Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteeni tarkoituksena on rajoittaa oluen ja siiderin vähittäismyyntiä huoltoasemilla. Aloitteen perusajatuksena on se, että alkoholi ja autoilu eivät kuulu yhteen. Huoltoasemat ovat autojen huoltamista ja automatkustajien virkistymistä ja lepoa varten, ja tähän yhteyteen alkoholin myynti soveltuu mielestäni huonosti. Se antaa ristiriitaisen viestin, kun toisaalta rattijuopumusta pyritään monin toimin ja kampanjoin ehkäisemään ja torjumaan. Tämän aloitteen tarkoituksena on myös antaa viranomaisille keinot puuttua alkoholin anniskeluun huoltoasemilla tapauksissa, joissa he katsovat sen liikenneturvallisuuden kannalta tarpeelliseksi. Nykyisin nämä keinot ovat varsin rajoitetut perustuslain suoman vahvan elinkeinonharjoittamisoikeuden vuoksi.

Rattijuoppouden määrä laski 90-luvulla, mutta on kääntynyt jälleen nousuun. Vuonna 2001 liikenteessä kuoli 114 ihmistä onnettomuuksissa, joissa alkoholilla oli osuutta tapahtumaan. Luku on 21 prosenttia eli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2000. Alkoholin kulutus on lähtenyt kasvuun, ja vuonna 2001 kokonaiskulutus henkeä kohden kasvoi edellisvuoden 8,8 litrasta 9,2 litraan puhdasta alkoholia. Kasvu on jatkunut ja uhkaa jatkua edelleen. Alkoholisairaudet ja alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ovat tulevaisuuden merkittävimpiä terveysuhkia.

Lähitulevaisuudessa edessä oleva alkoholin tuontirajoitusten väljentyminen sekä Viron mahdollinen liittyminen Euroopan unioniin alentavat alkoholijuomien hintaa ja väistämättä menneiden kokemusten pohjalta tulevat edelleen nostamaan alkoholin kulutusta. Seurauksena on silloin alkoholihaittojen kasvu, joista yksi vakavimmista on juuri rattijuoppouden yleistyminen. Sekä kuolonuhrien, loukkaantumisten että taloudellisten menetysten määrä tulee kasvamaan. Erityisen huolestuttavaa on, että alle 20-vuotiaiden rattijuoppojen aiheuttamat kuolonkolarit ovat viime vuosina lisääntyneet. (Hälinää)

Rattijuoppoutta ehkäisevänä toimenpiteenä mielestäni huoltoasemien keskiolut- ja siiderimyynnistä tulisi päästä eroon. Joitakin vuosia sitten useat sanomalehdet tekivät testejä siitä, mitkä paikat myyvät alkoholia alaikäisille ja missä taas kysytään nuorilta ihmisiltä henkilöllisyyspaperit. Itse asiassa juuri huoltoasemat menestyivät näissä testeissä erityisen huonosti. Henkilöpapereita alkoholijuomien ostajilta kysyttiin niissä kaikkein harvimmin. Alaikäisten ostajien määrää oli rajoittanut vain huoltoasemien asiakaskunnan painottuminen autoilevaan aikuisväestöön. Nuoret oppivat kuitenkin nopeasti, mistä alkoholia voi rajoituksetta ostaa. Kun huoltoaseman myymälässä on usein vain yksi myyjä, henkilöllisyyspapereiden kysyminen saattaa helposti jäädä, jos kaljaostoksille saapuu suuri nuorisojoukko. Pahimmillaan tästä muodostuu myös työturvallisuusongelma huoltamohenkilökunnan kannalta.

Alkoholin vähittäismyynnin lisäksi osa huoltoasemista toimii alkoholin anniskelupaikkoina. Osassa anniskelua harjoittavista huoltoasemista on asianmukainen ruokailuravintola, mutta osassa on kyseessä puhtaasti baaritoiminta. On merkillistä, että jopa sellaisilla huoltoasemilla, jonne ei voi päästä edes muuta kuin autolla, voi olla tällaisia baareja. Nykyisin viranomaisilta puuttuvat keinot puuttua tällaiseen toimintaan perustuslain suoman vahvan elinkeinonharjoittamisoikeuden vuoksi. Ajattelen, että viranomaisille tulisi antaa oikeus evätä anniskelulupa huoltoasemaravintolalta tapauksissa, joissa se arvioidaan yleisen turvallisuuden ja nimenomaan autoilun kannalta tarpeelliseksi. Tällaisia mahdollisuuksiahan lisättiin hiljattain lastensuojelullisista näkökohdista sekä myös sellaisissa tilanteissa, joissa on kysymys nimenomaan työpaikkaruokailusta, mikä oli järkevä muutos. Ajattelen, että samaan malliin lainsäädännön tulisi antaa viranomaiselle keinot puuttua perusteettomaan anniskeluun huoltoasemien yhteydessä.

Tutkimuksissa on todettu, että vähäisetkin alkoholimäärät veressä vaikuttavat ajokykyä heikentävästi, siis jo alle niiden rajojen, jonka jälkeen laukeavat rattijuopumuskriteerit. Sen vuoksi ei ole kannatettavaa suosia alkoholin nauttimista ajon yhteydessä edes silloin, kun se tapahtuu lain sallimissa promillerajoissa.

Anniskelun ja vähittäismyynnin sallimista huoltoasemilla saatetaan perustella sillä, että vain siten voidaan turvata joidenkin asemien kannattavuus. Tämä oli itse asiassa se merkittävin perustelu, joka keskusteluissa muun muassa kansanedustajien keskuudessa kävi esiin, kun tämän lakialoitteeni pohjalta kävin keskusteluja. On toki tarpeellista, että maassamme toimii kylmäasemien lisäksi suhteellisen tiheä hyvin varusteltujen huoltoasemien verkosto, mutta mielestäni ei ole kuitenkaan perusteltua, että huoltamotoimintaa ylläpidetään kaljamyynnillä tai baaritoiminnalla. Rattijuoppouden torjunta ja siten myös ihmishenkien säästäminen menee tärkeysjärjestyksessä tällaisten perustelujen ohi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Räsäsen lakialoite alkoholilain 14 ja 21 §:n muuttamisesta on niiltä perusteluiltaan, jotka ed. Räsänen puheenvuorossaan julki toi, erinomaisen onnistunut ja hyvä. Mutta ettei aivan kokonaan kehumisen puolelle menisi, perustelut ovat erittäin hyvät, mutta sisältö yrittäjätoimintaan ja yrittäjyyteen liittyen on mielestäni sellainen, että en tiedä, onko se välttämättä tässä ihan kohdallaan ja paikallaan. Ed. Räsänen totesi, että rattijuoppous ja sen kautta tulevat ongelmat ovat todella kasvaneet ja lisääntyvät ja kiihtyvät. Siihen liittyen vielä erityisesti alkoholi suomalaisessa yhteiskunnassa, ja varsinkin, kun verotuskäytäntö ja hintataso muuttuvat tulevaisuudessa, on yhtä suuri tai oikeastaan paljon suurempi ongelma kuin me tällä kertaa osaamme arvella ja nähdäkään.

