetellä?

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Ed. Lintilän parlamentaarinen työryhmä teki sinällään tärkeän filosofisen periaatelinjauksen siltä osin, mistä maksetaan, mistä kansalaiset jatkossa maksavat. Tällä hetkellä televisiomaksu perustuu laitteen hallintaan ja signaalin vastaanottamiseen. Tässä uudessa ajattelumaailmassa lähdetään siitä, että Ylen sisältöjä jaetaan monikanavaisesti. Niitä katsellaan netin kautta, television kautta, kuunnellaan radion kautta, lähitulevaisuudessa ties minkälaisen vempaimen kautta, ja kysymys on siitä, että korvataan, kustannetaan näitä sisältöjä, ei sitä, omistetaanko tietty laite. Tämä ajattelu johti sitten ajatukseen siitä, että kaikki suomalaiset tavoittavat Yleisradion sisällöt ja Yleisradion tehtävä on lakimääräisesti myös kriisitilanteissa tavoittaa kaikki suomalaiset ja näin ollen kaikki maksavat. Tämä on tämän yleisradiomaksun, mediamaksun, perusfilosofia. Näin ollen puhutaan veronluonteisesta maksusta.

Tälläkin hetkellä pienituloiset ovat velvollisia maksamaan televisiomaksun (Puhemies: Minuutti on kulunut!) omistaessaan televisiolaitteen.

Jos puhemies sallii, niin saanko sen verran todeta tästä hallinnosta, että hallintoneuvosto tällä hetkellä huolehtii omistajaohjauksesta, ja se on myös yksi vaihtoehto hallituksen pöydälle, että nykyinen hallintoneuvosto säilyy.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset, valtioneuvosto! Ollessani taannoin täällä edustajana noin yli kymmenen vuotta sitten sain käyttää tämmöistä asetta kuin yleiskeskustelu. Sen aihe oli yleiskeskustelu Ylen asemasta. Oikeastaan asiat olivat melki samoja. Yle on tehnyt kunnioitettavaa taistelua ja säilyttänyt aika hyvin asemansa. Mutta nyt kun meiltä päin Tampereelta ed. Sasi leukailee jollain lähes Tohlopin ja Tampereen lopettamisella ja urheilun ja kaikkien ... (Ed. Zyskowicz: Se oli Lintilä!) — No, se on siis naurettavaa touhua. — Tässä selvästi Yle on laadukas. Tohlopista tulee Tampereelta valtavan hyviä dokumenttiohjelmia. Mediamaksu, jos mikä, pitäisi suunnata jollekin tänne alueelle, jos se tulee yleensä, vaikka sekin on halveksittava tasaveromaksu, mitä hallitusohjelman mukaan tämä meidän hallituksemme ajaa. Rkp on nyt saanut hallitusohjelmasta oikein oman ruotsinkielisen (Puhemies: Nyt kysymykseen!) aamutelevision. — Kysynkin kohta, arvoisa puhemies.

No, varmaan menee, kun te olette puikoissa. — Mutta kysynkin nyt ministeriltä sitten sitä, onko tämä tosiaan vaan hallitusohjelman toteuttamista, että nämä kaikki Ylen alasajojututkin ovat olleet siellä ja Rkp:n suosimisjutut, vaikka meille koko ajan valehdellaan, tai anteeksi, puhutaan toista totuutta?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Haluaisin edelleenkin todeta, että Yleä ei olla alasajamassa. Ylen rahoitus halutaan turvata ja näin ollen Ylen mahdollisuus tehdä sitä työtä, mitä varten se on olemassa: tuottaa merkittäviä suomalaisia sisältöjä suomalaisille. Tällä hetkellä tietysti Yle saa hieman vajaan 400 miljoonaa tämän tehtävän toteuttamiseen, ja vuosittain tätä määrärahaa on korotettu, ja tulevaisuudessakin Ylelle tullaan turvaamaan toimintaedellytykset. Kysymys on tietysti viime kädessä siitä, miten Ylen tehtävä määritellään, julkisen palvelun tehtäväpykälä, miten se määritellään ja minkälaiset resurssit sen palvelun tuottamiseen sitten annetaan. Viime kädessä tästähän on tässä kysymys.

