Valto Koski /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Vähän asiaan kuulumattomana aluksi haluan todeta, että niin arvokas keskustelu kuin täällä Ahvenanmaan asiasta käytiin, se tuntui aika pitkästyttävältä sen takia, että kuvittelin tämän pienen asiani voivani käsitellä huomattavasti nopeammin, sen takia että olen varautunut olemaan eräässä tilaisuudessa Kouvolassa kello 18. (Ed. S. Lahtela: Puhuja voi lyhentää puheenvuoroaan!) — Arvoisa puhemies! Ed. Lahtelan huomautuksen olen ottanut jo huomioon, pöytäkirjoista voi tarkastaa.

Tällä lakiesitykselläni tavallaan on liittymäkohtia nyt eduskunnan käsittelyssä olevaan lakiin hallituksen esityksessä 20/2002 vp. Voidaan sanoa, että tämä on osin rinnakkaislaki, jonka tarve on syntynyt valiokuntakäsittelyn yhteydessä. Siinä yhteydessä kun on syntynyt tällainen tarve, niin tietysti on toivottavaa, että voitaisiin tämä asia näillä valtiopäivillä käsitellä sen lain yhteydessä.

Tämä lakiesitykseni koskee yksityisestä turvallisuuspalvelusta annetun lain muuttamista, ja siinä on esitetty lisättäväksi 12 päivänä huhtikuuta 2002 yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 282/2002 46 §:ään uusi 4 momentti; 47 §:ään uusi 4 momentti; 48 §:ään uusi 4 momentti; ja 49 §:ään uusi 3 momentti; sekä 50 §:ään vielä uusi 4 momentti, jotka selviävät lakiesitykseni pykäläsisällöstä.

Rouva puhemies! Ehkä muutama sana vielä näistä perusteluista, joissa todetaan, että yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevan lain mukaan vartioimisliike saa teettää vartioimistehtäviä vain sellaisella palveluksessaan olevalla, jonka hyväksyminen vartijaksi on voimassa. Vastaava vaatimus koskee hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä. Hyväksymisen peruuttamistoimenpiteiden kohteeksi joutuneet henkilöt eivät kuitenkaan selvityksen mukaan säännönmukaisesti ilmoita hyväksymisten peruuttamista työnantajille. Siten tilanne käytännössä ei vastaa lain vaatimuksia.

Tässä esitän, että tilannetta tulee muuttaa niin, että vartioimis- ja turvasuojausliike saa tiedon sen palveluksessa olevan vastaavan hoitajan, vartijan tai turvasuojaajan hyväksymisen peruuttamisesta sekä vartija- tai turvasuojaajakortin haltuunotosta. Näin asiaa voitaisiin ajanmukaistaa ja saada asia muiltakin osin päivän tasalle.

Oikeastaan tältä osin riittää.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Koska ed. Koskella oli kiire eteenpäin tärkeässä maakunta-asiassa, niin haluan tässä käyttää vähän laajemman puheenvuoron, missä käsitellään vähän enemmänkin tätä yksityisten turvapalvelujen alaa nimimerkillä "Vähän kokemusta omaava". Tämän pohjalta, mitä tässä ed. Kosken aloitteessa todetaan ja mitä ed. Koski perusteli, tämä on erinomaisen hyvin sattunut tärkeään asiaan, sellaiseen asiaan, mitä juuri käsitellään ja missä on oleellisia osia se, että ammattiluvan hyväksytystä voimassaolosta ollaan valmiita ilmoittamaan sille, jonka tehtävänä on valvoa ja ylläpitää sitä järjestelmää, niin että nämä yksityiset turvapalvelut ovat uskottavia ja myöskin poliisin hyväksymiä.

Mutta tähän laajempaan näköalaan: Tämä yhteiskunta muuttuu entistä enemmän siihen, että turvattomuus, sisäinen yleinen turvattomuus, lisääntyy koko ajan. Kun tätä asiaa nyt valiokuntatasolla käsitellään, tätä ennen on käsitelty sekä käsitellään tämän jälkeen — erityisen hyvänä asiana näen, että erityisesti hallintovaliokunnassa — niin tulee tulevaisuudessa ottaa laajempi ja vahvempi kanta siihen, meneekö tämä yhteiskunta kokonaan siihen, että joudutaan rakentamaan kaikki elämä näitten yksityisten turvapalvelujen varaan. Ehkä vähän voisi sanoa sulkeissa "kaikki turvapalvelu", mutta normaali kansalainen tulee kohta kohtaamaan elämänsä sellaisena, että kansalainen tuntee, että hänen turvapalvelunsa ja turvallisuutensa takaavat yksityiset liikkeenharjoittajat, jotka tästä turvallisuudesta vastaavat. Kysynkin, onko tämä oikea suunta tällä yhteiskunnalla, että me ajamme tätä tähän päivään.