Mutta Suomessa huoltamotoiminta, autojen korjaustoiminta ja sellainen huoltamotoiminta, jossa autoon voitaisiin tehdä jotain muutakin kuin mittarista laskea polttoainetta, on erityinen ongelma olemassa. Mielestäni sen huolen ed. Räsänen hyvin puheenvuorossaan perusteli tässä asiassa, kuinka huoltoaseman, baarin, toimeentulo ei voi rakentua oluen ja siiderin myynnille, mutta mielestäni siitäkin saatava vähäinen lisä ehkä saattaa olla se merkittävä lisä, millä tämä huoltamo ja baari pysyy pystyssä. Erityisesti on ongelma siinä, kun haja-asutusalueilla se viimeinen yhteinen kokoontumispaikka taikka baari on ehkä sen huoltamon yhteydessä, ja ehkä se viimeinen lisämarkka, millä tämä baari saattaa pysyä pystyssä, tulee siitä oluen myynnistä.

En kyllä ymmärrä ensinkään sitä näkemystä, että autoilijat nauttisivat tankatessaan tai huollattaessaan autoa siinä samassa yhteydessä kahvin lisäksi olutta taikka siideriä. Enkä ymmärrä sitäkään, että se hetken mielijohteesta siitä mukaan lähtisi ja kotia menisi taikka matkalla sitä nautittaisiin. Mutta ymmärrän erittäin hyvin ed. Räsäsen huolen siitä, että tähän asiaan pitää kiinnittää huomiota. Ehkä ymmärrän myöskin sen, että tämä koko lakialoite on varmaan ehkä enemmänkin keskustelun pohjaksi rakennettu kuin että odotettaisiin, että tämä suoraan nyt tulisi tällä kertaa hyväksyttyä.

Mutta, rouva puhemies, sellainen näköala tässä asiassa tulee esille, että tässä pari vuotta sitten eduskunta päätti liikeaikalaista ja kauppojen aukiolosta, niin siinä yhteydessä murehdittiin erityisesti sitä, että kuluttaja joutuu kermansa ostamaan huoltoasemalta kalliimmalla hinnalla ja sen kautta pitää suurten myymälöiden aukioloaikaa jatkaa, että olisi kuluttajalla valinnan mahdollisuutta eikä tarvitsisi huoltoasemalta ostaa. Silloin kiinnitin huomiota erityisesti siihen, että yrittäjiä, toimeentulevia yrityksiä, ovat myöskin ne huoltamot olemassa ja kyllä niidenkin asemasta pitäisi huolta kantaa. Siihen nähden kannan erityisesti huolta kaikkien huoltamoiden, myöskin syrjäseutujen baarien, toimeentulosta, mutta aivan samalla tavalla kannan huolta siitä, että nämä alkoholin haitat suomalaisessa yhteiskunnassa tulee jollakin tavoin torjua joko valistuksen, sivistyksen, asiatietojen tai jonkun muun järkisyyn perusteella. Voisi lisätä, että perusteluihin voisi liittää vielä aavistuksen verran myöskin tunnesyitä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! En ole pitänyt erityisesti tapanani käydä yksittäisistä aloitteista niiden lähetekeskustelun yhteydessä täällä käyttämässä puheenvuoroa. Nyt ajattelin muutaman sanan sanoa.

Ed. Räsänen tavoittelee aloitteellaan ilmiselvästi paljossa hyvää, alkoholinkäytön hillintää ja hallintaa, käyttöön liittyvien ongelmien vähentämistä, kasvun hillitsemistä. Se tapa, se metodi, mitä hän tässä nyt esittää, ei välttämättä mielestäni ole kuitenkaan aivan paras mahdollinen.

Mutta, arvoisa puhemies, siitä huolimatta ja juuri siksi, että ed. Räsänen on aloitteensa tehnyt, sietää ja kannattaa kyllä kiinnittää huomiota niihin ongelmiin, joita lisääntyvä alkoholinkäyttö maassa aiheuttaa. Ei ole monta päivää aikaa, kun Kansanterveyslaitoksen esimies Jussi Huttunen käytti puheenvuoron. Hän sanoi suurin piirtein omin sanoin tulkiten hänen viestiään näin: alkoholi, sen lisäkäyttö, on suurin tällä hetkellä suomalaisten kansanterveyttä uhkaava ja vaarantava asia. Kun asiantuntijaviraston päällikkö, virkavastuisesti tehtäväänsä hoitava, näin sanoo, niin jo se minusta on riittävän vahva viesti siitä, että kyse on vakavasta ongelmasta, jonka vähentämiseen pitäisi pyrkiä ja ainakin jonka lisääntyminen pitäisi kaikin tavoin ja voimakkain toimin ja konstein saada hallintaan.

Euroopan unioni laajenee tuota pikaa. Baltian maat tulevat Euroopan unionin jäseniksi. Alkoholin tuonti rajojen yli muuttuu käytännössä täysin vapaaksi. Voi vain kuvitella, mitä lisäuhkia ja vaaroja siitä seuraa Suomelle, kun sellaisilta ilmansuunnilta, joista käsin miljoonissa ihmisissä luetaan se rajojen yli liikkuvien määrä, jotka voivat sitten tuoda periaatteessa aivan rajattomasti Suomeen alkoholia, tuodaan alkoholia hinnalla, joka on rutkasti ja radikaalisti hinnaltaan alempaa kuin on asianlaita Suomessa.

Arvoisa puhemies! Minusta Suomen hallitus, Suomen viranomaiset, Suomen poliittiset päättäjät, me kaikki emme ole tiedostaneet tätä ongelmaa siinä mitassa, jossa se ansaitsisi tulla tiedostetuksi, eikä ole ryhdytty meillä niin vankkoihin toimenpiteisiin kuin tämän ongelman hallintaan saaminen välttämättä edellyttäisi. Tässä Euroopan unionissa sanotaan olevan monta ihanaa asiaa, mutta yksi niistä minusta käsittämättömimmistä asioista on se, että täällä nyt tämän yleisen harmonisoinnin täytyy käytännössä koskea myöskin alkoholi- ja tupakkatuotteita ja näidenkin tuotteitten, näitten kansalaisten kannalta ilmiselvien haitakkeitten, veroa me olemme pakotetut laskemaan alas, alemmalle tasolle kuin erittäin monien muitten eurooppalaisten hyödykkeitten vero tällä hetkellä on. Jos jotain asiaa pitäisi verottaa vähän enemmän Euroopassa ja jotain toista vähemmän, niin nyt tällä hetkellä Euroopan unionin piirissä asiat ovat aivan päälaellaan: alkoholituotteita verotetaan vähän ja monia sellaisia hyödykkeitä, mitkä ovat ihmisille, tavallisille kansalaisille, tärkeitä ja terveellisiä, verotetaan kireästi.

Arvoisa puhemies! Lopetan puheenvuoroni siihen viestiin, jonka haluan osoittaa erityisesti maan hallitukselle. Suomen valtiovarainministeri käy lähes viikoittain Ecofinin kokouksissa. Siellä kerta toisensa jälkeen käsitellään myöskin niitä yhteisiä eurooppalaisia veroratkaisuja. Suomen hallituksen tulee ottaa agendalle aktiivisesti alkoholiverotuksen kiristäminen Euroopassa.

