Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa peräänkuulutetaan kansanedustajien sosiaalista omaatuntoa. Lakialoitteen tarkoituksena on kieltää kuluttajalle myönnetyt pikaluotot kokonaan. Pikaluotoilla tarkoitetaan ilman vakuuksia myönnettäviä alle kuuden kuukauden pituisia kulutusluottoja, joiden pääoma on enintään 1 000 euroa ja joita myönnetään yksityishenkilöille tekstiviesteillä, internetillä tai muun etävälineen avulla ilman, että velallisen ja velkojan edustajan henkilökohtaista tapaamista tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Velkaongelmat ovat tänään aivan erilaisia kuin 1990-luvun laman jälkeen. Keskeinen, nyt vaikuttava tekijä on hallitsematon vakuudettomien kulutusluottojen, erityisesti pikaluottojen käyttö. Käräjäoikeuksien käsittelemistä velkomuskanteista jopa yli puolet johtuu pikaluotoista. Kaikki väestö- ja ikäryhmät käyttävät pikaluottoja, mutta yleisintä se on kuitenkin pienituloisilla. Samalla velallisella on tavan mukaan runsaasti eri velkojia. Vaikka yksittäiset velat ovat pienehköjä, usein kokonaissumma voi hyvinkin nousta jopa 100 000 euroon ilman minkäänlaisia vakuuksia.

Tarjottavien pikaluottojen suuruus vaihtelee muutamasta kymmenestä eurosta yleensä satoihin euroihin, ja laina-ajat vaihtelevat viikoista joihinkin kuukausiin. Pikaluotoissa luoton hinta ilmoitetaan usein koron sijasta käsittely- ja toimituskuluina, joiden määrä muunnetaan todelliseksi vuosikoroksi, ja kun näin tapahtuu, voi todellinen vuosikorko kohota jopa tuhansiin prosentteihin. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 toisen neljänneksen aikana uusia pikaluottoja myönnettiin kotitalouksille 27 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pikaluottoja myönnettiin runsaat 79 miljoonaa euroa, yhteensä 357 000 kappaletta. Keskimääräinen pikaluotto oli vuoden toisella neljänneksellä 223 euroa ja takaisinmaksu keskimäärin 33,6 päivää. Näiden luottojen ottajat maksoivat huhti—kesäkuun aikana ottamistaan lainoista yhteensä yli 20 miljoonaa erilaisia kuluja. Pikaluottoihin kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin yli 25 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä rekisteröityjä pikaluottoyrityksiä oli 81 kappaletta eli 10 yritystä enemmän kuin edellisellä neljänneksellä.

Luotonantajan vastuullisuutta lainaa myönnettäessä on yritetty lisätä lainsäädäntöteitse, mutta se ei ole johtanut toivottuihin tuloksiin, vaan pikaluottoihin liittyvät ongelmat ovat päinvastoin jatkuneet. Kuluttajansuojalakia on muun muassa muutettu siten, että myös pieniä ja lyhytaikaisia luottoja markkinoitaessa olisi ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko. Niin ikään lakiin on lisätty säännös luotonantajan velvollisuudesta todentaa lainanhakijan henkilöllisyys huolellisesti. Samassa yhteydessä on kielletty kulutusluottosopimuksen nojalla myönnettävien varojen välitön maksaminen kuluttajalle silloin, kun luottoa haetaan ja se myönnetään myöhäiseen kellonaikaan. On myös säädetty velvollisuus rekisteröityä valtakunnalliseen luotonantajarekisteriin.

Huolimatta näistä velvoitteista ja tehostuneesta valvonnasta sekä uusista rajoituksista kokemus osoittaa, että olisi tehokkaampaa ja helpompaa kieltää lyhytaikaiset pikaluotot kokonaan kuin asettaa rajoja, joita on tähän asti ja varmasti tulevaisuudessakin mahdollista kiertää tai niitä jopa rikotaan tietoisesti. Muun muassa sanomalehti Karjalaisen julkaisemien tietojen mukaan todellisen vuosikoron ilmoitusvelvollisuutta ei noudateta tehokkaasti, joskus sitä ei noudateta lainkaan.

Arvoisa puhemies! Mikäli kuluttaja ei saa muuta luottoa kuin pikaluottoja, hänellä ei voi olla varaa niihin. Mikäli taas on varaa näihin luottoihin, on mahdollisuus myös niitä edullisempaan lainaan. Pikaluottotoiminta perustuukin siihen, että ihmisen hätää tai heikkoa harkintakykyä käytetään hyväksi. Harkitsemattomuuttaan ylivelkaantuneet lainanottajat helposti syrjäytyvät tai ajautuvat harmaan talouden piiriin. Samalla myös yleinen maksumoraali heikkenee. Kevytmielinen velkaantuminen estää lähtökohtaisesti myös velkajärjestelyyn pääsemisen. Ylivelkaisuuden aiheuttama syrjäytyminen on aina inhimillinen tragedia. Lopulta syrjäytymisen kustannukset tulevat yhteiskunnan maksettaviksi.

Perustuslailla turvattu elinkeinovapaus ei ole, eikä saakaan olla rajoittamaton oikeus. Vastuullisessa markkinataloudessa meillä tulee olla rohkeutta kieltää toiminta, jonka sosiaaliset ja kansantaloudelliset haitat ovat paljon suuremmat kuin henkilökohtaiset hyödyt. Pelkästään kysyntä ei voi määrätä, mitä tuotteita ja palveluita meillä voidaan tarjota. Näin ollen pikaluottojen myöntäminen tulee kieltää lailla.

Arvoisa puhemies! Siksi esitän yhdessä peräti 127 kansanedustajan kanssa, että kuluttajansuojalain 7 luvun 1 a § muutetaan kuuluvaksi seuraavasti:

"Kuluttajalle ei saa myöntää pikaluottoja. Pikaluotot ovat ilman vakuuksia myönnettäviä alle kuuden kuukauden pituisia kulutusluottoja, joiden pääoma on enintään tuhat euroa ja joita myönnetään yksityishenkilöille ilman velallisen ja velkojan edustajan henkilökohtaista tapaamista tekstiviestillä - - internetissä - - tai muun elinkeinonharjoittajan järjestämän etämyynti- tai palvelutarjontamenetelmän avulla, jossa käytetään yksinomaan yhtä tai useampaa etäviestintävälinettä sopimuksen tekemiseen asti, mukaan lukien sopimuksen tekeminen.

Pikaluottoina ei pidetä tavaran tai palvelun ostamisen rahoittamiseksi myönnettäviä kertaluottoja, hyödykesidonnaisia luottoja eikä osamaksukauppaan sisältyvää luottosuhdetta."

Arvoisa puhemies! Esitän ja toivon, että laki tulee voimaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

Lenita Toivakka /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevalla lakialoitteella on tarkoitus säännellä pikaluottoja myöntävien elinkeinonharjoittajien toimintaa. Tavoitteena on suojella kuluttajia ylivelkaantumisen vaaroilta sekä poistaa pikaluottotoiminnan räikeitä epäkohtia. Jo finanssikriisi on osoittanut, minkälaisia ongelmia yli varojen eläminen aiheuttaa valtioille. Sama pätee myös ihmisiin.

Pikaluottojen käyttö on kasvanut Suomessa rajusti ja sen myötä myös niistä aiheutuneet ongelmat. Usein pikavipit kasautuvat samoille henkilöille. Niitä käyttävät kaikenikäiset, mutta niistä aiheutuvat maksuhäiriöt ovat kasvaneet erityisesti nuorilla aikuisilla — nuorilla, joilla velkaongelma voi jopa viedä motivaatiota kouluttautua tai siirtyä työelämään. Usein myös heidän vanhempansa joutuvat tähän kierteeseen joutuessaan velkojen maksajiksi — puhumattakaan, minkälainen vaikutus tällä on nuorten asenteisiin, kun rahaa tilataan tekstarilla.

Tässä lakialoitteessa esitetään neljää pikaluottojen tarjoamista rajoittavaa toimenpidettä. Ensinnäkin lainojen hintaa ja perinnän kustannuksia tultaisiin pienentämään asettamalla vuotuisen koron enimmäismäärä. Lisäksi luoton perustamisesta, hallinnoimisesta, muuttamisesta, uudistamisesta ja ylläpidosta kaiken kaikkiaan perittävät kulut saisivat olla enintään 20 euroa velallista kohti. Perintäkulujen enimmäismäärä olisi 40 euroa velallista kohti. Nämä alhaiset perintäkulut kannustaisivat selvittämään lainanottajan maksukyvyn. Tällä hetkellä pikaluottoihin kohdistuvat kulut ovat keskimäärin yli 25 prosenttia lainapääomasta, ja yksittäisissä tapauksissa kulut voivat olla jopa suuremmat. On sanomatta selvää, että tämä johtaa luotonottajien ylivelkaantumiseen. Esimerkkinä, kun henkilö ottaa sadan euron pikavipin: jos maksuongelmia tulee, jo perintävaiheessa summa voi olla kolmin- tai nelinkertainen.

Toiseksi, tässä lakialoitteessa vaaditaan, että velallisen maksukykyä arvioitaisiin yksityiskohtaisemmin. Ennen pikaluoton myöntämistä olisi selvitettävä velallisen tulot sekä kaikkien velkojen käyttötarkoitus ja muut vastuut. Lisäksi kuukausittaiset velanhoitokulut, muut merkittävät toistuvat suoritukset, kuten vuokrat ja vastikkeet, olisi selvitettävä. Tällä hetkellä velka on mahdollista saada, vaikka todellista maksukykyä takaisinmaksuun ei olisikaan.

Kolmantena toimenpiteenä pikalainoja myöntävien yhtiöiden valvontaa tehostettaisiin edellyttämällä luotonantajalta riittävä oma pääoma pikaluottotoiminnan harjoittamiseen. Rekisteröinnin edellytyksenä olevan oman pääoman vähimmäismäärä olisi 500 000 euroa. Lisäksi edellytettäisiin, että kussakin rekisteröidyssä elinkeinonharjoittajassa eli pikavippiyhtiössä ainakin kerran vuodessa tehtäisiin tarkastus, ja lähtökohtaisesti tämän tehostetun valvonnan rahoittaisivat elinkeinonharjoittajat itse. Nykyinen laki velvoittaa kaikki pikaluottoja myöntävät elinkeinonharjoittajat rekisteröitymään Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen ylläpitämään rekisteriin.

Ja viimeiseksi: pikaluottoja myöntävien yhtiöiden ja perintäyhtiöiden suorat tai välilliset omistussuhteet kiellettäisiin. Kielto ristiinomistuksesta koskisi vain yhteisöjä, jotka myöntävät pikaluottoja. Nykyisellään omistussuhteet luottoja myöntävien tahojen ja perintäyhtiöiden välillä mahdollistavat velallisen suoranaisen orjuuttamisen. Pikaluottoyhtiö voi pidättäytyä neuvottelemasta mahdollisista maksujärjestelyistä velallisen kanssa, koska sille on edullisempaa periä saatavansa samaan yritysryhmään kuuluvan perintätoimiston välityksellä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassakin puututaan pikaluottotoiminnan haasteisiin. Käräjäoikeuksien käsittelemistä velkomiskanteista yli puolet johtuu niin sanotuista pikavipeistä. Pikaluottoihin liittyvät kasvaneet ongelmat edellyttävät nyt pikaisesti lainsäädännön tiukentamista. Oikeusministeri onkin jo asettanut työryhmän valmistelemaan hallituksen esitystä.

Kansainvälisesti vertailtuna — erityisesti kun vertaillaan EU-tasolla — pikaluottoalan sääntely on Suomessa vähäistä. Rajoitusten olemassaolo verrokkimaissa kertoo siitä, että kuluttajansuojelu ja sosiaalis-taloudellisten epäkohtien estäminen ovat hyväksyttäviä perusteita poiketa vapaasta hinnoittelusta ja sisämarkkinasäännöistä. Perustuslailla turvattu elinkeinovapaus ei ole rajoittamaton oikeus. Vastuullisessa markkinata-loudessa tulee olla rohkeutta tarvittaessa rajoittaa toimintaa, jonka sosiaaliset ja kansantaloudelliset haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Esimerkkinä tästä eduskunta joutui joulukuussa lisäämään kunnalliseen talous- ja velkaneuvontaan miljoona euroa. Velkaneuvonnan kysyntä on asiantuntijoiden mukaan kasvanut pitkälti juuri yleistyneiden pikavippiongelmien vuoksi. Tässä lainaus erään kunnallisen velkaneuvonnan työntekijän viestistä: "Velkaneuvonnassa törmäämme pikavippeihin melkein päivittäin. Monesti näillä asiakkailla ei ole maksuvaraa, eikä kyseisten firmojen kanssa ole helppoa saada aikaiseksi maksusopimuksia. Korot ja kulut ovat suuret, joten velkaantumisriski on suuri, mikäli ei pysty maksamaan määräajassa. Näistä aiheutuu monenlaista haittaa ja ongelmaa ihmisten elämään pitkäksi aikaa." On selvää, että joku järjestelmä tarvitaan yllättäviin elämäntilanteisiin, kun ihmistä kohtaa työttömyys tai avioero, mutta on myös aivan selvää, että tämäntyyppinen toiminta tarvitsee tiukempaa valvontaa, tiukempaa lainsäädäntöä. Tällä tavalla ei voida jatkaa.

Tarve tälle lakialoitteelle kumpuaa todellisuudesta, ihmisten arjesta ja hädästä. Palautetta aloitteesta on tullut runsaasti ja lähes poikkeuksetta myönteistä. Aloitteelle on vahva kannatus myös täällä eduskunnassa. Lakialoitteeni saama 135 kansanedustajan tuki on osoitus vahvasta tahdosta puuttua pikaluottotoiminnan epäkohtiin. Harvoin kansanedustajien tekemät lakialoitteet ovat saaneet näin mittavaa tukea.

Arvoisa puhemies! Pikavippiongelmista on päästävä eroon. Ja edellä mainittuihin syihin vedoten on perusteltua säännellä pikaluottoalaa nykyistä paremmin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime keväänä tuolla Säätytalolla päätettiin ja kirjattiin hallitusohjelmaankin, että pikaluottoihin liittyvät kasvaneet ongelmat edellyttävät lainsäädännön tiukentamista. No, tuon mukaisesti oikeusministeri Henriksson on tarttunut tosiaan toimeen ja 2. päivä joulukuuta asettanut työryhmän pohtimaan tätä kysymystä. Sikäli olisin tietenkin toivonut, että myös kokoomuksen edustajilla olisi ollut malttia odottaa tämän työryhmän perustellun työn tulos, ja sen mukaan olisi katsottu, miten tässä kysymyksessä olisi paras edetä.

Varmasti tässä on yli puoluerajat ylittävästä huolesta kaiken kaikkiaan kysymys, mutta nyt huomaa, että puolueessakin on eriseuraisuutta siitä, tulisiko nämä pikavipit kieltää kokonaan vai mennä näitten lievempien rajoitteiden mukaan.

Jos pikavipit kielletään, niin sitten olisi kyllä syytä kehittää sosiaalista luototusta. Tällä hetkellä se on vähän vaihtelevalla menestyksellä otettu kunnissa käyttöön, ja tähän tarvittaisiin valtakunnallisia pelisääntöjä.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä pidän näitä lakialoitteita koskien pikavippejä erittäin tervetulleina. Eniten pikavipeistä kärsivät nuoret, köyhät ja yksin elävät. Jos meillä on henkilö, jossa nämä kaikki kolme määrettä toteutuvat, hän mitä luultavimmin on turvautunut pikavippeihin.

On muistettava, että meillä on paljon kotitalouksia, jotka elävät niin niukalla, että yksi yllättävä lasku voi kaataa koko henkilökohtaisen talouden ja on turvauduttava pikavippiin, mihin ei oikeasti ole varaa. Sitten, kun sitä pikavipin lyhennystä maksetaan seuraavalla vipillä, noidankehä on auki.

Tässä demaritoveri toi erittäin hyvin esiin sen ratkaisun, joka pikavippien sijaan olisi meillä tarjolla — minkä takia minun mielestäni voidaan edetä työryhmää nopeammalla aikataululla — nimittäin kuntien tarjoama sosiaalinen luototus, jossa autettaisiin ihmisiä hoitamaan omat velvollisuutensa ja ongelmansa ja autettaisiin heitä pääsemään ongelman yli. Tulee varmasti yhteiskunnalle pidemmän päälle halvemmaksi auttaa ihmisiä selviämään ongelmistansa ja velvoitteistansa kuin antaa heidän mennä kierteeseen, joka pahimmillaan johtaa nuorilla luottotietojen menettämiseen ja varmaan vaikuttaa myös osaltaan negatiivisesti syrjäytymiskierteeseen.

Toivon, että kokoomuksessa innostuttaisiin myös nyt tästä sosiaalisesta luototuksesta, koska nyt olemme niin samoilla linjoilla tämän hyvän esityksen kanssa.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kaksi lakialoitetta käsittelyssä. Toinen kieltäisi pikavipit kokonaan ja toinen lähinnä keskittyy niitten korkojen ja kulujen rajoittamiseen. Tässä pikavippiasiassa on ylipäänsäkin nähtävä, missä se ongelma on. Ja ongelma on nimenomaan näissä koroissa, 100 prosentin vuosikoroissa plus siihen laskettavissa kaikissa kuluissa.

Toinen puoli tässä ongelmassa on tietysti se, että näitä pikavippejä myönnetään sellaisilla perusteilla, jotka eivät ole kestäviä: tätä velallisen velankestokykyä ei tutkita riittävästi. Se ongelma on nimenomaan sillä puolella. Kokonaan kieltäminen ei ole se ratkaisu, vaan ratkaisu on nimenomaan näitten korkojen ja kulujen leikkaaminen jollekin inhimilliselle tietylle tasolle. Minun mielestäni se oli tässä edustaja Toivakan lakialoitteessa suhteellisen hyvästi ja kattavasti katsottu, kun siinä oli tämä 40 euroa maksimikulu.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jokainen meistä varmasti tuntee ihmisiä, joilla pikavippien myötä elämään on astunut häpeä ja syyllisyys. On syntynyt epätoivo: ei kannata lähteä enää töihin, kun ulosottoviranomainen vie kaiken, ei lähdetä enää opiskeluun tai opiskelut viivästyvät, tulee mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Siksi minun mielestäni pikavipit tulee kieltää kokonaan. Pikavippitoiminta on lähes ainoastaan suomalainen ilmiö. Monissa muissa maissa se on luottolainsäädännöllä jo kielletty.

