Ulla-Maj Wideroos /r:

Värderade talman! I Finland har vi en lång och fin tradition av socialt byggande. Aravasystemet med både subventionerat byggande och subventionerat hyresboende har hjälpt många familjer med låga, men stabila inkomster till att få ett eget hem.

Under den senaste tiden har aravasystemet diskuterats i den politiska debatten. Systemet står inför några nya reformer. Ett bevis på det är att knappt någon familj i Helsingfors är berättigad till en aravabostad, eftersom inkomstgränserna är för stränga med tanke på inkomstnivån i Helsingfors. Räntenivån för nya aravabostäder är så hög att byggbolagen drar sig för att bygga sådana bostäder. I år har t.ex. Helsingfors ansökt om lån för endast 30 aravabostäder. Allt detta betyder dock inte att det inte skulle finnas ett behov av aravabostäder i Helsingfors. Tvärtom, behovet finns fortfarande i hela landet.

På det privata planet kan aravasystemet bli en fälla för bostadsspararen som har rätt att i inkomstbeskattningen dra av räntorna på sådana skulder som hänför sig till anskaffning eller grundlig reparation av den stadigvarande bostaden för den skattskyldige eller hans eller hennes familj. Denna avdragsrätt gäller alltså lägenheter som är finansierade med privata banklån, men inte personer med räntor som hänför sig till lån som är beviljade med stöd av aravalagen.

Arvoisa puhemies! Aravajärjestelmää on puitu viime aikoina käydyssä poliittisessa keskustelussa. Järjestelmä on muutosten edessä. Todiste tästä on, että tuskin yksikään helsinkiläinen perhe on oikeutettu arava-asuntoon, koska tulorajat ovat liian kireät Helsingin tulotasoon nähden. Uusien arava-asuntojen korkotaso on niin korkea, että rakennusyhtiöt karttavat arava-asuntojen rakentamista. Tänä vuonna esimerkiksi Helsinki on anonut lainaa ainoastaan 30 arava-asunnon rakentamista varten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että arava-asunnoille ei olisi Helsingissä tarvetta. Päinvastoin, tarvetta löytyy edelleen koko maasta.

Yksityisellä tasolla aravajärjestelmästä voi muodostua ansa asuntosäästäjälle. Henkilöllä on tuloverotuksessa oikeus vähentää sellaisten velkojen korot, jotka liittyvät verovelvollisen tai hänen perheenjäsenensä vakituisen asunnon hankintaan tai peruskorjaukseen. Tämä vähennysoikeus koskee siis asuntoja, jotka on rahoitettu yksityisillä pankkilainoilla, mutta ei henkilöitä, joiden korot liittyvät aravalain suojalla myönnettyihin lainoihin.

Gällande lagstiftning härstammar från den tid då marknadsräntan var över 10 procent, medan den fasta aravaräntan var betydligt lägre. Därför ansågs det då oskäligt att också räntor på aravalån skulle bli avdragsgilla.

Nu har dock situationen förändrats och de marknadsbundna låneräntorna kan vara flere procentenheter lägre än aravalåneräntorna. Denna begränsning av avdragsrätten leder till att de som beviljats aravalån försätts i en ojämlik situation jämfört med övriga låntagare. Situationen har blivit direkt bakvänd i och med att de som bor i aravalägenheter är just de som skulle vara i behov av en låg ränta.

Flera låntagare har ansett sig tvungna att byta ut aravalånen mot lån med marknadsränta. De har med andra ord blivit tvungna att se sig om efter en annan bostad. Eftersom alla aravalåntagare inte har denna möjlighet måste räntan på aravalån göras avdragsgill för att rätta till situationen.

Useat lainanottajat ovat katsoneet itsensä pakotetuiksi vaihtamaan aravalainansa markkinakorkoiseen lainaan. Tällöin he ovat tämän seurauksena joutuneet etsimään itselleen toisen asunnon. Koska kaikilla aravalainan ottajilla ei ole tätä mahdollisuutta, aravalainan korko on tehtävä vähennyskelpoiseksi, jotta tilanne korjautuisi.

I svenska riksdagsgruppens lagmotion föreslås alltså upphävande av 58 § 3 mom. 2 punkten inkomstskattelagen.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Wideroosin lakialoite pureutuu hyvin ajankohtaiseen ja tärkeään asiaan eli aravajärjestelmässämme oleviin puutteisiin ja ongelmiin. Nämä ongelmat ovat tulleet esiin oikeastaan kahdella tavalla, ensinnäkin siten, että aravatuotanto on meidän maassamme romahtanut, ja toinen ongelma on tietysti se, että vaikeuksiin ovat ajautuneet arava-asunnoissa asuvat ihmiset tänä päivänä. Tämä jälkimmäinen ongelma taas johtuu siitä, että aravalainojen korko on tänä päivänä huomattavasti korkeampi kuin vapailta markkinoilta saatavien lainojen korko. Minulla on se käsitys, että vuoden 1990 jälkeen valmistuneissa asunnoissa tämä aravakorko saattaa olla jopa kuutta seitsemää prosenttia, vanhemmissa asunnoissa vieläkin korkeampi, eli ero todellakin pankkilainaan on erittäin suuri.

Mielestäni ei olekaan oikein, että aravakriteerit täyttäneet pieni- ja keskituloiset ihmiset tuovat ylijäämää tähän aravajärjestelmään maksamalla vuokriensa kautta huomattavasti korkeampaa korkoa kuin maksavat esimerkiksi sellaiset ihmiset, jotka hankkivat pankkilainalla omistusasunnon. Tämä ed. Wideroosin esittämä malli on ihan hyvä, mutta itse kyllä pitäisin parempana sitä, että aravakorkoa selkeästi lasketaan, ja toivoisin, että hallitus tältä osin ainakin tuo vielä näillä valtiopäivillä esityksensä.