Matti  Väistö  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä on hallituksen esitys kuntajakolain muuttamisesta. Kuntajakolain tavoitteenahan on edistää kuntajaon kehittämistä niin, että kuntien alueellinen eheys ja yhdyskuntarakenteen toimivuus paranee. Käsiteltävänä oleva lakiehdotus käsittelee muun muassa hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusta, laskennallista yhdistymisavustusta, valtionosuuksien vähentämisen korvaamista sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Uusien säännösten tarkoituksena on ohjata kuntia parantamaan kuntajaon muutoksen yhteydessä myös palvelujen tuotantorakenteita. Valiokunta pitää ehdotettuja säännöksiä tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina sekä kuntajakolain tavoitteita edistävinä.

Ehdotuksen mukaan yhdistymistilanteessa kunnille tulee velvollisuus laatia sopimus hallinnon ja palveluiden järjestämisestä samoin kuin suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Käytännössähän tällainen sopimus on tosin tehty kaikissa tähänkin mennessä jo toteutetuissa kuntajakolain piiriin kuuluneissa yhdistymistapauksissa. Kunnilla ei sen sijaan ole ollut velvollisuutta liittää sopimukseen suunnitelmaa palvelurakenteiden yhteensovittamisesta. Jossain määrin tätäkin tarkastelua on toteutuneissa sopimuksissa kuitenkin jo tehty.

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että kuntajaon muutosta pohditaan kunnissa omista lähtökohdista ja omat erityispiirteet otetaan huomioon. Tavoitteena tulee olla voimavarojen yhdistäminen niin, että yhdistyneen kunnan asukkaiden palveluiden saatavuus ja laatu kyetään mahdollisimman hyvin turvaamaan. Tässä onnistuminen edellyttää olemassa olevien voimavarojen suunnitelmallista ja entistä tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa käyttöä yhdistyneen kunnan kehittämiseksi ja palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi.

Herra puhemies! Lakiehdotuksen 38 §:ään sisältyvät yhdistymisavustuksen määrittämistä koskevat säännökset. Laskennallisen yhdistymisavustuksen lisäksi kunnilla on kuntajakolain 39 §:n mukaan oikeus saada korvaus kuntajaon muutoksen aiheuttamista valtionosuuksien menetyksistä. Hallituksen esityksessä laskentatapaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntien kuntajaon muutosta edeltävänä vuonna saamia valtionosuuksia verrataan niihin valtionosuuksiin, jotka kunnat olisivat olleet oikeutettuja saamaan, jos kuntajaon muutos olisi toteutettu tuona samana vuonna.

Valiokunta pitää muutosta perusteltuna ja kannatettavana. Saman vuoden tietojen vertailu kuvaa paremmin kuntajaon muutoksesta aiheutuvia valtionosuuksien todellisia menetyksiä. Uusi poikkileikkaukseen perustuva laskentaperiaate on tarkoitus ottaa käyttöön niin, että vuoden 2006 alusta tapahtuvien kuntaliitosten osalta menetys lasketaan vuoden 2006 valtionosuusperusteiden mukaan. Hallintovaliokunta pitää tätä perusteltuna, koska valtionosuusjärjestelmä on tarkoitus uudistaa kyseisen vuoden alusta.

Ehdotuksen mukaan vuoden 2006 alusta voimaan tulevien kuntaliitosten osalta vuosina 2006—2010 syntyvä valtionosuusmenetys voisi olla enimmillään 400 000 euroa. Tämän ylittävän valtionosuusmenetyksen sisäasiainministeriö maksaisi tasaerinä kuntajaon muutosta seuraavina neljänä vuotena. Valiokunta kannattaa esitystä ja ehdottaa pykälään täsmennystä, jolla ei kuitenkaan muuteta ehdotetun säännöksen sisältöä.

Herra puhemies! Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettiin myös muutosta, jossa poikkileikkauksen sijaan valtionosuusmenetys olisi laskettu erikseen kultakin vuodelta. Valiokunta on kuitenkin näiltä osin yksimielisesti pitäytynyt hallituksen esitykseen. On todettava, että asiantuntijakuulemisessa ehdotettu muutos merkitsisi, että valtionosuusjärjestelmässä näille kunnille tulisi vuosittain laskea valtionosuudet sekä yhdessä että erikseen. Tässä tarvittavia tietoja, kuten väestötietoja ja verotiedoista kerättäviä pohjatietoja, ei nykyjärjestelmästä kuntarajan poistuttua ole saatavissa. Tämä laskentamalli poikkeaisi myös täysin muille kunnille jo sovelletusta ja vuoden 2006 jälkeen sovellettavaksi tulevasta valtionosuuksien menetyksien laskentamallista.

Kuntajakolain 40 §:ssä on säädetty määräaikaisesta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta. Jatkossakin ehdotetaan tämän tukimuodon säilymistä määräaikaisesti koskien vuosien 2006—2009 alusta voimaan tulevia kuntaliitoksia. Esityksessä investointi- ja kehittämishankkeita ei rajata enää hallinnonalamaininnoin, vaan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeella pyritään taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseen. Tämä tapahtuu sovittamalla yhteen kuntien palvelurakenteita ja vahvistamalla myös uuden kunnan elinkeinopohjaa. Valiokunnan käsityksen mukaan tällä tavoin voidaan nykyistä paremmin edistää kuntajaon muutoksen jälkeen tapahtuvaa kunnan kehittämistä. Tuen myöntämisedellytykset ovat myös linjassa muiden tässä esityksessä ehdotettujen, palvelujen tuotantorakenteiden parantamiseen tähtäävien esitysten kanssa.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettuja muutoksia, mukaan lukien ehdotettu kunnallista kansanäänestystä koskeva täsmennys, tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Hallintovaliokunnan mietintöön sisältyy vastalause, joka koskee investointi- ja kehittämishankkeiden tuen enimmäismäärän poistamista.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Esillä oleva kuntajakolain muutosehdotus on esimerkki siitä, että hallituksen kuntapolitiikka on linjatonta. Kun tarkastelemme hallituksen kuntajakolain muutosehdotusta, meidän on syytä palauttaa mieliimme, mitä hallitus kirjoitti kuntapolitiikasta ohjelmaansa. Hallitus lupasi ympäripyöreässä julistuksessaan muun muassa toteuttaa pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. Kunnalliset peruspalvelut luvattiin turvata huolehtimalla toimintakykyisestä ja elinvoimaisesta kuntarakenteesta, jolloin kuntaliitoksia aiottiin edistää vapaaehtoiselta pohjalta. Näin siis luvattiin kesäkuussa vuonna 2003.