On aivan sama, mistä tämä aloite tulee, kunhan se menee eteenpäin. Itse tein, tai teimme, keskustan talousvaliokuntaryhmän kanssa keväällä toimenpidealoitteen. Siitä ei silloin oltu kovin kiinnostuneita. Syksyllä uusin tämän, ja totean muuten, että kokoomuksen eduskuntaryhmästä vain kourallinen ihmisiä oli tuossa vaiheessa innoissaan. Mutta pääasia on, että tämä asia etenee ja oikeusministeri nyt tarttuu pikavippien kieltämisasiaan — tai vähintä, mitä voidaan tehdä, on säätää se asiakkaan kannalta huomattavasti paremmaksi.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Molemmat lakialoitteet ovat erittäin kannatettavia, eikä niistä perustellusti varmasti löydy tässä salissa kovastikaan erilaisia käsityksiä.

On kuitenkin huomattava, että jos me lähdemme kokonaiseen kieltoon, niin sitten tämä pikavippien muoto saattaa karata meiltä täysin harmaalle alueelle, koska tuskin Suomi lainsäädännöllä on valmis vapaan tiedon siirtoa rajoittamaan siten, vaikka tämä olisikin vain suomalainen ilmiö. Internet on sellainen väline, että meillä täytyisi sitten rajoittaa sen käyttöä tässä tarkoituksessa, mikä varmasti olisi erittäin monimutkainen ja vaikea prosessi.

Näitä lakialoitteita pitää jokaisen kannattaa, sillä ne ovat perusteltuja ja pikavipit aiheuttavat erittäin suurta huolta ja murhetta. Juuri niissä ryhmissä, joita edustaja Modig kuvasi, ne ovat todellinen ansa ja loukku. Ja perintätoimistojen ja pikavippifirmojen yhteistä voitontavoittelua pitää tulla rajoittamaan.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavippien kyseessä ollen nykyaikaisesta ja nykyaikaisella tavalla toteutetusta vanhanmallisesta vekselistä, itse asiassa paljon paljon pahemmasta ilmiöstä, on kysymys, sillä kyllä siellä vekselissä aina oli se pankinjohtaja välissä kontrollina. Toki niitä uusittiin ja turmiolle jouduttiin, mutta ei ihan niin nopeasti kuin näissä pikavipeissä, kun sitä kontrollia ei todella ole. Se kierre syntyy äärimmäisen nopeasti, ja nämä pikavipit ovat valitettavan tehokas keino syrjäytymiseen. Se tapahtuu todella nopeasti jo pelkästään niitten korkeitten korkojen takia.

On se tapa mikä tahansa, täyskielto tai rajoittaminen, niin molemmat nämä lakialoitteet ovat kannatettavia. On erinomainen asia, että näin iso joukko on yksimielinen tämän asian suhteen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen itsekin allekirjoittanut molemmat lakialoitteet ja kannatan niiden eteenpäin viemistä.

Meillä on viimeisten vuosien aikana ollut todella villit markkinat liittyen näihin pikavippeihin. Niitä on holtittomasti mainostettu kaupunkikuvassa, lehdissä ja netissä: joka paikassa niitä on markkinoitu. Ja hyvin on kauppa käynyt, mikä nyt näkyy selvästi näissä maksuhäiriöissä, joita lukuisat nuoret henkilöt ovat saaneet — mutta on myös paljon eläkeläisiä, jotka ovat joutuneet pikavippikierteeseen sen takia, että he ovat tottuneet tietynlaiseen elintasoon ollessaan töissä, ja sitten, kun he jäävät eläkkeelle, yksinkertaisesti eläketulot eivät enää riitä siihen aikaisempaan elintasoon. Niinpä tämä ongelma koskettaa myös näitä eläkeläisiä.

Hätä on kaikilla suuri silloin, kun joutuu tällaiseen pahaan kierteeseen rahankäytössä ja velkaantumisessa. Sen takia kannatan lämpimästi sosiaalista luototusta, jotta ihmiset voivat ottaa kohtuuhintaista lainaa ja päästä eroon näistä pikavipeistä. Mutta ennen kaikkea tärkeintä on se, että kielletään pikavipit kokonaan.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on vakava asia. Pikavipit todistettavasti edesauttavat yhteiskunnallisten ongelmien syvenemistä, ja on perusteltua harkita toiminnan merkittävää rajoittamista tai kokonaan kieltämistä. Tässä kun luin tätä uutta lakipykälän muotoilua, niin tuli vaan mieleen saamani tekstiviesti: "Iskä, vippaisitko mulle viiskymppiä ensi perjantaihin, opintoraha tulee silloin?" Alle kuuden kuukauden aika, alle 1 000 euroa ilman henkilökohtaista tapaamista ja tekstiviestillä. Olenko lainrikkoja, jos vastaan tähän myönteisesti?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Katsottiin lapsenlapsen valokuvaa juuri. (Naurua) Tuli äkkiä.

Arvoisa puhemies! Pikavippejä on pyritty rajoittamaan, ja talousvaliokunnassa me olemme usein kuulleet velkaneuvonnan ahdingosta, minkälaiset ihmiset ovat ajautuneet näihin pikavippikierteisiin. Valitettavasti siellä on nuoria, hyvin harkitsemattomasti on otettu pikavippejä, mutta myöskin erittäin huolestuttavana suurena ryhmänä ovat ikäihmiset, jotka eivät ole pystyneet rahoittamaan vuokran, ruuan ja lääkkeiden kohtuuttomia menoja. Sen takia, kun näitä pikavippejä ryhdytään nyt ihan oikeutetusti rajoittamaan ja jopa kieltämään, on huomioitava juuri se tarve, mihin ihmiset ovat joutuneet ottamaan näitä pikavippejä. Täällä on noussut jo monta kertaa tämä sosiaalisen luototuksen tärkeys. Sitä on kehitettävä, jotta pystytään auttamaan ihmisiä ja ongelmat ratkaisemaan, koska tämä ahdinko liittyy juuri pikavippien suosioon. Nyt on hyvä, että siihen puututaan, ja sitten ratkaistaan nämä muut siihen liittyvät ongelmat.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavippiläisten ankea asema paljastuu kaikkein ankeimmillaan toimeentulotuen asiakkaana ollessa. Monille tulee tuolloin suurena yllätyksenä, että korkealla korolla saadut pikavippitulot vaikuttavat vähentävästi toimeentulotuen määrään. Osassa tapauksista laina johtaa jopa siihen, ettei toimeentulotukea hakeneelle voida tukea myöntää lainkaan, viimesijaiseksi tukimuodoksi tarkoitetun toimeentulotuen myöntämisessä kun kaikki käytettävissä olevat tulot otetaan aina huomioon.

Toisaalta tämä on aivan oikein, sillä jos näin ei olisi, johtaisi menettely pikavippien rahoittamiseen verovaroin kerättävällä toimeentulotuella. Toisaalta tämän ei lain mukaan tulisi olla mahdollistakaan, sillä toimeentulotukea ei ole tarkoitettu velkojen takaisinmaksuun. Ainoastaan erittäin perustelluista syistä yksilöllisesti harkiten poikkeustapauksessa ja tilapäisratkaisuna voi sosiaalialan ammattilainen jättää pikavipin tulona huomioimatta kokonaan tai osittain. Lainsäätäjinä meidän ei kuitenkaan tule tällaista kehitystä tukea vaan kitkeä pikavippeihin liittyvät ongelmat kokonaan pois keskuudestamme. Vähimmäisvaatimuksena tässä on luotonantajien toiminnan tehokkaampi valvominen ja toimintaperiaatteiden tarkistaminen. Parhaiten tavoitteeseen kuitenkin päästäisiin kieltämällä pikavipit kokonaan.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä eduskunnan tulee kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että sadattuhannet kansalaiset tarvitsevat kulutusluottoja vuosittain, tulot eivät riitä elämiseen. Toisilla varmasti tarpeet ovat perusteltuja, ja joku saattaa ottaa vähän kevyemmin perustein näitä vippejä, niin kuin keskustelussa on todettu.

Mutta ydinkysymys on se, miten turvataan se, että kulutusluottoja on saatavilla todelliseen, perusteltuun tarpeeseen ja kohtuuhintaan. Tähän pikaluottofirmat eivät kyllä ainakaan tällä hetkellä ole vastaus. Silloin nousee esiin esimerkiksi juuri tämä sosiaalisen luototuksen tarve, mikä täällä keskustelussa on ollut esillä. Pikavippien käyttäjiä on monista väestöryhmistä, mutta usein kysymyksessä ovat nuoret ja pienituloiset ihmiset. Helposti siinä syntyy kierre, jossa vippiä otetaan vipin perään. Syntyy ongelmien kierre, ja monelle pikavipit ovat yksi syrjäytymisen kulmakivistä.

Arvoisa puhemies! Monessa tapauksessa pikaluottofirmojen koronkiskonta lähentelee ryöstöä, jossa hädänalaiset kansalaiset ajetaan velkakierteeseen, ja siksi on hyvä, että nämä aloitteet ovat nyt täällä keskustelussa. Toivakan aloite on hyvä ja edustaja Katajan vielä piirun verran selkeämpi.

Olli Immonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti täytyy kyllä todeta nyt sen verran, että en kannata missään määrin tällaisten erilaisten kieltojen ja sääntöjen ja määräysten pohjalle perustuvaa yhteiskuntaa. Olenkin sitä mieltä, että ongelmiin olisi keksittävä jokin järkevä ratkaisu sen sijaan, että lähdetään tällaiselle helpolle ja yksinkertaiselle kieltolinjalle, kun niitä hyviä ratkaisuja on kuitenkin olemassa ja niitä löytyy.

Tulen käsittelemään kohta tätä asiaa tarkemmin vielä omassa puheenvuorossani, mutta täältä tulee ainakin täystyrmäys edustaja Katajan lakialoitteelle.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että asia on taas listalla. Edellisellä kaudellahan hallituksen esityksissä tuli pientä parannusta, kun kaikkien oli rekisteröidyttävä ja oli tarkistettava henkilöllisyys ja yöaikaisia lainoja ei saanut enää myöntää. Silloin kuitenkin jäi täysin käsittelemättä ja vaiheeseen maksukyvyn tarkistaminen, Finanssivalvonnan siirtäminen tarkistavaksi toimielimeksi elyn sijaan, mainonnan kielto tai tämä kieltäminen täysin. Nyt olen toiveikas oikeusministeri Henrikssonin työryhmän osalta, jos tämä tällä kertaa etenisi näiden muidenkin osalta, jos vieläkin on toiveita myös täydellisestä kiellosta.

Sauli Ahvenjärvi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Moni hyväkin asia kääntyy vajavaisen ihmisen käsissä huonoksi, ratkaisusta tulee ongelma — esimerkkejähän meillä on vaikka kuinka paljon. Näinhän voi käydä jopa kokonaiselle kansakunnalle. Yksi äsken täällä mainittu todella ikävä ja kallis seuraus liian helposta velansaannista on pysyvä syrjäytyminen työelämästä. Aivan äskettäin kuulin työttömien parissa työskenteleviltä ammattilaisilta, että työelämään palauttavien toimenpiteiden kohteena ollut henkilö saattaa kieltäytyä vastaanottamasta työtä, koska häntä uhkaa työtulon menettäminen pikavippien kautta syntyneen velan takia. Pahimmillaan liian helppo velansaanti siis aiheuttaa pysyvää työelämästä syrjäytymistä.

Arvoisa puhemies! Suurimmalle osalle meistä pikavipit eivät ole ongelma, mutta meillä on keskuudessamme kansalaisia, joille pikavipit ovat todellista myrkkyä. He eivät selviä veloistaan takaisin yhteiskuntaan ja työelämään ilman painavaa tukea ja ohjausta. Siksi kannatan lämpimästi edustajien Kataja ja Toivakka tekemiä aloitteita.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen on todellinen ongelma, ja meidän pitää vielä muistaa se, että useimmiten se ei ole ongelma, joka on vain tämän ihmisen henkilökohtainen ongelma, vaan se koskee myös hänen lähipiiriään: perhettä, lapsia ja jopa vanhempia. Näissä molemmissa lakialoitteissahan viime kädessä kysymys on siitä, että meillä on tarpeena parantaa ihmisten omaa harkintaa. Vipeissähän erityisenä haasteena on ollut se, että niihin ovat turvautuneet henkilöt, joilla ei todellisuudessa ole ollut niihin varaa, ja tiedämme, että vakuudettomien lainojen kasautuminen johtaa siihen tilanteeseen, että tällä velallisella ei loppukädessä ole mitään mahdollisuutta selviytyä veloistaan.

Kun edustaja Sipilä viittasi tähän tekstiviestivippipyyntöön, joka hänelle tuli, niin ymmärsin, että siinä oli kuitenkin takaisinmaksuajaksi ehdotettu tämän viikon perjantaita. (Antti Kaikkonen: Ja korottomasti!) — No, korottomasti, joo. — Mutta tämä sosiaalinen luototus on tullut täällä esiin jo useasti, ja haluaisin vielä nostaa sen, että kyllä meidän olisi syytä myös selvittää se positiivinen luottorekisteri, mitä mahdollisuuksia sillä on saada jotakin aikaiseksi.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan yhtenä tehtävänä on rajojen asettaminen sille, mihin saakka markkinatalous saa hyväksi käyttää köyhien ihmisten rahapulaa, ja nyt juuri tästä eduskunnan tehtävästä on kysymys näissä kahdessa aloitteessa, joita molempia olen tukemassa. Tuohon suuntaan pitäisi voida edetä.

Kun katson julkisesta rekisteristä, julkisista tiedoista, mitä nämä pikalainojen laskennalliset vuosikorot ovat, niin nämä vuosittaiset korot vaihtelevat siinä 29 ja 640 prosentin välillä. Se on valtavan hyvä bisnes tietenkin, mutta silloin kun lainan takaisinmaksu viivästyy ja kykyä siihen ei ole, niin siitä tulee valtava loukku, josta irti pääseminen on sitten tavattoman vaikeata. Nämä asiat ja luototus liittyvät toimeentulo-ongelmiin, ja on juuri niin kuin täällä moni on toistanut, että sosiaalisen luototuksen kehittämisen avulla pitäisi löytää vastausta siihen toimeentulo-ongelmaan, joka on näiden pikavippien suosion taustalla. Sosiaalisen luototuksen avulla luodaan mahdollisuus selviytyä veloista, hoitaa lainansa asianmukaisesti.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, koska minusta näyttää nyt tämä velkavankeuteen joutuminen näin laajamittaisesti siltä, että oman talouden hoitaminen ei ole enää samanlainen kansalaistaito kuten aiemmin, ja tähän on puututtava myös kodeissa ja kouluissa, elikkä toivon sieltä oikeusministeriöstä viestiä vielä sitten opetusministeriön puolelle. En usko, että on ongelma lisätä tämmöistä talouskasvatusta opetusohjelmiin, meillä on aivan varmasti taitoa ja osaamista kasvatus- ja opetustyötä suunnitteleville tahoille. Eli valistusta ennen velkaneuvontaan joutumista ja velkaneuvontaa ennen velkavankeutta. Koska nyt on kysymys kuluttajansuojalaista, niin haluan tämän nähdä suojana, kuten täällä edustaja Kataja aivan selvästi sanoi, ettei kaikkeen kysyntään voida — eikä tarvitse minun mielestäni — vastata, että tarvitaan rajoja ja rakkautta.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olennaista on kysyä, mitä hyvää pikavipeissä on. Itse ajattelen näin, että ne auttavat akuuttiin rahahuoleen, mutta siihenpä ne positiiviset asiat sitten jäävätkin. Vippaaminen on liian helppoa, velkaantumiskierre on monen turmio, kun otetaan velkaa velan päälle, ja sitten tämä luottotietojen menettäminen on todella vaarallinen tie. Nämä velkariidat ruuhkauttavat myöskin käräjäoikeutta ja tulevat näin yhteiskunnan maksettavaksi.

Minulle myöskin kelpaa, että pikavipit kielletään täysin, kokonaan, mutta on selvä, että me tarvitsemme sääntelyä. Olkoon niin, että tietojen luottosuhteista pitää tietää enemmän: mistä tätä velkaa on otettu. Tämä ikärajakysymys on myöskin oleellinen: voidaanko sillä suojata alaikäisiä tai ennen kaikkea alle 30-vuotiaita nuoria näiltä pikavipeiltä.

Mutta oleellista on nyt kuitenkin se, että kaksi hallituspuolueen kansanedustajaa on tehnyt hyvät lakialoitteet, ja olen kannattanutkin niitä, mutta tähän saliin tarvitaan nyt hallitukselta esitys ja oikeusministeriltä töpinää rattaisiin.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavippibisnes on äärettömän kova bisnes, kannattava bisnes, bisnes, joka perustuu ihmisten hätään ja heikkoon harkintakykyyn. Näiden aloitteiden tarkoitus ei ole suojella henkilöitä, jotka eivät sitä suojelua tarvitse, mutta ikävä kyllä on niin, että kaikilla ihmisillä ei harkintakyky riitä tai hätä on liian suuri, jotta henkilöt kykenisivät vastustamaan kiusausta tarttua tähän helpolta näyttävään mutta ongelmia vain siirtävään toimenpiteeseen. Sivistysyhteiskunnassa meillä täytyy olla muita keinoja auttaa ihmisiä hädässä.

Täällä on puhuttu paljon sosiaalisesta luototuksesta, joka sekin on erittäin täsmällisesti säänneltynä ja kohtuulliset kulut omaavana huomattavasti parempi ratkaisu kuin pikavippitoiminta. Mutta kyllä minä lähtisin siitä, että meillä yhteiskunnassa pitää meidän toimeentulotukiverkosto ja muut yhteiskunnan suojaverkot olla sellaiset, että henkilön ei tarvitse elää velaksi. On tietysti erityistilanteita, joissa hankinnat ovat isoja ja väliaikaisia, jolloinka se voi olla paikallaan, mutta näin myös yhteiskunnan auttamana.

