Paula Kokkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta kiinnitti jo vuonna
2000 huomiota tarpeeseen ryhtyä valmistelemaan eduskunnan
oikeusasiamiestä koskevaa lakia, kun valiokunta käsitteli
ehdotusta nykyisin voimassa olevaksi eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännöksi.
Nythän tämä laki on käsittelyssä.
(Hälinää)
Puhemies:
(koputtaa)
Anteeksi, ed. Kokkonen. Toivon todella, että arvoisat
edustajat jättäisivät yksityiset keskustelunsa
ja kuuntelisivat puheenvuoroa. Puheenvuoro on ed. Kokkosella.
Kiitoksia. — Lakiehdotuksesta puuttuu vastaavanlainen
säännös asian selvittämiseksi hankittavasta
selvityksestä kuin valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun
lain 5 §:n 1 momentissa on koskien kanteluita. Valiokunta
pitää tällaisen säännöksen
lisäämistä aiheellisena kantelun tutkimissäännösten
yhteyteen, minkä vuoksi pykälän 1 momenttia
on täydennetty tällä tavoin. Oikeusasiamiehen
omaa aloitetta koskevassa 4 §:ssä ei
sen sijaan asian erilaisen vireilletulon takia ole samanlaista tarvetta
tämän seikan sääntelemiseen.
Sitten haluan kiinnittää tietojensaantikysymyksen
kohdalla huomiota pariin asiaan. Oikeusasiamiehen tietojensaantioikeus
ulottuu pykälän sanamuodon mukaan lakiehdotuksen 1 §:ssä määriteltyihin
niin sanottuihin valvottaviin. Tämä käsite
on kuitenkin tässä sääntely-yhteydessä mahdollista
ymmärtää virheellisesti niin, että tietojensaantioikeus
kohdistuu vain kulloinkin konkreettisesti oikeusasiamiehen valvonnan
kohteena oleviin. Asian selventämiseksi tältä osin
ja sääntelyn saattamiseksi sen perustuslakiin
viittaavaa luonnetta paremmin vastaavaksi valiokunta on poistanut
pykälästä sanan "valvottaviltaan".
Asianosaisen kuulemiseen on kiinnitetty huomiota. Pykälällä tähdätään
siihen, että valvottavaa on ennen asian ratkaisemista kuultava,
jos hän on vaarassa joutua arvostelun kohteeksi. Valiokunnan
käsityksen mukaan pykälää on
tulkittava siten, että kuulemisvelvollisuus on olemassa
myös silloin, kun on syytä olettaa, että laillisuusvalvonnan
päätteeksi saatetaan päätyä käsityksen
esittämiseen tai huomion kiinnittämiseen 10 §:n
2 momentin nojalla.
Sitten olemme tehneet eräitä terminologisia tarkistuksia,
ja haluan vielä kiinnittää huomiota huomautuksen
ja käsityksen kohdalla lausumaamme.
10 §:n 1 momentti koskee huomautusta vastaisen varalle.
Huomautus voidaan antaa valvottavalle, jos tämä on
menetellyt vastoin lakia. Ehdotuksen sanamuodon mukaan huomautus
voidaan antaa "asianomaiselle". Esityksessä tekniseksi termiksi
omaksutun valvottava-käsitteen johdosta on kuitenkin johdonmukaisinta,
että sääntely kohdistuu huomautuksen
antamiseen "valvottavalle", joka tapauksesta riippuen voi olla joko fyysinen
henkilö taikka viranomainen tai muu yhteisö. Valiokunta
on muuttanut lain sanontaa tällä tavoin.
Hallintomenettelylain soveltamisesta totean, että ehdotuksen
mukaan hallintomenettelylain 1—13 §:n säännöksiä sovelletaan
oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta-asioissa. Kun otetaan huomioon,
että hallintomenettelylaissa laajasti ymmärretty
valtion hallintoviranomaisen käsite kattaa myös
eduskunnan oikeusasiamiehen, ehdotus merkitsee hallintomenettelylain
14—28 §:n eli niin sanottujen asianosaissäännösten
noudattamatta jättämistä kokonaisuudessaan.
Valiokunta ei pidä tällaista poikkeussääntelyä hyväksyttävänä,
vaikka kanteluasioiden käsittelyssä on yleensä riittävää soveltaa
pelkästään hallintomenettelylain 1—13 §:ää,
koska näissä asioissa ei tavallisesti ole kysymys
jonkun edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta päättämisestä tuon
lain 1 §:n 1 momentin mielessä. Kanteluasian
muodostuessa poikkeuksellisesti tällaiseksi asianosaisasiaksi
on perustuslain 21 §:n näkökulmasta tärkeätä,
että hallintomenettelylaki on kaikilta osin sovellettavissa.
Hallintomenettelylain säätämishistorian
näkökulmasta on näin ollen selvää,
että lakia tulee soveltaa sekä oikeusasiamiehen
laillisuusvalvonta-asioihin että Oikeusasiamiehenkanslian
hallintoasioihin. Hallintomenettelylain omien säännösten
mukaan määräytyy, miltä osin
laki tulee sovellettavaksi konkreettisissa asioissa.
Sidonnaisuuksista vielä pari sanaa. 13 §:ssä ehdotetaan
oikeusasiamiehelle ja apulaisoikeusasiamiehelle velvollisuutta antaa
eduskuntaa varten selvitys tietyistä sidonnaisuuksistaan.
Selvitys annettaisiin valinnan jälkeen, minkä lisäksi toimikauden
aikana muuttuneista tiedoista olisi ilmoitettava. Valiokunta tähdentää sitä esityksen
perusteluissa
mainittua seikkaa, että selvityksen käsittelystä on
syytä ottaa säännös eduskunnan työjärjestykseen.
Kysymykseen voi esimerkiksi tulla työjärjestyksen
29 §:n täydentäminen.
Muilta osin viittaan mietintöön ja ehdotan, että lakiehdotus
hyväksytään perustuslakivaliokunnan esittämällä tavoin
muutettuna.
Yleiskeskustelu päättyy.