Ministeriaitiosta olemme aivan viime aikoihin saakka voineet kuulla vastauksena kuntien tilannetta koskeviin kananedustajien huolestuneisiin kysymyksiin, että kunnilla menee hyvin ja niiden talous vain vahvistuu. Näin siitäkin huolimatta, että muun muassa hallintovaliokunta totesi kehityksen suunnan erittäin huonoksi jo viime vuoden puolella ja pyysi marraskuussa 2004 sisäasiainministeriöltä riittävän seikkaperäistä kirjallista selvitystä kuntakentän taloudellisista mahdollisuuksista selviytyä tehtävistään ja velvoitteistaan.

Ministeriölle tilanteen vakavuus ei ole vielä selvinnyt, vaan se pyysi vastaukselle jatkoaikaa maaliskuun 2005 puoleenväliin saakka. Kaikkien tiedossa on kuitenkin, että kuntien taloudellinen tilanne on vielä huonompi kuin kukaan meistä osasi edes ennakoida. Vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien lukumäärä kaksinkertaistui 142:een, ja kuntien lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta erittäin paljon. Tästä huolimatta hallitus leikkasi kuitenkin kunnilta valtionosuuksia noin 300 miljoonaa euroa.

Kuntaministeri Hannes Manninen on kuitenkin muuttanut kurssiaan aivan viime aikoina hyvin voimakkaasti. Muutama viikko sitten hän antoi julkisuuteen haastattelun, joka oli mielestäni hyvin tervetullut, vaikkakin osin olisin toivonut sitä jo vuosi sitten. Ministeri Mannisen mukaan menevät uusiksi koko maan kuntarakenne ja palvelut. Muutoin hänen mielestään julkinen talous on vuosikymmenen lopulla konkurssitilassa. Ehkä näin räväköiltä lausunnoilta olisi ministeri välttynyt, jos hallitus olisi uskonut puheemme tilanteen vakavuudesta jo aikaisemmin. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Ministeri Manninen ennakoi lausunnossaan, että tällä vuosikymmenellä syntyy kymmeniä kuntaliitoksia. Toki muutamia onnistuneita ratkaisuja on saatu jo nyt aikaan. Muun muassa Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyminen on suuri voitto Pohjois-Suomelle. Suosittelisin esimerkiksi Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan johtaville viranhaltijoille ja poliitikoille tutustumismatkan tekemistä napapiirille. Kun he saisivat vastauksen kysymykseen, miten niin järkevä kuntaliitos syntyy, heidän matkansa olisi kullanarvoinen Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun kannalta.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki on myös moneen otteeseen kiirehtinyt kuntaliitosratkaisuja. Hänen mukaansa nykyinen kuntarakenne ei mahdollista palvelujen tuottamista taloudellisesti järkevällä tavalla. Kuntaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Nousiainen, keskustapuoluelainen, on peräänkuuluttanut hallituksen kuntapolitiikan uskottavuutta. Keskeisillä hallituspuolueiden edustajilla on siten samanlainen ja aivan oikea näkemys asiasta.

Nyt onkin syytä kysyä hallitukselta ja erityisesti kuntaministeri Manniselta, miksi juuri tällaisena ajankohtana eduskunnalle annetaan kuntajakolain muuttamisesta esitys, joka selvästikin tulee vaikeuttamaan maassamme merkittävien kuntaliitosten aikaansaamista. Jos se johtuu siitä, että lakiehdotus annettiin eduskunnalle viime vuoden puolella, jolloin hallitus ei vielä tiedostanut tilanteen vakavuutta, olisi lainmuutosehdotus voitu vetää pois eduskunnasta. Virheiden myöntäminen on mielestäni politiikassakin hyvin arvostettavaa rehtiyttä.

Kuntajakolain muutosehdotuksessa on useitakin yksityiskohtia, joilla tulee olemaan kielteinen vaikutus kuntaliitosten aikaansaamisessa. Puutun niistä tässä yhteydessä vain yhteen, joka on mielestäni hyvin keskeinen koko lainmuutoksessa. Siinähän nimittäin määritellään investointi- ja kehittämishankkeiden tuelle katto eli 1,7 miljoonaa euroa. Juuri tuo tuki olisi se liikkuva osa kuntaliitoksen tukea, jolla liitos voitaisiin saada kunnissa aikaan. Kuntaliitosvaikeuksissahan on hyvin usein kysymys psykologisista ja valtapoliittisista taustoista ja perusteista, jotka ovat murrettavissa yleensä vain talous- ja työllisyysratkaisuilla. Muun muassa Säynätsalon kunnan liittymisen Jyväskylään ratkaisi kuntaan jäänyt peruskorjattu vaneritehdas.

Mutta kun näitä tehtaita ei ole joka kunnassa, olisi eräs merkittävä tapa edistää ratkaisuja juuri se, että valtiovalta tulisi tilanteeseen tehokkaasti mukaan. Tämä ei tarkoita sitä, että valtiovalta ostaisi kuntaliitoksia, eikä se johtaisi taloudellisesti kohtuuttomuuksiin, mutta mielestäni olisi erittäin järkevää jättää tuo summa sisäasiainministeriön päätettäväksi, jolloin ministeriö olisi paremmin ja kiinteämmin mukana koko prosessissa. Jokainen ymmärtää tänä päivänä sen, mikä merkitys noilla porkkanoilla on päätöksenteossa talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille.

Merkillepantavaa on se, että Kuntaliittokin on lausunnossaan arvostellut kuntajakolain muutosta. Se toteaa muun muassa, että tuen saamiseen ja sen määrään liittyvä epävarmuus voi myös olla omiaan vaikeuttamaan kuntien yhdistymistä tulevaisuudessa. Viime vuoden lopulla Kuntaliitto vaati komiteaa vauhdittamaan kuntaliitoksia. Tuohon on todettava, että komitea vain hidastaisi ratkaisujen aikaansaamista. Kuntaliitosten vastustajien perusteluna kielteiselle kannalleen olisi, ettei päätöksiä voi tehdä, ennen kuin komitea on kertonut valtakunnallisen linjansa asiassa. Aivan vastaavanlainen vaikutus tulee mielestäni olemaan kuntaministeri Mannisen suunnittelemalla johtoryhmällä, joka selvittäisi kuntarakennetta ja palvelujen tuottamista. Mielestäni me emme tarvitse enää lisää selvityksiä, niitä meillä on jo aivan tarpeeksi. Me tarvitsemme jämäkköjä päätöksiä kunnissa kuntaliitoksista ja niille riittävän valtiovallan tuen.

Kokoomus on jättänyt vastalauseen kuntajakolain muutosehdotukseen muun muassa juuri edellä kertomieni näkökohtien vuoksi. On parempi tehdä järkeviä, joskus koviltakin tuntuvia ratkaisuja riittävän ajoissa kuin ajautua tilanteeseen, jossa kuntien tulevaisuus on lähes toivoton ja ratkaisut tulevat entistäkin kalliimmiksi sekä valtion, kuntien että veronmaksajien kannalta tarkasteltuna.

Arvoisa puhemies! Huomenna yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen esittämään, että 40 § saa sen muodon kuin on kokoomuksen vastalauseessa.