Sanottakoon vielä, että minkäännäköistä eriseuraisuutta oikeusministeriön tai näiden aloitteiden laatijoiden kesken ei ole, vaan kaikkien päämäärä on rajoittaa tätä härskiä bisnestä ja ihmisten hädän ja heikon harkintakyvyn hyväksikäyttöä. Vielä palaan myöhemmin tuohon mahdollisuuteen (Puhemies: Ja nyt 2 minuuttia on täynnä!) ulkomailta hoitaa tätä bisnestä.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vikavippien saanti on meillä todellakin tehty hyvin helpoksi. Kuluttaja voi tekstiviestillä, internetissä tai muun etävälineen kautta näpytellä itselle hyvin vaivattomasti rahaa ajattelematta pidemmälle, mitä siitä seuraa. Kierre tosiaan syntyy nopeasti, niin kuin olemme täällä jo moneen kertaan kuulleet.

Yksi epäkohta, joka on havaittu: Kuten tässä edustaja Paatero viittasi, tätä lainsäädäntöä on kiristetty, mutta kuitenkaan nämä pikavippitoimijat eivät ole tätä lainsäädäntöä täysin noudattaneet, koska esimerkiksi markkinoinnissa on havaittu epäkohtia. Kun 2010 alussa tuli voimaan lakimuutos, jossa velvoitettiin pikaluottoyhtiöitä ilmoittamaan luoton todellinen vuosikorko, niin todellisuudessa näin ei lähestulkoonkaan kaikki yhtiöt ole edelleenkään toimineet. Eli valvonnassa on selkeitä puutteita.

Lisäksi haluaisin nostaa vielä yhden asian, joka ei nyt näissä kummassakaan aloitteessa tullut varsinaisesti esille: se on tämä markkinointi. Pikavippiyhtiöt verrattuna moneen muuhun liiketoimintaan tällä hetkellä markkinoivat aikamoisen aggressiivisesti. Kun sosiaalisessa mediassa melkein sivulle kuin sivulle menee, niin sivussa löytyy pikavippiyhtiöiden mainontaa. Jopa kun googlasin sosiaalista luototusta, siinä viereen popsahti heti pikavippimainos. Myös kokosivun ilmoituksia olemme nähneet, ja olen kuullut, että jopa nuorille tulee tekstarilla kännyköihin pikavippimainoksia. Eli tämä on yksi epäkohta, johon on myös jatkossa puututtava, ja toivon, että tämä työryhmä, jonka ministeri Henriksson nyt on asettanut, tähän myös tulee puuttumaan.

Haluan myös korostaa sitä, että nämä molemmat lakialoitteet on tehty hyvässä yhteistyössä ministerin kanssa, ja toivomme, että tällä hyvällä yhteistyöllä saamme parhaan mahdolliset lopputuloksen, että nämä ongelmat todella saadaan kitkettyä ja pikavipin räikeimmät epäkohdat pois tästä yhteiskunnasta.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavippilain muuttamisen lakialoitteet ovat erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä. Siksi haluaisinkin antaa vastauspuheenvuorossa edustaja Immoselle pienen vastauksen, että jos jokin lainaa myöntävä toimiala perii lainapääoman päälle satojen prosenttien vuosikorkoa ja 25 prosenttia erilaisia niin sanottuja käsittelykuluja lainapääomasta, on kysymys enemmänkin koronkiskonnasta kuin mistään lainatoiminnasta.

Itsekin entisenä yrittäjänä olen vakuuttunut siitä, että pikavippitoiminnassa ei ole kysymys mistään niin sanotusta rehellisestä liiketoiminnasta. Taloudellisessa hädässä olevien riistäminen nykyisen pikavippitoiminnan keinoin on häpeällistä, varsinkin kun se on vielä lailla suojattua toimintaa. Lakia onkin syytä muuttaa heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien, erityisesti nuorten, rahankäyttöä opettelevien nuorten, suojaksi pikaisesti.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt eduskunnan lähetekeskustelussa on kaksi lakialoitetta kuluttajansuojalain muuttamisesta. Edustaja Toivakan lakialoitteen tavoitteena on lisätä kuluttajien suojelua ylivelkaantumiselta ja poistaa pikaluottotoiminnan epäkohtia. Edustaja Sampsa Katajan lakialoitteen tarkoitus on kieltää kuluttajille myönnetyt pikaluotot kokonaan.

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Katajan lakiesitys on kannatettava. On todella väärin, että Suomessa lainsäädäntö mahdollistaa laillisen koronkiskonnan. On erittäin tärkeä, että sosiaalista luototusta ja taloudellista neuvontaa kehitetään kuntien toimesta. Usein sosiaalitoimi voi olla kunnan palveluiden erityispiirteet huomioiden varsin hyvä sosiaalisen luototuksen paikka. Sosiaalityö on hyvin kiinteästi mukana sosiaalisen luoton myöntämisessä, sillä miltei aina joudutaan harkitsemaan suhdetta toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentuloon. Asiakkaan taloudellinen tilanne ratkaisee, onko hänellä mahdollisuuksia esimerkiksi toimeentulotukeen vai sosiaaliseen luottoon. Sosiaalisen luototuksen kehittäminen ja näitten lakialoitteitten eteenpäin vieminen on erittäin tärkeätä.

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kollegat ovat tehneet loistavat aloitteet. Kiteytettynä edustaja Katajan ajatuksella: jos ei saa normaalia luottoa, pikavipit ovat henkilön tuhon tae ennemmin tai myöhemmin, se on kyllä käytännössä nähty. Surullista on myös se, että vastuulliset lasten ja nuorten vanhemmat ovat joutuneet maksamaan suuriakin summia lastensa vipeistä, vaikka eivät sinänsä olekaan korvausvelvollisia lastensa asioissa. Olen sitä mieltä, että vipit voidaan kieltää kokonaan. Sosiaalisen luototuksen kehittämistä kannatan.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että pikavippiliiketoiminta tarvitsee parempaa säätelyä ja parempia pelisääntöjen ja markkinoinnin hallintaa kuin tällä hetkellä on. Se on aivan päivänselvä asia. Pikavipit yhdistettynä lukuisiin osamaksujärjestelmiin ja -sopimuksiin ja vähän heikkoon taloudenhallintaan on saattanut aivan liian monen suomalaisen ongelmiin, ja tähän pitää meidän lainsäätäjien kanssa puuttua.

Yksi viesti, joka meidän on myöskin syytä laittaa täällä pankeille, on se, että myös siellä ruvettaisiin tekemään — sellaisiin täällä jo viitattiin, vanhoihin vekseleihin — lyhytaikaisia, pieniä luottojärjestelyitä. Nythän semmoisia tuotteita ei ole olemassa lainkaan.

Puhemies! Hallituspuolueiden edustajat ovat tehneet hyviä lakialoitteita. Pitää toisen kerran kysyä, että mistä tämä nyt kiikastaa, miksi emme voi nyt saada tänne lakiesitystä hallitukselta, että tämä asia pantaisiin vihdoin viimein kuntoon. Nyt toimeksi hallitus!

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos ollaan rehellisiä, niin kyllähän me olemme jossain vaiheessa elämää ottaneet pikavipin, on lainattu kaverilta tai ystäväpiiristä. Kansanedustajan palkalla on helppo kieltää pikavipit. Ehkä kansanedustajan tehtävä on kuitenkin rakentaa yhteiskunta sellaiseksi, että ihmiset pärjäävät ilman pikavippejä. Puhumme täällä sosiaalisesta luototuksesta, mutta saammeko me sellaisen sosiaalisen luototuksen, joka on yhtä helppo kuin se, että tekstiviestillä saadaan pieni sosiaalinen laina, 100 euroa?

Minä en kannata nykyistä järjestelmää enkä nykyisiä pikavippejä, ja niin kuin edellisen kerran tuossa sanoinkin, että ongelman ydinhän on siinä, että näistä peritään liian kovaa korkoa ja liian kovia perintämaksuja siinä tapauksessa, että ei pysty näitä hoitamaan. Ongelma on siinä, että luotonsaajan maksukykyä ei kontrolloida riittävästi. Jos nämä asiat saadaan kuntoon, niin periaatteessa minun mielestäni tämmöinen vippitoiminta on ihan ok, ja siinä mielessä (Puhemies koputtaa) tämä Toivakan lakiesitys on hyvä.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On eettisesti väärin hyötyä ihmisen taloudellisesta ahdingosta. Pikavippitoiminnan laillisuus hämmästyttää, sillä kyse on samanlaisesta toiminnasta, jota vanhaan aikaan tehtiin pimeillä kujilla, ja silloin se tiedettiin monin tavoin hämärähommaksi. Jokin on hämärtynyt myös meidän lainsäätäjien moraalissa, jos hyväksymme tällaisen eettisesti epäilyttävän toiminnan ja koronkiskonnan.

Itse työskennellessäni sosiaalitoimistossa jouduin valitettavasti jatkuvasti kohtaamaan ihmisiä, jotka olivat pulassa pikavippien takia. He olivat ihmisiä, joiden taloudellinen tilanne oli normaalistikin hyvin tiukka. Täällä on esiin nostettu sosiaalinen luototus, ja haluaisin tässä muistuttaa, että usein pikavippejäkin käyttävät henkilöt ovat toimeentulotukiasiakkaita ja pelkästään 10—20 euron lyhennys kuukausittain on siinä taloudellisessa tilanteessa mahdotonta. Lainan takaisinmaksukykyä siis harvoin on, ja täten meidän täytyisi muistaa, että jos todella haluamme vaikuttaa näitten ihmisten asemaan, poistamalla työttömyyttä ja köyhyyttä voimme kaikista parhaiten poistaa myös pikavippejä.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikaluottoja myönnettiin vuonna 2010 yli miljoona kappaletta. Pikaluotoista aiheutuu kuluttajille jatkuvasti enemmän ja enemmän velkaongelmia, ja olen erittäin huolissani etenkin nuorista, jotka ottavat helposti tällaisen pikaluoton.

Liian moni näihin pikavippeihin langennut pilaa elämänsä. Kerronkin nopeasti esimerkin ihan elävästä elämästä. Juuri täysi-ikäiseksi tullut nuori, joka eli toimeentulotuen varassa, otti eräänä perjantai-iltana kahdenkympin pikaluoton. Kun tuli takaisinmaksun aika, ei rahaa löytynyt. Hän otti uuden pikaluoton, jotta sai edellisen maksettua ja otti vähän isomman, jotta sai hieman siitä shoppailurahaa. Ymmärrätte, että tämä velka kertaantui moninkertaiseksi, lopulta sitä oli 3700 euroa, ja 400 euron toimeentulotuella oli erittäin hankala maksaa tämä pikaluotto pois.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viestit yhteiskunnasta kertovat, että tässä on kysymys vakavasta asiasta. Ongelmat eivät koske vain nuoria, vaan myöskin vanhuksia. On huono yhdistelmä peliriippuvuutta sairastava vanhus ja pikavippitoiminta. Se saattaa johtaa traagiseen velkaantumiskierteeseen, josta toinen puoliso ei esimerkiksi tiedä yhtään mitään.

Nuorten osalta kyse on usein myös paitsi rahan tarpeesta myös osaamattomuudesta talousasioissa. Silloin me tulemme kasvatukseen ja opettamiseen. Paitsi kotona myös kouluopetuksessa on syytä panostaa yhteiskuntaopin yhteydessä talousasioitten opettamiseen ja hallintaan ja henkilökohtaiseen vastuuseen näistä.

Täällä tehdyt aloitteet tarjoavat mahdollisuuden etsiä järkevät lainsäädännölliset keinot korjata tämä asia. Kansanedustajat ottavat tässä asiassa nyt vastuuta. Hallitukselta odotetaan vastuullista toimintaa siinä, että tällainen lakiesitys tulee pian eduskunnan käsittelyyn.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse näen nämä aloitteet periaatteellisina. On hyvä, että vääränlaiseen yritystoimintaan ja siihen liittyvään vääränlaiseen arvopohjaan uskalletaan puuttua.

Edustajat Kataja ja Toivakka ovat erinomaisella tavalla puuttuneet pikavippiyritysten toiminnan kiistattomiin ongelmiin — siitä heille kiitos jo tässä vaiheessa. Aloitteet on tehty erityisesti nuorten turvaksi ja heidän elämänhallintansa edistämiseksi. Pikavippiyritysten saalistava toimintafilosofia kuvastaa hyvin tämän hetken yhteiskunnan henkistä olotilaa: voittoa ja taloudellista hyötyä tavoitellaan lainsyrjää kiertäen, kohtuus unohtaen.

Sanonta "mitä isot edellä, sitä pienet perässä" pitää monesti paikkansa. Olin erittäin iloinen, kun väliaikainen puhemies Ben Zyskowicz nosti viime keväänä presidentille osoittamassaan puheessa esille optiot, ylisuuret palkkiot ja bonukset. On täysin selvää, että kaikki taloudelliset kohtuuttomuudet ja veronkierrot, vaikka ne laillisia olisivatkin, vinouttavat kohtuuden käsitettä ja edistävät itsekkyyttä (Puhemies koputtaa) kansalaisten ja yritysten keskuudessa. Nämä laki-aloitteet onkin nähtävä isona askeleena oikeaan suuntaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yli kaksi vuotta sitten lakivaliokunnassa käsiteltiin hyvin perusteellisesti pikavippeihin liittyviä ongelmia. Edustaja Kataja varmaan muistaa ne käsittelyt, joita silloin lakivaliokunnassa meillä oli. Ongelmat olivat pitkälti jo silloin tiedossa, ja nyt sitten vasta tässä vaiheessa on tehty näitä lakialoitteita, kun on reilusti kaksi vuotta kulunut ongelmien tiedostamisesta.

Viime kesänä tein kirjallisen kysymyksen oikeusministerille ja kysyin, aikooko hän puuttua näihin pikavippeihin jollakin tavalla. No, hän vetosi siihen, että helmikuussa 2010 kiellettiin yöaikaan maksamiset. Sitten sen jälkeen asia on taas saanut pitkälti odottaa, joten toivotaan, että nopeasti päästään jonkinlaiseen esitykseen hallituksen suunnalta tässä asiassa.

Hitaita ovat ylipäätänsä herrojen kiireet: (Puhemies koputtaa) monta vuotta jo on mennyt siitä, kun ongelmat on tiedostettu, eikä ole mitään tehty asian hyväksi.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt keskustelussa olevilla pikavippilakialoitteilla on tietenkin hyvä tarkoitus, mutta sekin, kielletäänkö kokonaan vai osittain, on aika merkittävä asia. Nimittäin jos kokonaan kielletään, niin siellä on henkilöitä, jotka ovat saaneet vipistä joskus hyötyäkin elikkä ovat saaneet tilanteen hoidettua, laskun maksettua. Mutta sitten jos oman talouden hallintaa ei ole ja mennään tähän osittaiseen kieltämiseen, niin siinä täytyy olla silloin vahvempaa seurantaa ja vielä tarkastella sitä maksukykyäkin.

Minä muistelen, että minulle tuli viesti äidiltä, jonka täysi-ikäinen poika oli vipannut ja velka kumuloitui ja velkaa oli useita kymmeniätuhansia. En tiedä, onko ihan tämmöisistä vipeistä kysymys, mutta kyllä tämä merkittävä summa oli kerta kaikkiaan.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tämän kokoisia ne summat loppujen lopuksi sitten ovat, kun on otettu eri pikavippifirmoista ristiin rastiin niitä vippejä. Sen takia haluaisinkin, että mentäisiin nimenomaan tämä kieltolinja edellä.

Jos ajatellaan, että rajoittamalla päästään hyviin lopputuloksiin, niin voidaan katsoa, mitä tapahtui 2010 lainsäädännön jälkeen: meillä on parisenkymmentä uutta pikavippifirmaa ja monta sataatuhatta pikavippiä, itse asiassa lähes miljoona pikavippiä, otettu sen jälkeen. Eli ongelmat eivät ole poistuneet. On jopa niin, että nekään asiat, mitkä lainsäädännössä muutettiin, eivät toimi.

Henkilökohtaisestikin kokeilin huvikseni, kun kaikki metroasemathan ovat täynnä kalja- ja pikavippimainoksia, toimiiko tämä meidän säännöstömme, onko se kokonaiskorko ilmoitettu. Voitte itse kukin kokeilla perässä. Siinä pääsee ihan sille asteelle, että se olisi tulossa tilille, (Puhemies koputtaa) ja missään ei kokonaiskorkoa näy, jos tekstarilla pikavippiä lähtee hakemaan.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pikavippi on vikatikki. Velaksi kuluttaminen ja varsinkin nuorten taloudenhallinnan ongelmat ovat valitettavasti tulleet suureksi ongelmaksi suomalaisessa elämäntavassa. Tästä syystä olen iloinen, että tähän on puututtu jopa kahden kokoomuslaisen edustajan taholta. Toivottavasti nämä aloitteet otetaan nyt erityisen tosissaan. Kannatan lämpimästi pikavippien kohdalta lainsäädännön tiukentamista.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Leppä ehti jo poistua salista, mutta hän kysyi, koska hallituksen esitys tulee asiasta. Tämän oikeusministeriön asettaman työryhmän määräaikahan on tämän kuun loppuun, 31.3., saakka, ja työryhmän toimeksiannossa on, että se laatii ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon, joten arvelisin, että saamme myös esityksen tänne sen jälkeen pian käsiteltäväksi.

Velkaneuvojat ovat tehneet selvitystä siitä, mikä on näitten velkojen ongelman perimmäinen syy, ja kyllähän se on yleinen taitamattomuus taloudenhallinnassa. Toivoisin myös, että etenkin nuorille kouluissa saataisiin tähän lisää opetusta, jotta tulot ja menot pysyisivät balanssissa. Pikavippejä ottavat tietenkin nuorten lisäksi kaikenikäiset, ja monelle se tulee tarpeeseen. Asumisen, liikenteen kulut, lääkkeet, ruoka — kaikki on kallistunut, ja näihin niitä tarvitaan.

Tuo sosiaalinen luototus on sikäli ongelmallinen, että se on monissa kaupungeissa otettu käyttöön mutta sitä ei puolestaan markkinoida eli ihmiset eivät ole siitä tietoisia, kun taas näiden pikavippien markkinointi on hyvinkin aggressiivista, kuten täällä on kuultu. Tässä tämä epäsuhta on, ja tähän täytyisi kyllä voimakkaasti puuttua.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Katajan esittämä täyskielto ei ole aivan yksinkertainen asia, sillä vaakakupissa painaa yksilön oma vastuu ja myös elinkeinon harjoittamisen vapaus, jolle jokainen markkinatalouden ystävä antaa paljon arvoa.

