Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta pitää tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, että vuonna 1993 säädettyä Saamelaisalueen koulutuskeskusta koskevaa lakia ajanmukaistetaan. Valiokuntamme korostaa, että tämä koulutuskeskus on tärkeä saamelaisalueen väestön ja saamelaisten osaamis- ja sivistystehtävän toteuttaja. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä yksimielisesti seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin:

Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että koulutuskeskus voi palvella saamelaisväestön saamen kielen ja kulttuurin osaamistarpeita koko saamelaisalueella mutta myös sen ulkopuolella. Yli 60 prosenttia saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.

Valiokunnassa tuli esiin myös huoli luontaiselinkeinojen kehittämisestä. Luontaiselinkeinot kuuluvat lakiehdotuksen 1 §:ssä tarkoitetun saamelaiskulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen piiriin.

Kolmas asia, mihin kiinnitettiin huomiota, oli kielitaitovaatimukset. Rehtorilla tulee olla saamen kielessä vähintään hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Mitä tulee opetushenkilökuntaan, kelpoisuusasetuksen perusteella tästä säädetään, ja kielitaitovaatimus on se, että opettaja hallitsee opetuskielen. Itse asiassa lakiehdotuksen säännökset opetushenkilöstön kielitaidosta ovat täsmällisemmät kuin voimassa olevan asetuksen. Saamen kielen ja kulttuurin opetus jo sellaisenaan sisältää olettamuksen siitä, että sitä opettavat hallitsevat saamen kielen. Paljon riippuu myös koulutuskeskuksen omista ratkaisuista, miten laajaa saamenkielinen opetus on ja miten laajasti henkilöstön tulee osata saamen kieltä. Valiokuntamme mielestä opetushenkilöstön kielitaitovaatimuksista ehdotettu on kannatettava asia. Kelpoisuusvaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia, minkä lisäksi koulutuskeskuksen johtokunta voi painottaa kielitaidon monipuolisuutta.

Vielä lopuksi: valiokunta on täsmentänyt 11 §:ää ja 12 §:ää koskevia ehdotuksia perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskiviikkona tässä salissa puhuttiin ihmisoikeuskysymyksistä. Tämä hallituksen esitys ja valiokunnan kannanotto ovat yksi hyvä esimerkki siitä, että me haluamme ylläpitää perusoikeuksia ja myöskin turvata suomalaisille ja kansoille ne perusoikeudet, jotka niille kuuluvat. Me haluamme, että saamelaisten perusoikeutena on se, että he saavat omalla kielellä omassa kulttuurissa omalla paikkakunnalla hyvää kasvatusta ja koulutusta.

Tämän Saamelaisalueen koulutuskeskuksen keskeisenä tehtävänähän on saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen järjestäminen sekä saamen kielen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen, mihin halusimme kiinnittää myöskin kannanotossa sivistysvaliokunnassa huomiota.

Erityisesti haluan sanoa sen, että koulutusta kun ei ole vain paikallisesti tuolla Ylä-Lapissa, on tärkeää, että yhteistyökumppaneita ennen kaikkea korkea-asteen koulutuksessa löytyy esimerkiksi Lapin ja Oulun yliopistojen kanssa.

Vielä lopuksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että kun Suomen saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisalueen ulkopuolella, myöskin täällä Pääkaupunkiseudulla, niin sen vuoksi on tärkeää, että saamen kielen säilymisen, myöskin sen koulutuksen, kannalta on tärkeää, että nykyteknologian — verkko-opetuksen, erilaisten oppimateriaalien — avulla ja opettajankoulutuksen kautta pystytään saamelaisille turvaamaan heidän perusoikeutensa.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Kun käsittelimme sivistysvaliokunnassa tätä lakia Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, niin myös erittäin paljon kiinnitimme huomiota siihen, että kaikki kolme saamen kieltä, inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielet, ovat uhanalaisia ja itse asiassa inarin- ja koltansaame erittäin uhanalaisia. On tärkeää, että pidämme näiden pienten kielivähemmistöjen, kulttuurivähemmistöjen oikeuksista, ihmisoikeuksista, huolta ja turvaamme niitä tälläkin lailla.