Esko  Kurvinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevaan kuntajakolakiin ja muihin kuntien palvelu- ja hallintorakennetta koskeviin lakeihin tämä eduskunta joutuu mitä todennäköisimmin puuttumaan vielä tällä vaalikaudella hyvinkin merkittävällä tavalla. Tällä hetkellä elämme vaihetta, jossa kaikki, jopa istuva hallitus alue- ja kuntaministeri Hannes Mannista myöten, myöntävät, että kunnat eivät pysty huolehtimaan nykyisellä palvelu- ja kuntarakenteella asianmukaisesti tehtävistään ja velvotteistaan. Vielä viime syksynä tämän vuoden valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä ja erityisesti ennen kunnallisvaaleja hallituspuolueet kertoivat, ettei kunnilla ole mitään hätää, kun tämän vuoden valtionosuuksissa tulee lisää rahaa. Tosiasiallisesti valtio pidätti itsellään yksipuolisesti kunnilta pakkolainana 366 miljoonaa euroa kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistusten perusteella kunnille kuuluvia rahoja. 502 miljoonan euron velka jaksotettiin neljälle vuodelle ja vielä hyvin takapainotteisesti.

Kuntien viime vuoden tilinpäätöstiedoista selviää, että vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien lukumäärä peräti kaksinkertaistui 142:een. Kuntien lainakanta kasvoi miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Talous heikkeni, koska toimintakulut kasvoivat voimakkaasti verotuloja nopeammin eivätkä valtion kunnille antamat valtionosuuslisäykset tosiasiallisesti riittäneet kattamaan valtion kunnille siirtämien uusien tehtävien kustannuksia. Mikäli nykyisellä palvelurakenteella jatketaan, tuplautuu kuntien lainakanta vuoteen 2010 mennessä ja kuntien yhteenlaskettu vuosikate laskee kolmasosaan vuoden 2007 tasosta. Palvelut varmaankin toteutetaan jotenkuten, mutta se merkitsee pätkätöitten lisääntymistä, kouluverkoston supistumista, palvelumaksujen nostamista, verotuksen kiristymistä jne.

Arvoisa puhemies! Vaikka tosiasiat tunnustetaan ja nähdään, että nykyisellä palvelu- ja kuntarakenteella ollaan menossa umpikujaan, niin hallituksessa näyttää olevan hajaannuksen tila eikä oikein suuntaa tahdo löytyä, mitä pitäisi tehdä. Hallintovaliokunta jätti sisäasiainministeriölle jo viime marraskuun puolivälissä selvityspyynnön kuntien taloudellisista mahdollisuuksista huolehtia tehtävistään. Valiokunta pyysi samalla ministeriöltä myös arviota siitä, miten kunnallinen itsehallinto toteutuu, kun kunnilta puuttuu tosiasialliset edellytykset hoitaa perusoikeusuudistuksessa tarkoitettuja velvoitteita. Valiokunta edellytti vastausta tämän vuoden tammikuun loppuun mennessä, mutta nyt on jo kulunut kohta neljä kuukautta eikä ministeriö ole pystynyt vieläkään toimittamaan selvitystä. Seuraava tavoite selvityksen jättöpäiväksi on asetettu 15. päiväksi maaliskuuta.

Eilen saimme tiedon, että jo eduskunnankin työlistalla ollutta hallintoselontekoa on aloitettu kirjoittaa uudestaan ja sen antaminen eduskunnalle siirtyy. Hallitus on luvannut käynnistää kuntien palvelurakennehankkeen lähiaikoina, mutta hallituksen tavoitteet ovat tällä hetkellä epäselvät ja hallituksen alue- ja kuntapolitiikka sekavaa.

Mikä on hallituksen todellinen linja ja tavoite kuntapolitiikassa? Minkälaista mallia keskusta nyt esittää? Ennen vaaleja se ei pitänyt mitään muutoksia tarpeellisena. Mikä on SDP:n ratkaisu ongelmiin: progressiivinen kuntavero vai kiinteistöveron laajentaminen maa- ja metsätalouteen?

Kuntien palvelujen uudistaminen on joka tapauksessa välttämätön. Mielestäni olisi välttämätöntä, että palvelurakennetarkastelussa otetaan ennakkoluulottomasti arvioitavaksi myös kuntien ja valtion työnjako. Ainakin tiettyjen tarkastus- ja valvontatehtävien hoito voitaisiin siirtää valtiolle. Myös valtion nykyisen paikallis- ja aluehallintoviranomaistoiminnan tarkoituksenmukaisuutta on syytä tarkastella. Tarkastelun alaiseksi tulisi ottaa myös erikoissairaanhoidon toteutuminen, sairaanhoitopiirien lukumäärä ja erikoistumistavoitteet. Ja kuka ottaa vastatakseen tulevaisuudessa vanhentuneiden sairaalakiinteistöjen ylläpidon ja korjaamisen? Kaikki nämä ovat kuntien kannalta erityisen isoja asioita. Joka tapauksessa kunta- ja palvelurakennetta uudistettaessa on läpinäkyvyys, yksinkertaisuus ja tuotannon ja hankinnan tarkoituksenmukainen erottaminen toisistaan pidettävä kirkkaana mielessä. Tarvitsemme selkeää sopimusohjausjärjestelmää ja kansanvaltaista päätöksentekoa.

Arvoisa puhemies! On selvää, että nykyinen kunta- ja palvelurakenne ei toimi. Kuntien lukumäärä ei ole itsetarkoitus, mutta huomattavasti nykyistä vähemmälläkin kuntamäärällä tulisimme toimeen. Kannattaisiko hakea kokemuksia muista eurooppalaisista maista? Tanskassa on parhaillaan loppusuoralla suuri alue- ja kuntarakenneuudistus. Kannattaisiko Suomen mennä Tanskan-mallin mukaisesti? Mielestäni ainakin menetelmä, miten siellä kuntarakennetta uudistettiin, on käyttökelpoinen.

Nyt käsittelyssä olevan kuntajakolain muutoksen tavoitteena on, että kuntajakoa kehitetään kuntien alueellista eheytymistä ja yhdyskuntarakentamisen toimivuutta parantavalla tavalla. Kuitenkin hallituksen esityksen mukaisen kuntajakolain 40 §:n muuttaminen esitetyllä tavalla vähentää mitä ilmeisimmin kuntien halua tehdä kuntaliitoksia. Varsinkin merkittävissä liitoksissa on erittäin tärkeää, että investointi- ja kehittämishankkeiden tuelle ei määriteltäisi ylärajaa, sillä se vähentää myös sisäministeriön liikkumavaraa neuvotteluissa. Tämä tukimuoto on hyvin käyttökelpoinen tapa, jolla valtiovalta edesauttaa kuntaliitosten onnistumista myös taloudellisesti.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Vielman tekemää esitystä siitä, että investointi- ja kehittämishankkeiden yläraja poistetaan laista.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Kun kuuntelin edellisiä puhujia, edustajia Vielma ja Kurvinen, niin piti oikein kaivaa tämä hallintovaliokunnan mietintö käsiin, koska jäin miettimään, puhutaanko täällä nyt ylipäätänsä samasta asiasta edes. Nimittäin tämä asiahan kiteytyy hallituksen esityksessä niin, että uuden kunnan perustamista tai kuntien määrän vähentämistä tarkoittavissa kuntajaon muutoksissa kunnilla olisi — ja tämä nyt siis nykyisestä poiketen — velvollisuus laatia sopimus hallinnon ja palveluiden järjestämisestä, suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Minä näen tämän hyvin isona periaatteena, jolla kuljetaan kohti järkevämpää kuntajakoa. Tämä ei tarkoita sitä, että pannaan hetkessä koko programmi toimeen, vaan tämä tarkoittaa hiljaista järkiperäistämistä sillä tiellä, joka johtaa entistä rationaalisempaan kuntajakoon.