Näyttöä on kuitenkin ihan liikaakin siitä, että tehostunut valvonta ja uudet rajoitukset eivät ole riittäneet kitkemään heikossa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten kohtuuttomia pikavippikierteitä, joilla on paitsi inhimillisiä myös vakavia yhteiskunnallisia seurauksia. Pikavippiyhtiöt ovat löytäneet markkinaraon ja päässeet hyötymään sellaisten ihmisten talousahdingolla, jotka ovat valmiiksi jo pahoissa vaikeuksissa tai jotka eivät ymmärrä, miten kohtuutonta korkoa heiltä peritään. Useimmiten pikavippeihin sortuvat ymmärtämättömät nuoret hetken mielijohteesta.

Jos ihminen ei saa muuta luottoa kuin korkeakorkoisen pikavipin, ei hänellä voi olla siihen varaa. Pikavippien todellisen koron maksaa usein lopulta yhteiskunta toimeentulotukena, perintäkuluina, oikeudenkäynteinä ja syrjäytymisen hoitona. Siksi olen allekirjoittanut molemmat tänään käsittelyssä olevat aloitteet.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on ansiokkaasti kuvattu monellakin suulla niitä suuruusluokkia, joihin nämä pikavipit ovat kasvaneet. Suurin summa, johon itse olen törmännyt Etelä-Karjalassa, oli 120 000 euroa, ja se tuli semmoiselta kaksihenkiseltä perheeltä, jossa molemmat kävivät töissä. Eli kyllä siellä myöskin talouden hallinnasta on kysymys. Ja lukuisat ovat ne yhteydenotot, joissa 10 000—15 000 euron pikavippipoteista ovat isät ja äidit ja isovanhemmat sitten pelastaneet lapsiaan ja lapsenlapsiaan.

Toivon, että myöskin pankit lähtisivät tähän hommaan mukaan, niin kuin täällä jonkun edustajan toimesta toivottiin ihan samaa. Kyllä siellä myöskin pankeilla kehittämisen varaa omassa lainanannossaan on.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti totta, että jos pikavipit kielletään, niin tulee kysymys siitä, aletaanko toimintaa harjoittaa ulkomailta tai muulla tavoin läheisten vipeillä. Ensinnäkin ulkomailta kuluttajansuojalain alaista toimintaa on vaikea harjoittaa, sillä Suomessa ei lähtökohtaisesti pysty laittamaan täytäntöön sellaisia tuomioita ja sellaisia ratkaisuja, jotka ovat pakottavan kuluttajansuojalainsäädännön vastaisia. No, läheisten vipeissä tietysti ainakin se maksukyky ja maksutarkoitus pyritään selvittämään.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä on muutama palaute, asiakirja, joita olen asian tiimoilta saanut. Kyllä nämä ongelmat, joita pikavipit aiheuttavat, ovat aivan todellisia. Ne ovat suomalaisten keskuudessa todella vakava paikka, aiheuttavat hätää ja kysymyksiä, mitä lainsäätäjä aikoo tehdä. (Puhemies koputtaa) Nyt nämä kaksi aloitetta on tarkoitus yhdistää tuon oikeusministeriön valmisteleman esityksen kanssa, ja kunhan hallitus saa tuon esityksensä kevään aikana taloon, niin nämä kaikki aloitteet on tarkoitus käsitellä yhdessä paketissa talousvaliokunnassa.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kansanedustajakollegoitani tästä palautteesta ja hyvästä tuesta, mitä tämä minun aloitteeni sekä myös edustaja Katajan aloite ovat tänään täällä salissa saaneet. Keskustelu osoittaa, että aloitteet ovat olleet hyvin tarpeellisia ja suomalaisessa yhteiskunnassa on aivan välttämätöntä viedä pikavippiyhtiöiden valvontaa ja sääntelyä ehdottomasti eteenpäin.

Keskustelussa on ainakin muutamassa puheenvuorossa tuotu esille sitä, että jonkunlaista mallia tarvitaan edelleen. Siinä mielessä näenkin, että tämä rajoittaminen on varmasti järkevä toimenpide, koska näitä pikavippiyhtiöitä on hyvin paljon. Me kuulimme tuossa edustaja Katajan puheenvuorossa, että näiden yhtiöiden määrä on kasvanut hyvin nopeassa tahdissa, mutta siellä on myös hyvin eri tavalla toimivia yrityksiä: toiset noudattavat paremmin tämänhetkistä lainsäädäntöä ja toimivat ehkä jopa yhteiskuntavastuullisemmin, ja toiset räikeämmin käyttävät hyväkseen ja toimivat jopa väärällä tavalla. (Puhemies koputtaa)

Erittäin suurella mielenkiinnolla odotan nyt sitä esitystä, mitä ministeri Henriksson tuo eteenpäin, ja uskon, että tästä lähetekeskustelusta on ollut hänelle paljon hyötyä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä käyty keskustelu ja 127 nimeä toisessa lakialoitteessa ja 135 nimeä toisessa lakialoitteessa kuvastavat sitä, kuinka tärkeästä asiasta me tänään keskustelemme.

Pikavippitoiminta herättää voimakkaita tunteita erityisesti niiden keskuudessa, jotka jollain tavalla ovat tekemisissä lainaa myöntävien yritysten kanssa. Pikavippejä käyttävät erityisesti nuoret, pienituloiset ja vähävaraiset henkilöt, joilla rahat ovat muutenkin tiukoilla. Lasten vanhemmat myös kohtaavat pikavippitoiminnan silloin, kun huomaavat nuoren joutuneen pikavippikierteeseen eikä hän selviä niiden maksuista. Pikavippejä otetaan erityisesti ruokaan, velkojen maksuun sekä merkittävässä määrin myös päihteisiin ja juhlimiseen. Tämä kävi ilmi jo viisi vuotta sitten kauppa- ja teollisuusministeriön tekemästä tutkimuksesta. Suora lainaus tutkimuksesta: "Peräti kolmasosa, 33 prosenttia, pikavippiin turvautuneista kertoo joskus olleensa päihtynyt ottaessaan pikavipin. Päihtyneet olivat näkyvässä roolissa myös käyttökohteissa. Kaikissa tuloryhmissä 59 prosenttia pikavippiä ottaneista oli ottanut joskus lainaa nautintoaineisiin. 60 prosenttia oli ottanut joskus lainaa juhlimiseen."

Viisi vuotta on pitkä aika siihen, että eduskunta reagoi pikavipeistä aiheutuviin ongelmiin ja KTM:n viestiin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, joten toivon, että hallitus ottaa erityisen vakavasti nämä edustajien Katajan ja Toivakan tekemät lakialoitteet pikavippitoiminnan kieltämiseksi tai sen voimakkaasti muuttamiseksi toisenlaiseksi.

Arvoisa puhemies! Osaltani hiukan perustelen pikavippitoiminnan kokonaan kieltämistä seuraavasti: Köyhille raha on jostain syystä aina ollut kalliimpaa. Vähävarainen, työtön tai vähätuloinen ei saa pankista esimerkiksi luottokorttia. Pikavippi on usein ainoa vaihtoehto taloudelliseen hätään tai hetkellisen mielijohteen mukaiseen tuhlaamiseen. Satasen vipin vuosikorot ovat todellisuudessa useita satoja tai jopa tuhat prosenttia. Osa koroista piilotetaan erilaisiin käsittely- ja toimituskuluihin.

Pitääkin kysyä, arvoisa puhemies, eroavatko suomalaiset pikavippiyritykset Italian mafiasta muulla tavoin kuin toimittamalla perinnän inhimillisemmin. Sormien katkomisen sijasta pikavippikoukkuun jäänyt haastetaan käräjäoikeuteen nyljettäväksi. Tämän johdosta käräjäoikeuksien velkomiskanteista jo yli puolet johtuu pikavipeistä, kun velallisilta peritään saatavia oikeusteitse. Pikavippiyritykset toimivat ilman lakiin pohjautuvia pelisääntöjä. Kuka tahansa voi perustaa pikaluottoyhtiön ja alkaa kiskoa mitä erilaisimmilla käsittelykulunimikkeillä köyhää ja käyttää hyväkseen nuoruuden ymmärtämättömyyttä tai toisen taloudellista hätää.

Pikaluottotoiminnan olisi pitänyt olla valvottua ja luvanvaraista jo sen ensi hetkistä lähtien. Yritykset eivät itse välitä säännellä toiminnan eettisyyttä, ja tilanteen päästyä tälle tasolle on koko pikavippitoiminta kiellettävä ja korvattava muulla tavoin. Perustuuhan yritystoiminta mahdollisimman suuren voiton tuottamiseen omistajille, ja onko eettisesti oikein riistää taloudellisesti hädässä olevia ja samanaikaisesti nauttia lain suojaa kiskontatoiminnassaan? Koska pankit eivät halua aloittaa pikalainojen myöntämistä vähävaraisille, ei vaihtoehtoja pienlainan mahdollistamiseksi ole kovinkaan monta. Pankit tulisi jollain keinoin saada houkuteltua myöntämään myös pienlainoja asiakkailleen. Tosin, kun pankkeja ei voi pakottaa pienlainatoimintaan, ei muutosta ilman lainsäädännön muutosta ole näkyvissä. Siksi pitää kehittää muita edullisempia luottomuotoja sitä tarvitseville, kuten esimerkiksi sosiaalisen luototuksen kehittäminen ja sen mahdollistaminen jokaisen ulottuville. Tällä hetkellä vain noin 20 kuntaa myöntää sosiaalisia luottoja. Valtion tulisikin saada kaikki kunnat lähtemään mukaan sosiaaliseen luototukseen sekä kehittää sitä siten, että se mahdollistaisi myös nopean pikalainan. Asia ei vaatisi suuria lainmuutoksia tai poliittisia taisteluja, tarvitaan vain hyvää tahtoa puuttua pikavipin varjolla tapahtuvaan koronkiskontaan.

Arvoisa puhemies! Minä en voi hyväksyä sitä, että luottoyritykset kiskovat viimeisetkin eurot niiltä, jotka eniten tarvitsevat apua. Enkä voi hyväksyä sitä, että taloussuunnitteluun kykenemättömille nuorille tarjotaan mahdollisuus ylivelkaantumiseen.

Ehdotan, että asiasta tulee mietinnöt ainakin työ- ja tasa-arvovaliokunnalta ja sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, ja haluaisin kuulla perustuslakivaliokunnan näkemyksen taloudellisen eriarvoisuuden poistamisesta kuntien sosiaalisen luotonannon järjestämisessä.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomi on tuhansien järvien ja tuhansien metsien maa. Se on hieno asia. Tämän lisäksi Suomi on kuitenkin valitettavasti myös tuhansien erilaisten kieltojen, sääntöjen ja määräysten maa. Joillakin kansanedustajilla kieltokiintiö ei näytä tulleen kuitenkaan vieläkään täyteen. Tällä kertaa kiellettävien listalle on nostettu kokoomuslaisen kansanedustajan aloitteesta pienlainayritystoiminta Suomessa.

Kuten jo aikaisemmassa puheenvuorossani totesin, henkilökohtaisesti en kannata kieltojen pohjalle perustuvaa yhteiskuntaa. Kieltovimman sijaan tässä niin sanotussa pikavippiongelmassa tulisikin pysähtyä miettimään todellisia syitä velkaantuneiden ahdinkoon.

En väitä, että pienlainatoiminta olisi nykyisellään täysin ongelmatonta. Nyt pienlainayritykset voivat esimerkiksi toimia lähes täysin riskittä velallisen tai valtion maksaessa viulut. Tämä johtuu siitä, että nykyinen lainsäädäntömme takaa liian vahvan suojan velkojalle.

Jos tässä jotain toimintaa pitäisi alkaa säädellä, se olisi perintätoimistojen veloittamat maksut. Voitaisiin aloittaa vaikka siitä, etteivät perintäkulut saisi koskaan ylittää alkuperäisen velan määrää ja että pääoman ylittävältä osalta velkojen perimiskuluista vastaisi velkoja itse. Huomiota tulisi kiinnittää myös pienlainayritysten velvollisuuteen ja mahdollisuuteen selvittää asiakkaansa maksukyky.

Lisäksi on syytä nostaa esille myös valtion perimät kulut. Nämä voivat olla velalliselle itse asiassa vielä suurempi ongelma kuin pienlainayrityksen ja perintäyrityksen perimät kulut, mikäli otetaan huomioon muun muassa haastehakemuksesta ja velkomustuomioista aiheutuvat kustannukset. Tällä hetkellähän tilanne on se, että käräjäoikeudet ovat ruuhkautuneet pienlainoista johtuvista velkomustuomioista. Tähän asiaan olisi saatava muutos, sillä käräjäoikeus ei ole oikea paikka pääomiltaan mitättömien saamisten käsittelylle.

Suomen Pienlainayhdistys on puolestaan esittänyt kolmea konkreettista kuluttajan oikeusturvan kannalta keskeistä asiaa: ensimmäisenä pienlainatoiminnan alistamista Finanssivalvonnalle, toiseksi niin sanotun positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa ja kolmanneksi riidattomien velkomusasioiden siirtämistä suoraan ulosottoon.

Suomen Pienlainayhdistyksen mukaan suomalaisista 72 prosenttia on sitä mieltä, että kuluttajilla pitäisi olla mahdollisuus saada pieniä lyhytaikaisia lainoja, jos omat luottotiedot ovat kunnossa. Tällä hetkellä pienlainoille ei ole olemassa korvaavaa rahoitusmuotoa, joten niiden kieltäminen johtaisi tilanteeseen, jossa lyhytaikaisen nopean rahoituksen saaminen olisi käytännössä mahdotonta. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että ylivoimaisesti suurin osa, arviolta noin 80 prosenttia, pienlainoista maksetaan takaisin ajallaan. Myöhässä maksavia muttei perintään menneitä asiakkaita on noin 10 prosenttia. Varsinaisen perinnän kautta lainansa maksaa noin 5 prosenttia, ja kokonaan maksamatta jää vain noin 5 prosenttia lainoista.

Pienlainat edustavat vain puolta prosenttia, vain puolta prosenttia, kaikista suomalaisten kulutusluotoista. On myös hyvä tietää, että suurin osa pienlaina-anomuksista tehdään arkipäivisin, ei suinkaan öisin tai viikonloppuisin.

Suomen Asiakastiedolta saatujen tilastojen mukaan sekä vuonna 2010 että vuonna 2011 vain 0,9 prosenttia kaikista maksuhäiriömerkinnöistä johtui pienlainoista ja vastaavasti 99,1 prosenttia ensisijaisesti muista luotoista tai laskuista kuin pienlainoista.

Arvoisa herra puhemies! Kieltovimmassaan kansanedustajat kokoomuslaisten johdattamana ovat unohtaneet täysin ne tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset, jotka ovat joskus käyttäneet pienlainoja pienen, akuutin rahantarpeen täyttämiseen. Pienlainapalveluita ei pidä tarkastella ainoastaan maksuongelmaisiin keskittyen. Täytyy ymmärtää, että pienlainoja käyttävät aivan tavalliset ihmiset kaikista ikä- ja yhteiskuntaluokista. (Kari Rajamäki: Oliko suora lainaus pikavippiyhtiön lähettämästä kirjeestä? Lähteen olisi voinut mainita!)

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Heti alkuun tulee antaa vilpittömät kiitokset kollegoille erittäin tärkeään aiheeseen puuttumisesta. Kotitalouksien ja erityisesti nuorten velkaantuminen on kiistaton yhteiskunnallinen ongelma, johon tulee puuttua nyt myös uusin keinoin. Lainsäädännön tiukentaminen on yksi harkittavista keinoista. Edustaja Toivakan lakialoit-teessa on mielestäni tällaisia potentiaalisia keinoja listattu hyvin. Hyvää aloitteessa on myös se, että tässä on verrattu Suomen tilannetta muihin EU-maihin. Useissa EU-maissa, kuten lakialoitteessakin todetaan, pikavipeille on asetettu tietty enimmäiskorko. Ja aivan kuten edustaja Toivakka toteaa lakialoitteessaan, samankaltaista järjestelyä tulisi kokeilla myös Suomessa.

Arvoisa puhemies! Toisaalta on myös aiheellista tunnustaa, että pelkällä lainsäädännöllä ei kotitalouksien tai nuorten ylivelkaantumisongelma tästä oikene. Usein ylivelkaantumiseen tai pikavipeillä elämisen kierteeseen ajautumista ovat vauhdittaneet muut elämänhallintaan liittyvät ongelmat, kuten peliriippuvuus, syrjäytyminen tai päihteiden väärinkäyttö. Näihin ongelmiin ei pikavippien täyskielto valitettavasti auta. Monille niiden olemassaolo kurjista ehdoista huolimatta on elintärkeää. Usean pikavipeillä itsensä ongelmiin ajaneen viesti ainakin minulle on ollut se, että jos pikavippejä ei olisi, jouduttaisiin rahat hankkimaan sitten jostain toisaalta, esimerkiksi rikollisten tai koronkiskureiden käsistä. Tällaisen edistäminen, jossa ihmisiä ajettaisiin pois harmaan talouden piiriin, ei varmastikaan ole kenenkään meidän mielestä järkevää toimintaa.

Arvoisa puhemies! Tarvitaan myös muita, tehokkaampia keinoja vaikuttaa ylivelkaantumisten takana oleviin syihin, samalla kun kiristämme pikavippien valvontaa Suomessa. Toivonkin lakialoitteelle hyvää ja perusteellista jatkokäsittelyä, jossa pikavippien ja ylivelkaantumisen välisiä syy—seuraus-suhteita punnittaisiin tarkasti kaikkien kannalta parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin keskittää näkökulmaa tässä pikavippikeskustelussa nuorten ihmisten taloudenhallintaan. Pikavipit ovat tehneet tilaa sille, että nuoret kuluttavat ja elävät yli varojensa. Nuorten ottamat pikavipit ovat euromääräisesti tietysti pieniä mutta tuloihin suhteutettuina suuria. Maksamaton pikavippi voi pilata nuoren tulevaisuuden. Kaikki nuoret eivät oivalla sitä hintaa, minkä vipatusta rahasta joutuu lopulta maksamaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan nuoret, ja myös nuoret aikuiset, vippaavat rahaa tyypillisesti nautintoaineisiin, kuten tupakkaan ja alkoholiin, sekä juhlimiseen. Vipit otetaan lyhyen harkinnan jälkeen ja usein humalassa. Jos luottotiedot ovat menneet alle 20-vuotiaana, nuori ajautuu helposti marginaaliryhmään. Vuokra-asuntoa on vaikea saada, eikä työpaikan hakeminen motivoi, jos tuloista suurin osa menee ulosottoon.