Me tarvitsemme verotuloja myöskin kansallisesti erilaisiin yhteiskunnallisiin hyviin, ja jos niitä jostakin pitäisi sitten saada ja ottaa, niin kyllä mielestäni alkoholi ja tupakka ovat niitä asioita, joihinka nimenomaan pitäisi kohdentaa nykyistä radikaalisti ja selvästi kireämpää verotusta. Kun on päätetty mennä Euroopan unioniin, Suomi ei voi tehdä sitä yksin, ei ainakaan määräänsä pitemmälle voi tehdä sitä yksin, ja tästä syystä tämän asian ratkaisemisessa niiltä osin kuin verokeinot siinä voivat jollakin tavalla auttaa — ne eivät ole ainoita keinoja, sanon sen tässä välissä — näiden verokeinojen täytyy olla Euroopan unionin laajuisia keinoja. Minun toiveeni on siis, että nykyinen hallitus vielä omalta osaltaan ja se hallitus, ken vaalien jälkeen Suomeen pystyyn laitetaan, ottaa aktiivisesti omalle agendalleen tämän kysymyksen Euroopan laajuisesti: alkoholituotteitten verotuksen radikaalin kiristämisen.

Mauri Salo /kesk (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pekkarinen otti erittäin tärkeän asian esille. Alkoholiveron vaikutus Suomen valtion budjettiin on erittäin korkea. Myös tämän vuoden osalle on budjetoitu 1,3 miljardin vero. Se on hankala katettava tässä unionin laajenemisvaiheessa.

Erikoisen kannan otti ministeri Biaudet vastauksessaan kysymykseeni keskioluen vähittäishinnoista. Meillähän on taannoin ollut käytäntö, että kauppa ei käytä olutta sisäänvetoartikkelina, mutta ministerin vastauksen mukaan se on mahdollista eikä myöskään halutakaan enää jatkossa valvoa sitä. Vastaus on suurin piirtein, että jos menee tappiolle, niin menee, mutta sitä on vaikea todistaa ja tämä asia on siltä osin loppuun käsitelty. Mutta tämä lisää alkoholin haittoja, joka näkyy sitten meidän terveystaseessamme.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Vähän äkkiä tuli tämä ed. Pekkarisen esitys tästä verotuksen eurooppalaisesta koventamisesta, mutta sen takana oleva ajattelu oli aivan oikeata. Täytyy sanoa, arvoisa rouva puhemies, että kun tässä edellä on ollut kolme opposition puheenvuoron käyttäjää, niin enpä muista, että juuri koskaan olisin saattanut olla näin täysin samaa mieltä edellisten puhujien kanssa kuin olen juuri tässä asiassa.

Huoli, mitä ed. Räsänen kantaa, paljastuu tästä aloitteesta, ja se huoli on ihan oikea huoli. Mikä tässä hämmästyttää, on se, että kun tämä ongelma on megaluokkaa, ongelman ratkaisuesitys on miniluokkaa. Ei tämä kysymys ratkea välttämättä edes sillä veronkiristyksellä, mihin ed. Pekkarinen viittasi, mutta ei ainakaan tällaisella yhden pienen yritystoiminnan osan liipasimelle ottamisella. Tämä ei todellakaan voi olla ratkaisu. Sen sijaan se, mistä päästä tällaista megaluokan ongelmaa pitäisi lähteä purkamaan, on jossain siellä, mihin ed. Lahtela viittasi. Hän taisi käyttää joitakin sellaisia sanoja kuin sivistystä ja opetusta ja asiatietoa, mutta näiden jälkeen mitä suurimmassa määrin sinne tarvitaan asennetietoista suhtautumista alkoholiin. Tämä on mitä suurimmassa määrin asennekysymys sillä tavoin, että ajatuskin, että bensa-asemalta ostettaisiin jotain alkoholijuomaa siksi, että päästäisiin rattiin, tai että autolla mentäisiin bensa-asemalle, jotta saataisiin juomaa, kummin päin vain, on asenteellisesti niin vino ja niin sairas, että siihen ei voi vaikuttaa muuten kuin valistustoiminnalla.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkamatta tästä sen enempää sanon, että se huoli, mikä tämän aloitteen takana on, on todella huomion arvoinen huoli. Luulen, että ainakin tässä näköpiirissä olevat kansanedustajat ovat kaikki huolissaan samasta asiasta, mutta ratkaisu tähän huoleen on kyllä luvattoman kepeä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun tätä lakialoitetta lukee, niin tulee äärimmäisen ristiriitainen olo. Ensinnäkin on tietysti niin kuin edellä puhuneet ovat todenneet, että huoli on aiheellinen ja liikenneturvallisuudesta ja rattijuoppouden yleisyydestä kannattaa todella kantaa huolta. Mutta sitten kun tämä asia siirretään toimenpide-ehdotuksen tasolle, sitten kyllä kaikki vähän niin kuin minun ajattelussani pikkuisen romahtaa. Nimittäin ensinnäkin tästä puuttuu aivan selvä kytkentäosoitus, että henkilöt, jotka ajavat, tulevat autolla huoltamolle ja lähtevät siitä huoltamolta ajamaan edelleen, heräteostoina siinä välillä ostavat siideriä taikka keppanaa ja vetävät sitä sisäänsä siinä määrin, että tulevat alkoholin vaikutuksen alaisina oleviksi promillemääriensä osalta veressään ja sitten lähtevät sen herätetunnelman alaisina ajamaan edelleen. Siis tämä kytkennän osoittaminen tästä puuttuu kokonaan. Sillä tavalla tämä menee jo harhaan.

Sitten kun käännetään tämä asia toisin päin, mitä viimeaikaiset tutkimukset osoittavat? Juuri pari viikkoa sitten, vai oliko se viikko sitten, julkistettiin perusteellinen selvitys siitä, mikä näyttää kiikastavan näissä lukuisissa liikenneonnettomuuksissa, erikoisesti kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Hyvin keskeiseksi syyksi on osoittautunut väsyminen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos se huoltamoverkosto harvenee ja harvenee, niin se levähdyspaikkaverkosto harvenee ja harvenee, yhä useammat ovat väsyneitä, yhä useammat altistavat itsensä siihen liikenneonnettomuuteen näistä rakenteellisista syistä.

Vaikka minä suhtaudun tavallaan ymmärtävästi ed. Räsäsen siihen ajattelumalliin, että ei pitäisi keppanan eikä siiderin myynnillä pitää huoltamoita taloudellisesti yllä — siinä on itua ja siinä on semmoista eettis-moraalista puolta, ymmärrän sen — mutta silloin kun nämä asiat laitetaan oikeaan tärkeysjärjestykseen ja vaikutustärkeysjärjestykseen, niin silloin tullaan aivan kokonaan toiseen tulokseen juuri siinä katsannossa, että tässä ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan liikenneturvallisuuden edistäminen ja siihen liittyvä keinovalikoima.