Minusta on hienoa, että tähän valiokunnan kannanottoon sisällytettiin se, että on välttämätöntä turvata saamen kielen säilyminen ja turvata saamelaisväestön perusoikeuksien toteutuminen. Tämä toteutuu tietenkin sitä kautta, että koulutuskeskus palvelee saamelaisia ei vain saamelaisten alueella vaan myös muualla. Aivan niin kuin aikaisemmassa puheenvuorossa ed. Vehkaperä totesi, saamelaisia asuu laajasti ympäri Suomea, itse asiassa valtaosa muualla kuin saamelaisten alueella. Tätä kautta pystymme nämä oikeudet turvaamaan.

Toinen erittäin iso kysymys on oppimateriaali. Se, että on omalla äidinkielellä, saamen kielellä, oppimateriaalia, on edellytys sille, että kieli ja kulttuuri säilyvät. Valtion pitää, meidän pitää, kun me kannamme huolta maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksista ja alkuperäiskansojen oikeuksista, myös resurssien kautta kantaa huolta siitä, että oppimateriaaliin riittää varoja, jotta sitä voidaan tuottaa ja se on ajantasaista. Toivon, että tämä valiokunnan kannanotto tulee esille tarpeeksi voimakkaasti ja jatkossa pystytään entistä paremmin turvaamaan myös oppimateriaalikysymykset.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnassa todella käsittelimme asiaa mielestäni perusteellisesti. Meillä oli asiantuntijana muun muassa ed. Janne Seurujärvi, ja saimme hyvän kuvan saamelaisten tilanteesta ja saamen kielen tilanteesta. Näistä on kannettava huolta, aivan kuten edellisissä puheenvuoroissa on sanottu.

On muistettava, että saamelaiset edustavat alkuperäistä väestönosaa Suomen maankamaralla, ja tämän vuoksi on arvokas asia, että heidän kielensä tai itse asiassa nämä kolme saamen kieltä saataisiin säilymään. Tämä on haasteellinen tehtävä, mutta toivon, että nyt käsiteltävänä olevan asian, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, kautta voidaan tehdä se, mitä on tehtävissä saamen kielen säilyttämiseksi. Toivon mukaan saamen kielet säilyvät.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen sanoi, että asiasta on kannettava huolta. Se ei yksin riitä, vaan tarvitaan aivan konkreettisia päätöksiä, myös rahoituspäätöksiä, viimeistään ensi syksynä, kun seuraavaa valtion talousarviota rakennetaan.

Keskiviikkona täällä käsiteltiin ihmisoikeusselonteon yhteydessä paljon saamen kielen ja kulttuurin tilaa. Se on ihan oikein. Nyt perustuslakivaliokunta toteaa omassa lausunnossaan, että Suomessa puhutaan inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieltä ja että pohjoissaame on uhanalainen kieli ja inarin- ja koltansaame erittäin uhanalaisia kieliä, ja edelleen viitataan siihen asiaan, mikä on ollut pinnalla, elikkä oppimateriaalin kiistattomaan tarpeeseen.

