Arvoisa puhemies! Kansainvälisestä talous- ja finanssikriisistä johtuen Suomen talous viime vuonna romahti rajusti. Suomen hallitus kuitenkin teki voimakkaita elvytystoimia, joidenka johdosta talous alkoi elpyä. Saimme pientä virkistävää orastusta aikaan taloudessa. Nyt kuitenkin olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa monissa perheissä, monissa kodeissa pelätään, mitä tämä selkkaus, joka on pysäyttänyt viennin satamissa, aiheuttaa Suomen kansantaloudelle ja yksittäisille ihmisille. Kysynkin, pääministeri Vanhanen, teiltä:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että nämä mahdolliset lieveilmiöt kansalaisille ja Suomen taloudelle olisivat mahdollisimman minimaalisia?

Arvoisa herra puhemies! Tämä valitettava ahtaajien lakko siis alkoi tänä aamuna. Neuvottelut keskeytyivät tuloksettomina, eikä Valtakunnansovittelijan toimistossa päästy sovintoon.

Tilanne on siis suomalaisen kansantalouden kannalta tällä hetkellä vakava. Niin kuin ed. Kalli totesi, mikäli nämä lakot pitkittyvät, ne tietävät sitä, mistä olemme tänään saaneet jo kuulla, että tehtaiden alasajot tulevat lisääntymään, ja ne johtavat pahimmillaan pitkiinkin lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erittäin huolissaan juuri siitä seikasta, miten nämä pitkittyneet lakot vaikuttavat työpaikkoihin ja lomautuksiin koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Kysymykseni on myöskin pääministerille:

Onko hallituksella mitään käytettävissä olevaa järkevää keinoa nopean sovun saamiseksi siten, että neuvotteluosapuolet, työntekijät ja työnantajat, saadaan tekemään nopea ratkaisu hinnalla millä hyvänsä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut useampi työtaistelun paha uhka, oli jäänmurtajien kohdalla ja auto- ja kuljetusalalla. Näillä molemmilla aloilla, voi sanoa, loppusuoralla päästiin sopimukseen. Auto- ja kuljetusalalla oli lyhyt lakko, mutta nopeilla neuvotteluilla tulosta tuli. Samaa on nyt voimakkaasti toivottava myös satamalakon osalta. Taustatyötä tehdään koko ajan. Sovittelija käy tiiviitä taustakeskusteluja. Hän ei katsonut mahdolliseksi viime yön asetelmassa tehdä sovintoehdotusta, niin kaukana osapuolet vielä olivat toisistaan. Vahingot ovat suuria, mitä tästä tulee.

Me olemme laman osalta erittäin laajalla yhteistyöllä yhteiskunnassa, elvytyksellä ja muulla yhteistyöllä, pystyneet itse asiassa lieventämään laman vaikutuksia huomattavasti siitä, mitä normaalisti tällainen bruttokansantuotteen ja viennin raju romahdus olisi merkinnyt. Nyt, kun kasvu on orastavaa, maailmankauppa on lähtenyt asteittain liikkeelle, on äärimmäisen harmillista, että juuri nyt tavarat jäävät satamiin, äärimmäisen harmillista. Hallitus esittää erittäin vakavan vetoomuksen osapuolille, että tämä lakko saataisiin nopeasti päättymään.

Arvoisa puhemies! Kun meillä valitettavasti ei ole laajaa tulopoliittista sopimusta, (Välihuutoja vasemmalta) kuitenkin me olemme aina korostaneet sitä, että pitäisi päästä sopimukseen ja sopimalla asiat voidaan sopia. Kysynkin työministeri Sinnemäeltä: Uskotteko, että tällaisessa tilanteessa, jossa ei ole tulopoliittista sopimusta, neuvotteluosapuolet jotenkin yrittävät saada enemmän kuin laajassa sopimuksessa, ja uskotteko te, että tämä lakko voisi jäädä hyvin lyhytaikaiseksi ja osapuolet voisivat löytää kuitenkin mahdollisimman hyvän lopputuloksen?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Tässäkin kiistassa on tehty intensiivisesti töitä sovittelijan kanssa yhteistyössä, ja tämä lakko päättyy sitten, kun osapuolet pääsevät sopuun asiasta. Totta kai täytyy toivoa, kun kysymys on näin tärkeästä asiasta, että sopuun päästään mahdollisimman pian.