Arvoisa puhemies! Toivon tälle lakialoitteelle erittäin kehnoa jatkoa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä tietysti vähän saman tyyppisiä puheenvuoroja nyt on jonossa. Minäkin aloitan perusteluista ja siitä, että kansanedustaja Päivi Räsänen lääkärinä täällä perusteluissaan tuo esiin alkoholin käyttömäärät, mitkä ovat todella kohoamassa ja kohonneet. Tässä on yli 9 litraa. Tosiasiassa kulutus lienee yli 10 litraa absoluuttista alkoholia per asukas. Siinä ovat sekä mummot, vaarit että imeväiset mukana. Voidaan todeta, että suomalaisella viinapäällä on ohitettu Ranskan käyttömäärät. Tuloksethan ovat selvillä, mitä se aiheuttaa.

Täällä todetaan, että seurauksena on alkoholihaittojen kasvu, joista yksi vakavimmista on rattijuopumuksen yleistyminen. Näin varmasti on, mutta myöskin niin, että meillä on 800—1 000 alkoholikuolemaa vuodessa vähän laskutavasta riippuen: akuutit haimatulehdukset, yleensä haimatulehdukset, maksasairaudet, mahahaavan puhkeamiset, tämän tyyppiset, jotka akuutisti ja suoraan liittyvät alkoholiin, onnettomuudet. Voidaan sanoa, että päivystyspoliklinikoiden asiakkailla yleensäkin on alkoholia veressä aika runsaasti silloin, kun he tulevat päivystykseen. Alkoholin myötävaikuttava tekijä onnettomuuksissa, väkivallanteoissa jne. on kaikille tuttu.

Tässä viitataan huoleen siitä, mitä nuoriso tekee. Eihän nuoriso tietenkään ole itse keksinyt alkoholin käyttöä, vaan se on oppinut sen aikuisilta. Urheilun liittäminen alkoholiin, alkoholin myyminen urheilutilaisuuksissa, on yksi pohjimmiltaan varsin ristiriitainen tilanne. Alkoholin mainonta urheilun kautta, formulaykköset esimerkiksi, siinä on erittäin vahva vaikutusmekanismi nuorisoon, tämä niin sanottu moottoriurheilu. Alkoholi ja tupakka ovat hyvin läheisesti olleet tekemisissä sponsorisopimusten kautta aina tällä urheilun saralla.

Mitä tulee eurooppalaiseen alkoholiverotukseen, mihin täällä ed. Pekkarinen kiinnitti huomiota, niin suuressa valiokunnassa olemme toki kuulleet Suomen ministereiden kertovan, että he yrittävät painottaa alkoholin terveysvaikutuksia, pyrkivät sitä kautta lisäämään nimenomaan veroa alkoholijuomiin eurooppalaisella tasolla. Se on varmasti sellainen kestävä tapa tuoda tätä asiaa eteenpäin, niin että eurooppalaisittain nostettaisiin varsin mitätöntä alkoholiveron tasoa. Se, että Suomi on nyt tässä: Niin kuin ed. Pekkarinen totesi, niin silloin, kun Suomi päätti EU:n jäsenyydestä, nämä tilanteet olivat tiedossa. Silloin vain löytyi se enemmistö kuitenkin EU-jäsenyyden siunaamiseen ilman esimerkiksi tähän liittyviä ennakkoehtoja.

Mutta kaiken kaikkiaan, puhemies, on syytä myös todeta se, että niin kuin ed. Seppo Lahtela totesi, baarit ovat usein ainut paikka, missä maaseudulla harvaan asutulla alueella ihmisillä on mahdollisuus tavata toisiaan, ja siellä eittämättä juodaan keskiolutta. Mutta ne ovat kylläkin toiset juojat kuin ne, jotka ovat matkalla ja käyvät siellä tankkaamassa bensiiniä. Eli se on se paikallinen tapaamispaikka. Tällaisia löytyy. Vaikkapa Iisalmi—Oulu-välillä kun pysähtyy, niissä kunnissa se paikka on Shellin huoltoaseman baari, jossa nämä ihmiset tapaavat toisiaan. Tämä on tässä mielessä ristiriitainen.

Perusteluissa tuodaan esiin myöskin Baltian maiden mukaantulo, josta jo keskusteltiin, ja monet tämän tyyppiset asiat, mutta tosiaan ratkaisumallina, vaikka ymmärrän tietysti, että lähtökohtanakin on, että se on vain osittainen tai hyvinkin pieni vaikutukseltaan, tämä huoltamoiden kaljan- ja siiderinmyyntimahdollisuus ei voi olla nyt kuitenkaan lopetuslistalla. Etsikäämme parempia, toimivampia, vaihtoehtoja.

Kari Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun on ikää tullut, niin tuntuu, että kaikista asioista tietää melko lailla, mikä pitää ehkä vielä jopa paikkansakin.

Vuoden 90 alkupuolella oli alkoholilain muutos voimakkaasti ja silloin muun muassa valvonnan suhteen tehtiin aikalainen virhe. Lakkautettiin niin sanotut kunnalliset alkoholitarkastajat, jossa firmassa minäkin 38 vuotta olin. En kuitenkaan yhteen menoon vaan kahden kunnan yhteisenä alkoholitarkastajana, jonka vuoksi tuli 38 vuotta täyteen yhteensä. Samalla nostettiin huomattavasti kahviloitten ja baarien aukioloaikoja. Niiden piti mennä kiinni kello 22, mutta aikoja nostettiin kello 24:ään, ensimmäisen luokan kahvila sai olla auki jopa kello 1:een saakka, siis samalla ajanjaksolla.

Sivutoimisia tarkastajia oli Suomessa yli 300, reilustikin, ja kustannukset vuodessa vain 7 miljoonaa markkaa. Silloin loppui kahviloitten ja baarien ja erikoisesti huoltoasemienkin valvonta. Siellä ei valvonut sitä toimintaa kukaan, eli myydään todellakin, pelkään pahaa, että tälläkin hetkellä myydään kelle tahansa olutta, oli alaikäinen taikka jopa humalassa. Joka tapauksessa tuo työvoima oli hyvin halpaa. Halpaa se varmaan olikin. Kun minäkin esimerkiksi olin virassa vuonna 74, siitä oli palkka kuukaudessa 72 markkaa, että piti olla oikeastaan semmoista harrastusta siihen toimeen sillä, joka iltaisin ja öisin kulki aina katsomassa, mitä missäkin baarissa tapahtui.

Vaikka tämän aloitteen asia on ilman muuta hyvä ja tämä nyt tähtää rattijuopumuksen vähentämiseen ja yleensäkin alkoholin kulutuksen vähentämiseen, niin nyt kyllä taistellaan tuulimyllyjä vastaan tässä asiassa. Aika on nyt kyllä mennyt ohitse. Sitä ei enää voi palauttaa. Vaikka monet huoltoasemat kyllä näyttävät siltä, että ne ovat pelkkiä kaljamyymälöitä. Sieltä tuskin polttoaineita löytyy eikä mitään muutakaan siitä, mitä siellä alkuperäisesti on suunniteltu olevaksi. Eli jos siellä nyt lakkautetaan tuo myynti, sillä ei tähän hyvään asiaan, taikka huonoon asiaan, apua kovinkaan paljoa saada.

Siihen aikaan, kun annettiin oikeus keskioluen myyntiin huoltoasemille, se kytkettiin ruokailuun. Piti vähintään yksi makkara ostaa sieltä. Pahat kielet väittivät, että siellä myytiin jotakin muovimakkaraa, joka sitten aina välillä pestiin ja pantiin sinappia taas päälle ja vaihdettiin seuraavalle asiakkaalle, ettei sen tarvitse turhanpäiten syödä sitä makkaraa kuitenkaan. Saattoi joku olla niin humalassa, että söikin sen siinä vaiheessa vahingossa.