Eduskunnan tahto ja tavoite ei varmasti ole näin olemassa. Se on vain voimavara- ja resurssikysymys, kysymys siitä sitten, onko olemassa niin, että muuttuva yhteiskunta suosii tavalla tai toisella tätä rikollisuutta laajemmin niin, että näiden turvapalvelujen turvaaminen ja saatavuus pitää hoitaa yksityiseltä puolelta, kun virallisen järjestelmän — tarkoitan sillä poliisijärjestelmää ja siihen liittyvää yleistä turvallisuutta — rahoitus ei riitä eli niitä palveluja ei ole riittävästi saatavissa.

Ihmettelenkin sitä muuttuvaa maailmaa, mistä tämä johtuu. Onko tämä rikollisuuden ja turvattomuuden kasvatustyö jossain maankolkassa tai maailmankolkassa sellainen, että se tuottaa entistä enempi tämmöistä järjestäytynyttä rikollisuutta, mitä varten näitäkin yksityisten turvapalvelujen turvaamistoimenpiteitä yleensä tarvitaan. Sen osalta asiaa pitää pohtia ja katsoa, mutta veikkaan, että tämä menee tulevaisuudessa siihen suuntaan entistä enemmän, että jokainen kansalainen, joka asuu yksin asunnossaan, jos asunto on varsinkin vähän syrjässä, joutuu tekemään sopimuksen jonkun turvapalvelujen tuottajan kanssa, jotta hänen elämänsä olisi vähän turvallisempaa ja turvatumpaa.

Ehkä jos täällä tulee riittävän suuret markkinat, markkinat ovat valtavassa kasvussa, riittävän suuret markkinat, niin se hinnallisesti voi olla myöskin kilpailukykyinen ja käypäinen ja siihen liittyen sitten monia muita vartiointiasioita, mitä liittyy lämpöön, veteen ja valoon, voisi olla myöskin tässä asiassa tähän liitettävissä niin, että se voisi olla myöskin sille maksajalle kustannustehokasta.

Rouva puhemies! Sellaiseen asiaan tässä asiassa, mikä liittyisi vähän niin kuin keveämmällä ja pehmeämmällä pohjalla. Nämä turvapalvelujen tuottajafirmat, yksityiset yrittäjät, ovat rakentaneet yhdessä yhteiskunnan kanssa sellaisen lainsäädännön tähän asiaan, että niin sanottuja turvatoimenpiteitä ei voida myydä kuin hyväksytystä liikkeestä hyväksytyn yrittäjän ja hyväksytyn työntekijän voimin ja niitä palveluksia vain sitä kautta tarjoten. Tähän asiaan voi todeta, että tämä on aika mahdoton tilanne.

Kun itse toimin yrittäjänä Luumäellä, siellä ei tällaisia palveluja ole saatavissa; oli kyllä saatavissa, oli. (Ed. Kekkonen: Tarvitsisiko niitä?) — Ed. Kekkonen, ehdottomasti tarvitsee. En tätä puheenvuoroa käyttäisi, ellei niitä tarvittaisi. — Siellä muutamien yrittäjien kesken tätä asiaa hoidettiin ja maksettiin ja oli erinomaisen hyvät palvelut olemassa, mutta nämä muut yrittäjät, jotka olivat siinä välissä, toimivat vapaamatkustajina eivätkä maksaneet sitä pottiansa, mikä periaatteessa olisi elättänyt sen liikkeen ja turvapalvelujen tarjoajan niin, että palvelut olisivat olleet siellä paikan päällä, jolloin tapahtui niin, että palvelujen tarjoaja ei kustannustehokkaasti kyennyt niitä tarjoamaan, jolloin yrittäjän toteamus oli, että sieltä paikkakunnalta on vetäydyttävä.

