Paula Kokkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kansalaisuuslaki, jossa säädetään Suomen kansalaisuuden saamisesta, säilyttämisestä ja menettämisestä sekä kansalaisuusaseman määrittämisestä. Aikaisemmin kansalaisuutensa menettäneelle ja hänen jälkeläiselleen varataan mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus takaisin ilmoitusmenettelyllä.

Lakialoitteeseen 180/99 sisältyvä lakiehdotus koskee kaksoiskansalaisuuden mahdollistamista kumoamalla kansalaisuuslain säännökset kansalaisuuden menettämisestä. Se ehdotetaan (Hälinää — Puhemies koputtaa) hylättäväksi siitä syystä, että samaa asiaa koskeva säännös sisältyy tähän hallituksen esitykseen.

Perustuslain 5 §:ssä säädetään Suomen kansalaisuudesta. Se saadaan perustuslain mukaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin ... (Hälinää)

Kiitoksia! — Siis kansalaisuus saadaan perustuslain mukaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan lisäksi myöntää laissa säädetyin edellytyksin myös ilmoituksen taikka hakemuksen perusteella. Suomen kansalaisuudesta voidaan perustuslain mukaan vapauttaa vain laissa säädetyillä perusteilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Esityksessä ehdotetussa laissa on tarkoitus säätää kattavasti kaikista näistä perustuslain mukaisesti lailla säänneltävistä seikoista.

Valiokunta on yhtynyt lähes kokonaan esityksessä ehdotettuihin asiaratkaisuihin. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus on kovin vaikeaselkoinen ja viimeistelemätön. Valiokunta on kuitenkin vaalikauden nykyvaiheessa ja erityisesti ulkosuomalaisten kaksoiskansalaisuuden mahdollistamiseen kohdistamat odotukset huomioon ottaen pitänyt asianmukaisena, että tällaisista heikkouksista ja puutteista huolimatta esityksen pohjalta säädetään uusi laki.

Odotetuin ja tärkein uudistus on Suomen kansalaisuuden takaisin saaminen ilmoitusmenettelyin. Valiokunta pitää tärkeänä esityksen mukaista moni- tai kaksoiskansalaisuuden hyväksymistä. Käytännössä oleellisin lain voimaantuloa seuraava osa tätä uudistusta on lakiehdotuksen 60 ja 61 §:ssä säännelty kysymys niiden henkilöiden mahdollisuudesta saada ilmoituksesta takaisin Suomen kansalaisuus, jotka ovat sen aikanaan menettäneet saatuaan hakemuksesta tai siihen verrattavalla tavalla vieraan valtion kansalaisuuden.

Tämä ilmoitusmenettely on voimassa viisi vuotta lain voimaantulosta. Näin pitkä aika on valiokunnan mielestä perusteltu. Merkittävästi lyhyempi aika saattaisi Ruotsista saatujen kokemusten valossa aiheuttaa ilmoitusten ruuhkautumisen ja voisi myös vaikeuttaa asianmukaista tiedottamista.

Hallituksen esityksen mukaan kyseinen erityisperusteinen ilmoitusmenettely olisi pääosin samanlainen kuin ilmoitusmenettely muutoinkin. Tämän ehdotuksen oleellisin seuraus olisi, että ilmoitus pitäisi näissäkin tapauksissa jättää henkilökohtaisesti. Läsnäolovaatimus koskisi myös kanssahakijaa sekä hakijana olevaa lasta ja hänen puolestaan ilmoituksen jättävää huoltajaa. Tällainen sääntely on erityisen merkityksellinen sellaisille ulkosuomalaisille, jotka asuvat pinta-alaltaan suurissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Siellä henkilökohtainen käynti diplomaattisessa edustustossa, konsulaatissa tai kunniakonsulaatissa saattaa helposti vaatia hyvinkin pitkiä, satojen, ehkä tuhansienkin, kilometrien kalliita matkoja. Ulkosuomalaisia asuu myös maissa, joissa Suomella ei ole lainkaan toimintapisteitä. Läsnäolovaatimus voisi tällaisista syistä muodostua tosiasialliseksi esteeksi ilmoituksen tekemiselle ja on siksi korostetun vaikutuksellinen ulkosuomalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Henkilökohtaisen asioinnin vaatimus olisi lisäksi omiaan lisäämään olennaisesti edustustojen ja konsulaattien työmäärää. Tämän ovat edustustot oma-aloitteisesti valiokunnalle viestittäneet.

