Arvoisa puhemies! Vuosi sitten pääministeri Vanhanen Rukan lumilla koki näyn tai sai ahaa-elämyksen tai koki kohtauksen ja esitti, että yleistä eläkeikää pitää nostaa kahdella vuodella. Opposition ja ammattiyhdistysliikkeen vastustuksen vuoksi tämä hanke sitten kariutui ja siirtyi työryhmien pohdittavaksi.

Maan hallitukset ovat aiemminkin pyydel- leet vähän tilaustyöluonteisesti neuvoja milloin EU:lta, milloin Maailmanpankilta, milloin Oecd:ltä. Nyt Oecd jälleen pyydettiin hätiin arvioimaan työryhmien työtä. Tämä raportti ei anna tukea esimerkiksi sille superkarttumalle, jota maksetaan 63 vuoden jälkeen ja joka Suomessa on todettu hyväksi keinoksi työurien jatkamiseen. Sadattuhannet suomalaiset, jotka haaveilevat eläkeiästä ja ovat siihen valmistautumassa, pelkäävät nyt, mitä hallitus aikoo tehdä tämän Oecd:n arvioinnin jälkeen.

Aiotteko edelleen ajaa jääräpäisesti ja väkivalloin eläkeiän nostamista, vai millä keinoin aiotte pyrkiä tähän pääministerin eilen mainitsemaan työurien pidentämiseen jopa neljällä vuodella?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän rinnalla minä arvelen, että miljoonat suomalaiset ovat huolissaan siitä, millä tavalla me tulevaisuudessa hyvinvointimme pystymme lunastamaan ja ansaitsemaan. Ymmärtääkseni tässä salissa on äärimmäisen laaja kannatus ollut sille, että töitä tekemällä se tapahtuu. Se tarkoittaa sitä, että kun meidän ihmisten terveys on parantunut ja keskimääräinen elinikä kasvaa, niin me teemme myös hieman pidempään töitä. Siitä neljästä vuodesta osa saadaan opiskelupäästä nuorten työmarkkinoille tuloa aikaistamalla, osa tulee keskeltä työuraa lyhentämällä työttömyysjaksoja ja osa tulee sitten eläkkeellesiirtymisikää erilaisilla keinoilla parantamalla.

Me pyysimme ulkopuolisia arvioita sekä kotimaasta että ulkomailta liittyen tähän Ahtelan työryhmän esitykseen, koska kyllä meillä täytyy olla tieto siitä, mikä vaikutus milläkin toimenpiteillä on. Ei kannata pelätä omaa järjestöämme. Oecd:hän on meidän oma järjestömme, me olemme siinä jäsenenä, heillä on valtava kokemus siitä, miten on eri maissa hyvinvointiuudistuksia tehty ja mikä vaikutus niillä on. Kyllä meidän kannattaa tätä asiantuntemusta myös hyvin tarkkaan kuunnella. Parempi kysyä heiltä ajoissa kuin sitten jälkikäteen luottoluokituslaitoksilta, jotka ratkaisevat sen, minkä koron Suomi maksaa veloistaan.

Arvoisa puhemies! Toistan nyt kuitenkin vielä tämän yhden yksityiskohdan, että Oecd ei tässä arvioinnissaan todellakaan anna paljon arvoa sille kannustavuudelle, mitä meillä tehdään 63 vuoden jälkeen kertyvällä ylimääräisellä eläkekertymällä. Miten se on mahdollista, jos he ovat niin hirveän hyviä asiantuntijoita, kun meillä kuitenkin on hyvin laaja käsitys siitä, että nimenomaan se on aika myönteisellä tavalla toiminut jo tänä lyhyenä aikana ja eläköitymisikä on noussut?

Sitten, arvoisa puhemies, on pehmeitä keinoja ja kovia keinoja, joilla työuria voidaan pidentää. Pehmeitä keinoja ovat työelämän laadun parantaminen, työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen, kuntoutustoimenpiteet jne. Toistan vielä kysymyksen, kun pääministeri todella neljästä vuodesta puhui, että voisiko edes suunnilleen sanoa, mikä osuus tästä on pääministerin mielestä saavutettavissa näillä pehmeillä, myönteisillä, kannustavilla keinoilla, ja kuinka paljon te aiotte tehdä näitä pakkokeinoja, kovia keinoja. Tätä varmasti kansalaiset kovin mielellään nyt kuulisivat.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Oecd esittää asiantuntija-arvionsa Ahtelan työryhmän esityksestä. Sen jälkeen kyllä me täällä Suomessa käytämme ihan omaa järkeä, Oecd ei meidän puolestamme päätä mitään.