Kun meillä ei ole tulopoliittista kokonaisratkaisua, vaan asioista neuvotellaan ala kerrallaan, totta kai se merkitsee toisenlaista järjestelmää kuin sitä, jossa elimme aikaisemmin. Mutta se on nyt se maailma, jossa elämme, ja myös siinä maailmassa täytyy osapuolten kyetä sopimaan siitä, minkälaiset palkat ja työehdot ovat.

Arvoisa herra puhemies! Viennin arvon, viennin taseen määrä kuukaudessa on Suomessa noin 4 miljardia euroa. Käytännössä se tarkoittaa jo, että yhden viikon lakon viennin arvon menetys on noin miljardi euroa. Kun tätä lähdetään miettimään, mitä se vaikuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen, tällaiset rahamäärät, meidän verotuloihimme, lomautuksiin ja työpaikkojen kautta menetettyihin verotuloihin, niin voidaan puhua tietenkin siitä, että tämä on erittäin paha kolaus tähän taloustilanteeseen.

Miten te arvelette, pääministeri Vanhanen, ovatko ne työmarkkinaosapuolet tietoisia, kuinka suuret yhteiskunnalliset vaikutukset tällä heidän toimenpiteellään tällä hetkellä on?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä on varmaan nyt semmoinen kysymys, johonka varmasti jokainen suomalainen ottaa itse kantaa. Hallituksen puolelta ei haluta esittää jyrkkiä mielipiteitä tämän tyyppiseen kysymyksenasetteluun. Nyt pitää pyrkiä rakentamaan yhteistyötä, sitä, että osapuolet tekevät ratkaisunsa. Itse luotan ja osittain nojaan tässä muun muassa tähän auto- ja kuljetusalan lakon nopeaan päättymiseen. Siellä on osittain samoja neuvottelijoita, jotka ovat nyt tämän asian kanssa tekemisissä, että varmasti osapuolet tiedostavat tasan tarkkaan, kuinka rajuja, kielteisiä vaikutuksia tällä on kaikille. (Ed. Zyskowicz: Toivotaan!)

Sitten kysymys siitä, miksi siitä huolimatta tilanne on tähän ajautunut: siihen hallitus ei pysty vastaamaan. Tämä on, niin kuin ministeri Sinnemäki totesi, osapuolista kiinni, he voivat tämän asian sopia. Hallituksen puolelta nähdään kyllä riskit siitä, että tästä saattaa pitkittyessään tulla todella pitkä. Silloin kun asia menee kauhean periaatteelliseksi, niin kuka sen sitten pystyy ratkaisemaan?

Arvoisa puhemies! Todellakin tässä on useita työriitoja kehittymässä. Ei ole löytynyt yhteistä näkemystä. Tiedämme, että kuljetusalan ohella kemian alan ylemmät toimihenkilöt ovat jättäneet lakkovaroituksen, ja myös olemme tällä viikolla kuulleet, että yliopistoissa yliopiston henkilöstö on antanut historiallisen lakkovaroituksen, jossa ilmeisesti yli 20 000 henkilöä joutuu työtaistelu-uhan kautta hakemaan oikeuksiaan sen jälkeen, kun hallitus on pettänyt eduskunnalle ja henkilöstölle annetut lupaukset siitä, että yliopistouudistuksen yhteydessä henkilöstön asema turvataan. Muitakin ongelmia on.

