Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Uusi työsopimuslaki tuli voimaan 1.6.2001. Tällä hetkellä on osoittautunut, että tämän lain sisällä on ongelmia, eli määräykset taloudellisten ja tuotannollisten irtisanomisten perusteista eivät aina työntekijöitten näkökulmasta ole riittäviä. Irtisanomisten lisäksi turvan heikkous heijastuu lomautustilanteisiin, koska työsopimuslain 5 luvun 2 §:n lomautusperusteet saavat sisältönsä pitkälti 7 luvun 3 §:n kautta. Tämä lakialoite koskettaakin sitä, että tehtäisiin muutos sinne työsopimuslain 7 luvun 3 §:ään.

Esimerkkitapauksena on ollut kaarinalaisen pakkausfirman tapaus, jossa yritys loppuvuodesta 2001 irtisanoi ja vuoden 2002 alusta lomautti henkilökuntaansa. Lomautukset toteutettiin sillä tavalla, että työntekijät olivat lomautettuina vuorotellen joka kolmas viikko. Yritys samanaikaisesti siirsi toimintaansa niin, että se osti ne palvelut ulkoa. Toiminta oli täysipainoista, eli firma toimi ihan täysillä. Työt teetettiin ulkopuolisilla työllistämistyönä. Tilanteen lopputuloksena oli se, että nämä firman työntekijät joutuivat elämään työttömyyskorvauksilla ja uudet työntekijät tekivät yleensä työtä työllistämistuella, kuntouttavana työtoimintana, suojatyönä jne. Tämän tyyppinen tilanne on kyllä aika ristiriitainen, jos nyt ajattelee sitä vaikka ihan valtiovallan näkökulmasta.

Tässä edelleen kaivattaisiin, että työsopimuslain 7 luvun 3 §:n momentissa irtisanomisperusteen kohdalla lähdettäisiin tarkennuksiin. Tällä hetkellä siinä sanotaan niin, että irtisanomisperusteelta edellytetään olennaisuutta ja pysyväisyyttä, ja todetaan, että työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Vaikka lainkohdan sanamuoto on jollakin tapaa perusteltu, se on liian väljä. Tässäkin tapauksessa tätä pykälää on tulkittu niin, että se mahdollistaa täysin ulkopuolisen työn käytön ja samanaikaisen lomautuksen. Sen takia nyt sitten olen tämän lakialoitteen tehnyt.

Tämä lakialoite lähtisi siitä, että tähän pykälään tulisi uusi momentti, jossa sanottaisiin, että "irtisanomisperusteen olennaisuutta ja pysyvyyttä harkittaessa otetaan huomioon myös tilanteet, joissa työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ulkoistanut työtehtäviä", eli "ulkoistanut työtehtäviä" tulisi tänne sisään. Ajatus olisi, ettei voida sitten enää tällaisia lainsäädännön porsaanreikiä käyttää hyväksi.

Tiedän ihan hyvin, että tämä on varmaan tulopoliittinen kysymys, mutta mielestäni tämä on sen verran ongelmallinen asia, että tämä oli sen arvoinen, että tästä piti tehdä lakialoite.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tänä päivänä tämmöinen pilkkominen ja ulkoistaminen on hyvin yleistä, ja siitä aiheutuu monia ongelmia. Niin kuin tässä ed. Marjaana Koskisen aloitteessa on todettu, tässä on yksi sen tyyppinen ongelma, jossa työnantaja on käyttänyt hyväkseen erinäköisiä työvoimahallinnon mahdollistamia toimenpiteitä, kuntouttavan työtoiminnan ihmisiä tai joissakin firmoissa mahdollisesti oppisopimuksella olevia henkilöitä tai koulutustuella olevia henkilöitä. Siitä huolimatta pidetään töissä ja otetaan töihin, vaikka toiset ovat lomalla tai irtisanottuja.

Tänä päivänä, kun ajelin autolla maakunnasta, jossa olin julistamassa hyvää sanomaa hallituksen töistä, siinä matkalla olin kuulevinani jonkun tutkimustuloksen, jossa todettiin, jotta tämä on aika yleistä. Olisiko siinä radio-ohjelmassa todettu, että joka neljäs tai viides firma on tehnyt tämmöistä toimintaa, eli samalla kun on lomautettu tai irtisanottu porukkaa, on otettu uusia työntekijöitä tai tehty tällaista toimintaa, että on ulkoistettu ja ostettu sieltä sitä samaa työtä.

Minusta tämä sotii työsopimuslain henkeä vastaan. Muistan, että kun aikanaan tätä käsiteltiin, työsopimuslaissahan ei pitänyt muuttua minkään. Nyt tässä kuitenkin työnantajat näyttävät hakevan uusia ulottuvuuksia, uusia kokeiluja, millä tavalla saisi murennettua työntekijöiden sopimusturvaa ja työsuhdeturvaa.

Minusta ed. Marjaana Koskisen aloite on siinä mielessä hyvä, että tässä ainakin puututaan yhteen asiaan. Toivon mukaan se saadaan läpi kanssa, että tällainen turva vahvistuisi.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Olen yksi tämän aloitteen allekirjoittajista. Minun mielestäni tässä on selkeä epäkohta, jota käytetään häikäilemättömästi hyväksi. Mikään uusi asia tämä ei ole, ja sen takia on erinomaisen hyvä asia, että edes tässä vaiheessa tämä nousee tässä varsin tyhjässä salissa kylläkin, mutta nousee kuitenkin keskusteluun. Toivon mukaan tämä nousisi vähän laajempaankin keskusteluun ja tämä aloite menisi eteenpäin.

Edustajakollega Esa Lahtela äsken puhui juuri tästä, että ulkoistaminen on päivän sana ja sitä käytetään kovasti hyväksi sellaisissakin tilanteissa, missä omallekin työntekijäporukalle olisi töitä. Tuottoa haetaan keinoja kaihtamatta ja ihmisistä ei välitetä. Tämä todella on minunkin mielestäni työsopimuslain hengen vastaista. Sen takia todella toivon, että tähän asiaan päästäisiin puuttumaan ja se henki, mitä laissa alun perin on tarkoitettu, toteutuisi. Hyvä aloite.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden tutkinta on tuonut erittäin näyttävästi esiin tämän ulkoistamismallin, ja sitä olisi voinut käyttää tässäkin vielä eräänä hyvin vankkana perusteena. Kun tätä työsopimuslakia tutkittiin ja siihen parannuksia etsittiin, silloin siinä työnantajapuolen työssä, jossa olen ollut pikkuisen mukana, mietittiin kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita reilun kilpailun työnantajapolitiikan puolelta pitää ottaa huomioon. Siis kaikki eivät ole reiluja, vaan osa on vähemmän reilua porukkaa työnantajana. Sillä tavalla tämän aloitteen on aivan erinomaisen hyvä olla tässä galleriassa, joka on sitten käytettävissä, kun työsopimuslakia uudestaan kodifioidaan ja parannetaan.