Tästä neljästä vuodesta karkeasti noin vuosi pitää vuoteen 2025 mennessä, toivottavasti paljon paljon nopeammin, saada täältä nuoremmasta päästä. Puolitoista vuotta tulee vuoden 2005 eläkeuudistuksella, juuri sillä porkkanalla, johon viittasitte. Vuoden 2009 sosiaalitupolla saadaan joitakin kuukausia. Sitten siihen jää jäljelle jonkin verran, mikä pitää vielä kuroa umpeen. Ahtelan työryhmän töiden toteuttaminen tullee tuomaan jotakin. Onko se riittävästi, siitä parhaillaan arvioita tehdään, ja ensi viikolla tapaamme työmarkkinajärjestöt ja pyrimme katsomaan yhteistä arviota.

Arvoisa puhemies! EK ja Suomen Yrittäjät vaativat työurien pidentämistä, niin kuin tietysti hallituksen ministeritkin aikaisemmin ja nytkin. Miten tämä yhtälö on sovitettavissa? Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta siellä työpaikoilla sitten on olemassa ne mahdollisuudet jatkaa työurissa? Yrittäjät ja EK potkivat pois niitä ihmisiä, jotka haluaisivat jatkaa siellä. Kun alkaa viittäkymppiä lähestyä ja vähän yli, niin sehän on aika kylmää kyytiä ja potku perseelle ja sitten on ulkona. Nyt sitten puhutaan samaan aikaan, että jatketaan työuria. Puistojako he lakaisevat, vai mikä heidän tehtävänsä tulee sitten olemaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta meidän pitää kyllä nyt kaikkien katsoa vähän tulevaisuuteen. Vuoteen 2025 mennessä, johon tässä asteittain pitää päästä, meillä on silloin nykyiseen verrattuna satojatuhansia, olisiko noin nelisensataatuhatta, ihmistä enemmän eläkkeellä kuin tällä hetkellä ja varmaan 100 000—150 000 työikäistä nykyistä vähemmän. Tämä ed. Lahtelan kysymys pitää suhteuttaa tähän tulevaisuudenkuvaan, eikä pidä tarkastella sitä, mitä juuri nyt tapahtuu keskellä lamaa työpaikoilla.

Herra puhemies! Kyllä vähän tekopyhiltä tuntuvat puheet työurien pidentämisestä tässä tilanteessa. Vaikka nyt sanoitte, että siitä ei saa puhua, niin puhun nyt kuitenkin, koska faktahan on se, että iäkkäämmät työntekijät laitetaan pellolle sieltä työpaikoilta. Pidennä siinä sitten työuraa, kun sitä työpaikkaa ei ole. Tähän samaan suunnitelmaan on kuulunut se, että näiltä iäkkäimmiltä työntekijöiltä viedään vielä se työttömyysputkiturvakin, eli heidät siirretään sitten tällaiseen köyhyysloukkuun, (Ed. Kuoppa: Leipäjonoihin!) 500 eurolle kuukaudessa, mikä myös heikentää heidän mahdollisuuttaan sitten eläkkeellä. Mitä työurien pidentämistä tämä on? Ja kun olette nyt niin innokkaasti pyytämässä Oecd:ltä lausuntoja — viime kuussa tuli tieto siitä, että amerikkalainen konsulttifirma tekee suunnitelmia ensi hallitusohjelmaksi — aiotteko nyt pyytää ja keneltä, Oecd:ltäkö, arviota siihen, miten työnantajat saadaan pitämään työntekijät työpaikalla ja miten Suomessa saadaan työttömyys vähentymään? Kysykää sitä ulkomaisilta konsulteilta.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tässähän tehdään nyt laajalla rintamalla töitä työhyvinvoinnin eteen. Olemme ministeri Risikon kanssa juuri tällä viikolla käyneet laajoja neuvotteluja siitä, että me saamme työryhmiin asiantuntemusta, Suomen parasta asiantuntemusta, jolla työryhmät lähtevät hakemaan työterveyshuollon, työsuojelun, työhyvinvoinnin, kaikkinaisten osatekijöitten kautta uusia aseita sinne työpaikalle. Minä olen samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että kyllä työelämässä myös tarvitaan niitä muutoksia, ja tästähän on laaja yhteisymmärrys myös Ahtelan työryhmässä vallinnut. Tätä työtä ollaan tekemässä.

Nyt sitten esimerkkinä voi mainita, että meillähän mielenterveyssyitten takia, masennuksen takia, jää työkyvyttömyyseläkkeelle turhan paljon, turhan monia tuhansia vuodessa. Tätä työtä on koko vaalikausi tehty. Tämä on yksi tekijä, jolla jatketaan näitä työuria. Meillä on Masto-hanke, joka puuttuu tähän, ja ilahduttavaa on ollut, että tässä on hyvin laaja yhteisymmärrys. Edustajan kysymyksen perusteella voisi luulla, että työmarkkinajärjestöt eivät olisi tässä mukana. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Kaikki ovat mukana tässä yhteisessä rintamassa, jolla työuria halutaan pidentää esimerkiksi juuri mielenterveyspotilaitten kohdalla.