Ed. Kalli osuu aivan oikeaan, että tässä tilanteessa todellakin olisi tarvittu viime vuoden puolella sellainen perinteinen tupo, joka olisi antanut kaikille ammattiryhmille tasasuhtaisen ansiokehityksen, johon ne ovat oikeutettuja. Kun nyt tämän päivän tiedolla asiaa katsotaan, niin kysyn pääministeri Vanhaselta: Olisiko viime vuonna hallituksen kannattanut olla hiukan aktiivisempi ja hakea tuporatkaisua aikaisempien hallitusten tapaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus oli paljon, paljon aktiivisempi kuin ed. Heinäluoma kysymyksellään osoitti, eli hallituksen puolesta tehtiin kaikki, eikä tässä kannata nyt katsoa taaksepäin. Nyt ollaan siinä tilanteessa, missä ollaan, ja asianomaisilla, jotka ovat pöydän ääressä, on vastuu, ei sillä, mitä muut järjestöt ovat jättäneet ehkä tekemättä. Ehkä kannattaa myös muistaa se, että kyllä tupojenkin aikana sovittelijan pakeilla on ongelmia riittänyt. Ei se ole taannut koskaan sitä, että ongelmia ei tule, vaan valtakunnansovittelijaa on tarvittu myös tällöin. Mutta nyt ei pidä etsiä mitään sellaista tekosyytä, joka antaisi ikään kuin oikeutusta lisää sille, että yhdellä alalla pannaan Suomi seis. Ei sellaista oikeutusta ole olemassa. Tupon osalta hallitus on tehnyt kaikkensa, enemmän kuin on odotettu ja tiedetään, mutta nyt ei vaan eletä tupomaailmassa.

Arvoisa puhemies! Neuvotteluissa on aina kaksi osapuolta, ja me olemme hyvin huolestuneita siitä, että lakkoon on ajauduttu, mutta pitää nähdä myös syyt taustalla. Tällä hetkellä työelämässä on käynnissä kurjistamisen linja: työsuhteita heikennetään, työntekijöiden asema huononee. Ja mitä hallitus voisi tässä tilanteessa tehdä? Yksi konkreettinen ratkaisu olisi se, että tuotaisiin pikaisesti esitys parantaa lakisääteistä irtisanomissuojaa. Se on yksi iso kysymys. Pätkätyöt, vuokratyöt ovat ongelmia, mutta myös se, että irtisanomissuojastahan tässä käydään vääntöä.

Toinen iso kysymys on se, aivan kuten ed. Heinäluoma sanoi, että myös yliopistolla ollaan menossa lakkoon, vaikka eduskunta edellytti, että henkilöstön asema turvataan. Tällä hetkellä sairausajan palkkaa ollaan heikentämässä, työaikajoustoja ollaan lisäämässä, luottamusmiesten asemaa heikentämässä ja nollalinjaa tarjoamassa. Eikö tässä nyt lupausten mukaisesti hallituksen pitäisi tulla apuun?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Yleisen työmarkkinatilanteen osalta kuitenkin voidaan todeta, että suurin osa sopimuksista on tehty liittotasolla. Vaikeuksia on ollut, mutta ne ovat tulleet satamaan. Jopa kuntasektori pystyi neuvottelemaan hiljaisuudessa sopimuksen. Erittäin vaikeita kuljetusalan kiistoja on ratkaistu. Sovittelijalle on riittänyt joka päivä töitä, että ei tässä nyt vaivuta pessimismiin. Tuleviakin kiistoja varmasti on olemassa, mutta ei niitä pidä nyt paisutella. Nyt kaikki voimat pitää keskittää tähän ahtaajien työkiistan ratkaisemiseen. Se on ylivoimaisesti vakavin kansantalouden kannalta, ja nyt kaikki voimat pitää keskittää siihen. (Ed. Arhinmäki: Ei yliopistojen ole niin väliä hallituksen mielestä!)

