Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteenahan on ennen kaikkea edistää hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta mahdollistamalla potilaan ajantasaisten tutkimus-, lääkitys- ja hoitotietojen saatavuus. Palvelujen saatavuuden edistäminen asuinpaikasta riippumatta on nimenomaan kansalaisten parasta palvelua.

Sähköiset palvelut ja sähköinen asiointi ovat suurimmalle osalle meistä kansalaisista jo arkipäivää tavalla jos toisella, mutta tässä esityksessä on tietenkin erityisen tärkeää huomioida se, että kyseessä ovat erittäin arkaluontoiset asiat, joitten tietosuojan pitää olla kunnossa, kun rekistereitä yhdistetään, elikkä virheitä ei saa tulla. On myös varmistettava, että ikääntyvä väestö voi sujuvasti omaksua sähköisten lääkemääräysten käyttöönoton. Lukuisat esimerkit ovat osoittaneet, että ikääntyville ihmisille vain paperille kirjoitetut asiat ovat konkreettisia. Datan liikkuminen tietoverkoissa voi myös hämmentää.

Kaiken kaikkiaan on erinomainen asia, että tämän esityksen myötä hoitavalla henkilöstöllä on käytössään kattavat tiedot potilaan aiemmasta hoidosta ja lääkityksestä. Hoidon taso ja vaikuttavuus paranevat varmasti, ja päällekkäisyyksiltä voidaan välttyä. Tämä tuo pidemmän päälle myös kaivattuja säästöjä ilman, että hoidon taso laskee.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Kun en päässyt ensimmäiseen käsittelyyn, niin muutama sana tästä esityksestä.

Elikkä tällä esityksellä todellakin otetaan jälleen yksi askel kohti yhdenmukaisempia ja toiminnallisempia tietoverkkoja sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Polttopisteessä ovat tietosuoja, tietojen kattavuus sekä toiminnan luotettavuus ja tehokkuus. Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kohdalla uusien järjestelmien käyttöönotto tulee tehdä maltillisesti. Mahdolliset kasvukivut tai tekniset ongelmat aiheuttavat aina asiakkaille hankaluuksia, ja niitä me emme halua tässä talossa yhtään enää lisää.

Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto on sujunut pääpiirteittäin oikeinkin hyvin. Silti edelleen edetessämme meidän tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Ehkä vieläkin suuremmat riskit kuin toimintahäiriöt piilevät järjestelmien tietosuojassa. Ongelmat tietosuojassa ovat aina varsin vakavia. Tilanne korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmissä, joissa liikkuu arkaluontoista tietoa. Siksi kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmille tulisi määrittää vaatimukset, joiden on täytyttävä ennen kuin järjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön. Näillä säännöksillä varmistettaisiin osaltaan asiakas- ja potilastietojen asianmukainen käsittely sekä tietosuoja ja tietoturvallisuus.

Arvoisa herra puhemies! Sähköisten järjestelmien hyödyntäminen on tärkeä kehityskulku. Se, että meillä on vielä sosiaali- ja terveydenhuollossakin erilaisia järjestelmiä, jotka eivät seurustele keskenään, on ongelma niin tietosuojan kuin tehokkuudenkin kannalta, ja ihminen, potilas, aina siinä sitten myös osittain kärsii.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on korostanut mietinnössään, miten tärkeää on, että potilasta hoitavalla ammattihenkilöllä on Kanta-palvelujen kautta saatavilla mahdollisimman kattavat tiedot potilaan aiemmasta hoidosta ja lääkityksestä, ja tietysti tietojen kattavuus on tärkeää esimerkiksi potilaan kokonaislääkityksen arvioinnin ja lääkkeiden haitallisten yhteisvaikutusten välttämisen kannalta.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten järkevällä tavalla toimiva tietojärjestelmä voi parantaa hoitoa ja ennalta ehkäistä myös ongelmia. Haluan kiittää myös substanssivaliokuntaa, joka työstäessään omaa mietintöään otti huomioon kriittisen kansalaispalautteen, jota me kaikki kansanedustajat saimme.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Myös korostan sitä, kuten Taimelakin sanoi, että on paljon tullut palautetta varsinkin pieniltä lääkäriyrityksiltä. He ovat maininneet, että tietotekniikka on olemassa mutta pienellä alkupääomalla käyntiin lähtenyt yritys ei kovin äkkiä voi investoida komponentteihin, jotka maksavat useita tuhansia euroja. Siinä mielessä valiokunta on ottanut hyvän kannan, että sähköiseen lääkemääräykseen olisi syytä siirtyä vuoden 2015 alussa, ja mikäli vuotuinen reseptimäärä on alle 5 000 kappaletta, niin silloin voitaisiin tätä siirtää 2017 alkuun. Muistan, että myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Rehula sanoi, että tämänkin jälkeen sitten, jos on jotain poikkeusoloja, voitaisiin katsoa tätä siirtymisasiaa.