Mutta rattijuopumusasiaa sinänsä pitäisi torjua erilaisilla keinoilla. Olisi kysymys nimenomaan siitä, että, sanotaan, kun saa rattijuopumuksesta ajokiellon, niin ei mitään estettä olisi sille, etteikö sitä ajoneuvoa ajokieltoajaksi otettaisi takavarikkoon, oli se sitten oma tai vieras. Kun se otetaan vain ajokieltoajaksi takavarikkoon, niin silloin se palautuisi myöskin oikealle omistajalle, jos se on laina-auto. Siinä jonkinlainen riski on myöskin lainaajalla, kyllä hänenkin täytyy huomioida, kenelle autonsa lainaa. Se on vähän niin kuin avioliitossa, että saa kärsiä puolin ja toisin, jos erehtyy siinä asiassa, ei sitä asiaa voi niin helposti purkaa.

Jos syyllistyy törkeään rattijuopumukseen ja sen lisäksi kuolemantuottamukseen eli ajaa toisen hengiltä, niin ehdottomasti voitaisiin säätää laki — ja oikeastaan nykyinenkin laki sen sallisi, sitä ei ole vain sovellettu — että auto tai sen arvo pitäisi määrätä menetettäväksi lopullisesti. Siinä tapauksessa todellakin arvo, jos on laina-auto, ettei oikea omistaja tietenkään silloin menettäisi, vaan sen arvo määrättäisiin menetettäväksi. Sillä olisi jotakin ennakolta estävää vaikutusta.

Sinänsä rattijuopumuksen rangaistusta pitäisi muuttaa kokonaan erilaiseksi. Jos todellakin ajaa päissään toisen hengiltä, niin siitä pitäisi rangaista ihan samalla tavalla kuin tahallisesta taposta. Minulla viime kaudella oli lakialoite, jonka perustelin sillä tavalla. Se on aivan sama asia, että jos nyt juo ravintolassa itsensä umpitunneliin, tai missä tahansa, että on todellakin humalassa, ja ottaa auton ja lähtee ajelemaan tuonne Mannerheimintielle sillä mielellä, ettei ole tarkoitus toki ketään surmata eikä kenenkään päälle ajaa, mutta mieli on sillä tavalla — kun nyt meillä on parasta aikaa lakivaliokunnassa tahallisuuden muuttaminen, joka muuttaa lakia pahasti — on mieli kuitenkin, että jos joku jää alle, niin jääköön. Se on niin sanottua vähintään lievemmän asteen tahallisuutta, ja silloin, kun se on lievemmän asteen tahallisuutta ja surmaa toisen, on kysymys taposta eikä mistään liikenteen vaarantamisesta. Se on aivan sama asia, jos hiljaisena iltana ottaa ampuma-aseen ja lähtee kävelemään tuohon johonkin Museokadulle ja ammuskelee sinne sun tänne, sanoo, että ei minulla ole tarkoitus ketään surmata ...

Aloite kohdistuu rattijuopumuksen estämiseen.

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa sillä samaisella henkilöllä ei ole ketään tarkoitus surmata sillä aseella, mutta jos se kuitenkin aiheuttaa sen, varmasti hänet tuomitaan taposta. (Puhemies koputtaa) Mutta jos autolla ottaa hengiltä jonkun, siitä ei ole tullut koskaan tappoa — vain hyvin harvoissa tapauksissa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Räsäsen aloite on synnyttänyt oikein hyvän ja vilkkaan keskustelun tavoitteena liikenneraittius. Näin olen ymmärtänyt. Meidän pitäisi hyvin selkeästi tässä yhteiskunnassa eri tavoin kampanjoida raittiusihanteen ja nimenomaan liikenneraittiuden puolesta. Siihen pitäisi panostaa entistä enemmän kansalaismediassa. Varmasti kouluopetuksessa näin onkin, liikennekouluissa jne. Samalla meidän tulisi yhteiskunnan lainsäädännöllä tukea liikenneraittiutta. Eräskin huoltoasemanpitäjä saatuaan tiedon tästä ed. Räsäsen aloitteesta sanoi, että hänen oma kantansa on se, että liikenteessä pitäisi olla 0 promillea, ja kertoi, että hän ei itse koskaan ole alkoholia minkään vertaa käyttänyt. Eli tuo 0 promillea olisi liikenteessä todella ihanne. Mutta jos on näitä tiettyjä lääkeaineita, joissa saattaa olla sen verran, että mittari jonkin signaalin antaa tai on mittarivirheitä, saataisi olla ehkä se 0,2 promilleakin raja, joka olisi huomattavan tuntuva parannus siihen, että meillä nyt on tuo 0,5 promillea. Meidän pitäisi todella tätä alkoholia poistaa liikenteestä sanktioimalla sen käyttöä, ja sillä, minä uskon, päästäisiin hyvin selkeästi siihen, mihin ed. Päivi Räsänen on aloitteellaan tähdännyt elikkä liikenneraittiuteen.

Aivan kuten ed. Kekkonen sanoi, meillä alkoholi liikenteessä ja alkoholi Suomen kansan parissa on todella megaluokan ongelma, mutta meillä on vain mini- ellei suorastaan mikroluokan ratkaisuja tähän ikävä kyllä esittää.

Ed. Mauri Pekkarinen toi erittäin hyvän ajatuksen esille, että Suomen pitäisi EU:hun vaikuttaa siten, että alkoholiverotus ei sillä tavalla tästä haitakkeesta laskisi, kuten nyt on tapahtumassa. Kun Suomi meni EU:hun, silloin sanottiin, että meidän pitää mennä mukaan, jotta me voimme siellä vaikuttaa. Tuntuu siltä, että nyt ei ole Suomi sitten EU:ssa pyrkinyt niinkään vaikuttamaan, vaan hyvin kuuliaisesti vain tyytynyt siihen, mitä sieltä on sanottu. Tässä asiassa, mitä tulee alkoholiongelmiin ja raittiuteen, Suomen todella pitäisi olla vaikuttamassa EU:ssa. Kun kansainvälisestikin, sikäli kuin ymmärrän, meillä on naapurimaita, joissa liikenneraittiutta lainsäädännöllä tuetaan paremmin kuin meillä, näistä maista tulisi ottaa mallia.

Täällä viitattiin tätä asiaa sivuten myös siihen, että alkoholi ja alkoholimainonta esiintyvät urheilukilpailuissa. Aikanaan, kun koulua kävin, pidettiin ihanteena, että urheilu ja raittius kuuluvat yhteen. Tänä päivänä voi olla vain masentunut siitä, mikä on tämän hetken tilanne.

Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että liikenneraittiuden eteen tehdään kaikki voitava tässä maassa tavoitteena, että lainsäädännöllä, alkoholia veressä ollessa, tuettaisiin liikenneraittiuden tavoitetta.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoron tukeakseni ed. Räsäsen lakialoitteen periaatteellista näkökulmaa.