Sillä pohjalla tämä sopimuksemme yrittäjän kanssa jäi voimaan edelleenkin: Kun tapahtuu jotain epäilyttävää, hälytys ohjautuu tälle turvapalvelujen tuottajalle Kouvolaan, mikä on 50 kilometrin päässä paikan päältä. Voi ajatella vain, että jos on pahimmiltaan kysymys vaikka murrosta, niin murron suorittaja — sen verran selvyyden vuoksi ed. Kekkoselle sanon, että sieltä meidän puulaakista ei ole paljon mitään vietävää — jos jotakin on olemassa, niin kaikkine kamoinensa on hävinnyt sellaiseen paikkaan, että on täysin tavoittamattomissa olemassa. (Ed. Kekkonen: Toiseen suuntaan kokonaan!) — Tähän nähden voisi nähdä niin, että suuntaan taikka toiseen on poistunut ja paikalta ei löydy mitään.

Kun tätä asiaa on yritetty selvittää niin, että hälytys voisi ohjautua johonkin lähiseudulle sellaiselle aktivistille kuin ed. Kekkonen ja itse tässä esimerkiksi olemme olemassa, virkeät heräämään yölläkin ylös ja katsomaan, mitä siellä kävi, oliko hälytys pakkasen aiheuttama vaiko tuulen vai oliko todella jostakin muusta, vakavammasta, kysymys, niin tätä ei voida sinne ohjata, koska ei ole tällaista hyväksyttyä liiketoiminnan harjoittamislupaa olemassa. Sen pohjalta toivoisin, että kun valiokunta tätä asiaa käsittelee, siihen löytyisi myöskin sellainen mahdollisuus, missä tämän hälytystehtävän voisi kontrolloida, ottaa vastaan, joku muukin kuin vain se hyväksytty liike.

Rouva puhemies! Vielä tähän asiaan: Toivoisin, että löytyisi myöskin sellainen järjestelmä — en nyt olisi ehkä ihan valmis suoraan sanomaan, että pakotettaisiin — että kaikki liiketoiminnan harjoittajat hyväksyen osallistuisivat tähän asiaan, hyväksyisivät sen osasuorituksen, jolloin pienilläkin paikkakunnilla olisi mahdollisuus saada laadukkaat turvapalvelut niin, että ne olisivat siinä paikkakunnalla paikan päällä. Tämä on ihan puhtaasti yrittäjän näkemys, ja tähän asiaan pitäisi tässä tasavallassa kiinnittää huomattavan paljon enemmän huomiota.

Rouva puhemies! Toivon, että tässä myöskin tämän asian jalostuessa eteenpäin löytyisi sellainen kustannustehokas tapa, millä yksin elävät ihmiset, vanhukset, veteraanit, sairaat — ja miksei myöskin nuorempikin kansa, ne, jotka tuntevat, että pitäisi olla semmoinen, joka pitää huolta — olisivat jonkin näköisen hälytyskentän matkassa ja tietoisina siitä, että heidänkin asiastaan kantaa joku huolta, ja tiettävästi se huolenkantaja olisi yksityisiä turvapalveluja tarjoava yritys. Tämän osalta tämä maailma tulee muuttumaan, mutta toivottavasti nämä yksin elävät ihmiset ja yrittäjät eivät olisi ainoita maksajia tälle asialle, vaan yksityiset turvapalvelut ja muu yhteiskunta, muun muassa poliisi, toimisivat rinnakkain toinen toisiaan tukien.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Yksityisistä turvapalveluista annetun lain uudistus on ollut voimassa viime vuoden lokakuun alusta saakka, ja se on otettu monella taholla myönteisesti vastaan muun muassa koulutuksen tehostumisen ja sen sisällön uudistumisen vuoksi. Mutta, rouva puhemies, siihen on selkeästi nyt muutaman kuukauden kokemuksella jäänyt muutamia asioita ja heikkouksia, joita tulisi mielestäni uudelleen miettiä.