Tämän ihmisoikeusselonteon käsittelyn yhteydessä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti erityistä huomiota asiaan lausunnossaan. Tässä lausunnossa todettiin, että saamenkielisillä ei ole mahdollisuutta oman kielensä opiskeluun, koska tarvittavaa oppimateriaalia ei ole. Ja tähän asiaan ovat kiinnittäneet huomiota vähemmistövaltuutettu, syrjintälautakunta, lapsiasiavaltuutettu ja Euroopan neuvoston ministerikomitea. Jos kaikki nämä tahot ovat huomanneet kiistattoman ongelman ja eduskunnassa ei ala tapahtua jotain ihan konkreettista, niin onhan se kumma. Nämä tarvittavat rahat ovat kuitenkin loppujen lopuksi pieniä koko valtion talousarviossa. Kaiken kaikkiaan ne rahat ovat pieni hinta siitä, että saadaan perusoikeudet ja tasa-arvo kohdalleen kaikkien Suomen kansalaisten osalta.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Toivoisi, että tämän koulutuskeskuksen myötä sitten poistuisi lopultakin se vääristymä tavallaan, mikä historiallisesti ja kielitieteellisestikin on ollut olemassa käsityksessä siitä, missä mennään. Aikoinaan, kun saamelaislakia tehtiin, pelättiin sitä, että nämä erilaiset saamelaiset ryhmät alkaisivat sorsia toisiaan eikä ainoastaan suomalaisia, jotka siellä pohjoisessa ovat olleet. Aikoinaan englantilainen tutkimusmatkailija lordi Clarke, joka 1799 julkaisi kirjansa siitä, kertoo oikeastaan kaiken oleellisen, miten Fennia ja Finnmarken liittyvät myös suomalaisuuteen. Mutta valtapoliittiset jutut ruotsalaisten ja lähinnä norjalaisten takia aiheuttivat sen, että suomalaisillakin on tavallaan väärä käsitys suomalaisista sortajina.

Viime aikoina on ilmestynyt monta historiankirjaa, joissa näytetään, kun Pietari Suuren vainojen aikoina liiviläiset ja kuurilaiset tapettiin sukupuuttoon, sudet lisääntyivät vihojen aikana Suomessa ja ajoivat saamelaiset Norjan puolelle ja sitten norjalaiset ostivat vielä saamelaiset suomalaisia vastaan.

Toivoisin, että tämmöinen sivistyskeskus nyt näyttäisi sen, kuinka suomi ja saame uralilaisina kielinä ovat sukulaiskieliä, kuinka tavallaan norja ja ruotsi indoeurooppalaisina kielinä ja valtapoliittisina mahtitekijöinä ovat sortaneet ja vääristäneet koko pohjoisen historian, että tämä olisi tämmöinen aito yliopiston kaltainen rohkaisu identiteetin etsimiselle, niin ettei sitä aina sanele joku vieläkin elämässä ja Suomessakin vallitseva, tavallaan ruotsalaisuuteen liittyvä, niin että ei ole nähty saamelaisten kurjistunutta aluetta sen takia, kun joku etuoikeutettu vähemmistö on kahminut kaikki varat eduskunnan suostumuksella.

Toivoisin siis kaiketikin vielä lyhyesti, että tämä toimisi hyvin monipuolisena, uudenlaisena, uudenlaisen Euroopan ja globaalin uralilais-suomalais-ugrilaisen yhteyden palauttajana.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan tämän viikon osalta kiittää kollegoita erittäin hyvistä, asiallisista ja asiantuntevista puheenvuoroista koskien saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria. Keskiviikon ihmisoikeuspoliittista selontekoa käsitelleessä keskustelussa nostettiin esille hyvin näitä tämän päivän kipukohtia, jotka liittyvät saamen kieleen ja saamen kulttuuriin.

Tämän kielikysymyksen osalta itse olen myös korostanut sitä, että alkaa olla valtiovallaltakin jos ei nyt viimeinen niin korkea aika tehdä asianmukaiset, oikeat panostukset siihen tilanteeseen nähden, jotta saamen kieli, erityisesti ne kaksi pientä vähemmistökieltä, koltansaame ja inarinsaame, tulee tulevaisuudessa säilymään. Hyviä orastavia merkkejä alueen sisällä olevasta aktiivisuudesta johtuen näiden kielten tulevaisuuden osalta on olemassa, mutta kyllä rahaa ja resursseja tarvitaan siihen, että tilannetta saadaan kohennettua.