Arvoisa puhemies! Pikaluottoihin liittyy näitä ongelmia, ja ne ovat todellakin lisääntymään päin. Helsingin Sanomat uutisoi kesällä, miten käräjäoikeudet ruuhkautuvat nuorten velkariidoista. Alle 30-vuotiailla suomalaisilla on perinnässä noin 100 miljoonan euron velat. Pikavipin todellinen korko lankeaa yhteiskunnan maksettavaksi toimeentulotuen, asumistuen ja syrjääntymisen muodossa.

Kannatan pikavippien kieltämistä näillä perusteilla. Toisaalta haluan muistuttaa siitä, että nuorten ihmisten oman talouden hallinnan tulisi olla kansalaistaito.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Pikavippeihin liittyen on tehty kaksi lakialoitetta: täyskielto ja toimintaa rajoittava. Olen allekirjoittanut molemmat aloitteet, mutta olen silti ehdottomasti täyskiellon kannalla. Lakialoite pikavippien rajoittamisesta tehtiin siltä varalta, jos täyskielto ei lakipykälien takia toteudukaan. Rajoittavalla lakialoitteella pyritään puuttumaan lainan korkoihin, myöntämistapaan ja kuluihin.

Pikaluottoja myönnettiin vuonna 2010 yli miljoona kappaletta. Pikaluotoista aiheutuu kuluttajille jatkuvasti enemmän ja enemmän velkaongelmia. Säännöksiä on jo tiukennettu esimerkiksi vaatimalla luotonantajia rekisteröitymään ja toimimaan luotonannossa vastuullisesti.

Liian moni pikavippeihin langennut pilaa elämänsä pikavippikierteellä. Kerron nyt hieman paremmalla onnella esimerkin, jota yritin tuossa lyhyessä debatissa teille kuvailla: Juuri täysi-ikäiseksi tullut nuori, joka eli toimeentulotuen varassa, otti eräänä perjantai-iltana pikaluottoa 20 euron verran. Kun tuli takaisinmaksun aika, ei rahaa löytynyt. Hän otti uuden, vähän edellistä isomman pikaluoton, jotta sai ensimmäisen maksettua takaisin, ja jäi vielä vähän shoppailurahaakin. Näin kävi kerta toisensa jälkeen. Ja koska summat kertaantuivat koko ajan, ei rahaa takaisinmaksuun löytynyt mistään. Lopulta tällä nuorella oli velkaa 3 700 euroa. Tämän nuoren tapauksessa oli onni onnettomuudessa, sillä velka ei päätynyt ulosottoon, vaan ongelmaan tartuttiin heti moniammatillisen työryhmän toimesta. Tarvittiin kuitenkin pankkilaina ja takaajat. Kahdenkympin pienestä velasta muodostui kuitenkin vuosien taakka, sillä reilun 400 euron toimeentulotuella lähes 4 000 euron velanmaksu kestää aikansa.

Pikavippifirmat ovat perinnässään armottomia eivätkä ota huomioon yksilöllisiä tilanteita. Heidän kanssaan ei voi tehdä maksusopimuksia, ja luottojen korot ja perintäkulut ovat inhimillisyyden tuolla puolen. Firmoja on Suomessa satakunta, ja luotto on mahdollista saada toisesta, kun ensimmäiseen ei enää pysty velkojaan takaisin maksamaan. Kierre voi jatkua aina siihen asti, kunnes asiakas menettää luottotietonsa. Luottotietojen menettäminen sulkee monia ovia elämässä: opintolainaa ei taata, pankki- tai luottokortteja ei myönnetä, lainaa tai osamaksusopimusta ei voi saada, ja vuokra-asunnon saaminen vaikeutuu, eikä kotivakuutusta myönnetä.

Tässäkin salissa on mainittu tänään useaan otteeseen sosiaalinen luototus yli puoluerajojen. Kuntien tarjoama sosiaalinen luototus on pikavippejä parempi apu taloudelliseen ahdinkoon. Sen avulla voidaan ennalta ehkäistä kuntalaisten taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää henkilölle tai perheelle erilaisiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi taloudellisen tilanteen kuntoon saattamiseen, velkakierteen katkaisemiseen, kuntoutumiseen, työllistymisen edistämiseen, asumisen turvaamiseen, esimerkiksi takuu- tai rästivuokriin, ja kodin yllättäviin hankintoihin, kuten esimerkiksi pesukoneen rikki mennessä.

Kokemukset eri kunnista, joissa sosiaalinen luototus on otettu käyttöön yhtenä osana kunnan ennalta ehkäisevää sosiaalityötä, ovat olleet pelkästään myönteisiä. Ne osoittavat käytännön toimivan hyvin ja tuottavan vähän luottotappiota. Siten sosiaalinen luototus vähentää pitkällä aikavälillä toimeentulotuen kustannuksia. Kun ihmiset saavat reilun mahdollisuuden järjestellä asioitaan, he myös hoitavat velvollisuutensa.

Arvoisa puhemies! Pikavippifirmoista usein hetken mielijohteella nostetut pikalainat aiheuttavat monien suomalaisten elämään vuosia kes-tävät velkajärjestelyt. Siksi kannatan edustaja Katajan tekemää lakialoitetta pikavippifirmojen täyskiellosta.

Anne  Kalmari  /kesk:

Arvoisa puhemies! Mitä kauemmin odotamme pikalainojen kieltämisessä, sitä vaikeampaa se kielto on tehdä. Todellakin sen jälkeen, kun 2010 petrasimme lainsäädäntöä ja ajattelimme, että tilanne muuttuu paremmaksi, on tullut jo parisenkymmentä uutta pikavippiyrittäjää, eli saamme koko ajan lisää lobbareita sen puolesta, että tämän elinkeinotoiminnan, tämän laillistetun koronkiskonnan, pitäisi antaa villinä ja vapaana rehottaa.

Todellakin 2010 kielsimme yöaikaan pikavippaamisen. Kuulimme tuossa edustaja Immoselta, että suurin osa pikavipeistä otetaan muuna aikana. Jos se on lailla kiellettyä, pitäisi olla itsestään selvää, että yöllä ei pikavippejä voi ottaa. Itse asiassa uskonkin, että tilille ne kopsahtavat sitten vasta seuraavana aamuna. Rekisteröinti ei ilmeisesti auttanut tässä asiassa lainkaan, ja kuten tuossa jo kerroin, että olen henkilökohtaisesti kokeillut, löytyykö se todellinen vuosikorko sieltä pikavippi-ilmoituksista, ei se ainakaan minun tekstarikokeilullani löytynyt. Myöskään henkilöllisyyden tarkistaminen ei tuntunut apua tuovan, ja en missään tapauksessa ajattele, että olisi hyväksi se, että positiivisella luottorekisterillä helpottaisimme pikavippifirmojen toiminnan aloittamista. Asiakkaan maksukyvyn perusteellinen tarkastaminen on osoitus siitä, että luotonantaja kantaa vastuunsa luottoa myöntäessään. On ilman muuta selvää, että luotonantajalla on vastuu siitä luotostaan: kun hän tuntee sen, kenelle hän luoton antaa, hän ei anna sitä, jos tuntee, että sitä ei kyetä hoitamaan.

Totta kai meidän on puututtava myöskin niihin syihin, miksi pikavippejä haetaan, ja täällä tuli esimerkiksi edustaja Rundgrenilta todella hyvää puhetta siitä, miten tulisi lähteä sieltä kotien kasvatuksesta. Sen lisäksi kouluissa kotitalousopetuksessa esimerkiksi monesti käydään näitä asioita läpi ja käydään läpi sitä, miten ruokaa voidaan valmistaa kodeissa niin, että se saadaan tehtyä halvemmalla, ja siksi kannatankin kotitalousopetuksen tuntimäärän lisäämistä tässä tuntijakouudistuksessa.

Sosiaaliset luotot ovat eräs ratkaisu, ja niiden saamista pitää helpottaa. Yksi asia, mikä täällä istunnossa ei vielä ole tullut esille, on myös vapaaehtoistyö. Itse asiassa kannustankin tätäkin porukkaa, joka täällä istuntosalissa on, miettimään, voiko vapaaehtoistyötä tehdä myös siltä kannalta, että perustamme ikään kuin tämmöisiä osaamisen seurueita, jotka auttavat niitä ihmisiä, jotka ovat vaikeuksissa, auttavat heitä tekemään veroilmoituksensa asiallisesti niin, että he saavat heille kuuluvat palautukset, auttavat hakemaan niitä etuisuuksia, mihin tämä väki on oikeutettu, niin että se ei joutuisi siihen maksukyvyttömyyden tilaan ja siihen kierteeseen.

Tässä pikavippitoiminnassahan usein käy niin, että ihminen on luottokelpoinen, vaikka ei olekaan maksukykyinen. Tällainen henkilö kun hakee niitä pikavippejä sitten useammasta paikasta, niin tämä homma etenee niin kauan, että ensimmäinen vippi sitten etenee perinnän kautta haasteeseen ja siitä annetaan tuomio. Itse asiassa monesti on onnellista, jos se ensimmäinen ulosottotuomio tulee kohtuullisen hyvissä ajoin. Silloin säästytään pahemmilta tulevaisuuden menetyksiltä ja joku on vielä kykenevä ne velat hoitamaan. Esimerkiksi sitten vanhemmat voivat tulla vastaan, jos on kyse nuoresta ihmisestä.

Kaiken kaikkiaan esitykset, mitä tässä tänään on tullut, ovat hyviä, mutta sanon ihan tosissani tämän nyt pääministeripuolue kokoomukselle, että jos pikalainatoimintakieltoa ei tule, niin katson tämän ikään kuin politikoinniksi. Minusta ei riitä se, että nostetaan tällaisia asioita, jos pääministeripuolueena niihin ihan oikeasti voidaan vaikuttaa. Odotan todella, että sieltä joku esitys nyt sitten tulee.

Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Katajan ja myös edustaja Toivakan aloitteet ovat sekä ajankohtaisia että tarpeellisia.

Kuten edustajat aloitteissaan toteavat, tämän päivän velkaongelmiin liittyy usein hallitsematon vakuudettomien kulutus- ja pikaluottojen käyttö. Liian moni kansalainen on turvautunut näihin pikalainoihin ja on siitä syystä joutunut vielä pahempaan velkakierteeseen. Viime vuoden pikalainojen määrän arvioitiin olevan 1,4 miljoonaa kappaletta.

Vaikka ongelma on tiedostettu jo monta vuotta ja asiasta on jo moneen kertaan puhuttu, niin myös tässä salissa, se ei ole kuitenkaan johtanut tarvittaviin toimenpiteisiin. Nyt on aika ja syytä pohtia, mikä olisi paras keino ratkaista pikaluottoihin liittyvät ongelmat. Suurin ongelma ei ole välttämättä korkokanta vaan lainan kokonaiskustannukset, jotka usein kasvavat suhteettoman suuriksi.

Vallalla olevasta viidakon laista on puhunut myös oikeusministeri Henriksson. Ministeriön asettama työryhmä on päätös ja askel oikeaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Ministerin lausunnoista voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että työryhmässä myös mietitään sitä, onko täyskielto se tie, mille mennään.

Kun tässä debatissa on useampaan otteeseen kysytty, mistä se kiikastaa, kun hallitukselta ei tule esitystä, voin kyllä vakuuttaa, että tämä ei ole politikointia. Hallitukselta tulee tämän kevään aikana esitys, ja siinä huomioidaan varmaan myös sekä Katajan että Toivakan tekemiä aloitteita asian tiimoilta.

Viime syksynä kuluttaja-asiamies vaati, että markkinaoikeus määräisi erään pikaluottoyhtiön maksamaan 50 000 euron uhkasakon. Syynä tähän oli se, että kyseinen yritys oli toistuvasti markkinoinut pikavippi.fi-pikaluottoaan lainvastaisesti. Kuluttaja-asiamies puuttui muun muassa mainoksiin, koska niissä ei kerrottu kaikkia lain vaatimia tietoja. Mainoksista puuttui tietoja luoton korosta ja kokonaiskustannuksista. Tämän jälkeen kyseinen yritys poisti mainokset mutta aloitti pian uuden kampanjan, jonka mainokset olivat pitkälle samankaltaisia kuin aiemmat.

Niin kuin useat edustajat ovat tässä todenneet, pikaluotto voi auttaa väliaikaisesti vaikeassa taloudessa tilanteessa olevaa ihmistä, joka suhteuttaa luoton maksukykyynsä. Vakuudettomat pikaluotot mahdollistavat kuitenkin luoton ottamisen myös ihmiselle, jolla ei ole ehkä alun pitäenkään aikomusta maksaa luottoa takaisin tai joka kuvittelee maksukykynsä paremmaksi kuin se todellisuudessa on. Tällainen tilanne johtaa takaisinmaksun laiminlyöntiin, mikä kartuttaa alkujaan pienellekin lainalle suuret kustannukset.

Tällaiseen käyttäytymiseen voi olla monia syitä, eikä niitä ole tarpeen tässä lähteä erittelemään. Totean kuitenkin, että lainsäädännön tulisi pikaluottojen osalta olla sellainen, että se suojaa luotonottajaa velkaantumasta yli maksukykynsä. Lainsäädännön tulee olla myös yhteiskunnan kannalta järkeenkäypä. Ei ole kenenkään etu, että pikaluotot johtavat kalliisiin perintätoimenpiteisiin tai että käräjäoikeuden resursseja käytetään sellaisten velkomiskanteiden käsittelyyn, jotka tiukemmalla lainsäädännöllä pystyttäisiin eliminoimaan.

Arvoisa puhemies! Pikavippitoiminnan sijaan tulisi saada julkista sektoria luotottamaan velkaisia. Niin kuin useissa puheenvuoroissa on esitetty, tulisi luoda maan kattava järjestelmä, joka antaisi hädässä oleville kansalaisille mahdollisuudet saada sosiaalista lainaa. Tämä on ollut kristillisdemokraattien ehdotus jo monta vuotta.

Lars Erik Gästgivars /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Att ansvarskännande människor med fasa ser på hur snabblånen skapar problem, framför allt för unga människor, är ingen överraskning. Men hur dessa snabblån ska kunna fås samhällsrena tål nog att tänka på. Jag har svårt att tänka mig att vi skulle kunna stoppa dessa lån totalt med tanke på att det från och med 2005, när snabblånen infördes i Finland, har beviljats över 6 miljoner mindre lån och till och med åt 500 000 kunder.

Kieltoa on myös harkittava, mutta kieltojen sijaan uskon erilaisten rajoitusten toimivan paremmin. Meidän on tarkasteltava eri ratkaisuja. Yhtenä ratkaisuna voisi esimerkiksi olla pikalainojen rajoittaminen siten, että ne eivät ole nostettavissa, ennen kuin niiden tilaamisesta on kulunut 12 tuntia, mikä myös tarjoaisi katumisaikaa tilaajalle. Pikalainoja tarjoavilta yhtiöiltä voitaisiin vaatia myös koron kohtuullistamista.

Meidän on kuitenkin syytä muistaa, että oikeusministeriö valmistelee parhaillaan hallitusohjelman mukaisesti pikalainoja koskevaa uutta lainsäädäntöä, ja maaliskuun lopussa työryhmä saa asiaa koskevan ehdotuksen valmiiksi. Työryhmän tehtävänä on selvittää eri vaihtoehtoja. Lakiehdotusta odotetaan kesäksi tai viimeistään syksyksi tänne eduskuntaan. Ei tunnukaan ajankohtaiselta ottaa kantaa sen enempää kieltoihin kuin tiukempaan lainsäädäntöön, kun tiedämme uuden lainsäädännön olevan tulossa lähikuukausina.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin syytä muistaa, että ihmisillä on tarvetta tilapäiseen lainaamiseen ilman takaajan esittämistä lainalle. Kaikki eivät ole siinä onnellisessa tilanteessa, että heillä olisi takaaja lainan tarpeen ilmetessä. Jos katsomme esimerkiksi nuoria, jotka opiskelevat kaukana kotoa ja tarvitsevat 300 euroa ennakoimattomaan menoon, mahdollisuus pienen lainan saamiseen voi olla hyvin ongelmallinen. Ongelma syntyy kuitenkin, kun vanhoja lainoja maksetaan ottamalla uutta lainaa. Tällä tavalla syntyy noidankehä, joka pidemmän päälle saattaa johtaa maksuhäiriömerkintöihin ja luotonsaantivaikeuksiin.

Pikalainojen vaihtoehtona voisi olla niin sanotun sosiaalisen luototuksen käyttö. Sosiaaliluotto on etuus, jota eräät kunnat tarjoavat asukkailleen ja jonka avulla voidaan hankkia välttämättömiä tavaroita ja järjestellä kalliita korttiluottoja. Sosiaaliluottoa myönnetään henkilölle, jolla ei ole esimerkiksi pienien tulojen tai maksuhäiriömerkintöjen vuoksi mahdollisuutta saada kohtuullisin ehdoin luottoa pankista, mutta jolla on mahdollisuus maksaa takaisin saamansa sosiaalinen luotto. Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei ole vielä erityisen monissa kunnissamme. Myönteistä on, että oikeusministeri näkee tarpeen tämän järjestelmän laajentamiseen koko maahan. Tällä tavalla järjestelmästä tulisi oikeudenmukaisempi kaikille meille.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Huoli pikavippitoiminnan haitallisista vaikutuksista on laajasti ja yhdessä tunnistettu, ja siten jo hallitusohjelmaan on kirjattu, että pikaluottoihin liittyvät kasvaneet ongelmat edellyttävät lainsäädännön tiukentamista ja positiivisen luottorekisterin järjestäminen tulee selvittää.

