Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Kansainvälisestä talous-
ja finanssikriisistä johtuen Suomen talous viime vuonna
romahti rajusti. Suomen hallitus kuitenkin teki voimakkaita elvytystoimia,
joidenka johdosta talous alkoi elpyä. Saimme pientä virkistävää orastusta
aikaan taloudessa. Nyt kuitenkin olemme ajautuneet tilanteeseen,
jossa monissa perheissä, monissa kodeissa pelätään,
mitä tämä selkkaus, joka on pysäyttänyt
viennin satamissa, aiheuttaa Suomen kansantaloudelle ja yksittäisille
ihmisille. Kysynkin, pääministeri Vanhanen, teiltä:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että nämä mahdolliset
lieveilmiöt kansalaisille ja Suomen taloudelle olisivat
mahdollisimman minimaalisia?
Puhemies:
Otan tähän vielä ed. Salon kysymyksen.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä valitettava
ahtaajien lakko siis alkoi tänä aamuna. Neuvottelut
keskeytyivät tuloksettomina, eikä Valtakunnansovittelijan
toimistossa päästy sovintoon.
Tilanne on siis suomalaisen kansantalouden kannalta tällä hetkellä vakava.
Niin kuin ed. Kalli totesi, mikäli nämä lakot
pitkittyvät, ne tietävät sitä,
mistä olemme tänään saaneet
jo kuulla, että tehtaiden alasajot tulevat lisääntymään,
ja ne johtavat pahimmillaan pitkiinkin lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erittäin huolissaan
juuri siitä seikasta, miten nämä pitkittyneet
lakot vaikuttavat työpaikkoihin ja lomautuksiin koko suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kysymykseni on myöskin pääministerille:
Onko hallituksella mitään käytettävissä olevaa
järkevää keinoa nopean sovun saamiseksi
siten, että neuvotteluosapuolet, työntekijät
ja työnantajat, saadaan tekemään nopea
ratkaisu hinnalla millä hyvänsä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tässä on ollut useampi
työtaistelun paha uhka, oli jäänmurtajien
kohdalla ja auto- ja kuljetusalalla. Näillä molemmilla
aloilla, voi sanoa, loppusuoralla päästiin sopimukseen.
Auto- ja kuljetusalalla oli lyhyt lakko, mutta nopeilla neuvotteluilla
tulosta tuli. Samaa on nyt voimakkaasti toivottava myös
satamalakon osalta. Taustatyötä tehdään
koko ajan. Sovittelija käy tiiviitä taustakeskusteluja.
Hän ei katsonut mahdolliseksi viime yön asetelmassa
tehdä sovintoehdotusta, niin kaukana osapuolet vielä olivat
toisistaan. Vahingot ovat suuria, mitä tästä tulee.
Me olemme laman osalta erittäin laajalla yhteistyöllä yhteiskunnassa,
elvytyksellä ja muulla yhteistyöllä,
pystyneet itse asiassa lieventämään laman
vaikutuksia huomattavasti siitä, mitä normaalisti
tällainen bruttokansantuotteen ja viennin raju romahdus
olisi merkinnyt. Nyt, kun kasvu on orastavaa, maailmankauppa on
lähtenyt asteittain liikkeelle, on äärimmäisen
harmillista, että juuri nyt tavarat jäävät
satamiin, äärimmäisen harmillista. Hallitus
esittää erittäin vakavan vetoomuksen
osapuolille, että tämä lakko saataisiin
nopeasti päättymään.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Kun meillä valitettavasti ei ole
laajaa tulopoliittista sopimusta, (Välihuutoja vasemmalta)
kuitenkin me olemme aina korostaneet sitä, että pitäisi päästä sopimukseen
ja sopimalla asiat voidaan sopia. Kysynkin työministeri
Sinnemäeltä: Uskotteko, että tällaisessa
tilanteessa, jossa ei ole tulopoliittista sopimusta, neuvotteluosapuolet
jotenkin yrittävät saada enemmän kuin
laajassa sopimuksessa, ja uskotteko te, että tämä lakko
voisi jäädä hyvin lyhytaikaiseksi ja
osapuolet voisivat löytää kuitenkin mahdollisimman
hyvän lopputuloksen?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Tässäkin kiistassa on tehty
intensiivisesti töitä sovittelijan kanssa yhteistyössä,
ja tämä lakko päättyy sitten,
kun osapuolet pääsevät sopuun asiasta.