Yksi sellainen on, että uuden lain mukaan vartija ei enää saa kantaa luotiasetta kuin henkilösuojauksessa, arvokuljetuksessa tai yhteiskunnallisesti merkittävien kohteiden vartioinnissa. Vielä lain valmistelun aikana aseenkantomahdollisuus oli, mutta täällä eduskunnassa tämä otettiin pois. Uudistus on merkittävä heikennys niillä alueilla varsinkin suurkaupunkien ulkopuolella, haja-asutusalueilla, joilla poliisien, virkavallan, vähennys on ollut voimakkainta. Suurissa kaupungeissa vartija saa poliisin apua murtohälytykseen lähes viipeettä varsinkin, kun kysymyksessä on niin sanottu todettu oikea hälytys. Pienellä paikkakunnalla kuitenkin on niin, että operatiivisessa toiminnassa olevilla vartijoilla on aivan eri lähtökohdat. Vartija saattaa hälytystilanteessa joutua huolehtimaan oman hengen ja terveyden lisäksi kohteessa olevien suojaamisesta varsin pitkän aikaa ilman riittävää voimankäyttövälineistöä. Viranomaisavun paikalle saaminen saattaa viivästyä, koska kaikki tiedämme poliisien voimavarojen niukkuuden.

Hälytystilanteessa pitäisikin mielestäni luotiaseen kanto sallia, jotta vartijat voisivat suorittaa tehtävänsä ja turvata asiakkaiden hengen ja terveyden sekä huolehtia myös omasta turvallisuudestaan.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on nyt mennyt kovin kauas siitä yksittäisestä aloitteesta, jonka ed. Koski täällä kävi esittelemässä ja joka sinänsä on ihan hyvä aloite.

Mutta jos rouva puhemies sallii, niin kun ed. Lahtela retorisesti kysyi, onko suunta oikea, tarkoittaen ymmärtääkseni näitä turvapalveluita, siis sitä, että tulee yksityisiä turvaliikkeitä, yksityisiä turvavartijoita, niin siihen on aika helppo vastata, että suunta ei ole oikea. Sellaiset tehtävät ovat yhteiskunnan tehtäviä, se on ihan selvä. Mutta on myös yhtä selvää se, että yhteiskunta yksin ei näistä pysty selviämään, ja sen takia tarvitaan erittäin tiukkaa sääntelyä sen suhteen, miten yksityiset turvaliikkeet toimivat. Tässä mielessä tämä ed. Kosken esitys ja ehdotus on hyvin paikallaan.

Mutta sen verran ed. Lahtelalle haluaisin kyllä todeta, että kun hän panee samaan riviin yritykset, yritystoiminnan, niiden turvallisuuden, ja sitten vaikkapa vanhukset, niin ne eivät kyllä ihan samaan kategoriaan sovi. Tuolloin puhutaan vähintäänkin kahdesta eri turvallisuudesta, eikä niitä oikein voi minusta käsitellä yhden lauseen sisällä.

Mitä tulee vanhusten turvallisuuteen, siihen, minkälaisia pulmia heille saattaa tulla, tästähän on julkisuudessa ollut hyvinkin vastenmielinen tapaus ihan muutaman päivän sisältä, niin sillä puolella on erittäin hyviä teknillisiä laitteita kehitteillä, siis sen kaltaisia, joissa esimerkiksi dementoitunut vanhus tai Alzheimerin tautia poteva vanhus kulkiessaan tietynlainen ranneke kädessään on ikään kuin valvonnan alla lähes koko ajan. Minusta sillä puolella on vielä paljon tehtävää, mutta se on olennaisesti eri asia kuin esimerkiksi yrityksen varjeleminen varkaalta.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä nyt on vähän lipsuttu sinne sun tänne, niin ajattelin muutaman sanan sanoa minäkin näistä turvapalveluyrityksistä.

Meillä on paikkakunnalla erittäin hyvin toimiva turvapalveluyritys, joka on keskittynyt aika moneen asiaan. Ymmärrän, että kun tämä yritys toimii, niin sen suhteen ed. Kosken aloite on erittäin tarpeellinen, koska yrityksen palveluksessa olevat toimivat niin monella alalla. He käyvät muun muassa vanhainkodissa auttamassa yöaikaan, jos tulee jotain avun tarvetta joidenkin potilaiden kanssa, kun on yksi hoitaja tai pari hoitajaa, jotka eivät kaikkia kenties saa siirrettyä, vallankin jos miehistä voimaa tarvitaan. Siellä hoidetaan sähköpäivystyksiä, erilaisia vika-asioita, polttoaineen itsejakelumittareitten hoitoa. Olivatpa turvapalvelumiehet tässä vuosi pari sitten hetken aikaa varalla varsinaisessa palokunnassa varamiehinä valmiina lähtemään, mikäli tarvittiin, kun paikallinen vpk vähän siinä kiukutteli lähtöjensä kanssa.