Pikavippeihin liittyvien ongelmien kitkemiseen ja niiden sääntelyn kiristämiseen onkin ryhdyttävä pikaisesti. Olen valmis kannattamaan pikavippien rajoituksia, jopa täyskieltoa tietyin huomioin.

Saamieni yhteydenottojen pohjalta päädyin vielä kertaamaan, mistä on kyse, kun puhutaan pikavipeistä. Ensimmäiseksi kysymys on siis rahasummiltaan pienistä lainoista, alle 1 000 euron lainoista, joiden takaisinmaksuaika on vähemmän kuin kuusi kuukautta. Kysymys on lainoista, joita saadaan ilman vakuuksia tekstiviestillä tai internetistä ilman, että henkilön takaisinmaksukykyä on arvioitu. Yhdenkään kotitalouden ei siis tarvitse olla huolissaan, että nyt käsiteltäisiin esimerkiksi tavaran hankintaan liittyvää kertaluottoa. Kun kodissa tarvitaan pikaisesti jääkaappia rikkoutuneen tilalle, sen voi edelleenkin hankkia osamaksujärjestelmän turvin. Kysymyksessä eivät ole myöskään muut ilman vakuuksia suurempia rahalainoja myöntävät tahot, kuten pankkien joustoluotot, jotka luottoja myöntäessään aina vastuullisesti huomioivat luotonhakijan maksukyvyn. On tärkeää, että kuluttajilla säilyy mahdollisuus paikata hetkellisiä rahantarpeitaan vastuullisesti myönnettyjen ja järkevien ja reilujen luottoehtojen mukaisesti. Monesti pikavippikeskusteluissa tämänkaltaiset pankkien ja luottolaitosten tarjoamat limiitit sotketaan erheellisesti tai vastoin parempaa tietoa pikavippeihin.

Arvoisa puhemies! Toiseksi, emme voi ohittaa inhimillisyyttä tämän asian kohdalla. Ihmiset, jotka joutuvat turvautumaan muutaman kympin tai sadan euron pikalainaan, hakevat lainaa tarpeeseen. Tulisikin pohtia voimakkaasti ja kehittää lainamuotoja, joilla hetkellistä mikroluottoa tarvitseva henkilö saisi luottoa kohtuullisin ehdoin, esimerkiksi sosiaalisen luotonannon käytön kehittämistä ja yhtenäistämistä koko maahan.

Inhimillisyys toimii kuitenkin myös ennen kaikkea perusteena rajoitusten ja pikavippien kokonaan kieltämiselle. Velkaloukkuun ajautuminen syrjäyttää, ja syrjäytymisen mukanaan tuomia inhimillisiä kärsimyksiä ei voi mitata rahassa yksilön kohdalla, mutta yhteiskunnan osalta tiedämme, että jokainen syrjäytynyt on myös kustannuksiltaan liian kallis. Nuoren syrjäytyneen kohdalla hintalapun suuruus on yhteiskunnalle miljoona euroa.

On epäinhimillistä, että korkeimmillaan pienille lainasummille kertyy pahimmillaan satojen, jopa tuhansien prosenttien korko, kun kaikki käsittely- ja toimituskulut huomioidaan ja muutetaan todellisiksi vuosikoroiksi. Keskimäärinkin pikavippien lainakorot liikkuvat yli 25 prosentissa, mikä on iso korko sekin. Jos ja kun pikavippejä myönnetään tekstiviestein tai internetin kautta hakijan maksuvalmiutta huomioimatta, on sosiaalisesti arveluttavaa periä luotonannosta suuria voittoja. Pikavippi toisensa perään ajaa herkästi kierteeseen, jossa toinen vippi pyritään kattamaan uudella vipillä. Moninkertaiset takaisinmaksusummat ajavat käyttäjää entistä syvemmälle velkaantumiseen. Mielestäni tämänkaltainen pikavippitoiminta hyväksikäyttää yksilöiden taloudellisen huolen johdosta alentunutta harkintakykyä. Tästä syystä kohtuullisin ehdoin tarjolla oleva sosiaalinen luotonanto tukisi yksilöitä oikeudenmukaisesti ulos taloudellisesti syntyneestä ahdingon tilasta.

Useissa EU-maissa lyhytaikaisia ja pienisummaisia luottoja rajoitetaan ja säädellään huomattavasti selkeämmin ja ankarammin. Suomessa pikaluottoalan sääntely on huomattavasti laimeampaa. Yleisimmin muissa EU-maissa kysymys on perittävien kulujen rajoituksista ja koron määrän rajoittamisesta. Ruotsissa vuonna 2010 voimaan tullut laki edellyttää luottotietojen tarkistamista kaikkien, pienimpienkin, luottojen osalta. Siten myös pikaluotot sisältyvät luottotietotarkistuksen piiriin. Tällä voitaneen tulkita olevan vaikutusta yhdessä pikaluottojen kalleuteen liittyvän tietoisuuden lisääntymisen kanssa siihen, että vuodesta 2010 lähtien Ruotsissa pikaluottojen määrä on ollut laskussa, toisin kuin Suomen yhä nousevat tilastot.

Arvoisa puhemies! Tarve pikavippien nykyistä tiukemmalle sääntelylle on selkeä. Tavoite suojata kuluttajaa ylivelkaantumiselta on oikea, ja pikaluottotoiminnassa ilmenevien räikeiden epäkohtien korjaamista tulee kiirehtiä. Tarkoituksena on ennalta ehkäistä paremmin inhimillisesti kestämättömien tilanteiden syntymistä. Mielenkiinnolla odotan oikeusministeri Henrikssonin nimeämän työryhmän selvitystä kuluvan kuun lopulla, onko Suomen tie tiukennetut säädökset, kuten monissa EU-maissa, vai pikavippien täyskieltäminen. Varmaa on, että jotain asialle on tehtävä pikaisesti. Hallituksen esitykselle on tilausta. Hienoa, että se on tulossa.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen käsitellyt reilun 15 vuoden ajan säätiössämme ylivelkaantuneiden ongelmia. Viimeisen viiden vuoden aikana haastetta ovat lisänneet pikavipit.

Ylivelkaantuneiden ongelmia käsiteltäessä on asia tullut esiin myös myönteisessä valossa. Jos asiakkaalle on tullut äkillinen meno esimerkiksi muutama päivä ennen tilipäivää tai jos tukea on joutunut odottamaan, pikaluotto on voinut auttaa selviämisessä kiperästä tilanteesta. Näissä tapauksissa luotto onkin maksettu nopeasti ja ajallaan takaisin.

Kysyin eräältä pohjoisessa toimivalta velkaneuvojalta pikaluottojen keskeisimpiä ongelmia. Hän listasi kuusi kohtaa. Ensimmäiseksi, aggressiivinen markkinointi. Esimerkiksi nettirahapelien yhteydessä markkinointi ei mielestäni ole soveliasta, vaan lisää peliriippuvuuden ongelmia. Toiseksi, takaisinmaksukyvystä tulisi olla huolellinen tutkinta. Velkaneuvonta on tunnistanut lukuisia tapauksia, missä pikavipit ovat syventäneet syrjäytymistä.

Kolmanneksi, haastattelemani velkaneuvoja vetosi myös sosiaalisen luototuksen toimivuuteen. Näillä paikkakunnilla, mukaan lukien hänen oma paikkakuntansa, sosiaalinen luototus toimii. Näillä paikkakunnilla pikavippiongelmat ovat vähäisiä. Takuusäätiöllä oli aiemmin merkittävä rooli tässä. Neljänneksi, yksi ongelma on tukiviidakkojen sirpaleisuus. Yhden luukun periaate esimerkiksi Kelan kautta voisi pienentää tuen maksatuksen viiveitä ja sitä kautta pienentäisi pikaluottojen tarvetta.

Viidenneksi, pikaluottojen takaisinmaksuaika on liian lyhyt, ja se johtaa helposti korkokierteeseen. Myös luottojen todellinen korko on osoittautunut liian suureksi. Ja kuudenneksi, ikärajoilla voisimme suojella erityisesti nuoria.

Edellisen pohjalta on perusteltua harkita tarkkaan, voidaanko pikavippeihin liittyvät ongelmat poistaa lainsäädäntöä kehittämällä vai pitäisikö koko toiminta kieltää. Selvää on, että pikavipit nykymuodossaan edesauttavat merkittävien yhteiskunnallisten ongelmien syntymistä. Lakialoitetta käsiteltäessä pitäisi kuitenkin erottaa syy ja seuraus. Samanaikaisesti lakimuutosten kanssa tulisi miettiä sosiaalisen luototuksen toimivuutta.

Toivon, että jomman kumman lakialoitteen pohjalta ongelmaan saadaan pysyvämpi ratkaisu, ja toivon, että hallitus tekee asiasta perusteellisen esityksen edustaja Östmanin lupaaman aikataulun mukaisesti.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla sähköpostitse on lähestynyt muun muassa huolestunut Pienlainayhdistys, joka vakuutteli kirjeessään pikavippifirmojen nuhteettomuutta. Viesti oli yksinkertainen: pikavippien täyskielto rajoittaa elinkeinovapautta, eikä vippien myöntäminen aiheuta sosiaalisia ongelmia. Tämä lakialoite on kuulemma ylireagointia ja haittaa suomalaista yritystoimintaa. Yhdistys vertasi luotottajia bangladeshilaiseen Grameen-pankkiin ja sen perustajaan Muhammad Yunukseen, jotka saivat yhdessä vuonna 2006 Nobelin rauhanpalkinnon pitkäaikaisesta työstä mikrolainojen myöntäjänä jopa 6,4 miljoonalle asiakkaalle. Tämä seuraava on suora lainaus Pienlainayhdistyksen kirjeestä: "Lähes identtinen toimintamalli nostaa kehitysmaissa tekijät Nobel-korkeuksiin, kun meillä parhaansa yrittävät työntekijät rinnastetaan terroristeihin."

Hyvät edustajakollegat! Arvoisa puhemies! Tähän ansaan mielestäni ei kannata mennä, kuulostaa niiltä kuuluisilta krokotiilin kyyneleiltä. Me kaikki tiedämme, mikä on asian oikea laita. Eivät nämä kaverit myönnä mitään mikrolainoja rahoituksen puutteessa olevalle pienyrittäjälle, vaan kiskovat korkoja taloudellisessa epävarmuudessa eläviltä ihmisiltä. Loppujen lopuksi se on yhteiskunta, joka maksaa tämän toiminnan kustannukset velkaneuvontana, toimeentuloturvana ja käräjätuomioina. Pikavippifirmojen toiminta ei ole mitään muuta, uskallan sanoa, kuin härskiä koronkiskontaa ja ihmisten hyväksikäyttöä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitys tukee tätä käsitystä. Sen mukaan nykyisin yli puolella talous- ja velkaneuvonnan asiakkaana olevista velallisista leijonan osa velkataakasta koostuu pikavipeistä. Selvityksen mukaan asiakkaalla oli keskimäärin 15 velkaa ja niiden määrä oli keskimäärin 30 000 euroa. Lähes poikkeuksetta velalliset olivat pienituloisia työssäkäyviä ihmisiä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja työttömiä.

Kuluttajansuojalakiin on viime vuosina tullut jo joitain tiukennuksia, kuten velvollisuus ilmoittaa mainonnassa todellinen vuosikorko ja luotonantajan velvollisuus todentaa lainanhakijan henkilöllisyys huolellisesti. Samassa yhteydessä pikaluotolle on annettu aikarajoituksia, jonka ylittyessä pikavippi maksetaan vasta seuraavana päivänä.

Pikavippiyritysten mainontakaan ei mielestäni ole rehellistä. He mainostavat toimintaansa keskiluokkaisille hyvin toimeentuleville nuorille, jotka voisivat luoton varoin rahoittaa esimerkiksi harrastustoimintaansa ennen palkkatilin saapumista. Kuten Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksestä käy ilmi, todellisuus on kuitenkin kaukana tästä, keskiluokkainen luottokelpoinen ihminen kun saa halvempaa luottoa muualtakin, tai hänellä on hyvät sosiaaliset verkostot, joilta ja joista voi vipata tarpeen tullen.

Arvoisa puhemies! Me kaikki tässä salissa arvostamme yrittäjyyttä ja kekseliäisyyttä, etsimme uusia tapoja hyödyntää teknologiaa ja viedä suomalaista osaamista maailmalle. Vaikka Pienlainayhdistys uskottelee toisin, pikavippifirmat eivät ole uusi Nokia Suomelle, he tuskin saavat toiminnastaan Nobelin rauhanpalkintoa. Ainoa, kenen työllisyysnäkymiä kulutusluotot parantavat, ovat tuomarit, käräjäoikeudet kun ovat nykyään niin kovin ruuhkautuneita näistä velkomiskanteista.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Pikaluottoihin liittyvä ongelmakenttä on laaja, ja siihen liittyy pahimmillaan se, että hädänalaisten ihmisten tilanteella tehdään selvää bisnestä. Osa pikavippejä myöntävistä yrityksistä on käyttänyt hyväksi markkinoinnissaan lainsäädännön aukkoja mahdollisimman tehokkaasti. Nuorille pikavipit ovat olleet portti maksuhäiriöiden ja velkakierteiden tielle. Vähävaraisille pikaluotot ovat olleet puolestaan lyhytaikaisia helpotuksia omaan talouteen, mutta ne ovat kuitenkin syventäneet ahdinkoa pidemmällä aikavälillä. Toki on myönnettävä, että pikaluottoa käytetään myös tilanteissa, joissa valintatilanne on aito, luotto tulee tarpeeseen ja hoidetaan pois asianmukaisesti, ilman että tästä aiheutuu suurempaa ongelmaa sen ottajalle.

Pikavippeihin liittyvät ongelmat on tiedostettu ja tilannetta on seurattu tarkasti, onneksi niin. Eduskunta on tiukentanut pikavippilainsäädäntöä hiljattain pariinkiin otteeseen. Silti näyttää siltä, ettei tiukennuksilla ole ollut merkittävää tai ainakaan riittävää vaikutusta tilanteeseen. Täyskiellon vaihtoehtona on pohdittava pikavippilainsäädännön kiristämistä säätämällä nykyistä tiukemmin pikavippilainojen enimmäiskoroista ja muista niihin liittyvistä kustannuksista. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että löydämme tämän ongelman edestämme yhä uudelleen ja uudelleen, mikäli emme päätä pikavippien täyskiellosta. Täyskielto rajoittaisi kieltämättä yrittämisen ja elinkeinotoiminnan vapautta, mutta yhteiskunnan on kerta kaikkiaan vedettävä rajat markkinataloudelle, eli silloin kun toiminta on kiistatta haitallista, se on mielestäni kiellettävä.

Taloustilanteen konkretisoituessa ihmisten arjen tasolle rahavaikeudet tulevat vain ja ainoastaan lisääntymään. Siksi olisi nopealla aikataululla kehitettävä malleja, joilla tähän tarpeeseen voidaan vastata. Sosiaalinen luototus, josta täällä on tänäänkin puhuttu, on otettu käyttöön 26 kunnassa, ja se on hyvin käyttökelpoinen malli. Meillä Salossa luottoa myönnetään muun muassa kotiin liittyviin hankintoihin, vuokra- ja osamaksurästeihin, takuuvuokraan tai aikaisempien velkojen takaisinmaksuun. Luoton enimmäismäärä meillä on 5 000 euroa ja laina-aika enintään 5 vuotta.

On muistettava, että yleensä pikaluotoilla tilkitään tilapäisesti jotain muuta ongelmaa. Pahimmillaan pikaluotoilla vain ja ainoastaan pahennetaan ongelmia entisestään. Yhteiskunnallisesti on kaikkein tärkeintä, että toimeentulon ja velkaantumiskehityksen perimmäisiin syihin voidaan puuttua, ja niistä on myös tänään tässä salissa puhuttu. Tässä olennaista on edistää positiivista työllisyyskehitystä ja samalla huolehtia ihmisten riittävästä perusturvasta.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut molemmat tänään käsittelyssä olevat lakialoitteet sekä pikavippien täyskiellosta että perintälain tiukentamisesta. Ensisijaisena tavoitteena täytyy kuitenkin olla pikavippibisneksen täyskielto. Hallitsematon pikavipeillä velkaantuminen aiheuttaa suuria kustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

Pikavipit ovat meillä kohtalaisen tuore ilmiö, sillä ensimmäiset pikavippipalvelut aloittivat toimintansa vuonna 2005. Pikavippien määrä on kasvanut huimasti Suomessa viime aikoina, sillä alkuvuodesta pikavippejä myönnettiin kotitalouksille 27 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen mukaan uusia alle 1 000 euron pienlainoja otettiin viime vuonna yhteensä reilusti yli miljoona kappaletta. Keskimääräinen lainamäärä oli kohtuullisen pieni, 206 euroa. Tosin pikavippien ottajat ovat usein samoja henkilöitä.

Tärkeintä tietysti olisi, että jokaisen toimeentulo olisi sillä tasolla, ettei kenenkään tarvitsisi turvautua pikavippeihin. Pikavippejä ottavat tutkimusten mukaan etenkin työttömät, yksinhuoltajat ja muut pienituloiset. Tämä kertoo siitä, että vippejä tarvitaan vähimmäistoimeentulon rahoittamiseen, kuten ruuan ostamiseen ja puhelinlaskujen maksamiseen.

Viime hallituskaudella tiukennettiin vippien saamisen ehtoja muun muassa yökiellolla. Tiukennus ei ole ollut riittävä toimi pikavippien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. Ihmiset, jotka turvautuvat pikaluottoihin esimerkiksi ruuan hankkimiseksi, ovat usein jo valmiiksi hyvin heikossa elämäntilanteessa. Kaikilla ei ole läheisiä, joilta lainata pieniä summia rahaa välttämättömiin hankintoihin.

Pikaluottojen sijaan köyhimpien tulisi saada ruokarahat tarvittaessa sosiaalitoimistosta. Harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen tarvitaan lisäresursseja. Samaan aikaan on selvää, ettei luottoa tulisi antaa, jos takaisinmaksukykyä ei ole. Maksukyvyttömälle vippi tai laina on hyvin kyseenalainen auttamiskeino, koska se hämärtää luoton armottoman luonteen. Ilmaista luottoa ei ole olemassa, eikä niin saisi uskotella.