Totta kai täytyy toivoa, kun kysymys on näin tärkeästä asiasta,
että sopuun päästään
mahdollisimman pian.
Kun meillä ei ole tulopoliittista kokonaisratkaisua,
vaan asioista neuvotellaan ala kerrallaan, totta kai se merkitsee
toisenlaista järjestelmää kuin sitä,
jossa elimme aikaisemmin. Mutta se on nyt se maailma, jossa elämme,
ja myös siinä maailmassa täytyy osapuolten
kyetä sopimaan siitä, minkälaiset palkat
ja työehdot ovat.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Viennin arvon, viennin taseen määrä kuukaudessa
on Suomessa noin 4 miljardia euroa. Käytännössä se
tarkoittaa jo, että yhden viikon lakon viennin arvon menetys
on noin miljardi euroa. Kun tätä lähdetään
miettimään, mitä se vaikuttaa suomalaisen
hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen, tällaiset rahamäärät,
meidän verotuloihimme, lomautuksiin ja työpaikkojen
kautta menetettyihin verotuloihin, niin voidaan puhua tietenkin
siitä, että tämä on erittäin
paha kolaus tähän taloustilanteeseen.
Miten te arvelette, pääministeri Vanhanen, ovatko
ne työmarkkinaosapuolet tietoisia, kuinka suuret yhteiskunnalliset
vaikutukset tällä heidän toimenpiteellään
tällä hetkellä on?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tämä on varmaan nyt semmoinen
kysymys, johonka varmasti jokainen suomalainen ottaa itse kantaa.
Hallituksen puolelta ei haluta esittää jyrkkiä mielipiteitä tämän
tyyppiseen kysymyksenasetteluun. Nyt pitää pyrkiä rakentamaan
yhteistyötä, sitä, että osapuolet
tekevät ratkaisunsa. Itse luotan ja osittain nojaan tässä muun
muassa tähän auto- ja kuljetusalan lakon nopeaan
päättymiseen. Siellä on osittain samoja neuvottelijoita,
jotka ovat nyt tämän asian kanssa tekemisissä,
että varmasti osapuolet tiedostavat tasan tarkkaan, kuinka
rajuja, kielteisiä vaikutuksia tällä on
kaikille. (Ed. Zyskowicz: Toivotaan!)
Sitten kysymys siitä, miksi siitä huolimatta
tilanne on tähän ajautunut: siihen hallitus ei
pysty vastaamaan. Tämä on, niin kuin ministeri
Sinnemäki totesi, osapuolista kiinni, he voivat tämän asian
sopia. Hallituksen puolelta nähdään kyllä riskit
siitä, että tästä saattaa pitkittyessään
tulla todella pitkä. Silloin kun asia menee kauhean periaatteelliseksi,
niin kuka sen sitten pystyy ratkaisemaan?
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Todellakin tässä on useita
työriitoja kehittymässä. Ei ole löytynyt
yhteistä näkemystä. Tiedämme,
että kuljetusalan ohella kemian alan ylemmät toimihenkilöt
ovat jättäneet lakkovaroituksen, ja myös
olemme tällä viikolla kuulleet, että yliopistoissa
yliopiston henkilöstö on antanut historiallisen
lakkovaroituksen, jossa ilmeisesti yli 20 000 henkilöä joutuu
työtaistelu-uhan kautta hakemaan oikeuksiaan sen jälkeen,
kun hallitus on pettänyt eduskunnalle ja henkilöstölle
annetut lupaukset siitä, että yliopistouudistuksen yhteydessä henkilöstön
asema turvataan. Muitakin ongelmia on.