Aloittaessani tämän työpäivän kävin lävitse STT:n tiedotteet ja minua pysäytti Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan Jussi Huttusen tuore kannanotto, jossa hän toteaa, että Suomi on lapsijuopottelun luvattu maa. Minä ajattelen, että jos tämä pieni sivistysvaltio on tullut siihen tilanteeseen, että me voimme perustellusti sanoa, että Suomi on lapsijuopottelun luvattu maa, minusta se on asia, jonka pitäisi pysäyttää meitä kansanedustajia todella pohtimaan, miten me toteutamme nopeita toimenpiteitä, joilla vaikutamme alkoholinkäyttöön sillä tavalla, että käyttömäärät alenevat. Toivon, että ne alenisivat aikuisten keskuudessa, mutta ennen kaikkea ajattelen, mitä tämä merkitsee lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta. Tähän liittyy se, että meillä on huolestuttava näkymä siitä, että kun jo pienet lapset — sanon näin: pienet lapset — tulevat alkoholinkäytön piiriin, todennäköisyys, että heillä on elämäniän kestävä alkoholismi sairautena, merkitsee myös erittäin nopeasti kasvavia yhteiskunnallisia kustannuksia.

Täältä haen yhteyden ed. Pekkarisen käyttämään erittäin perusteltuun puheenvuoroon siitä, eikö todella Suomi saisi toimia nyt vastuullisesti Euroopan unionin laajentuessa ja todella vaikuttaen siihen, että tällainen elementti, joka tulee nostamaan merkittävällä tavalla myös yhteiskunnan kustannuksia terveydenhoidon alueella, tulisi huomattavasti nykyistä merkittävämmän haittaverotuksen piiriin. Käytän tästä ihan tällaista käsitettä "haittaverotus", jolla vaikutettaisiin meillä kotimaassa tähän alkoholikulttuuriin, mutta samanaikaisesti, arvoisa puhemies, otan näkökulman, jolla on erittäin suuri merkitys nyt Euroopan unionin laajentumiseen. Me nimittäin tunnemme sen, millä tavalla Euroopan unionin itälaajentuminen tulee vaikuttamaan kansainväliseen verokilpailuun. Me näemme pääsääntöisesti sen, millä tavalla tämä luo painetta verotuksen alentamiseen. Minusta nykyisten Euroopan unionin jäsenmaiden pitäisi kysyä itsetuntoisemmin, hyväksymmekö sen, että tällaisilla alueilla uudet jäsenmaat muodostavat sen avainroolin, millä tavalla esimerkiksi alkoholiverotus tullaan hoitamaan. Minä toivoisin, että tässä me löytäisimme nykyisistä Euroopan unionin jäsenmaista tukijoita omaan aloitteellisuuteen, ja sillä tavalla vaikuttaisimme myös uusiin jäsenmaihin ja sen sijaan, että me laskemme alkoholiverotusta, loisimme painetta siihen, että uudetkin jäsenmaat joutuvat tähän asiaan pysähtymään uudella tavalla.

Arvoisa puhemies, lopuksi: Pienetkin askeleet tällä alueella ovat toki merkityksellisiä, mutta jos kykenemme nousemaan suurempiin askeliin, olen niitä lämpimästi tukemassa ja toivon, että voimme yhteisillä ponnistuksilla vaikuttaa siihen, että yhä useamman suomalaisen lapsen ja nuoren ihanteena on edelleen raittius.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Mauri Salo toi aiemmin esiin, että tälle vuodelle on arvioitu alkoholiveron tuotoksi 1,4 miljardia euroa. Sen sijaan alkoholin aiheuttamat kokonaiskustannukset haittojen myötä yhteiskunnalle ovat noin 5 miljardia euroa vuodessa, eli vain viidennekseltä katetaan veron tuotolla näitä aiheutettuja haittoja.

Alkoholihaitat kasvavat suorassa suhteessa alkoholin kulutuksen kasvun myötä. Kulutus on taas kokemusten mukaan kasvanut sitä mukaa kuin hinta on laskenut ja saatavuus lisääntynyt. Esimerkiksi silloin, kun alkoholin myynti vapautettiin ruokakauppoihin, silloinhan alkoholin kokonaiskulutus hyvin voimakkaasti kasvoi.

Hintaan on tällä hetkellä todella vaikea kansallisin toimenpitein vaikuttaa. Olen täysin samaa mieltä kuin ed. Pekkarinen ja monet muut, että Suomen tulisi hyvin voimakkaasti vaikuttaa Euroopan unionin tasolla, että veroa harmonisoitaisiin mieluummin pohjoismaiselle tasolle kuin eteläeurooppalaiselle tasolle. Mutta ongelmana on se, että toisin kuin Pohjoismaissa muissa Euroopan unionin maissa alkoholipolitiikka on lähinnä elinkeinopolitiikkaa, kun se on meillä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Eli kokonaisvaltainen asennemuutos tarvittaisiin koko Euroopan alueella pohjoismaiseen näkökulmaan. Totean vielä, että kristillisdemokraatit ovat jo pitkään tätä esittäneet, että alkoholiverotusta koko Euroopan unionin tasolla muutettaisiin tähän suuntaan.

Arvoisa puhemies! Aikani taitaa päättyä, mutta käytän toisen puheenvuoron vielä vähän myöhemmin.

Tapio Karjalainen /sd:

Arvoisa puhemies! Luulen ymmärtäväni myönteisessä mielessä lakialoitteen tavoitteen. Menetelmiä alkoholinkäytön kontrolloimiseksi on syytä aina puntaroida, ja meidän alkoholin jakelujärjestelmämme liberaaliuttakin pitää aina pitää kriittisen arvion alla. Mutta suhtaudun kuitenkin tässä tapauksessa tällä aloitteella esitettyyn menettelytapaan kielteisesti.

Sattuneesta syystä tunnen huoltamoiden toimintaa ja niiden toiminnan katerakennetta ja sitä en menisi heikentämään näillä toimenpiteillä. Arvostan tässä pitkien etäisyyksien maassa ja paljon pitkiä etäisyyksiä autolla ajavana sitä, että meillä on miehitettyjä huoltoasemia vielä. Pelkään tulevaisuudenkuvaa, jolloin maassa on vain pimeitä bensanjakelupaikkoja.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Alkoholipoliittinen keskustelu sinänsä on ollut täällä aivan hyvää niin EU:n tasolla kuin kansallisesti ja laajemminkin. Yhdyn monen edustajan puheenvuoroon myöskin niistä käsityksistä, mikä olisi raittiuden ihanne, ja alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämisestä. Sen sijaan en valitettavasti voi yhtyä lakialoitteen lopputulemaan, että huoltoasemien anniskelua pystyttäisiin rajoittamaan lailla ja vielä sellaisten huoltoasemien, jotka ovat autojen huoltoon tarkoitettuja huolto- ja bensiiniasemia. Nimittäin tämän tyyppisiä huoltamoita on yhä vähemmän. Nykyään huoltamoissa ei enää ole perinteistä rasvamonttua eikä sen tyyppisiä huoltotoimenpiteitä, että aina sieltä edes autoon lamppua tai tuulilasinpyyhintä saisi, vaan kyllä ne ovat pienimuotoisia elintarvikeliikkeitä, joissa keskioluen myyntikin on osa merkittävää liikevaihtoa, jota matkailijat käyttävät myöskin pysähtymiseen, ruokailuun jne.