Kun tässä paljosta puheesta jää jäljelle vain tämä 1,7 miljoonan euron katto, josta te tulette äänestyttämään huomenna, niin on perin kummallista se, että tämän tyyppisessä asiassa jätettäisiin piikki auki. Olen ymmärtänyt, että teidän vaihtoehtonne olisi se, että ylärajaa ei ole olemassa. Sehän saattaisi pahimmillaan johtaa täysin järjettömiin lopputuloksiin. Minusta on tärkeätä, että tässä nähdään se vastuullisuus, mitä rahan käyttäminen tällaisissa asioissa väistämättä edellyttää, ja siksi on tärkeätä, että se katto täällä on. Mutta tällaisena yleisperiaatteena minusta tämä on suhteellisen pitkä askel erinomaisen rationaalisella tiellä kohti järkevämpää kuntajakoa.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Ehdotettu kuntajakolain muutos tulee monin osin parantamaan nykyistä tilannetta. Me tiedämme, että kuntien taloustilanne on vaikea, sitä on turha muuksi väittää. Se on meidän yhteinen haasteemme. Menot kunnissa kasvavat merkittävästi nopeammin kuin tulot. Pääministeri Matti Vanhasen hallitus on osaltaan eri tavoin ollut jo edistämässä kuntien yhteistyötä palvelujen järjestämisessä ja tätä kautta myös taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamista palvelutuotannossa.

Tällä hankkeella nyt tarjotaan lisämahdollisuuksia kunnille, jotka harkitsevat kuntaliitosta. Me kaikki tiedämme, että meillä on vahva kuntalaisten itsehallinto, ja liikkeelle on lähdettävä kuntalaisten omin ja kuntien omin päätöksin. Meillä on edessä väestön ikääntyminen ja tästä aiheutuva mittava palvelujen lisätarve. Meillä on muuttoliike, työttömyys, myös globalisaatio tuo omat haasteensa, samoin tietoyhteiskuntakehitys, joka on myös monin tavoin mahdollisuus palvelujen järjestämistä ja niiden taloudellisuutta ajatellen. Tästä syystä on ennakkoluulottomasti tarkasteltava sekä kuntien mahdollisia liitoksia että myös uusia rakenteita palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen. Tähän tämä lakiesitys osaltaan antaa eväitä.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi muutama sana edustajille Vielma ja Kurvinen kuntien tilanteesta.

Kuntien tilanne on tällä hetkellä vaikea, vaikeampi kuin pitkään aikaan, moneen vuoteen. Hallitus on hyvin tietoinen tilanteesta, samoin sisäministeri ja sisäministeriö, enkä ole kuullut hallituksen enkä sisäministerin muuta väittävän, en myöskään viime syksynä. Kuntien tilanne on vaikea, ja kaikkien kuntataloutta koskevien taloudellisten ennusteiden mukaan nimenomaan vuodet 2004 ja 2005 ovat erityisen vaikeita. Siinä oli yhteinen, Kuntaliiton ja hallituksen yhdessä laatima ennuste pohjana. Mutta on arvioitu yhteisesti, että kuntatalouden tilanne tietyin edellytyksin eli reunaehdoin on parantumassa, ja se edellytti ja edellyttää sitä, että menotalous pysyy kohtuullisen tiukkana. Nyt ennusteet ja arviot viime vuoden kuntien taloudellisesta tilanteesta osoittavat, että menot ovat kasvaneet arvioitua enemmän. Keskeinen syy on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon menojen voimakkaassa kasvussa. Verotulot ovat kasvaneet sen sijaan hieman ennakoitua enemmän. Huoli ja vakava huoli kuntatalouden tilanteesta on hyvin yhteinen.

Sitten, mitä tulee niihin toimenpiteisiin, mitä kuntatalouden ja kuntien suhteen on tehty, ei tämä hallitus ole leikannut kunnilta, vaan on lisännyt, (Välihuutoja) lisännyt valtionosuuksia, mutta voi sanoa niin, että tämä ei ole riittänyt siihen, että talous olisi tasapainossa. Tämä on kokonaistilanne tällä hetkellä. Kun ed. Väistö edellä totesi muutoksista, niin muutokset ovat välttämättömiä. Me olemme muutoksen keskellä ja muutoksen edessä. Palveluiden tuottamisessa, palvelurakenteessa ja kuntarakenteessa tapahtuu muutoksia. Niissä asioissa tarvitaan ennakkoluulottomuutta.

Nyt tämän kuntajakolain tavoitteenahan on, että kuntajakoa kehitetään siten, että kuntien alueellista eheyttä ja yhteiskuntarakenteen toimivuutta parannetaan. Se on tämän lain selkeä tavoite. Nyt tähän lakiin on tehty muutamia parannuksia. Säännöksiä muutetaan sillä tavalla, että ne ohjaavat nykyistä enemmän parantamaan palvelujen tuotantorakenteita. On erittäin tärkeä asia, että uudistuksiin lähdetään palveluista käsin. Ei hallinto ole itsetarkoitus eikä hallintorakenne itsetarkoitus, vaan kun lähdetään palveluita — sekä tuottamistapoja että palvelurakenteita — kehittämään, hallintorakenne muotoutuu sen mukaisesti. Siinä varmasti tulee olemaan alueellisia eroja. Aivan samalla tavalla ei voi välttämättä toimia Koillis-Lapissa kuin toimitaan Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, (Välihuuto) mutta perustehtävät ovat samat, ja tämä kuntajakolaki minusta hyvin on ne mahdollistanut. On erittäin tärkeää, että siinä on kiinnitetty huomiota juuri siihen, että tehdään suunnitelma, selkeä suunnitelma, palveluiden tuottamisesta ja palvelurakenneuudistuksesta, kun lähdetään kuntaliitoksiin. On nimittäin todettava sekin, että joitakin kuntaliitoksia on tehty sillä tavalla, että ne eivät ole onnistuneet, kun ei ole riittävästi pureuduttu palvelurakenteen uudistamiseen. Kun kuntaliitos tehdään, siinä tehdään sopimus moneksi vuodeksi; tavallaan ne rakenteet sitten viideksi vuodeksi jäätyvät, jos näin voi sanoa. Kuitenkin tavoitteena pitää olla — ja on — tehokkaampi tuotantotapa.