Ed. Kalli osuu aivan oikeaan, että tässä tilanteessa
todellakin olisi tarvittu viime vuoden puolella sellainen perinteinen
tupo, joka olisi antanut kaikille ammattiryhmille tasasuhtaisen
ansiokehityksen, johon ne ovat oikeutettuja. Kun nyt tämän
päivän tiedolla asiaa katsotaan, niin kysyn pääministeri
Vanhaselta: Olisiko viime vuonna hallituksen kannattanut olla hiukan
aktiivisempi ja hakea tuporatkaisua aikaisempien hallitusten tapaan?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Hallitus oli paljon, paljon aktiivisempi kuin
ed. Heinäluoma kysymyksellään osoitti,
eli hallituksen puolesta tehtiin kaikki, eikä tässä kannata
nyt katsoa taaksepäin. Nyt ollaan siinä tilanteessa,
missä ollaan, ja asianomaisilla, jotka ovat pöydän ääressä,
on vastuu, ei sillä, mitä muut järjestöt
ovat jättäneet ehkä tekemättä. Ehkä kannattaa
myös muistaa se, että kyllä tupojenkin
aikana sovittelijan pakeilla on ongelmia riittänyt. Ei
se ole taannut koskaan sitä, että ongelmia ei
tule, vaan valtakunnansovittelijaa on tarvittu myös tällöin.
Mutta nyt ei pidä etsiä mitään
sellaista tekosyytä, joka antaisi ikään
kuin oikeutusta lisää sille, että yhdellä alalla
pannaan Suomi seis. Ei sellaista oikeutusta ole olemassa. Tupon
osalta hallitus on tehnyt kaikkensa, enemmän kuin on odotettu
ja tiedetään, mutta nyt ei vaan eletä tupomaailmassa.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Neuvotteluissa on aina kaksi osapuolta, ja
me olemme hyvin huolestuneita siitä, että lakkoon on
ajauduttu, mutta pitää nähdä myös
syyt taustalla. Tällä hetkellä työelämässä on
käynnissä kurjistamisen linja: työsuhteita
heikennetään, työntekijöiden
asema huononee. Ja mitä hallitus voisi tässä tilanteessa
tehdä? Yksi konkreettinen ratkaisu olisi se, että tuotaisiin
pikaisesti esitys parantaa lakisääteistä irtisanomissuojaa.
Se on yksi iso kysymys. Pätkätyöt, vuokratyöt
ovat ongelmia, mutta myös se, että irtisanomissuojastahan
tässä käydään vääntöä.
Toinen iso kysymys on se, aivan kuten ed. Heinäluoma
sanoi, että myös yliopistolla ollaan menossa lakkoon,
vaikka eduskunta edellytti, että henkilöstön
asema turvataan. Tällä hetkellä sairausajan
palkkaa ollaan heikentämässä, työaikajoustoja
ollaan lisäämässä, luottamusmiesten
asemaa heikentämässä ja nollalinjaa tarjoamassa.
Eikö tässä nyt lupausten mukaisesti hallituksen
pitäisi tulla apuun?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Yleisen työmarkkinatilanteen osalta
kuitenkin voidaan todeta, että suurin osa sopimuksista
on tehty liittotasolla. Vaikeuksia on ollut, mutta ne ovat tulleet
satamaan. Jopa kuntasektori pystyi neuvottelemaan hiljaisuudessa
sopimuksen. Erittäin vaikeita kuljetusalan kiistoja on ratkaistu.
Sovittelijalle on riittänyt joka päivä töitä,
että ei tässä nyt vaivuta pessimismiin.
Tuleviakin kiistoja varmasti on olemassa, mutta ei niitä pidä nyt
paisutella. Nyt kaikki voimat pitää keskittää tähän
ahtaajien työkiistan ratkaisemiseen. Se on ylivoimaisesti
vakavin kansantalouden kannalta, ja nyt kaikki voimat pitää keskittää siihen.
(Ed. Arhinmäki: Ei yliopistojen ole niin väliä hallituksen
mielestä!)
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Virkkunen! Yliopistoilla
todellakin on annettu eilen lakkovaroitus, ja tässä ristiriitatilanteessa
työnantajan ja yliopistojen välillä ei
ole niinkään kyse rahasta vaan työehdoista.
Yliopistoilta toisaalta myös tulee hirveän huolestuttavia
viestejä niiden taloudellisesta tilanteesta, Oulussa on
käyty yt-neuvotteluja, ja olen kuullut, että samanlaisiin
tilanteisiin tullaan joutumaan muissakin yliopistoissa pikkuhiljaa.
Toisaalta meillä on kaikilla tiedossamme se, että yliopistoille,
toisin kuin luvattiin, ei ole kuitenkaan korvattu uuden yliopistolain
mukaisia kaikkia kuluja kuten esimerkiksi työnantajamaksua.