Ruotsissa toteutettu käytäntö kansalaisuusilmoitusten toimittamisesta postitse on valiokunnan saaman selvityksen mukaan osoittautunut toimivaksi ja joustavaksi. Luopuminen ilmoituksen henkilökohtaisesta jättämisestä ei ole merkinnyt ongelmia henkilöllisyyden todistamisessa. Entiset Ruotsin kansalaiset ovat kyenneet dokumentoimaan aukottomasti aikaisemman kansalaisuutensa ja uuden valtion kansalaistamishistoriansa passi-, hakemus- ja päätöstiedoilla. Näihin seikkoihin vedoten valiokunta on täydentänyt hallituksen esitystä siten, että lakiehdotuksen 61 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kansalaisuuden saamista tarkoittavan ilmoituksen voi lähettää myös postitse Suomen diplomaattiseen edustustoon, konsulaattiin tai kunniakonsulaattiin. Eli 61 §:ssä on uusi 2 momentti. Tämä on siis varsinainen sisältömuutos.

Lain täytäntöönpano edellyttää virkakoneiston virittämistä, kouluttamista ja tiedottamista. Siksi hallitus esittää, että laki tulisi voimaan kesällä. Tähän haluan kiinnittää erityistä huomiota, että myöskin ulkosuomalaiset pidättäytyisivät hakemasta kansalaisuutta ennen kuin laki on astunut voimaan, ettei tule sitten ongelmia näitten säännösten soveltamisten kanssa. Varsinaisia ongelmia ei tarvitse tulla, mutta jonkin verran häslinkiä voi kuitenkin aiheuttaa se, keihin sovelletaan vanhaa ja keihin uutta lakia.

Riitta Prusti /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vain paikaltani lyhyesti todeta tyytyväisyyteni siihen, että tämän eduskunnan aikana vielä tämä laki voidaan hyväksyä. Valiokunnan puheenjohtaja esitteli lain, enkä sisältöön sen kummemmin mene, mutta haluan vain monien edustajatovereitteni kautta kiittää niitä ulkosuomalaisia, jotka ovat erityisesti kyselleet ja olleet peloissaan, ehdimmekö tätä käsitellä, samoin Suomi-seuraa, joka aktiivisesti on ollut tässä asiassa liikkeellä.

Siitä on yli kolme vuotta, kun tein lakialoitteen kaksoiskansalaisuudesta. Voitte ymmärtää, että eri puolilla maailmaa sen jälkeen on ollut mielenkiintoa, ja tällä hetkelläkin tämä keskustelu välittyy maailmalle ja kuullaan, miten Suomessa tätä lakia käsitellään.

Haluan vain todeta sen, että ulkosuomalaisten ja Suomi-seuran toive, niin kuin ed. Kokkonen täällä totesi, postitse hoidettavasta kansalaisuuden palauttamisesta toteutui, ja pidän itse sitä myöskin erittäin hyvänä asiana.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minustakin on erittäin hyvä asia, että kaksoiskansalaisuuskysymys saadaan nyt päätettyä täällä eduskunnassa. Tämä on iso asia eri syistä Suomen kansalaisuuden menettäneille ihmisille, jotka ovat joutuneet ottamaan toisen maan kansalaisuuden muuttaessaan eri syistä sinne.

Tässä globalisoituvassa maailmassa täytyy ottaa huomioon se, että ihmisten joutuessa muuttamaan muihin maihin ja ottaessa mahdollisesti siellä erinäisistä syistä, esimerkiksi eläke-, sosiaaliturvajärjestelmien ja muiden syiden takia, sen maan kansalaisuuden he voivat säilyttää kuitenkin myös Suomen kansalaisuuden. Se on erittäin tärkeää ja myöskin se, että nyt sitten nämä, jotka ovat aiemmin menettäneet Suomen kansalaisuuden, he tai heidän jälkeläisensä, voivat saada myöskin Suomen kansalaisuuden ilmoitusmenettelyllä. Päätös, että se saatiin nyt aikaiseksi vielä tämän eduskunnan aikana, on erittäin myönteinen asia.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Minäkin haluaisin yhtyä siihen joukkoon, joka täällä esittää tyytyväisyytensä sen johdosta, että nyt tämä kaksoiskansalaisuus vihdoin saadaan aikaan. Tässä voi onnitella tietysti myöskin ed. Prustia, että lakialoite on tällä tavoin johtamassa tuloksiin.