Meillä nuorten ylivelkaantuminen on vakava ongelma monesta syystä. Kun nuori ottaa pikavipin, sitten toisen ja kolmannen lyhentääkseen edellisiä lainoja, ollaan jo velkakierteessä. Pikavipit eivät yksinään tärvele kenenkään taloutta, mutta jos ihmisellä ei ole säännöllisiä tuloja, maksamattomat laskut ajavat ahdinkoon.

Erityisen tuottavaa pikavippibisnes on perintäfirmoille. Pikavippiyritykset ovat perintätoimistojen kultasuoni. Perintäkulut saattavat olla moninkertaisia alkuperäiseen lainasummaan verrattuna. Perintäfirmat tekevät voittoa jo valmiiksi maksukyvyttömien ihmisten ahdingolla. Kun perintäkirjeitä alkaa tulla postissa vähän väliä, on tilannetta enää vaikea pelastaa. Silloin on edessä ulosotto ja luottotietojen menettäminen, eikä moni nuori valitettavasti ymmärrä, mitä se merkitsee oman tulevaisuuden kannalta.

Jos lakialoite pikavippien täyskiellosta ei mene läpi, täytyy pikaluottoja koskevaa lainsäädäntöä joka tapauksessa tiukentaa reilusti. Tarvitaan vähintäänkin rajoituksia pikavippimainontaan ja korkokatto perintäkuluille. Perintäkustannukset eivät saisi missään tapauksessa ylittää alkuperäisen velan määrää.

Eräs mahdollisuus olisi luoda positiivinen luottorekisteri, jossa olisi tietokanta pikavipin ottaneista henkilöistä. Sen avulla vippien määrää voitaisiin rajoittaa esimerkiksi kolmeen vippiin kerrallaan. Vaihtoehtona pikavipeille kuntien tulisi kehittää vastuullista sosiaaliluottojärjestelmää. Moni pikavippikierre voisi olla vältettävissä, jos sosiaalista luototusta olisi paremmin tarjolla. Samoin talousneuvontaa tulisi lisätä.

Pienituloisten aseman parantaminen on olennainen osakokonaisuus hallituksen toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveyseroja. Toimenpideohjelmassa mainitaan myös sosiaalisen luototuksen kehittäminen yllättävien talousongelmien hoidossa. Ja, kuten täällä on monessa puheenvuoroissa mainittu, oikeusministeri onkin joulukuussa asettanut työryhmän valmistelemaan pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön muuttamista, ja tämän työryhmän toimikausi päättyy tämän kuun lopussa. Toivon tietysti, että työryhmältä tulee hyviä ehdotuksia paitsi lainsäädännön kiristämisestä myös sosiaalisen luototuksen kehittämisestä.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Pikavippien aiheuttamat ongelmat kuvastavat hektistä yhteiskuntaamme. Ne osoittavat myös puutteita kansalaisten elämänhallinnassa, eivätkä perintäkulut ole lisää elämänhallintaa opettaneet, mutta lisänneet kyllä kireyttä monen vanhemman kukkarolla, eli oppi on saatava aiemmin.

Yritystoimintaa on paha lähteä latistamaan, mutta, niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, luottoja antaneet yritykset eivät ole tarpeeksi varmistaneet luotonottajan luottokelpoisuutta ja takaisinmaksukykyä.

Pikaluottojen aiheuttamat sosioekonomiset ongelmat on otettava vakavasti ja niiden alkuperää on tutkittava. Ilmeisesti oman talouden suunnittelu ja hoito eivät ole vahvimpia kansalaistaitoja osalle. Siitä kertovat myös luottokorttien aiheuttamat ongelmat, eikä luottokortteja olla vielä kuitenkaan kieltämässä. Mainonnan avulla on luotu harhakuvia helposta rahasta ongelmien ratkaisijana, ja voidaan sanoa: mielikuvamainonta pikavipeistä on ollut jopa aggressiivista.

Ylivelkaantuminen lisää osaltaan syrjäytymiskierrettä usein monien muiden ongelmien lisäksi. Häpeä ja käräjäoikeuteen joutuminen ovat useille liian tuttuja. Eli on syytä kysyä, ovatko kokonaiskustannukset yhteiskunnalle kuitenkin suuremmat kuin näitten pikavippejä antavien yritysten verotuotto?

Perusopetuksessa tulisikin entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, mistä muistutamme muutamia Euroopan maita parasta aikaa: on oltava vakuudet ja oma talous kunnossa.

Pikavippien kulut ovat keskimäärin 25 prosenttia luoton määrästä, ja se tullee monelle yllätyksenä kuitenkin. On totta sekin, että normaali asuntolainakin pitkäaikaisena luottona maksetaan todella korkojen kera takaisin. Eivät pankit suinkaan hyväntekeväisyyttä harrasta, mutta asunnossa maksamme pääomaa itsellemme ja ehkä lapsillemme, ulkomaanmatkaan otetusta vipistä emme.

Pikavippifirmat saavat myydä saatavansa perintätoimistolle. Maksukehotukset ja maksuvaatimukset ovat perintätoimistoille tuottavaa toimintaa ja toisaalla sitten moninkertaistavat pikaluoton todellisen määrän. Ei siis ihan vapaan yrittäjyyden vuoksi voi täysin pikaluottoja kannattaa, ja rajoitus se on merkintä omissa luottotiedoissakin ja voi olla ankara rajoite se. Ehkä valtion tehtävä voi olla kansalaisten suojaaminen tiukalla lainsäädännöllä. Elikkä talousuhka on ihan todellinen.

Mikäli lakialoite ei tällaisenaan menisikään läpi, luottotoimintaa varmaan uudistetaan niin sanotusti terveemmältä pohjalta ja maksuhäiriömerkinnät tulevat todennäköisesti vähenemään uudistuksien myötä, ja mielenkiinnolla jään odottamaan oikeusministeriön työryhmän tuloksia.

Mutta periaatteessa ainoa keino on kasvatus ja opetus oman talouden hoitamisesta. Eli vanha viisaus: velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa. Helppoa rahaa tai ilmaista rahaa ei ole olemassa. Rahaongelmista kärsivät tarvitsevat ennemmin velkaneuvontaa kuin pikavippejä.

On todella myös harmillista se, että taloudet ovat niin tiukoilla usein, että pienikin lisälasku, auton rikkoontuminen, voi kaataa perustaltaan periaatteessa terveen talouden. Vippaaminen on siis jopa inhimillistä, jos ajatellaan nyt vaikkapa lääkkeisiin, ruokaan tai lasten harrastuksiin lainaamista tai kun sähköt ovat katkeamassa. Mutta kuitenkin ajattelen, että niiltä osin on mietittävä muita luototustapoja, kuten täällä paljon mainittu sosiaalinen luototus, kuntien luototus tai muu vastaava, jossa kuitenkin luotonottajan tausta ja takaisinmaksuvalmius tarkistetaan, sillä jos täysin tällainen pikaluototus poistetaan, niin kyllä tuloksena voi olla jopa vielä villimpi tilanne.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ottavat tällä hetkellä pikavippejä kiihtyvään tahtiin. Viime vuosina tehdyistä lakimuutoksista huolimatta pikavippejä myönnetään koko ajan enemmän. Samaan tahtiin ovat kasvaneet myös pikavipeistä johtuvat ongelmat. Pikavippeihin liittyvistä ongelmista annettiin vuonna 2007 velkomistuomio noin 11 000 henkilölle. Vuonna 2010 näitä tuomioita oli jo 22 000. Kasvu on ollut todella jyrkkää.

Pikavipeistä tekee erityisen ongelmallisen se, että asiakas harvoin tietää, mikä hänen nostamansa luoton todellinen kustannus on. Usein käykin niin, että pientä tarvetta varten nostettu laina pitää maksaa takaisin uudella pikavipillä. Tämä johtaa pahimmillaan hallitsemattomaan kierteeseen. Ikävä kyllä pikavippejä nostavista ihmisistä moni ei saisi normaalia lainaa pankista, joten heidän kykynsä suoriutua velvollisuuksistaan on lähtökohtaisestikin heikompi kuin pankista lainaa saavilla henkilöillä.

Monet ongelmiin ajautuneet ihmiset tarvitsevat talous- ja velkaneuvontaa. Valitettavasti monissa kunnissa avun saamiseksi joudutaan jonottamaan kuukausia. Vastaanotolle tultaessa tilanne on jo monin tavoin pahentunut. Velkaongelmiin joutuneet henkilöt ovat useasti yhteiskunnan heikompiosaisia. Puolet velallisista on työelämän ulkopuolella olevia opiskelijoita, eläkeläisiä tai työttömiä. Erityinen käyttäjäryhmä pikavippien osalta ovat nuoret aikuiset.

Toimeentulo-ongelmat ovat kuitenkin vain yksi syy turvautua pikaluottoihin. Muita syitä ovat yleinen taitamattomuus talouden hallinnassa, sairastuminen, työpaikan menetys tai esimerkiksi parisuhteen kariutuminen.

Sosiaalitoimistossa työskennellessäni jouduin jatkuvasti kohtaamaan ihmisiä, jotka olivat pulassa pikavippien takia. He olivat ihmisiä, joiden taloudellinen tilanne olisi normaalistikin hyvin tiukka. He olivat usein myös täysin hämillään kohtuullisen luoton muuttumisesta hallitsemattomaksi velkataakaksi. Tilanteen riistäytyminen omasta hallinnasta aiheutti heille häpeää ja toivottomuutta. Näitä ihmisiä auttavien työntekijöiden viesti oli myös selvä. Velan sovittelu onnistuu useimmiten velkojien kanssa, mutta pikavippien osalta tilanne oli toinen. Pienlainan antaneesta yrityksestä ei edes tahtonut löytyä koskaan ketään, jonka kanssa velkaa olisi voinut sovitella.

Arvoisa puhemies! Pikavippien rajoittaminen tai täyskielto on erittäin tarpeellista, ja siksi kannatan molempia aloitteita. Pikavippejä ei oteta normaalin lainan tavoin harkitusti ja yleensä henkilön omaisuuden kartuttamiseksi. Pikavippejä otettaessa ei selvitetä henkilön mahdollisuutta ja kykyä lainan takaisinmaksuun. Näin ollen pikavipit ovat eettisesti väärin ja on väärin hyötyä toisten ihmisten taloudellisesta ahdingosta.

On tärkeää aloittaa myös keskustelu siitä, miten voisimme tuoda lisää opetusta kouluihin oman talouden hallitsemiseksi. Pikavippien kasvaneeseen kysyntään näyttää nimittäin kiinteästi liittyvän nuorten talousosaamisen heikkeneminen. Kun oman talouden hallinta ei ole kunnossa, turvaudutaan liian helposti pikavippeihin. Talousopetuksen lisääminen kouluissa ei vaadi lisätunteja tai uusia oppiaineita. Nykyisten oppiaineiden sisältöjen kehittäminen suuntaan, jossa talousasiat huomioitaisiin nykyistä paremmin, riittäisi pitkälle. Monelle nuorelle voisi opettavana kokemuksena toimia matematiikan tunnilla laskettu 50 euron pikavipin koron todellinen määrä euroina.

Aivan lopuksi on pakko todeta, että pikavippien tarvetta voidaan poistaa myös puuttumalla työttömyyteen ja köyhyyteen.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten monet meistä omasta elämästään tietävät, lainan ja erityisesti suuren sellaisen ottaminen on aina ihmiselle merkittävä päätös. Perinteisesti myös luottamuksella ja osapuolten lainaustilanteessa antamalla henkilökohtaisella vaikutelmalla on lainapäätöksissä iso ja lainanmaksuun sitouttava merkitys. Täällä jo aiemmin debatissa puhuttiinkin paljon siitä pankinjohtajan kuuluisasta roolista.

Tekstiviestein tai internetissä otettavat pikavipit ovat puolestaan kasvottomuudessaan verrattain uusi ilmiö. Ehkä juuri tätä uutuutta on myös syyttäminen siitä, millaisia ongelmia pikavippeihin nyt liittyy. Lainanottajat saavat yleensäkin maksaa kohtuuttomia korkoja lainoittajan hänen maksukykyynsä kohdistamista epäilyistä. Pikavippien yhteydessä on toisaalta puhuttu myös harhaanjohtavasta markkinoinnista ja velallisten tietämättömyyden, ymmärtämättömyyden ja hädänalaisen aseman hyväksikäytöstä.

Pikavippien todelliset vuosikorot ovat usein korkeita, eikä kaikilla lainanottajilla välttämättä ole edellytyksiä riittävän perusteelliseen harkintaan näitä lainoja nostaessaan. Vaikka lainaehdot olisikin ilmoitettu asianmukaisesti, välitön sosiaalinen kontrolli puuttuu, jos ainoana arviointiapuna toimii esimerkiksi pikavippifirman mainos.

Kuluttajansuojalakiin jo tehdyillä muutoksilla — vaatimuksella ilmoittaa lainan todellinen vuosikorko, varmentamalla lainanhakijan tunnistamista ja estämällä lainojen nostaminen yölliseen aikaan — on haluttu osaltaan estää ihmisten hallitsematonta velkaantumista. Ongelmana kaikkinaisissa kielloissa on tietysti aina se, että on helppo osoittaa ihmisiä, joiden toimintamahdollisuuksia ja valinnanvapautta tällaisten kieltojen voitaisiin nähdä rajoittavan.

Nykyaikaiset, myös raha-asioiden hoitamiseen käytettävät tekniset laitteet ovat tulleet jäädäkseen. Joskus pikavippi voi myös kiistatta olla nopea ja näppärä tapa saada lainaa pienien, yllättävien menoerien kattamiseksi. Jos ihmisen odotettavissa olevat tulot riittävät kattamaan nämä lainan kustannukset, ei ongelmia pitäisi syntyä ilman uusia yllätyksiä.

Arvoisa puhemies! Viime kädessä kuitenkin kysymys on tarpeesta parantaa ihmisten omaa harkintaa. Erityisenä haasteena onkin ollut se, että vippeihin turvautuvat usein sellaiset henkilöt, joilla ei tosiasiassa olisi niihin varaa. Vakuudettomien lainojen kasautuminen johtaa helposti tilanteeseen, jossa velallisella ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia selviytyä veloistaan edes pitkänkään maksuohjelman puitteissa.

Vähintä, mitä voimme tehdä, on selvittää hallitusohjelmamme mukaan mahdollisuuksia luottotietojen entistä laajemmalle rekisteröinnille. Tällaisen positiivisen rekisterin avulla luotonantajat saisivat tilaisuuden ja mielellään velvollisuudenkin tarkistaa asiakkaansa tiedot ennen lainapäätöstä. Tällainen rekisteri voitaisiin luonnollisestikin rahoittaa luotonantajien kyselymaksuilla, ja kuten täällä on monesti jo peräänkuulutettu, kyllä alan toimijoiden valvontaa on vähintäänkin kehitettävä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Täällä jo parissa aiemmassa puheenvuorossa nostettiin esiin talouskasvatus. Kyllä se vaan niin on, että olipa sitten kysymys pikavipeistä tai muista lainoista, heikkoon asemaan joutumista pystytään parhaiten ehkäisemään lisäämällä lasten ja nuorten talouskasvatusta ja ylivelkaantumisvaarassa jo olevien tukipalveluja.

Tiedon jakamisessa auttaa toivottavasti myös peruskoulujen uusi tuntijako, kunhan siitä saadaan ensin päätettyä. Kansallinen Lastenliitto esittikin jo viime keväänä, että talousopetus pitäisi saada mukaan suomalaisten peruskoulujen ohjelmaan — sitä odotellessa.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Pikavippitoiminnasta on tehty myös mielenkiintoista tutkimusta, ja muutaman asian haluaisin tässä vielä nyt, kun keskustelua olen kuunnellut, ottaa esille.

Tämän Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan pikaluottojen takia joutuu maksuvaikeuksiin tyypillisesti 20—24-vuotias mies, jolla on vähintään 100—150 euron maksamaton pikaluotto. Naisten osuus korostui vanhemmissa ikäryhmissä, ja kun tarkastellaan maantieteellisesti, niin kolmannes kännykällä otetuista pikaluotoista tapahtui Etelä-Suomessa, kolmannes Länsi-Suomessa, mutta toisaalta eniten tätä velkaantumisongelmaa on Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa eli Suomen kaikkein köyhimmillä alueilla. Myöskin nämä ongelmat kohdentuvat erityisesti työttömiin, yksinhuoltajiin ja pienituloisiin.

Mielenkiintoista on tämän tutkimuksen mukaan se, että pikavipin käyttökohde tyypillisimmillään on juhliminen ja nautintoaineet. Sen jälkeen vasta tulee ruoka ja sen jälkeen se, että korvataan ja yritetään maksaa pois aiempia velkoja tai niistä aiheutuneita korkoja.

Eli tämänkin tutkimuksen mukaan on hyvin selvää se, mikä tässä keskustelussa on aiemminkin tullut esille, että vastuullisessa markkinata-loudessa täytyy olla rohkeutta rajoittaa sellaista liiketoimintaa, joka ei välttämättä ole oikeanlaista. Meidän täytyy pystyä tarjoamaan toisella tavalla rahaa ihmisille, jotka ovat avun tarpeessa, mutta ei toisaalta tarpeettomasti aiheuttaa sellaisia houkuttimia ja niin helposti tarjota ihmisille rahaa, että he eivät kykene näitä houkutuksia torjumaan, koska mitä ilmeisimmin kaikki tämä velanotto ei ole sitä kaikkein tarpeellisinta, ja sillä ei välttämättä korjata semmoisia elämän perustarpeita, joihin sitten esimerkiksi pienituloisten rahaa tulisi käyttää.

Mutta jatkan vielä myöhemmässä puheenvuorossa.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pikavipit kieltävä lakialoite on erittäin hyvä ja kannatettava aloite meidän keinovalikoimassamme ratkaista meidän yhteiskunnassamme yhä kasvavaa velkaantumisongelmaa ja nimenomaan yksittäisten yksityisten ihmisten velkaantumisongelmaa.