On epäselvyyttä siitä, missä määrin tuottavuusohjelma
edelleen koskee yliopistoja, vaikka alun alkaen, kun yliopistolakia
valmisteltiin, vakuuteltiin kovasti opetusministeriön suunnasta,
että tuottavuusohjelma ei enää yliopistoja koske.
Kysyn teiltä, arvoisa ministeri Virkkunen: Onko teillä minkälainen
käsitys siitä, mikä yliopistojen todellinen
rahatilanne nyt on, kun kuitenkin hallitus on sitonut yliopistojen
rahoituksen indeksiin ja perusrahoitusta on luvattu parantaa tai
pitää vähintään entisellään?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Yhteiskunnassa tällä hetkellä on
taloudellisesti tiukka tilanne ja varmasti myös yliopistoilla
on tiukkaa. Mutta ne lupaukset ja päätökset,
joita hallitus yliopistolakia uudistaessaan lupasi tehdä,
edellytti, on kyllä toteutettu. (Ed. Arhinmäki:
Mitenkäs henkilöstön asema?) Muun muassa
arvonlisäverot on kompensoitu, toisin kuin ed. Heinäluoma
muun muassa on julkisuudessa väittänyt, ja kaikki
veronluonteiset maksut ja taksat on pyritty mahdollisimman hyvin
kompensoimaan. Yliopistoille on myös kassavarallisuutta
siirretty noin 100 miljoonaa euroa, ja lisäksi aiempia
siirtyviä eriä oli 260 miljoonaa euroa, jotka
siirtyivät yliopistojen tämän vuoden käyttöön.
Näin ollen yliopistojen yleinen taloudellinen tilanne on
kyllä sellainen, että kyllä ne pystyvät
selviytymään, mutta varmasti on tiukkuutta. Henkilöstön
osalta tuossa yliopistolaissa ja voimaanpanolaissa lähdettiin
siitä, että henkilöstön työsuhde
turvataan, muun muassa määräaikaiset
työsuhteet jatkuivat vuodenvaihteen yli, vaikka yliopistot
irtautuivat valtiosta, ja eläke-edut turvattiin. Nämä kaikki
olivat tärkeitä päätöksiä henkilöstön
kannalta.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Äsken täällä tuli
esille kuitenkin se, että juuri näissä neuvotteluissa,
joita nyt käydään yliopistojen ja uuden
yliopistotyönantajan välillä, on ilmennyt,
että työnantaja on halukas tekemään
työsopimuksiin sellaisia ehtoja tai heikennyksiä,
jotka ovat nimenomaan yliopistolain hengen vastaisia, koska sekä yliopistolain
perusteluissa että tämän yliopistolain
valmistelussa luvattiin nimenomaan, että mitään
heikennyksiä ei tehdä.
Aiotteko te, ministeri Virkkunen, nyt viestittää yliopistotyönantajalle,
että myös sen olisi syytä pitää kiinni
sitoumuksistaan, joita tehtiin lain valmistelun yhteydessä?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! On tietysti valitettavaa, että sopimukseen
ei osapuolten välillä ole vielä päästy. Tähän
tarvitaan luonnollisesti molemmat osapuolet, niin työntekijät
kuin työnantajaosapuoli. Näitä neuvottelujahan
itse asiassa on käyty jo viime keväästä asti
ensin opetusministeriön johdolla, ja sen jälkeen,
kun voimaanpanolaki tuli voimaan syksyllä, vetovastuu siirtyi
yliopistotyönantajalle, ja toivon tietysti, että osapuolet
pääsevät nyt mahdollisimman nopeasti
ratkaisuun. Käsittääkseni molemmat osapuolet
ovat päättäneet, että ne odottavat
nyt tuota valtion keskustason työmarkkinaratkaisua ja sen
jälkeen jatkavat neuvotteluja.