Se, mikä tässä on myöskin todellakin tärkeää, on se, että ulkosuomalaiset ovat olleet hyvin aktiivisia tässä asiassa, että myöskin todellakin ne, jotka ovat menettäneet Suomen kansalaisuuden, voivat saada sen takaisin. Tietenkin sitten jatkossa on tärkeää, että ne, jotka myöhemmin muuttavat ulkomaille ja ottavat toisen kansalaisuuden, voivat säilyttää jatkossa myöskin Suomen kansalaisuuden.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää kahteen asiaan huomiota. Kuten valiokunnan mietinnöstä käy ilmi, tämä lakiehdotus on ollut erittäin vaikeaselkoinen, ja tämä on myöskin valitettavaa. Olemme paljon käyneet keskustelua ja puhemieskin on nostanut esille, että lainvalmistelutyö ei ole ollut riittävän hyvää ja laadukasta. Erityisesti se on valitettavaa silloin, kun on kyse monien kansalaisten sellaisista perusasioista, jotka heidän täytyisi välttämättä ymmärtää. Tämä on todella valitettavaa, että teksti on ollut kömpelöä ja vaikeaa kielellisesti ja käsitteellisesti.

Toinen asia, josta olen taas toisaalta hyvin iloinen, on se, että valiokunta on muuttanut hallituksen esitystä siten, että nämä hakemukset voidaan jättää postitse, ja sillä tavoin ottanut esimerkkiä Ruotsista, jossa vastaava käytäntö on ollut. Valiokunnan puheenjohtajalle ed. Kokkoselle toteaisin, että saattaa kuitenkin käydä niin, että ihmiset nyt innostuvat tästä niin paljon, että kyllä eräänlainen jutturuuhka väistämättä tulee. Se on kai aika ymmärrettävää, mutta tämä joustava menettely on tavattoman tärkeää.

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tein tästä asiasta aikoinaan toimenpidealoitteen, ja heti sen jälkeen ed. Prusti teki tämän aloitteen, jossa olen toisena allekirjoittajana. Olen todella iloinen, että tämä asia vihdoinkin on saatu päiväjärjestykseen Suomessa, ja uskon, että tämä on tunnetasolla yhtä suuri asia kuin käytännön asioissakin. Useimmissa maissahan länsimaissa on kaksoiskansalaisuus ollut pitkään jo voimassa. Monta kertaa Suomen kansalaisuudesta on jouduttu ulkomailla luopumaan ihan käytännön syistä. Tämä on varmasti ainakin vanhemmalle väelle ja myöskin nuoremmalle väelle ulkomailla iso asia.