Kyllä tämä lakialoite johtaisi siihen, että monta yrittäjää ja monta työpaikkaa menetettäisiin käytännössä myöskin Suomesta. Sitä voi tietenkin aina verrata myöskin alkoholin kokonaishaittoihin, mutta kyllä minun mielestäni rinnastus on keinotekoinen ja väärä. Kyllä meidän täytyy säilyttää tämä palveluverkosto laajassa Suomessa ja mahdollistaa myöskin keskioluen myynti; valvontaa voidaan tehostaa.

Ed. Myllyniemi muisteli aikoja, kun oli kunnalliset alkoholitarkastajat. Täytyy myöntää, että kyllä se oli huomattavasti tehokkaampi ja parempi paikallinen kontrollijärjestelmä kuin nykyinen järjestelmä, jossa keskiolutta myydään päihtyneille, alaikäisille tai muille sellaisille, joille se ei kuulu.

Eli en kannata tämän lakialoitteen läpimenoa.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Riensin saliin, kun kuulin ed. Karjulan puhuvan. Ed. Karjula tapansa mukaan puhui hyvin viisaasti, kun hän painotti eurooppalaista verotusta. Niin mukava kuin olisikin olla hänen kanssaan samaa mieltä, kyllä tässä tietysti nyt täytyy olla realisti, tässä törmää kaksi kulttuuria: Välimeren kulttuuri ja meidän pohjoismainen kulttuuri. Kun täällä meidän Pohjoismaiden sisässä Suomessa on myöskin kaksi alkoholikulttuuria, se kulttuuri, joka syntyi kieltolain olosuhteissa, jolloin piti saada alkoholia, joka oli mahdollisimman tiukkaa, jotta sitä oli helppo salakuljettaa, jotta se mahtui pieneen tilaan. Se kulttuuri yhä vielä (Puhemies koputtaa) elää suomalaisessa ...

Arvoisa rouva puhemies! Niin myös täällä Suomessa me elämme tavallaan kahta kulttuuria yhtä aikaa. Siis on se kieltolain muovaama erittäin turmiollinen tapa nauttia alkoholia, siis terävää ja nopeasti, ja sitten keskioluen vapautumisen myötä plus televisioitumisen myötä mukaan tullut eurooppalainen tapa ryypiskellä, siis se pubikulttuuri, se viinitupakulttuuri, mitä me katselemme ilta illan jälkeen televisiossa, jossa maan tavaksi on tullut mennä niin sanotusti kaljalle työpäivän jälkeen.

Nämä kaksi kulttuuria samassa yhteiskunnassa ovat tuhoisa yhdistelmä. Se näkyy terveystilastoissa, se näkyy sosiaalimenojen kasvuna, se näkyy ahdistavana yhteiskunnallisena ilmapiirinä, se näkyy myöskin väkivallantekoina. On merkillepantavaa se, että kun tähän eurooppalaiseen tapaan Suomea ruvettiin ajamaan, yksi perustelu oli se, että väkivallanteot, puukotukset, tappelut, humalassa vähenisivät. Näinhän ei ole käynyt. Eivät ne minneen ole vähentyneet, eivät ne olennaisesti ole kyllä lisääntyneetkään. Mutta ne ajatukset tai päämäärät, joita aikoinaan tarjoiltiin, kun siirryttiin tähän uuteen aikaan, ovat osoittautuneet paikkansapitämättömiksi.

Arvoisa rouva puhemies! Toistan sen, että niin hyvä tarkoitus kuin tällä lakialoitteella onkin, se kyllä johtaa ojasta allikkoon, ei vähiten siellä yrityselämän puolella, saatikka sitten kylmien bensa-asemien lisääntymisen kautta, jotka eivät ole ilo silmälle eivätkä ilo käyttäjälle. Ainoa ratkaisu, mikä tähän on mahdollinen, on valistus, valistus ja taas valistus, mutta myöskin asennemielessä se, että alkoholiin ei suhtauduttaisi sillä tavoin huvittuneen hyväksyvästi kuin nyt on asianlaita. Se asennemaailma on tuhoisa, se on tuhoisa ei vain meille varttuneille, mutta aivan erityisen tuhoisa se on nuorisolle.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Minua hiukan vaivaa se, että tämä aloite tyrmätään täällä nyt lähinnä elinkeinopoliittisin perustein. Tämähän on aivan sama syy, miksi viinintuottajamaat Euroopassa eivät halua korottaa alkoholiverotusta. Siellä pelätään, että viinintuotanto elinkeinona kärsisi, jos lähestyttäisiin tätä pohjoismaista verotasoa. Lisäksi en usko, että alkoholin myynnillä kuitenkaan aivan niin merkittävä vaikutus on koko huoltamoalalle, että se olisi täysin katastrofin partaalla, jos tämän aloitteen mukaan toimittaisiin.

Vielä jäin ihmettelemään ed. Pulliaisen huolta siitä, että tämä esitys lisäisi kuljettajien väsymystä. Kuljettajien väsymys ei varmasti johdu liian harvasta huoltamoverkostosta. Tuskin kukaan kuljettaja on niin väsynyt, että hänen tarvitsee joka ainoalla huoltamolla pysähtyä esimerkiksi 20 kilometrin välein. Varmasti enemmänkin tämä väsymys johtuu siitä, että kuljettaja ei malta kiireensä vuoksi pysähtyä, vaikka olisikin väsynyt. Jos verkosto hiukan harvenisi, en usko, että sillä silloin olisi mitään vaikutusta tähän väsymykseen, ja ainahan on mahdollisuus jaloitella raittiissa ilmassa, jos tarvitsee lepoa silloin, kun huoltamo ei ole aivan lähettyvillä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tulee välillä mieleen se, onko suomalaisen elämä pelkästään päihteitä ja veroja. Haluan itsekin muutaman sanan sanoa tästä alkoholipoliittisesta keskustelusta, mitä täällä on tänään käyty. Tokihan meidän elintapamme määräävät pitkälti sen, millaisia riskejä rakennamme itse terveydellemme, ja tätä terveyden seurantaa tietysti paljon tehdään Suomessa. Se on ollut osa meidän terveyspolitiikkaa.

Mutta kaksi selvää trendiä on, jotka uhkaavat meidän kansanterveyttämme tänä päivänä. Toinen on tietysti tämä alkoholinkäyttö. Pienen notkahduksen jälkeen se on kasvanut. Alkoholikulttuurin eurooppalaistuminen viinikulttuurin myötä ei tapahtunut tai tapahtui osittain, mutta alkoholinkäyttö lisääntyi. Pahinta oli se, että tämä alkoholinkäyttö aloitetaan yhä nuorempana, humalakäyttö on myös lisääntynyt ja varhentunut jne. Toinen näistä huolestuttavista kansanterveysasioista on tietysti tupakoinnin yleistyminen varsinkin nuorten keskuudessa.