Elämäntilanteet ja -asenteet ajavat usein pikavippien hetkelliseen helpotukseen. Pikaluotot kuitenkin perivät ihan kirjaimellisesti hetken avun korkoineen takaisin luotonottajan taloudesta. Pikavippi voi olla juuri se, joka lyö lopullisen niitin velkaantuneen ihmisen talousongelmille. Pikaluotot pahentavat velkaantumisen kierteeseen joutuneen tilannetta aivan liian helposti ja hallitsemattomasti. Ne jouduttavat ongelman syvenemistä ilman riittävää taustatietoa tuon luotonottajan tilanteesta. Myöskin tuo räikeä ja aika hyökkäävä mainonta, se ei juurikaan kerro mitään lainan todellisesta korosta saati niistä seurauksista, siitä, mihin luoton ottaminen voi henkilökohtaisessa elämässä johtaa. Harmillista onkin, että pikavippejä ottavatkin juuri ne, joiden viimeiseksi pitäisi niitä ottaa ja joiden esimerkiksi niitten korkean koron takia viimeiseksi olisi varaa niitä ottaa.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisen velkaantumisen taustalla on erilaisia syitä, kuten riittämätön perusturva, elämänhallinnan ongelmat ja yhteiskuntamme kulutuskäyttäytyminen. Moni velkaantunut yrittääkin peitellä häpeän tunnetta ja todellista ongelmaansa pikaluottojen avulla. Seurauksena on entistä pahempi tilanne. Velka ei kuitenkaan ole vain rahaa. Pahimmillaan se vaikuttaa kaikkiin ihmissuhteisiin, perheiden arkeen ja myöskin lopulta mielenterveyteen. Pikaluotot eivät kuitenkaan ole se perimmäinen syy ylivelkaantumiseen. Sen ongelmat ovat syvemmällä ja tämäkin lakialoitteen, sinänsä hyvän lakialoitteen, ulottumattomissa.

Pikaluottojen rajoittaminen lakiteitse onkin yksin riittämätön tie ylivelkaantumisen hillitsemiseen. Koko yhteiskunnassa heikompiosaisten perusturvaa olisi parannettava ja vähävaraisille tarjottava mahdollisuutta edullisempaan luottoon kuin kiskurikorkoa vetävät yksityiset yritykset tarjoavat. Sivuuttaa ei voi myöskään kulutuskulttuuriamme. Kohtuus on nostettava kunniaan. Materialistinen elämänmeno ja yhä kiihtyvä kulutus eivät voi olla kestäviä arvoja.

Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, pikavippien täyskielto edesauttaa liian helppojen ja petollisten ratkaisujen poistamista suomalaisten talousongelmia ratkomasta, joten edustaja Katajan lakiesitys on todella kannatettava. Myös edustaja Toivakan aloite olisi toteutuessaan edistämässä asiaa ihan oikeaan suuntaan, mutta kannatan kuitenkin pikavippien täyskieltoa.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan lähetekeskustelussa on kaksi laki-aloitetta kuluttajansuojalain muuttamisesta. Pikavippejä koskevaa lainsäädäntöä tiukennettiin edellisellä istuntokaudella. Helmikuussa 2010 käyttöön otetuilla muutoksilla pyrittiin ehkäisemään pikaluotoista aiheutuneita ongelmia. Uudistuksen tärkein asia oli se, että pikavipin maksaminen kuluttajan tilille kiellettiin yöaikaan. Edellä mainitut lakimuutokset eivät ole kuitenkaan vähentäneet pikaluotoista aiheutuvia ongelmia, ylivelkaantuminen on jatkunut ja pienlainojen määrä on kasvanut. Pienlainoja myönnettiin Suomessa viime vuonna peräti 1,2 miljoonaa, keskimäärin lainamäärä oli noin 200 euroa ja takaisinmaksuaika oli 30 päivää.

Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla otettujen pienlainojen määrä on entisestään kasvanut. Uusia lainoja otettiin tämän vuoden alkupuoliskolla lähes 680 000. Viime vuonna vastaavien lainojen määrä oli 585 000. Keskimääräinen lainamäärä on kasvanut jo 220 euroon, ja on harmillista, että niin monet ihmiset joutuvat ta-loudellisiin vaikeuksiin pikalainojen takaisinmaksun viivästyessä.

On välttämätöntä, että mietitään sosiaalista luototusta, ja näen kaikista parhaimpana vaihtoehtona sen, että sosiaalinen luototus on yhdessä kuntien sosiaalitoimien kanssa. Olen erittäin harmissani siitä, että monesti myös erilaiset sairaudet johtavat siihen, ettei ole sitä harkintaa näitten pikaluottojen ottamisessa. Monesti kyseessä ovat mielenterveyspotilaat, ja toivoisin, että heidän asemaansa pystyttäisiin myös vahvistamaan, jotta he eivät jää pikavippien lainaongelmiin, taloudellisiin vaikeuksiin.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa herra puhemies! Talouskriisin kärjistyessä tulevat lisääntymään paineet entistä enemmän nuorten syrjäytymisen puolella ja myös kriisin sosiaaliset vaikutukset. Jo pitempään on puhuttu nimenomaan näitten pikavippien ja erityisesti ulosotto- ja perintäkulujen aiheuttavan todella inhimillisesti ja sosiaalisesti vakavia ongelmia. Täytyy sanoa, että tällaisten korkojen periminen satamassa olisi poliisiasia. On nyt vihdoinkin hyvä, että näiden aloitteiden kautta paineita luodaan nyt nimenomaan myöskin hallitukseen. Edellisen hallituksen aikanahan sosialidemokraatit vaativat useaan kertaan muun muassa Finanssivalvontaa ylipäänsä tähän näitten luottojen myöntämisprosessiin enemmän mukaan ja valvontaan myöskin näiden yhtiöiden osalta. Nyt ei enää ole tarve tehdä pikakorjauksia ja kosmeettisia juttuja, vaan nyt on aika tehdä vakavia johtopäätöksiä. Pikaluottoihin liittyneet ongelmat ovat niin vahvat, että ne edellyttävät lainsäädännön tiukentamista.

Haluan nyt tässä todeta, että eduskunta on valtiovarainvaliokunnan mietintöjen kautta monet kerrat kiirehtinyt nimenomaan tämän asian epäkohtiin puuttumista. Nyt tämän vuoden talousarviomietinnössään valtiovarainvaliokunta yksimielisesti toteaa, että pikaluottojen tarjoaminen kielletään kokonaan vuoden 2013 alusta lukien. Tämä on valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan tahto, joka on budjetin yhteydessä tehty. Pidän tärkeänä, että nyt näiden aloitteiden myötä paineet tämän mukaisen toimenpiteen vauhditukseen niin oikeusministeriön, valtiovarainministeriön kuin hallituksen piirissä kasvavat.

Eli haluan tämän eduskunnan pöytäkirjoihin merkittävän, että tämä on nyt eduskunnan tahto myöskin, että hallitus ryhtyy ripeästi toimiin. Ei ole mitään järkeä, että ministerit kirjoittelevat aloitteita, ministereiden on annettava esitys eduskunnalle. Eli tämä alkaa mennä erikoiseksi tämä Suomen parlamentaarinen lainsäädäntökäytäntö.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä juuri kuultu valtiovarainvaliokunnan tahto on erittäin hyvä, ja siihen on helppo yhtyä, samoin kuin tämä lakialoite, joka on tästä asiasta tehty. Täällä onkin käyty tänään salissa harvinaisen yksituumainen keskustelu. Lähes kaikki ovat olleet sitä mieltä, (Ed. Rajamäki: Perussuomalaiset eivät ihan olleet!) että tämä lakialoite on kannatettava, joitakin soraääniä toki on kuulunut, mutta tämä on ollut se yleinen vire.

Sitten voisi tietenkin kysyä, miksi meillä on tarvetta keskustella pikavippien kieltämisestä. Lähtökohtahan on se, että Suomessa on elinkeinonvapaus, ja on hyvä muistaa, että niin kauan kuin nämä pienlainoja tarjoavat yritykset noudattavat voimassa olevaa lakia, on tietenkin kohtuutonta lähteä heitä kovin tässä syyllistämään. Mutta tietenkin lainsäätäjänä tätä joutuu miettimään, kun on ihan kiistatonta, että tästä on aiheutunut yhteiskunnallisia ongelmia, ja tämä on ollut yksi syy siihen, että monet ovat joutuneet velkakierteeseen ja ylivelkaantuneet, niin että tämmöisiä rajoitteita ja kieltoja on kyllä aiheellista, ja jopa, niin kuin täällä tuli esille, täyskieltokin on aiheellinen asia nyt miettiä.

Sitten joutuu tietenkin kysymään, miten voitaisiin muutoin tätä ylivelkaantumista ennalta ehkäistä. Täällä on hyviä puheenvuoroja käytetty myös siitä, että kouluissa pitäisi nuorille opettaa oman talouden hallintaa enemmän. Tämä pitäisi olla yläluokilla pakollinen opetussuunnitelmiin sisältyvä aihealue. On tietenkin selvää, että kodeilla tässä on merkittävä vastuu, että opetetaan ja kasvatetaan myös talousasioissa hallitsemaan omaa taloutta, mutta kyllä myös kouluilla tässä on oma tehtävänsä.

Mutta sitten ottaisin yhtenä asiana, joka täällä ei ole vielä tullut esille, tähän ylivelkaantumisen ehkäisemiseen positiivisen luottorekisterin. Meillähän Suomessa on olemassa negatiivinen luottorekisteri. Eli kun annetaan ja myönnetään luottoa henkilölle, rahoittajat voivat tarkistaa, onko tällä henkilöllä maksuhäiriöitä. Mutta joissakin maissa on käytössä myös positiivinen luottorekisteri, jossa rahoittajat voivat katsoa, mitä kaikkia luottoja tällä luoton hakijalla, rahoituksen hakijalla, nyt sitten onkaan, ja rahoittaja voi tällä tavalla tehdä arvion tämän rahoituksen hakijan luotonkantokyvystä, voidaanko tälle myöntää enää lisää lainaa.

Tämä olisi omiaan ennalta ehkäisemään ylivelkaantumista, vähentämään luottotappioita, ja hyötyjiä olisivat tavalliset lainanmaksajat alenevina marginaaleina, koska me tiedämme, että eivät viime kädessä pankit ota näitä luottotappioita kantaakseen, vaan viime kädessä ne luottotappiot maksavat ne kaikki pankin asiakkaat, jotka lainojen korkomarginaaleina tuovat sitä tuottoa pankeille.

Joissakin maissa tämä siis on käytössä, ja minusta tässä yhteydessä olisi hyvä myös Suomessa miettiä, olisiko meillä tarvetta myös niin sanotulle positiiviselle luottorekisterille.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Katajan tekemä esitys on erittäin hyvä, ja olen yksi sen allekirjoittaja. Täällä on käytetty laajasti erittäin hyviä puheenvuoroja, tuotu näitä ongelmia esille, ja tietysti peruslähtökohtahan johtuu siitä, että perustoimeentulon varassa olevien ihmisten tulotaso on liian alhainen ja he sitten hakevat näitä lisävippejä ja näin ollen, sanotaan, nämä vippifirmat käyttävät häikäilemättömästi niiden ihmisten hätää hyväkseen, joilla luottotiedot ovat kunnossa, ja sen tautta, kun me kansanedustat säädämme lakeja ja teemme töitä täällä, minä näkisin erittäin suureksi tekijäksi sen, että edistäisimme suomalaista yrittäjyyttä, loisimme uutta työtä tähän yhteiskuntaan, helpottaisimme yrittäjien välillisiä kuluja, jolloin syntyisi uusia työpaikkoja ja kansalaisten ostovoima lisääntyisi. Silloin ei tarvitsisi päätyä näihin ratkaisuihin, kun toimeentulo on alhainen, että on pikavippiä pyydeltävä ja näiden pikavippifirmojen kautta pelattava tätä tilannetta.

Mutta asia on aivan oikea. Tähän on laitettava sulku. Se olisi pitänyt laittaa jo vuosia taaksepäin, ja sillä tavalla toivon, että kun hallituspuolueen edustaja on ensimmäisenä tässä, niin tämä asia myös menee eteenpäin. Tämä on erittäin hyvä ehdotus.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi toi esille yhden tärkeän keinon, millä pyritään suitsimaan ylivelkaantumista ja velkaantumisongelmia, nimittäin positiivisen luottorekisterin. Itse asiassa hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet siihen, että positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa selvitetään, mahdollisesti vapaaehtoispohjalta, jos se muutoin ei ole mahdollista.

Keskustelussa on tullut esiin myös muita erinomaisia keinoja luotto-ongelmien hillitsemiseksi. On sosiaalista luototusta ym. Mutta edelleen korostaisin sitä, että yhteiskunnan turvaverkot pitää rakentaa sellaisiksi, että ketään ei pakoteta elämään velaksi varsinkaan näin kohtuuttomilla koroilla ja kuluilla kuin pikavippiyhtiöiden tarjoamista luotoista seuraa.

On myös totta, kuten Rajamäki totesi, että koko eduskunta on jo budjettikäsittelyn yhteydessä viestinyt, että haluamme hallituksen ryhtyvän välittömästi toimenpiteisiin pikavippikäytäntöjen ja villin markkinatalouden suitsimiseksi. Miltei yksituumaisesti tässä salissa edustajat ovat näiden aloitteiden taakse sitoutuneet. Vain muutama markkinaliberaali kannanotto on tullut — mutta tänä päivänä meidän markkinatalouteemme kuuluu myös vastuullisuus, ja vastuullista on kantaa huoli sellaisista henkilöistä, jotka eivät itse kykene velkaantumiskehitystään hillitsemään. Nämä lakialoitteet eivät varmasti kaikkia ongelmia poista mutta ovat merkittävä askel, jotta sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää tästä erinomaisesta keskustelusta, mitä tänään pikavippien osalta täällä salissa on käyty. Todella paljon on varmasti evästystä saatu tähän jatkotyöhön, joka toivottavasti etenee nyt tästä eteenpäin ripeästi.

Tässä ovat nyt vaihtoehtoisina esityksinä tämä täyskielto tai sitten se, että merkittävällä tavalla rajoitettaisiin näiden pikavippiyhtiöiden toimintaa jatkossa eli kustannuksille tulisi yläraja, valvontaa tehostettaisiin, jatkossa velallisen maksukykyä tulisi arvioida paremmin ja pikavippiyhtiöiden ja perintäyhtiöiden kytkennät kiellettäisiin. Nämä ovat kaikki merkittäviä toimenpiteitä, joihin on mentävä, koska tällä hetkellä pikavippiyhtiöiden yhteiskuntavastuu ei mielestäni ole sillä tasolla, millä tämäntyyppistä toimintaa harjoittavan toimialan toiminnan tulisi olla. Se nähdään ja kuullaan niistä sosiaalisista ongelmista, joita täällä ovat tänäänkin monet puheenvuoroissaan tuoneet julki ja joista monet huolta kantavat.

Sen lisäksi tässä on minun mielestäni hyvin tullut tänään keskusteluun muitakin ehdotuksia, joita täytyy, sitten kun tätä asiaa eteenpäin edelleen viedään, huomioida. On tämä markkinoinnin arviointi, sen aggressiivisuus, ja myöskin tämä, minkä edustaja Sipilä otti täällä esille, voidaanko ikärajoilla jollakin tavalla vielä tähän asiaan vaikuttaa ja nimenomaan kohdentaen nuoriin, koska nuorten pikavippien käyttö on yleistynyt ja ongelmat siinä ikäluokassa ovat kyllä todella haitallisia, jos tämä holtiton rahankäyttö riistäytyy käsistä. Myöskin nuoret perheet kuuluvat tähän luokkaan. Me kaikki tiedämme, mitä siitä voi seurata: syrjäytymistä ja muuta, mikä sitten on paitsi inhimillinen menetys myös yhteiskunnalle hyvin kallista.

Kannatan lämpimästi myös sosiaalisen luototuksen eteenpäinvientiä. Nythän sitä on vain noin 23 kunnassa viimeisen tutkimuksen mukaan, minkä sain käsiini. Omassa kotikunnassani sitä on tehty jo kymmenen vuotta ja siitä on erittäin hyviä kokemuksia, koska siellä voidaan antaa neuvontaa ihmisille samanaikaisesti kun tarjotaan sitä rahallista apua akuuttiin ongelmaan.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä vielä täydentää äsken pitämääni puhetta siltä osin, että nyt kun puhutaan siitä, otetaanko mahdollisesti rajoituksia näihin pienlainoihin vai täyskielto, on selvää, että jos me panemme kovin paljon sinne lisää rajoituksia ja myös sitten vaatimuksen siitä, että luotonmaksukykyä pitää tutkia, niin kun on kysymys pienistä pääomista, tämä luotonantajan, rahoittajan, kustannus tällaiseen selvitykseen nousee per laina niin korkeaksi, että tosiasiassa se tarkoittaisi käytännössä kuitenkin sitä, että niitä luottoja sitten ei voitaisi myöntää. Eihän kenelläkään ole mahdollisuutta noin taloudellisesti lähteä muutaman kymmenen euron luoton myöntämisen takia tutkimaan massiivisesti luotonmaksukykyä, ja sen takia on hyvä ottaa tässä kokonaisuudessa huomioon sekin, mitkä keinot ovat järkeviä, ja mieluummin sitten jopa lähteä siihen täyskieltoon.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi on aivan oikeassa, että kustannuksia suhteessa riskiin tässä on tarkoitus nimenomaan lisätä, ja luotonantajan tulee kantaa riski toiminnastaan. Nyt jos kulu- ja korkokatoilla ja muilla rajoituksilla tuottoja lasketaan, niin tietysti riski vastaavasti sitten kasvaa, ja tämä asettaa luotonantajalle erityisen tarpeen selvittää näitä luotonottajan tietoja, mikä osaltaan sitten parantaa tilannetta siltä osin, että aivan kevytmielisesti henkilöt eivät enää jatkossa velkaantuisi tai velkaantuisi yli varojensa.

Mutta, arvoisa puhemies, halusin vielä sanoa, kun keskustelun aikana on peräänkuulutettu hallituksen roolia, niin oikeusministeri on nimenomaisesti ilmaissut, että tämän kevään aikana tulee hallitukselta esitys, jolla tätä pikavippitoimintaa suitsitaan. Siitä johtuen olen tänään käynyt myös talousvaliokunnan puheenjohtaja Pekkarisen kanssa keskustelun siitä, että nämä kaksi lakialoitetta jäävät nyt odottamaan talousvaliokunnassa tuota hallituksen esitystä ja nämä kaikki aloitteet käsitellään sen jälkeen yhdessä mahdollisine muine kuulemisineen.