Totean vielä, että me olemme suurten muutosten edessä ja me olemme niiden keskellä ja näitä muutoksia on syytä rohkaista. Kuntaliitoksiakin tulee tapahtumaan todennäköisesti aika paljon, mutta lähdetään niitä toteuttamaan palveluista käsin.

Esko  Kurvinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sanoisin ed. Töllille, että tämä kuntajakolain muutos koskee kahta asiaa: Se koskee sitä, että tehdään sopimus, jonka sisäministeriö tarkistaa, hyväksyy ja kontrolloi. Toinen muutos on se, että asetetaan ensi kertaa investoinneille ja kehitysavustukselle katto 1,7 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä ei ole kattoa. Tosiasia on se, että kyllä kunnat harkitsevat sen, lähteäkö tekemään isompia kuntaliitoksia, jos siitä ei ole mitään investoinneille, kehitykselle hyötyä, taloudellista hyötyä. Kolmanneksi sanoisin, että kyllä tässä varsin pienin askelin mennään kohti palvelu- ja rakenneuudistusta tällä lakiesityksellä. Veikkaanpa, että hallitus lähiaikoina tuo itsekin paljon suuremmat esitykset kuin tämä muutosesitys.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan oikein, niin kuin ed. Tölli täällä totesi, palvelujen pitää olla kaiken lähtökohtana, mutta eihän kuntaliitoksissa pidä palveluita vähentääkään. Päinvastoin, ne pitää pitää olemassa olevalla tasolla ja parantaa. Mutta väitän, että monessa pikkukunnassa, jos kaksi kolme kuntaa yhtyy, johtavat virkamiehet, kuten koulutoimenjohtaja, hoitavat ne samat kolmen kunnan asiat, samoin urheilutoimenjohtaja ynnä muut. Näissä jo yksinomaan säästetään niin paljon, että pitää tällaiset tehdä. Ei palveluihin pidä puuttua, mutta muuten näihin rakenteisiin, ja siltä pohjalta tulee lähteä.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Töllille haluaisin sanoa, että me todella tarvitsemme nyt päätöksiä, emme työryhmiä, emme komiteoita, toimikuntia ja jahkailua. Tuntuu aivan tutulta puheelta. Jo 30 vuotta sitten samoja asioita samoissa pitäjissä olen virkani puolesta saanut kuunnella kuin tässä salissa ja maakunnassa kunnissa, joissa ongelmat ovat tänäkin päivänä. Sitä haluan korostaa, että nyt tarvitaan päätöksiä, ja sitä tämä kuntajakolain muutosehdotus ei edesauta. Suunnitelmat ja sopimukset on tehty aikaisemminkin kuntaliitosten osalta, esimerkiksi Säynätsalon ja Jyväskylän osalta erittäin hyvä sopimus, onnistui erittäin hyvin, ja kaikki säynätsalolaiset kiittävät tänä päivänä, että tehtiin tämä sopimus ja liityttiin yhteen. Mutta siellä oli se vaneritehdas, joka psykologisesti käänsi tämän asian.

Sitten ed. Kekkoselle tästä 1,7 miljoonan piikistä: se on erittäin tärkeä määräraha tämä investointiavustus, ja sisäasiainministeriön kanssa voidaan yhdessä (Puhemies koputtaa) keskustella (Puhemies: Aika!) kolmikantakeskustelua, jotta tämä kuntaliitos saataisiin aikaan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Töllin puheenvuoroon viitaten toteaisin, että verotulot todellakaan eivät riitä hyvin monissa kunnissa. Se, miten tietoisia pääministeri Vanhasen hallituksen ministerit ovat asiasta, kävi kyllä tänään kyselytunnilla selville sikäli, että pääministeri ei yhtynyt tuohon huoleen. Hän vaan sanoi, että pitää olla menot tulojen mukaan. Tosin ehkä asiantuntevampi tai tietävämpi puoli eli ministeri Manninen ei ollut sitten tuomassa omaa tietoaan paikalle.

Mutta lopuksi, puhemies, puhuitte, ed. Tölli, siitä, että pitäisi olla tehokasta. Sanoisin, että pääalue, sosiaali- ja terveydenhoito, nimenomaan sairaanhoito ja terveydenhoito, on tehokasta Suomessa, kun katsomme, miten paljon tässä maassa käytetään asukasta kohti euroja terveydenhoitoon, paljon vähemmän kuin juuri missään EU-maassa. (Puhemies koputtaa) Espanja, Portugali ja Kreikka ovat meidän takanamme.

Arto  Satonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vaan aivan lyhyesti todeta ed. Töllille ja samaten ed. Kekkoselle, että ostettukin kuntaliitos on parempi kuin ei kuntaliitosta ollenkaan, eli on hyvin merkittävä asia se, että tässä tämä porkkanaraha säilyy. Se ei ole mikään piikki, joka on taivaaseen asti auki, vaan sehän aina tapauskohtaisesti harkitaan, mutta ei ole viisasta säätää tällaista ylärajaa. Se yläraja voidaan katsoa aina jokaisessa kuntaliitoksessa erikseen.

Martti Korhonen / vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Välillä aina tuntuu, kun näitä asioita panee johonkin järjestykseen, ettei nyt mielletä, kuinka ison asian ympärillä puhutaan ja käydään sitä keskustelua. Minä väitän, että peruspalvelujen rahoittaminen tulee olemaan lähivuosien ja lähivuosikymmenten suurin yksittäinen poliittinen kysymys, miten se onnistutaan tekemään, miten siellä onnistutaan tekemään ne rakenteelliset muutokset, mitä tarvitaan. Kyllä nyt hallituspuolueiden edustajat yrittävät selitellä tätä tilannetta. Te kerroitte koko viime syksyn, koko viime vuoden, kun yritin kertoa, missä tilanteessa kuntatalous on, että se on opposition väittämää, oppositio ei tiedä, mistä puhuu, oppositio maalaa mustaa seinää, jos tällaista sanakuvaa käyttää. Nyt te tunnustatte sen, mikä tämä tilanne on. Kuntaministeri tunnustaa, että siellä on konkurssikypsä tilanne. Nyt pitää tehdä jotakin, ja kyllä nyt ensimmäisenä tulee tietenkin mieleen tämä kyselytunti ja pääministerin täysin onnettomat vastaukset. Miksi ei edes omaa pesää saada kuntoon? Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi kunta-asiat pitäisi (Puhemies koputtaa) ensimmäiseksi panna yhteen ministeriöön; edes syntyisi toivo, että valtionhallinnon puolella tapahtuisi jotakin.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi ed. Korhoselle totean, että olen samaa mieltä. Tämä palvelurakenteen uudistus tulee olemaan lähitulevaisuuden merkittävin tai ainakin merkittävimpiä asioita, paljon suurempi asia kuin tällä hetkellä yleisesti todetaan.