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Järeä satamalakko on Suomen
metsäteollisuudelle jälleen yksi kielteinen ilmiö sen
tulevaisuuden kannalta. Metsäyhtiö UPM on pysäyttänyt
jo Rauman tehtaansa, ja viikonloppuun mennessä se aikoo
sulkea kaikki tehtaansa. Arvioidaan, että kaikki paperitehtaat
ovat kiinni viikon kuluessa. Metsäteollisuus on nyt huolissaan,
vaihtavatko asiakkaat tavarantoimittajista lopullisesti muiden maiden
yrityksiin. Pääministeri vetosi pari tuntia sitten
lakon osapuoliin, mutta kysyn hallituksen edustajalta: Aikooko hallitus
vedota myös SDP:n ja vasemmistoliiton puheenjohtajiin,
jotta nämä vaikuttaisivat suhteillaan lakon aloittaneeseen
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon? (Ed.
Salo: Tulisiko tukea?)
Ministeri Sinnemäeltä haluaisin kysyä:
Keskeistä lakon sovittelussa on AKT:n vaatimus 12 kuukauden
palkkaa vastaavasta erorahasta irtisanomistilanteessa. Muilla aloilla
työttömyysturva ei ole siirretty työnantajan
maksettavaksi. Miten mielestänne muutosturvajärjestelmää tulisi
tässä tilanteessa kehittää?
Puhemies:
Pääministerille tuli ehdoton este ja hän
joutui poistumaan. Ministeri Katainen.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Varmasti jokainen vastuullinen taho toimii
siten, että työpaikat Suomessa säilyvät
ja työpaikkoja ei Suomesta menetetä. Tämä varmasti
on sekä meidän kaikkien poliitikkojen että muiden
yhteiskunnallisten toimijoitten velvollisuus. Ei kannata tarpeettomasti
sekoittaa asioita tai politisoida asioita, jos tilanne on muutenkin
jo vaikea. Se on selvää, että tämä työriita on
kylmää kyytiä suomalaisille työpaikoille
ainakin tällä hetkellä, — toivon
mukaan ei pitkällä jänteellä,
eihän tämä tietysti vahvaa viestiä anna, mutta
juuri tällä hetkellä. Sitä kautta,
kun se on kylmää kyytiä työpaikoille,
se on kylmää kyytiä hyvinvointiyhteiskunnalle.
Sen takia toivotaan, että tämä riita
ratkaistaan nopeasti.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! En todellakaan ole täällä kertonut
omia tietojani yliopistotilanteesta vaan olen kertonut sen, mitä yliopistoista
ja myös yliopiston johdon taholta on kerrottu. Toivon,
että ministeri sitten saattaa nämä tiedot
yliopistosta, jos ne ovat vääriä, yliopistojen
tietoon. Kummallista, että siellä näin pitkään
näitä vääriä tietoja
on.
Mutta hallitus on erikoistunut ministeriaitiosta vetoomusten
esittämiseen muille. Me emme voi ratkaista näitä yksityisen
puolen työriitoja, mutta tässä yliopistojen
tilanteessa hallitus on ratkaisijan paikalla. Kysynkin nyt pääministerin sijaiselta:
Aikooko hallitus esittää itselleen vetoomuksen
siitä, että yliopistojen henkilöstölle annetut
lupaukset pidetään ja yliopistojen henkilöstön
asemaan ei tehdä heikennyksiä, jolloin lähes
30 000:ta henkilöä koskeva lakonuhka
poistuu?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Selvyyden vuoksi pitää todeta se,
että hallitushan ei neuvottele esimerkiksi yliopistojen
henkilöstön kanssa, kun joku saattoi saada vähintäänkin
kotikatsomoissa ed. Heinäluoman kysymyksestä sellaisen
kuvan, että ikään kuin hallitus neuvottelisi
palkoista. Näinhän ei ole kysymys, vaan on olemassa
valtiotyönantaja ja on olemassa sitten työntekijät.
Nämä keskustelevat yliopistojen kohdalla. Yliopisto
on työnantaja ja keskustelee työntekijöidensä kanssa. Myöskään
ei kannata politisoida, vaikka intohimoja siihen suuntaan olisi,
tarpeettomasti tätä asiaa.
Hallitus on yliopistouudistusta tehdessään
toteuttanut sen, minkä on luvannut, ja yliopistoissa tämä uudistus
on otettu positiivisesti vastaan. Yliopistot ovat autonomisempia
kuin aikaisemmin, siis täysin autonomisia. Siihen kuuluu
vastuita ja velvoitteita, mutta rahoituspohjaa hallitus on vahvistanut
erittäin vahvalla tavalla ja vielä tulee vahvistamaan.