Jos näin monessa asiassa ja yhteiskunnan vastuullisissa töissä toimitaan, en kyllä ymmärrä ed. Lahtelan näkökantaa siihen, että sinne voitaisiin palkata keitä hyvänsä ja vaikka kuka hyvänsä voisi lähteä näihin hälytyksiin. Kyllä se vaatii koulutuksen ja erittäin vakaan toiminnan ja sen ammattitaidon, mitä siinä tehtävässä vaaditaan. Niiden pitää olla kunnossa eikä voi olla, että sieltä vedetään kuka sattuu mökistä mukaan, jos vain lähtövalmiutta on.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Yksityinen turvapalveluala on voimakkaasti kasvanut, ja siksi on hyvä, että ed. Koski on tehnyt muun muassa tämän aloitteen. Tälle alalle on yhä enemmän tarvetta turvattomuuden lisäännyttyä. Viittaan tässä nyt ed. Lepän kysymykseen. Niin toivottavaa kuin on, että ampuma-asetta ei koskaan tarvita, ja toivon, että tämä todella näin menisi, niin kuitenkin aseen mukanaolo olisi kenties seikka, joka olisi rauhoittamassa tilanteita ja luomassa sitä tunnetta, että asetta ei myöskään tarvita. Turvapalveluhenkilöiden tulee olla varustautuneet siten, että kaikissa tilanteissa turvaa pystytään tuottamaan.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Vastauksena ed. Rönnille voisin todeta, että ed. Rönni varmasti puolittain tahallaan ymmärsi puheenvuoroni sisällön aivan eri tavalla kuin se oli tarkoitettu, ja siinä mielessä haluan tarkentaa tätä asiaa. Ei voida ajatella, että kuka tahansa tulisi kysymykseen, eivät ainakaan ne voi tulla missään tapauksessa kysymykseen, jotka ovat tämän hyväksytyn luvan ja kortin menettäneet. Mutta jos tässä asiassa voisi käydä tarkistamassa ja katsomassa se naapurin mies, joka on siinä lähinnä, niin mielestäni tämä tähän asiaan sattuisi.

Vaikka keskustelu on paljonkin käynyt ulkopuolella tästä ed. Kosken alkuperäisestä aloitteesta, niin ajatus, että hyväksytty, laadukas väki, mistä paikallinen poliisi tietää, keitä siellä on ja kenellä se hyväksyminen on voimassa, varmasti on hyvä asia. Kyllä tämä kokonaisuus tästä varmasti rakentuu, kunhan halutaan vain ymmärtää tämä asia oikein eikä aina välttämättä haluta tulkita väärin.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Turva-alahan on laajasti kasvavaa ja myöskin koulutus on erittäin voimakkaasti lisääntynyt. Meilläkin Torniossa ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä on kaksivuotinen turva-alan koulutus. Kyllä minusta on lähdettävä siitä, niin kuin aivan oikein ed. Valto Kosken aloitteessa on tehty, että niillä henkilöillä, jotka vastaavat turvallisuudesta, pitää olla asianmukainen koulutus. Siitä huolimatta pitää vetää myöskin raja siten, että poliisivaltuudet ovat erikseen ja turva-alan henkilöiden valtuudet pysyvät myöskin hyvin erillään ja erilaisina verrattuna poliisin valtuuksiin.

Myöskin on erittäin tärkeää mielestäni se, että yleisillä paikoilla turvallisuudesta huolehtivat poliisit ja että yksityiset vartiointi- ja vartijaliikkeet toimivat ennen kaikkea yksityisillä alueilla, suljetuilla alueilla ja tietyillä rajatuilla alueilla. Mutta lähtökohtana täytyy olla se, että yksityisen turva-alan koulutuksesta huolimatta poliiseilla säilyy järjestyksenpitovelvollisuus yleisillä paikoilla, koska kansalaisten luottamus poliisiin on erittäin korkea. Varmasti luottamus näihin turvapalveluihinkin ja vartijoihin kasvaa jatkossa, kun koulutuksesta asianmukaisesti huolehditaan, mutta olen erittäin varovaisen linjan kannalla tämän yksityisen turva-alan kehittämisessä, joskin kannatan tietysti, että silläkin alalla mennään eteenpäin.