Ed. Tiusaselle haluan todeta tästä julkisesta terveydenhuollosta, että se mielestäni on paljon mainettaan parempi ja tehokkaampi, tai mielikuva on parempi ja tehokkaampi, mutta siinä hyvässäkin on kehittämistä. Jotkut sanovat, että vain hyvää voi kehittää tai hyvää on helpompi kehittää.

Sitten ed. Kurviselle: Hän totesi, että jos ei kuntaliitoksista saa mitään; kyllä minusta 1,7 miljoonaa euroa on enemmän kuin ei mitään. Pääasia ei ole kuntaliitoksissa se, että siinä saadaan porkkanaraha. Se tietysti edesauttaa sitä, mutta oleellinen kysymys on se, että siinä liitoksella palvelurakenteet uudistuvat ja palvelut paranevat.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama sana täältä edestä. Tässä voisi todeta aluksi, jotta kissanpojille silmät aukeavat. Se koskee oikeastaan keskustaa, ei millään pahalla, mutta Lipposen kahden hallituksen aikaan muistan hyvästi, että kun siellä Pohjois-Karjalan maakunnassakin kiersin, niin aina keskustan edustajat olivat hyvin vastaan tämmöisiä kuntaliitoksia. Aina olin vähän niin kuin altavastaajana, miten tehokas voi olla pienikin kunta. Nyt minusta sentään tämä kuvastaa sitä hyvin kyllä, jotta punamultayhteistyöllä voidaan Suomea rakentaa. Tämä viesti minusta on sen suuntainen. Silloin ymmärsin sen asetelman, kun keskusta oli oppositiossa. Silloin piti vähän niin kuin ollakin sitä mieltä, jotta ei tästä mitään tule eikä tämmöistä, mutta nyt sitten kun ollaan yhdessä, katsotaan, miten Suomi pärjää tulevaisuudessa, mikä kuntarakenteen pitäisi olla, nyt on löydetty tietyllä tavalla jo yhteistä säveltä. Minusta tämä on hyvä suunta. Sen takia kiitokset vaan keskustan edustajille ja ministereille siitä, jotta tämmöistä ollaan tekemässä, koska kyllähän tässä, niin kuin on edelläkin todettu, ensisijaista pitää olla sen, miten palvelut tuotetaan näissä kunnissa, ja hallinto on sivuseikka.

Jos ajattelee sitä mennyttä aikaa, miten nuo kunnat ovat rakentuneet, niin silloin oli huonot liikenneyhteydet ja kirkkojen ympärille tuli kunta. Kun tuolla Itä-Suomessakin on vesistöjä niin hirveän paljon, niin tietää, jotta kunnat ovat tosi pieniä. Nyt tänä päivänä vielä, kun jengi on sitten karannut hyvien liikenneyhteyksien voimassa ollessa tänne Etelä-Suomeen, niin eihän siellä monissa kunnissa ole enää hirveästi asukkaita. No nyt tosin on jo järki tullut, ja siellä kaikkein pienin kunta on nyt jo liittynyt Tohmajärveen, elikkä Värtsilä on nyt Tohmajärveä siellä. Sitten tietysti on suuri Joensuu, joka minusta on nyt mielenkiintoinen avaus siinä mielessä, elikkä hallintovaliokunnan puheenjohtajankin oma kotikunta on nyt Joensuuta, jolloin ed. Väistö on sitten joensuulainen. Toivon mukaan se onnistuu hyvin, ja voi olla, että jossakin vaiheessa Kiteekin on Suur-Joensuuta, mutta siihen voi mennä vielä ainakin kolme vuotta.

Sitten se, mitä ed. Tölli täällä puhui: Minusta tässä se on hyvä puoli — ed. Tölli lopetti tähän — että tässä vaaditaan nyt tekemään suunnitelma siitä, miten homma toimii, laskemaan nämä asiat. Tämä tässä on erittäin hyvä, koska joitakin kuntaliitoksia kun on seurannut, mitä siellä on tapahtunut, niin siinähän mentiin vähän niin kuin semmoisella kepposella suunnittelulla, oli hyvin kevyt suunnitelma. Minä veikkaan, jotta niissä käy sillä tavalla — se viisivuotiskausi ei ole vielä mennyt, mutta kun se kausi on mennyt ohi — että ne porkkanarahat on syöty ja joudutaan katsomaan, mitä tehdään, missä olisi se naapurikunta, mihin voitaisiin liittyä. Ja sen takia tässä kuntajakolain muutoksessa, mikä tässä nyt vaaditaan, sitten isoveli katsoo suunnitelman, onko tämä nyt hyvä ja riittävä ja voiko tämän hyväksyä, elikkä tässä on sillä tavalla hyviä puolia.

Sitten tähän 1,7 miljoonan euron kattoon kyllä sisältyy semmoisia elementtejä, että se voi joissakin tilanteissa olla esteenä, koska kannattaa mennä useammassa portaassa, tehdä niitä liitoksia, jotta hyötyy paremmin siitä hommasta. Siihen voisi toivoa jotain harkintaa, mutta kun tämä nyt on hallituksen yksimielinen esitys, niin minä tässä taivun kyllä tähän, koska tässä on varmaan ajateltu parasta.

Toivon mukaan, jos tämä käy kangertamaan ja näyttää siltä, että tämä katto on esteenä, hallitus mahdollisesti palaa välittömästi siihen, jos nähdään, että jokin iso hanke on kariutumassa. Saammehan me varmaan kahdessa viikossa viimeistään semmoisen lain aikaan, jossa tämä katto poistetaan, jos tarve vaatii. Mutta tällä hetkellä siinä voi olla näitä elementtejä, että se voi jonkin useamman kunnan liitoksen jopa estää.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvin kannatettava tämä esitys, että investointi- ja kehittämishankkeiden tukien yläraja poistuisi. Nyt tulee suuremmat porkkanarahat kuntaliitoksille, ja se on pehmeämpi tapa saada kunnat liittymään yhteen. Tokihan tässä nyt harkintaa pitää olla, paljonko sitä rahaa kylvetään, mutta tämä on tervetullut esitys. Suomessa eivät kuntien yhdistymiset ole lähteneet liikkeelle, vaikka muun muassa Pohjoismaissa, niin kuin täällä on todettu, on liikuttu eteenpäin, ja Tanska on nyt lähtenyt liikkeelle myös. Siellähän on arvioitu, että noin 20 000 asukkaan kunta olisi sopiva kuntakoko tuottamaan kunnallisia palveluja.