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Virkkunen! Yliopistoilla todellakin on annettu eilen lakkovaroitus, ja tässä ristiriitatilanteessa työnantajan ja yliopistojen välillä ei ole niinkään kyse rahasta vaan työehdoista. Yliopistoilta toisaalta myös tulee hirveän huolestuttavia viestejä niiden taloudellisesta tilanteesta, Oulussa on käyty yt-neuvotteluja, ja olen kuullut, että samanlaisiin tilanteisiin tullaan joutumaan muissakin yliopistoissa pikkuhiljaa. Toisaalta meillä on kaikilla tiedossamme se, että yliopistoille, toisin kuin luvattiin, ei ole kuitenkaan korvattu uuden yliopistolain mukaisia kaikkia kuluja kuten esimerkiksi työnantajamaksua. On epäselvyyttä siitä, missä määrin tuottavuusohjelma edelleen koskee yliopistoja, vaikka alun alkaen, kun yliopistolakia valmisteltiin, vakuuteltiin kovasti opetusministeriön suunnasta, että tuottavuusohjelma ei enää yliopistoja koske. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri Virkkunen: Onko teillä minkälainen käsitys siitä, mikä yliopistojen todellinen rahatilanne nyt on, kun kuitenkin hallitus on sitonut yliopistojen rahoituksen indeksiin ja perusrahoitusta on luvattu parantaa tai pitää vähintään entisellään?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnassa tällä hetkellä on taloudellisesti tiukka tilanne ja varmasti myös yliopistoilla on tiukkaa. Mutta ne lupaukset ja päätökset, joita hallitus yliopistolakia uudistaessaan lupasi tehdä, edellytti, on kyllä toteutettu. (Ed. Arhinmäki: Mitenkäs henkilöstön asema?) Muun muassa arvonlisäverot on kompensoitu, toisin kuin ed. Heinäluoma muun muassa on julkisuudessa väittänyt, ja kaikki veronluonteiset maksut ja taksat on pyritty mahdollisimman hyvin kompensoimaan. Yliopistoille on myös kassavarallisuutta siirretty noin 100 miljoonaa euroa, ja lisäksi aiempia siirtyviä eriä oli 260 miljoonaa euroa, jotka siirtyivät yliopistojen tämän vuoden käyttöön. Näin ollen yliopistojen yleinen taloudellinen tilanne on kyllä sellainen, että kyllä ne pystyvät selviytymään, mutta varmasti on tiukkuutta. Henkilöstön osalta tuossa yliopistolaissa ja voimaanpanolaissa lähdettiin siitä, että henkilöstön työsuhde turvataan, muun muassa määräaikaiset työsuhteet jatkuivat vuodenvaihteen yli, vaikka yliopistot irtautuivat valtiosta, ja eläke-edut turvattiin. Nämä kaikki olivat tärkeitä päätöksiä henkilöstön kannalta.

Arvoisa puhemies! Äsken täällä tuli esille kuitenkin se, että juuri näissä neuvotteluissa, joita nyt käydään yliopistojen ja uuden yliopistotyönantajan välillä, on ilmennyt, että työnantaja on halukas tekemään työsopimuksiin sellaisia ehtoja tai heikennyksiä, jotka ovat nimenomaan yliopistolain hengen vastaisia, koska sekä yliopistolain perusteluissa että tämän yliopistolain valmistelussa luvattiin nimenomaan, että mitään heikennyksiä ei tehdä.

Aiotteko te, ministeri Virkkunen, nyt viestittää yliopistotyönantajalle, että myös sen olisi syytä pitää kiinni sitoumuksistaan, joita tehtiin lain valmistelun yhteydessä?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! On tietysti valitettavaa, että sopimukseen ei osapuolten välillä ole vielä päästy. Tähän tarvitaan luonnollisesti molemmat osapuolet, niin työntekijät kuin työnantajaosapuoli. Näitä neuvottelujahan itse asiassa on käyty jo viime keväästä asti ensin opetusministeriön johdolla, ja sen jälkeen, kun voimaanpanolaki tuli voimaan syksyllä, vetovastuu siirtyi yliopistotyönantajalle, ja toivon tietysti, että osapuolet pääsevät nyt mahdollisimman nopeasti ratkaisuun. Käsittääkseni molemmat osapuolet ovat päättäneet, että ne odottavat nyt tuota valtion keskustason työmarkkinaratkaisua ja sen jälkeen jatkavat neuvotteluja.