Meillähän noita hoitoa vaativia alkoholiperäisiä sairauksia todetaan noin 26 000 henkilöllä vuosittain. Alkoholiin liittyvä sairaus tai myrkytys on toiseksi yleisin kuolinsyy. Pahoinpitelyjen ja tappojen yhteydessä neljässä tapauksessa viidestä alkoholilla on osuutta asiaan. Suomessa kuolee alkoholimyrkytyksiin yhtä paljon ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Vertailun vuoksi kannattaa tietysti kertoa, että esimerkiksi liikenteessä vuonna 2001 kuoli alle 400 ihmistä, ja tätä lukumäärää yritetään kaikin keinoin saada pienenemään, joten toivoisi tietenkin, että niitä pieniä askelia otettaisiin myös alkoholipolitiikassa.

No, mitä sitten voitaisiin tehdä, jotta varsinkin nuorten terveysriskeihin voitaisiin puuttua? Välttämättä tämä aloite ei auta tähän, mutta sitä asennekasvatusta, jota täällä on kaivattu, todella tarvitaan edelleenkin riippumatta siitä, että saatiin esimerkiksi terveyskasvatus oppiaineeksi. Kenties siellä tehdään elämyksellistä oppimista myös kouluissa, mutta tärkeintä on tietenkin se, minkälaista esimerkkiä me aikuiset annamme. Tietenkin avopalveluja ja akuuttia apua pitäisi olla mahdollisimman hyvin matalalla kynnyksellä saatavilla, vertaistukea jne. Päihdehaittojen torjuntaa pitää tehdä aivan yhtä laaja-alaisesti kunnissa kuin esimerkiksi mielenterveysongelmien torjuntaa. Mutta suuriakin tekoja tarvitaan, eli tämä EU:n alkoholipolitiikan kääntäminen toiseen suuntaan.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tulin tähän keskusteluun vähän myöhästyneenä, mutta ehkä pääsen kuitenkin juoneen kiinni. Ed. Kekkonen puhui mielestäni hyvin viisaita omassa puheenvuorossaan.

Minusta tämä aloite on hivenen kummallinen. Täällä todetaan se, että alkoholi ja autoilu eivät kuulu yhteen. No, eivät tietenkään kuulu. Rattijuoppous on tuomittava teko, ja sitä ei missään tapauksessa, rattijuoppoutta, voi hyväksyä. Tässä lakialoitteessa ikään kuin annetaan ymmärtää, että kuljettajat, kun pysähtyvät huoltamolla, nauttivat virvokkeina alkoholijuomia.

Minusta tällaisen kuvan luominen tämän aloitteen kautta on aivan käsittämätöntä ja ihmeellistä. Kyllä varmasti on niin, että siellä autossa mukana olevat matkustajat saattavat nauttia näitä virvokkeita. On muistettava se, ed. Räsänen, että kyllä monet bussit, kun matkaavat Suomen maanteitä, pysähtyvät virkistystauolle huoltamoihin, ja bussien matkustajat käyttävät niitä palveluja, mitä huoltamot tuottavat. En tiedä, mistä te olette tämän kimmokkeen saanut tehdä tämä lakialoite, mutta minä luulen niin, että tämä kyllä nyt toimii jossakin määrin vastaan sitä periaatetta, mitä me kaikki varmasti kannatamme, että alkoholinkäyttö ja autoilu eivät sovi yhteen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Juurihan se niin on, että tuo yhdistelmä on mahdoton hyväksyä, minkä ed. Laitinen juuri totesi.

Mitä enemmän ed. Räsänen tästä aiheesta puhuu ja perustelee pyrkimystään, sen vähemmän minä kannatan hänen lakialoitettaan. Hän on onnistunut saamaan minusta todella tämän lakialoitteen superhylkääjän ajatuksissani. Hän yhdistelee vääriä asioita väärällä tavalla, tekee niistä oikaistuja johtopäätöksiä.

Totean vain yhden ainoan asian tähän — hänen ensi yönä mietittäväkseen sen, että huoltamoverkosto on tällä hetkellä uhanalainen luonnonvara. Mitä enemmän maaseutu autioituu, sen suurempaan merkitykseen se tulee verkostona, jossa on silloin, kun tarve tulee, huoltamo baareineen paikan päällä olemassa. Tällä hetkellä ympäristömääräykset, niin kuin olette lukeneet ja nähneet, ovat viemässä sitä verkostoa alaspäin. Eli kannattaisi olla tästä väsymisilmiöstä paljon paljon enemmän huolissaan, niin kuin tutkijatkin ovat, kuin siitä, mistä te nyt olette huolissanne — vilpittömästi kai ihan hyvään pyrkiessänne.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pulliainen sanoi hyvin pelkistetysti sen, mitä aioin sanoa. Olen tavannut sellaisia huoltamoyrittäjiä maaseudulla tuolla laajalla alueella, joiden perjantain ja lauantain myynnistä saattaa olla keskioluen myynti jopa 50 prosenttia liikevaihdosta. Niin suurimerkityksellinen on jo tämä pelkkä six-packien jakaminen ohikulkijoille, matkailijoille, jotka sinne mökille menevät. He kiireessä lähtevät kaupungilta mökeilleen, jättävät ostamatta esimerkiksi Alkosta sen perinteisen lastinsa, vaan ajatellaan, että käydään siinä puolessavälissä huoltoasemalla hakemassa ne saunaoluet ja jatketaan matkaa. Tämä on elävää elämää.

Ongelma on meidän nuorisomme, koska jokainen tietää, että kun anniskelupaikkoja on lisää, niin he hakevat myöskin kontrollijärjestelmästä aukkoja, missä saadaan mahdollisesti helpommin olutta kuin jossakin toisessa paikassa. Onhan meillä keskioluen myyntipisteet tulleet myös R-kioskeihin, jotka nyt palvelevat kello 21:een käytännössä joka päivä.

Sanoisin vain sen, että tämä aiheuttaa suuresti maaseudulla yhä tyhjeneviä huoltoasemia, mikäli tämä lakialoite tällä lailla menisi läpi.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Lopuksi totean tähän, että olen iloinen siitä, että tämä aloite on herättänyt näin vilkkaan, vaikkakin hyvin kriittisen keskustelun. Olen pannut merkille, että huolenaihe keskustelijoilla tuntuu olevan laajasti hyvin yhtenäinen tästä päihdetilanteesta. En toki kuvittele, että tämä aloite ratkaisisi päihdeongelmaa Suomessa kuin pieneltä osin, mutta joudun kyllä toteamaan, että ei tässä kovin konkreettisia ratkaisuehdotuksia ole muidenkaan puhujien puheissa tullut, vaikka on vaadittu voimakkaita toimenpiteitä, eli käsiä on jouduttu aika paljon levittelemään.

Ed. Kekkonen otti tämän asennekasvatuksen useampaan kertaan esiin. Itsekin olen sitä mieltä, että asennekasvatusta tulee edelleen jatkaa, mutta valitettavasti tutkimusten mukaan esimerkiksi kouluissa jaetun päihdekasvatuksen tulokset ovat plus miinus nolla, todella heikkoja. Eli tässäkin suhteessa se näyttää tehoavan erittäin huonosti. Lasten ja nuorten kohdalla varmasti tehokkain päihdevalistus olisi sellainen, joka kohdistuu nimenomaan vanhempiin, mutta mikä on sitten sitä valistusta, mikä tehoaisi parhaiten mahdollisiin rattijuoppoihin, se jää avoimeksi.