Ennen kaikkea tässä on tärkeää se myös, että henkilöstön edut ja resurssit paranevat, varsinkin terveys- ja vanhus- ja sosiaalipalveluissa on loppuunpalamisia ja ihmiset eivät tahdo pysyä viroissaan ja yksin työskentelyä on siellä. Tämä myös niitä asioita veisi eteenpäin. Eli kun ei haluta pakkoliitoksia tehdä, niin silloin tämä tie pitäisi ottaa käyttöön.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Me olemme tässä keskustelussa kuntajakolain muuttamisesta puhuneet tähän mennessä ainoastaan toimintamenoista, palveluista ja niiden rahoittamisesta, ja nämä ovat luonnollisesti yksityisten ihmisten kannalta ne kaikkein tärkeimmät kysymykset. On ihan oikein, että me olemme niistä puhuneet.

Mutta nyt minä toivon, että te huomaatte, että kokoomuksen vastalause kohdistuu investointiavustukseen ja sen katon kiinni lyömiseen. Kuntaliitoksissa on muistettava se, että ne todella suuret summat palavat sen vuoksi, että yhdyskuntia suunnitellaan aivan väärin ja rakennetaan aivan väärin. Meillä on tästä erittäin paljon valitettavia esimerkkejä.

Helsingin seutukin olisi aivan toisen näköinen tänä päivänä, jos olisi uskallettu toteuttaa 70-luvun alussa olevia ajatuksia, kun oli niin sanottu Auran palokuntahallitus, joka antoi ensimmäiseksi tehtäväksi selvittää Helsingin seudun kuntajakoa, miten se pitäisi muuttaa, jotta aluetta rakennettaisiin järkevästi. Olin itse mukana siinä prosessissa Espoon kaupungin virkamiehenä, ja jos 30 vuotta myöhemmin katsoo taaksepäin, mitkä silloin olivat ajatukset ja keskustelut, mikä on tilanne tänä päivänä, täytyy vain rehellisesti todeta, että on tehty suuren luokan virheitä itse Pääkaupunkiseudullakin, korvaamattomia, korjaamattomia virheitä, kun ei silloin uskallettu tehdä oikeita ratkaisuja.

Tätä haluan korostaa, että meillä pitää uskaltaa jo vihdoin viimein katsoa näitä asioita realistisesti jalat maassa ihmisten kannalta, niin että kunnat ovat sellaisia, että ne pystyvät tarjoamaan palveluita kuntalaisille, ja se palveluiden tarjoaminen ei saa olla kiinni kuntarakenteesta. Pitää muistaa se rakennelma, että on ihminen, joka tarvitsee palvelun, palvelua varten tarvitaan organisaatio, organisaatiota varten tarvitaan rahaa. Ja se organisaatio on kuntajaotus, ja jos se ei ole kunnossa, palaa sitä rahaa ja ihminen saa huonot palvelut. Siitä meillä on nyt valitettavan paljon esimerkkejä.

Täällä on käytetty sellaista termiä, että valtio ostaa kuntaliitoksia. Itse puheenvuorossani sanoin, että tämä ei merkitse sitä, että valtio ostaisi kuntaliitoksia, jos niin sanottu investointiavustus olisikin suurempi kuin se 1,7 miljoonaa euroa tärkeitten, merkittävien kuntaliitosten osalta. Miksi näin? Yksi esimerkki: kun suunnitellaan yhdyskuntia, vierekkäin olevia kuntia väärin niin, että tehdään kilpailevia asuinalueita korpeen, kivikkoihin, kalliokkoihin, sinne tehdään myöskin teitä, joita rahoittaa valtiovalta, yksi ainut väärään paikkaan sijoitettu asuntoalue, yksi ainut väärään paikkaan sijoitettu teollisuusalue merkitsee sitä, että valtatieverkostoa, kenties rataverkostoa on rakennettava väärin ja ne rahat palavat sinne moninkertaisina.

Tätä haluan korostaa, että investointiavustus, jos se olisi sisäasiainministeriön käsissä sillä tavalla, että se olisi harkittavissa oleva summa tilanteen tärkeydestä ja vakavuudesta riippuen, olisi paljon joustavampi tapa tehdä ratkaisuja Helsingin seudulla, Jyväskylässä ja kaikkialla Suomessa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Vielma käytti hyvän puheenvuoron, 3 minuuttia 60 sekuntia, huomasin tuossa.

Tämä ajatus siitä, että tehdään pakkoliitoksia, on varmasti kaikille meille aika vastenmielinen. Meillä on sellaisia kokemuksia tältä ed. Vielman mainitsemalta virkamieshallitusajalta, jolloinka Kymi, Karhula ja Kotka pakkoliitettiin toisiinsa. Ne haavat eivät ole vieläkään arpeutuneet ja tulivat muun muassa viime kunnallisvaaleissa esille.

Mutta viisaasti, yksimielisesti ja järkevällä tavalla tasapainottaen ja ei niin sanotusti pakosta suoritetut kuntaliitokset ovat varmasti ihan paikallaan.

On myös hyvä muistaa se, että kuntaliitokset eivät aina ole välttämättömiä. Voidaan yhdistää palvelut, tehdä eri kuntien välillä varsin pitkälle menevää synergiaa ja toteuttaa yhdessä palveluita, vaikka onkin vaikkapa kolme kunnanjohtajaa edelleenkin. Näin ollen kuntien säilyminen itsenäisinä toisaalta ei ole taloudellisesti kovin raskas asia, ja toisaalta on niin, että niin sanottu kunnallisdemokratia — koska joskus on aina niin sanottukin — tämä kunnallisdemokratia toimii toki paremmin pienissä yksiköissä kuin isommissa. Siinä ehkä on juuri niin, että isot yksiköt siitä näkökulmasta eivät aina ole hyvä asia.

Mutta haluaisin vielä palata siihen, mitä ed. Tölli puhui tehokkuudesta. Suomi todellakin on terveyden- ja sairaanhoidon kohdalla euroissa laskien Euroopan tehopakkauksia. Laskemmeko sen sitten prosenttina bruttokansantuotteesta taikka euroja per capita per vuosi, niin Suomi todellakin käyttää tuotettuun palvelumäärään nähden vähän euroja terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin. Näin ollen sellainen ajattelu, että meidän pitäisi sieltä löytää säästöjä, ei ole kyllä yhdensuuntainen sen kanssa, jos me haluamme samalla soveltaa lääketieteen saavutuksia, niitä keinoja, joilla tiedämme pystyvämme auttamaan ihmisiä, joilla on vaikkapa pahanlaatuinen kasvain taikka vaikeita tuki- ja liikuntaelinmuutoksia. Nykyään tietysti sairaanhoito, kun se on kehittynyt pitemmälle, omaa uusia toimintatapoja, toimintakeinoja, ja ne ovat tietysti aikaisempia kalliimpia. Näin ollen sellainen ajattelu, mikä aina täältä ministeripuolelta tulee, niin kuin tänään kyselytunnilla, että asiat ovat oikeasti kuitenkin hyvin ja pitää elää suu säkkiä myöten, on vähän kummallista, kun tiedämme, että tätä säkkiä kuitenkin pidetään aika pienenä ja jos se uhkaa kasvaa, sitten vähennetään verolähteitä tai muuten verotulomäärää tähän tulosäkkiin.