Erityiset kiitokset perustuslakivaliokunnalle vielä tästä, että tämä voidaan nyt postitse, (Hälinää — Puhemies koputtaa) niin kuin ed. Ojala täällä mainitsi, jättää, ja ei tarvita henkilökohtaista käyntiä, joka monta kertaa merkitsisi tuhansia kilometrejä, vanhoille ihmisille varsinkin aika vaikeata tilannetta. Elikkä kiitos perustuslakivaliokunnalle.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Kummola totesi, tämä on tullut hyvin esille, että monille tämä on tunneasia. Ulkosuomalaisparlamentin edustajista eräs kertoi minulle viime kesänä, että kun hän kotiin menee, niin hän haluaa kertoa emännälle, joka oli sanonut, että hän haluaisi edes suomalaisena kuolla, että tämä asia on nyt edistymässä ja hänen toiveensa tulee toteutumaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kahteen asiaan. Toinen on joustavuus, toinen on tiedonvälitys. Todellakin on sillä tavalla, että ne, jotka ovat erikoisen läheisesti tämän lainmuutoksen kokeneet, ovat olleet tässä suhteessa aktiivisia. Viime syksyltä muistan, että eräs ulkosuomalainen soitti ulkomailta joka ikinen viikko ja kysyi, joko, joko. Vastasin juuri sillä tavalla kuin me lehdistöä seuraavana saatoimme siihen vastata, että aikataulu on nyt semmoinen ja semmoinen. Nyt kun ollaan tässä hyvässä vaiheessa, on äärimmäisen paikallaan, että viranomaispuoli pitää huolen informaatiosta niin, että selkokielisesti tiedotetaan siitä, mikä tilanne tämän lain voimaantulon jälkeen on, ja itse viranomaismenettely on niin joustava kuin se lain mukaan on mahdollista.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Voi todeta sen, että itse kun olen ollut lähes 16 vuotta kansanedustajana, niin näiden vuosien varrella useampi kansanedustaja on tehnyt erilaisia kyselyjä ja aloitteita tämän asian suhteen. On hyvä, että vihdoinkin tässä on päästy näin pitkälle ja perustuslakivaliokunnan yksimielinen mietintö on nyt täällä käsittelyssä. Voi todeta, että valiokunta on minunkin mielestäni tehnyt monia tärkeitä täsmennyksiä ja tarkennuksia hallituksen esitykseen. Minun mielestäni ainakin niiden viestien mukaan, joita itse olen saanut ulkomailta, on otettu tyydytyksellä vastaan nämä muutokset, ja joustavoitamissäännös on tärkeä, niin kuin täällä useassa puheenvuorossa on esitetty. Erityisen panoksen varmasti tähän lopputulokseen on antanut myös Ulkosuomalaisparlamentti, joka on erittäin voimakkaasti vuosien varrella lähestynyt kansanedustajia puheenjohtajansa välityksellä, ja nyt kun siellä on kokenut parlamentaarikko, joka on ollut pitkään tässä talossa, eli Pertti Paasio, niin hän varmasti on tyytyväinen nyt tähän aikaansaannokseensa, koska hän voi sanoa, että ollessani puheenjohtajana tämäkin toteutui.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin odotettu laki. Yksi puute, mikä tähän nyt näyttää jäävän, on se, että ylisukupolviset henkilöt eivät tätä kansalaisuutta tule todennäköisesti saamaan. Eli jos esimerkiksi lapsenlapsi on kiinnostunut omista juuristaan ja on opetellut Suomen kielen, mutta esimerkiksi omat vanhemmat eivät ole näin tehneet, hänellä ei ole tällaista mahdollisuutta. Tiedämme erään tunnetun kirjeenvaihtajan, jonka pojanpoika on Prahassa ollut muun muassa virallisena tulkkina, ja häneltä esimerkiksi tämä mahdollisuus nyt jää saamatta.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarille lohdutukseksi: Jos on niin kiinnostunut lapsenlapsi, että opiskelee Suomen kielen, varmaan muuttaa tänne hetkeksi asumaankin, ja kyllä kansalaisuus on mahdollista saada. Ei se ole kovin vaikeata loppujen lopuksi.

Tuija Brax /vihr:

Puhemies! On syytä olla tähän lakiin tyytyväinen, ja perustuslakivaliokunnan mietintö tältä osin oli yksimielinen, ja puheenjohtajamme varmasti kertoi niistä lakiteknisistä vaikeuksista, joita meillä on ollut.

Keskustelussa on jäänyt hiukan huomiotta se, että jotta laki on saatu, niin hallituksen sisäisessä kompromisseissa on yllättäen päätetty vuodella pidentää sitä aikaa, joka vaaditaan Suomen kansalaisuuden saantiin, kun maassa ollaan: viidestä vuodesta kuuteen vuoteen. Pidän tätä uudistusta perusteettomana ja huonona. Ymmärrän, että se on ollut kompromissi siinä, että kaikki nämä hyvät parannukset on saatu. Siinä mielessä katson, että kaksoiskansalaisuuden mahdollistaminen on semmoinen voitto, että vaikka pahoittelen sen hintaa, toisaalta iloitsen kyllä tästä lopputuloksesta.