Puheenvuoron saatuaan lausui

Arvoisa puhemies! Saanko pyytää anteeksi, koska katsoin koko ajan kelloa ja herra puhemies tähän puuttui liian aikaiseen? Että pyydän anteeksi kyllä kommenttiani.

Arvoisa herra puhemies! Eurooppalaisen yleisradiotoiminnan ideahan on se, että julkinen palvelu pystyy tarjoamaan mahdollisimman kattavan ohjelmiston kaikille samalla hinnalla asuinpaikasta riippumatta. Tämä on myöskin Yleisradion idea. Laki meillä määrää Yleisradion tehtävät, organisoinnin, ja me annamme rahoituksen, jolla Yleisradio toteuttaa tätä tehtäväänsä. Tästähän, ministeri Lindén, ei pidä olla eri mieltä. Näin pitää jatkaa myöskin jatkossa.

Viime aikoina on keskusteltu myöskin siitä, millä me turvaamme merkittävät urheilukilpailut, kuten olympialaiset, jääkiekon, jalkapallon, yleisurheilun MM-kisat myöskin niin sanotuilla vapailla kanavilla. Tästä on myös Euroopan yleisradioliitto kantanut paljon huolta. Aiemmin oli käytäntö, että Yleisradio saattoi yhdessä kaupallisten kanavien kanssa lähettää mainoksia turvatakseen näiden kilpailujen saannin sitten Yleisradion vapailla kanavilla kaikille, ja näiden saatavuushan kuuluu kaikille suomalaisille.

Nyt, arvoisa ministeri, miten te nyt lähdette liikkeelle käynnistääksenne neuvottelut, jotta me pystymme takaamaan suomalaisille, että jatkossakin nämä äsken mainitut merkittävät, suuret urheilukilpailut nähdään vapailla kanavilla. Voisiko tulla kyseeseen palauttaa tämä vanha mainosmalli (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tai sitten patistaa Yleisradiota ja kaupallisia yhteistyöhön tässä asiassa?

Viestintäministeri  Suvi   Lindén

Arvoisa puhemies! Viime kädessä tämä on hallintoneuvoston tehtävä. Julkisen palvelun pykälässä tullaan määrittelemään, niin kuin nytkin, ne tehtävät, jotka Yleisradiolle kuuluvat, ja hallintoneuvosto ja hallitus sitten toteuttavat tämän pykälän arjessa toteutumista. Yleisradiolla on paljon muitakin julkisen palvelun tehtäviä kuin urheilukilpailujen näyttäminen. Urheilukilpailut ovat yksi tärkeä osa Yleisradion tehtävää, mutta mielestäni ei varmastikaan se tärkein tehtävä, vaan siinä samassa vaakakupissa on monia muitakin toimintoja, ja hallintoneuvosto suuressa viisaudessaan punnitsee näitä eri toimintoja ja suhteuttaa resurssinsa sen mukaisesti.

Tämä Euroopan unionin lista, joka on Suomessa vahvistettu omalla tavallamme ja urheilukilpailulla miehitetty — monissa muissa maissa on muitakin kansallisia merkittäviä tapahtumia kuin urheilukilpailuja tällä listalla — lähtee siitä, että nämä tapahtumat on lähetettävä vapaasti elikkä kansalaisten ei tule maksaa niistä yhtään mitään, ja tästä periaatteesta Suomessa pidetään jatkossakin kiinni.

Arvoisa herra puhemies! Yleisradio on tärkeä kansallinen instituutio, jonka toimintaedellytysten turvaaminen on meille kaikille tärkeätä, toisin kuin mitä demarit propagandassaan väittävät. Kun taloudelliset edellytykset Yleisradion toiminnalle turvataan, silloin Yleisradio pystyy myös huolehtimaan äsken puheena olleiden kansallisesti tärkeiden urheilutapahtumien välittämisestä suomalaisille katsottavaksi Yleisradion kanavilla. (Ed. Gustafsson: Mitä mieltä Sasi on, istuu vieressä?)