Todellakin tiedämme, että on kuntia, joissa asuu se valtaosa suomalaisista, joidenka elintaso ei ole mitenkään kadehdittava taikka liian korkea, ja näin ollen ne kunnat tarvitsevat enemmän valtiovallan tukea. Näin ollen täälläkin jo mainittu ja esitetty kokoomuksen muutosehdotus valiokunnan mietintöön ja lakiin, siihen, että ei pidettäisi kattoa kuntaliitoksissa tapahtuvan valtion mukaantulon suhteen, on kyllä kannatettava.

Matti Väistö /kesk:

Puhemies! Kuntayhteistyön ratkaisut ovat, kuten kaikki tiedämme, kuntapäättäjien ja kuntalaisten käsissä. Tämä koskee niin palveluyhteistyötä kuin kuntaliitoksiakin. Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys osaltaan pyrkii edistämään tätä kuntajakoa ja kuntien yhdistymistä.

Täällä on tullut esille tämä katto 1,7 miljoonaa euroa, joka sisältyy lakiehdotukseen. Ymmärtääkseni vastaava katto on ollut aiemmissakin kuntaliitoksissa, ei kuitenkaan laissa mainittuna. Minusta tämä saattaa olla myönteinen ajatellen sitä, että tämä antaa edellytykset saada valtion talousarvioon tähän tarkoitukseen rahaa. Toisaalta on sanottu, että näillä kuntien investointi- ja kehittämisrahoilla edistetään toki ratkaisun syntymistä. Se ratkaisu tuo sinällään jo taloudellista etua ja parantaa palvelujen järjestämistä, palvelujen laatua, niiden saatavuutta. Muistan edellisiltä eduskuntakausilta, kun kokoomuksen ryhmästä erityisesti sanottiin, että ei tällaisia ratkaisuja pidä valtion tukea, jotka parantavat taloudellisuutta jo sinällään. Silloinhan myös korostettiin, että ei pidä rahoittaa investointeja, ei pidä rahoittaa seinien rakentamista, vaan enemmänkin osaamiseen on satsattava. Minun mielestäni tarvitaan toki molempia ja niitä tarvitaan varmaan myös tässä kuntaliitostilanteessa.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Olen kaukaisessa entisessä elämässäni asunut ed. Vielman asuman kunnan naapurikunnassa ja tavannut ed. Vielman ensimmäisen kerran hänen silloin palvelemansa eteläkeskisuomalaisen kunnan virkahuoneessa. Juuri niihin aikoihin keskusteltiin näitten kahden kuuden kilometrin etäisyydellä toisistaan olevan kunnan yhdistämisestä. Yllättäen nyt 35 vuotta myöhemmin siitä samasta asiasta keskustellaan edelleen jopa niin ansiokkaasti, että viime kunnallisvaalien jälkeen kaikki puolueetkin onnistuivat hajoamaan tästä samasta syystä. Minusta tämä ja itse asiassa monet muutkin asiat kyllä osoittavat, että kuntien pakkoliitokset eivät voi koskaan onnistua.

Toisaalta kysymys on tietysti siitä, millä tavalla järjellisin keinoin saadaan täysin käsittämättömiin puuhastuksiin innostuneet paikalliskunnallispoliitikot ymmärtämään se, että joskus saattaisi hyvä olla käyttää järkeäkin. En ole aivan varma, edistyykö se ajattelu sillä, että esimerkiksi valtion tuelle näissä liitoksissa ei aseteta mitään kattoa.

Siitä olen kuitenkin varma, että vaikka kaiken järjen mukaan Jämsänkoski ja Jämsä pitäisi yhdistää, niitä ei kyllä yhdistetä, vaikka valtion tuki noin 276-kertaistettaisiin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Väistölle, kun hän mainitsi, että tämä katto 1,7 miljoonaa edesauttaa määrärahojen saamista budjettiin: Sehän saattaa rajoittaa sitä. Kun pitäisi olla harkinnanvarainen summa ja sisäasiainministeriö olisi silloin jo tietoinen siitä, mitä liitoskeskusteluja on vireillä, kun se on itse mukana, se osaa sanoa, paljonko me tarvitsisimme rahaa kuntaliitoksiin valtion talousarvioon, silloin se tulisi realistiseksi eikä niin kuin tässä tapauksessa, ed. Väistö, todennäköisesti liian pieneksi.

Jätin mainitsematta — ed. Virtanen kertoi — että urani on käynyt Jämsänkosken kautta kahdeksan vuotta, keskusteltiin siellä 70-luvulla, ja 22 vuotta minä olen kuunnellut sitä keskustelua Jyväskylässä eli yhteensä yli 30 vuotta. Vielä kertaan: Se on meidän tehtävämme uskaltaa tehdä sellaisia päätöksiä, että niitä kuntaliitoksia syntyy. Kun siellä on psykologinen ja poliittinen valtamuuri edessä, yksi tärkeä keino tässä on väläyttää niille rahaa, ja siitä tässä on kysymys.

Anne  Holmlund  /kok:

Arvoisa puhemies! Kuntaliitokset ovat tuiki tarpeellinen mutta samalla erittäin herkkä keskustelun aihe. Minusta ed. Vielma nosti erittäin hyvin tähän esille kaikki psykologiset esteet, joita hyvin pitkälti tänä päivänä yhä edelleen kuntaliitoksiin liittyy.

Ed. Tölli omassa puheenvuorossaan puolestaan toi esille sen, että palvelujen turvaaminen on tärkein kysymys. Tämä on aivan totta, mutta palvelujen turvaamiseen liittyy myös se, että usein ratkaiseva sopimus syntyy vasta silloin, kun porkkanarahojen määrä on riittävä.

Tällä hetkellä nyt jo yhdistymisavustuksessa on tietynlainen leikkuri, joka on suhteutettu asukaslukuun. Siksi on mielestäni aivan perusteetonta, että säädetään myös investointitukeen vastaavanlainen leikkuri tai oikeastaan kaavamainen leikkuri, joka ei perustu mihinkään, koska tällä hetkellä muun muassa kunnat ovat hyvin eri tilanteessa. Voi hyvin kuvitella, että ehkä kahdelle pienelle köyhälle kunnalle 1,7 miljoonaa on paljon rahaa, mutta vastaavasti kahdelle hieman isommalle kunnalle, jotka ehkä myös haluaisivat liittyä yhteen, tämä 1,7 miljoonaa on kuitenkin melko vähäinen summa. Mielestäni tätä ei tule rajoittaa eikä ole millään muotoa perusteltua tämän asian lakiin ottaminenkaan. Minä pidän erittäin perusteltuna kokoomuksen esittämää vastalausetta.