Arvoisa puhemies! Järeä satamalakko on Suomen metsäteollisuudelle jälleen yksi kielteinen ilmiö sen tulevaisuuden kannalta. Metsäyhtiö UPM on pysäyttänyt jo Rauman tehtaansa, ja viikonloppuun mennessä se aikoo sulkea kaikki tehtaansa. Arvioidaan, että kaikki paperitehtaat ovat kiinni viikon kuluessa. Metsäteollisuus on nyt huolissaan, vaihtavatko asiakkaat tavarantoimittajista lopullisesti muiden maiden yrityksiin. Pääministeri vetosi pari tuntia sitten lakon osapuoliin, mutta kysyn hallituksen edustajalta: Aikooko hallitus vedota myös SDP:n ja vasemmistoliiton puheenjohtajiin, jotta nämä vaikuttaisivat suhteillaan lakon aloittaneeseen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon? (Ed. Salo: Tulisiko tukea?)

Ministeri Sinnemäeltä haluaisin kysyä: Keskeistä lakon sovittelussa on AKT:n vaatimus 12 kuukauden palkkaa vastaavasta erorahasta irtisanomistilanteessa. Muilla aloilla työttömyysturva ei ole siirretty työnantajan maksettavaksi. Miten mielestänne muutosturvajärjestelmää tulisi tässä tilanteessa kehittää?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Varmasti jokainen vastuullinen taho toimii siten, että työpaikat Suomessa säilyvät ja työpaikkoja ei Suomesta menetetä. Tämä varmasti on sekä meidän kaikkien poliitikkojen että muiden yhteiskunnallisten toimijoitten velvollisuus. Ei kannata tarpeettomasti sekoittaa asioita tai politisoida asioita, jos tilanne on muutenkin jo vaikea. Se on selvää, että tämä työriita on kylmää kyytiä suomalaisille työpaikoille ainakin tällä hetkellä, — toivon mukaan ei pitkällä jänteellä, eihän tämä tietysti vahvaa viestiä anna, mutta juuri tällä hetkellä. Sitä kautta, kun se on kylmää kyytiä työpaikoille, se on kylmää kyytiä hyvinvointiyhteiskunnalle. Sen takia toivotaan, että tämä riita ratkaistaan nopeasti.

Arvoisa puhemies! En todellakaan ole täällä kertonut omia tietojani yliopistotilanteesta vaan olen kertonut sen, mitä yliopistoista ja myös yliopiston johdon taholta on kerrottu. Toivon, että ministeri sitten saattaa nämä tiedot yliopistosta, jos ne ovat vääriä, yliopistojen tietoon. Kummallista, että siellä näin pitkään näitä vääriä tietoja on.

Mutta hallitus on erikoistunut ministeriaitiosta vetoomusten esittämiseen muille. Me emme voi ratkaista näitä yksityisen puolen työriitoja, mutta tässä yliopistojen tilanteessa hallitus on ratkaisijan paikalla. Kysynkin nyt pääministerin sijaiselta: Aikooko hallitus esittää itselleen vetoomuksen siitä, että yliopistojen henkilöstölle annetut lupaukset pidetään ja yliopistojen henkilöstön asemaan ei tehdä heikennyksiä, jolloin lähes 30 000:ta henkilöä koskeva lakonuhka poistuu?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Selvyyden vuoksi pitää todeta se, että hallitushan ei neuvottele esimerkiksi yliopistojen henkilöstön kanssa, kun joku saattoi saada vähintäänkin kotikatsomoissa ed. Heinäluoman kysymyksestä sellaisen kuvan, että ikään kuin hallitus neuvottelisi palkoista. Näinhän ei ole kysymys, vaan on olemassa valtiotyönantaja ja on olemassa sitten työntekijät. Nämä keskustelevat yliopistojen kohdalla. Yliopisto on työnantaja ja keskustelee työntekijöidensä kanssa. Myöskään ei kannata politisoida, vaikka intohimoja siihen suuntaan olisi, tarpeettomasti tätä asiaa.

Hallitus on yliopistouudistusta tehdessään toteuttanut sen, minkä on luvannut, ja yliopistoissa tämä uudistus on otettu positiivisesti vastaan. Yliopistot ovat autonomisempia kuin aikaisemmin, siis täysin autonomisia. Siihen kuuluu vastuita ja velvoitteita, mutta rahoituspohjaa hallitus on vahvistanut erittäin vahvalla tavalla ja vielä tulee vahvistamaan.