Täällä vasemmisto-oppositio on antanut vankan tukensa tälle mediamaksulle, enkä ole huomannut, että ministeri Lindén olisi asiasta ollut eri mieltä. Mielestäni pitäisi olla edellytykset jo lähiviikkoina tuoda tämä Yle-lainsäädäntö eduskuntaan. Hallintoneuvoston puheenjohtaja Sasi esitti tänä aamuna arveluna, että se voisi tulla eduskuntaan jo maaliskuun aikana. Mikä on tilanne tältä osin, ministeri Lindén?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Eduskunta on myös vaatinut hyvää lainsäädäntöä, hyviä esityksiä, hallitukselta. Meillä on Yleisradio-lainsäädäntö hyvin pitkälle valmiina odottaen näitä lopullisia poliittisia ratkaisuja tiettyjen asioitten osalta, mutta oman aikansa vie sitten lain tarkistus, sen kääntäminen, lausunnoille laittaminen, joten nämä hallintoneuvoston puheenjohtajan vaatimukset siitä, että huhtikuussa laki olisi tässä talossa, ovat varmasti vähän ennenaikaisia.

Arvoisa puhemies! Kuten ministerin äskeisestäkin puheenvuorosta jälleen kerran valitettavasti tuli ilmi, te olette hyvin hitaasti kiiruhtanut tätä lainvalmistelua. Esimerkiksi 15.10. te totesitte eduskunnalle, että te tuotte sen asap, niin pian kuin mahdollista. Ilmeisesti tämä asap saa nyt sitten teidän sanakirjassanne aivan uuden tulkinnan, että tuodaan sitten joskus, jos ollenkaan. Tässä menee kohta usko siihen, saammeko minkäänlaisia esityksiä tulevaisuudessa.

Tämä vitkastelu aiheuttaa epävarmuutta. Nyt jo suuri yleisö ihmettelee, nähdäänkö urheilukilpailuja tulevaisuudessa. Tampereella ihmetellään, muuttaako Ransu kohta Pasilaan. Aivan järjetöntä. Yhtiössä tämä aiheuttaa monia tuskia. Tällä hetkellä ei voida tehdä uusia elokuvasopimuksia tai alihankkijoille tulee lomautuksia.

Minä kysyn teiltä, ministeri Lindén, kun teillä on ollut vuosi aikaa tuoda tämä esitys: Mitkä teidän nykyisistä työtehtävistänne ovat menneet tämän Yle-lain ohi? Mitä te olette tämän vuoden aikana tämän lain ohi tehneet, kun lakia ei vieläkään ole eduskunnassa?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Viitaselle todeta, että meillä on voimassa oleva rahoitusjärjestelmä Yleisradiolle, jonka osalta myös hallitus on todennut vuoden 2011 rahoituksesta. Yleisradiossa tiedetään, että rahoitus vuonna 2011 on 450 miljoonan tasolla. Ylen kannalta ei tapahdu mitään katastrofia, vaikka tämä esitys on tietyn ajan nyt hautunut täällä ikään kuin hautomossa ja hallituksen pöydällä. Yleisradiolla on rahoitus turvattu, ja hallitus tuo oman esityksensä eduskuntaan, kun saamme vakuuden siitä, että meillä on yhteinen näkemys sekä hallinnosta että tästä rahoitusjärjestelmästä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei tässä pidä ministeri Lindéniä syyttää. Kyllä se tahto on ollut koko hallituksen piirissä, että käydään tarkkaan lävitse muun muassa se, voidaanko tehdä jotakin tämän mediamaksun kohdalla kaikkein köyhimpien kohdalla. Se selvitystyö on käynnissä. En tiedä, löytyykö sellaista osumatarkkaa ja kohtuukustannuksellista keinoa, mutta se työ halutaan tehdä kunnolla, ja siihen menee vielä muutama viikko. Sitten on tämä hallintokysymys, joka on varmaankin paljon helpompi ratkaista.