Arvoisa herra puhemies! Kun on tätä hallituksen linjaa tässä muutaman vuoden seurannut, niin olen tullut siihen tulokseen, että piiskaa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa, ja porkkanat syvälle herrojen taskuun. Työuraa on hiukan vaikea jatkaa, jos sitä ei koskaan pääse aloittamaan.

Mitähän hallitus aikoo tuottavuusohjelman sitkeän jatkamisen ohella tehdä, jotta nuoret ihmiset pääsevät työuransa alkuun?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyyden torjuminen on itse asiassa yksi osa niistä toimenpiteistä, joilla voimme pidentää työuria. Tällä hetkellä suuri joukko nuoria on työttömänä, kuten täällä on todettu, melkein 40 000 nuorta. Jos näiden nuorten osalta pystymme auttamaan heitä löytämään opiskelupaikan tai pääsemään kiinni ensimmäiseen työpaikkaan, jos heillä on jo relevantti koulutus, silloin heidän työuransa alkaa paremmin ja todennäköisesti tulee pidemmäksi kuin se olisi tullut muuten. Tätä työtä tehdään jatkuvasti, ja jotta onnistuisimme tässä työssä paremmin, on valmisteilla ensimmäinen lisätalousarvio, jossa resursseja nuorten työttömyyden torjuntaan ollaan lisäämässä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen, te valmistelitte tänne eduskuntaan päätöstä, jossa erityisesti pienipalkkaiset pitkää työuraa tehneet ihmiset kokivat, että te petätte heidät, koska leikkaatte heidän ansaittuja eläkeoikeuksiaan. Me saimme teidät ottamaan taka-askeleita ja luopumaan tuossa tilanteessa tästä eläkeoikeuden leikkauksesta. Nyt taas me kuulemme, että pitäisi työuria lisätä, mutta vain käyttämällä keppiä ja pakkoa. Kokonaan näissä on unohtunut se, että työelämää tulisi kehittää, tehdä se paljon motivoivammaksi. Meillä on paljon ihmisiä, jotka tekevät 40 vuoden työuran alle 2 000 euron kuukausipalkalla, ja te olette käymässä näiden pienipalkkaisten työläisten kimppuun. Me emme anna tämän tapahtua. Miksi te ette tuo tänne esityksiä työelämän parantamisesta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Me sovimme muistaakseni työmarkkinajärjestöjen eikä teidän kanssanne siitä, että työryhmässä etsitään vaihtoehtoisia, uskottavia, vaikuttavia keinoja sillä hallituksen esityksellä, joka oli. Näitä keinoja on haettu ja niitä on löytynyt. Niiden esitysten pohjalta nyt ministeriössä ollaan valmistelemassa kolmikantaisia työryhmiä, jotka viimeistelevät ne esitykset, niin että ne voidaan sitten toteuttaa. Niillä tullaan ilman muuta saamaan työuraan pituutta lisää, juuri näillä ed. Uotilan mainitsemilla pehmeillä keinoilla.

Nämä ovat nyt käsittelyssä. Näistä Oecd esittää arvioita, näistä kotimaiset asiantuntijat esittävät arvioita, näitä hallitus haluaa viedä eteenpäin, ja toivottavasti niillä saadaan mahdollisimman iso pidennys. Mitä useampi kuukausi tai vuosi voidaan kehyssuunnitelmiin merkitä pituutta työuraan, sitä pienemmäksi meidän lainanottomme menee ja sitä pienemmäksi muut, voi sanoa, paljon kipeämmät toimet menevät. Mutta elleivät nämä riitä, sitten täytyy vielä koettaa löytää järjestöjen kanssa yhdessä semmoisia keinoja, jotka toimivat, joissa ihmisiän pidentymisen myötä me hieman nykyistä enemmän, pidempään tekisimme töitä ja helpottaisimme sitä kautta julkisten palvelujen rahoittamista.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Paljon töitä on tehty jo Sata-komitean esitysten kautta, jotka ovat jo voimassa olevaa lainsäädäntöä ja ovat vielä tulossa. Mainitsen tällaisia kuin osasairauspäivärahan käyttö, sitä on parannettu, on lisää siihen rahoitettu, jotta sekin osaltaan auttaa; osa-aikaeläkkeeltä nykyistä parempi työhön paluu; työpankkitoiminta, jossa erittäin heikossa työmarkkina-asemassa olevat pääsevät paremmin työelämään; kuntouttavan työtoiminnan laajennus ja parantaminen. Elikkä myöskin niitten osalta, joitten on ollut ennen vaikea päästä työmarkkinoille, on tehty paljon toimenpiteitä. Edelleen juuri tänään on neuvoteltu vielä eri rahoituksista, joita on tulossa eri etuuksiin, jotta tällaisten aktiivilisien kautta vielä nykyistäkin paremmin pääsisi myös johonkin syrjään kiinni.

Uuttahan oli se, että työmarkkinatukeen on tullut aktiivilisä, jotta voidaan aktivoida myöskin sitä, että kannattaa mennä koulutukseen ja aktiivitoimenpiteisiin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja sitä kautta päästä töihin.