Mitä tulee tänään täällä käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen laiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, voin todeta, että tuo hallituksen esitys sinänsä ajanmukaistaa saamelaisalueelle tärkeän koulutuskeskuksen tilanteen. Siltä osin laki on hyvä ja paikkansapitävä. Itse olisin voinut mennä tuossa hieman pidemmällekin vielä ja asiantuntijakuulemisessa noita arvioita toin osaltani esille. Mutta tämä laki on kuitenkin mahdollistava. Näen, että siltä osin tuo oppilaitos kykenee kyllä toimimaan.

On hyvä muistaa, että Saamelaisalueen koulutuskeskus toimii alueella, joka vastaa 10:tä prosenttia Suomen pinta-alasta, ja siellä asuu 10 000 asukasta, eli siltä osin myös nämä mittasuhteet on hyvä tässä havainnollistaa, minkälaisella alueella oppilaitos tuota tehtäväänsä toteuttaa.

Tämä 60 prosenttia saamelaisista saamelaisalueen ulkopuolella on tätä päivää. 70 prosenttia saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Siksi on tärkeää, että virtuaaliopetus ja erilaiset vaihtoehtoiset muodot nykyteknologiaa hyödyntäen voivat olla tuon oppilaitoksen käytössä, jotta saamen kieltä ja kulttuuria voidaan niissä kohderyhmissä, jotka ovat tärkeitä, myös käyttää.

Utsjoen saamelaislukion osalta totean lopuksi, arvoisa puhemies, että tuon Suomen ainoan saamelaisenemmistöisen kunnan osalta ollaan nyt prosessivaiheessa, jossa neuvotellaan saamelaislukion siirtämisestä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen alaisuuteen, mikä toisi lisäresursseja ja mahdollisuuksia Suomen pohjoisimman ja ainoan saamelaisenemmistöisen kunnan toisen asteen koulutustarpeiden huomioimiseen. Toivon, että valtio, ja ministeriö osaltaan, tukee tämän tavoitteen toteutumista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nykykoulukas sanoisi tästä mietinnöstä, että se on siisti. Ed. Seurujärvi kuvasi sitä samaa asiaa, että tämä hallituksen esitys ja mietintö ovat mahdollistavia. Se on aika hienosti sanottu; tyyli on vähän erilainen mutta sanoma täsmälleen samanlainen.

Kun otamme huomioon sen keskustelun, mitä näistä asioista on tällä viikolla käyty, niin tässä ei jää puuttumaan muuta kuin yksi ainut asia, ja se on raha. Sitä mahdollistajaa tässä toivoisi kyllä arsenaaliin mahdollisimman pikaisesti, jo seuraavassa budjetissa, koska näillä asioilla alkaa olla aikamoinen kiire, jos meinataan realisoida se, mikä siistissä mietinnössä luvataan.

Arvoisa puhemies! Vielä toinen puoli tästä mietinnöstä, ja se on tämä luontaiselinkeinojen kehittäminen. Voi kun päästäisiinkin johonkin kehittämiseen, mutta jos yleensä saataisiin ne luontaiselinkeinotilat toimimaan sillä tavalla, että ne pysyvät jollakin tavalla hoidettuina. Tässä ongelmana on yksinkertaisesti se, että luonnon tuotanto vaihtelee tuolla alueella, ja jos kaksi kolmesta keskeisestä luontaiselinkeinon kohde-eläimestä eräällä tavalla pettää elikkä kannat ovat vähät, niin sitten tarvitaan yhteiskunnan muuta tukea, ja sitä tarvitaan tässä.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja sivistysvaliokunnan tältä pohjalta antama mietintö ovat paikallaan ja hyvin tarpeellisia päivityksiä lainsäädännössä. Laki koskee pienen väestöryhmän, saamelaisten, ammatillista koulutusta sekä saamen kielen ja kulttuurin opetusta. Lukiokoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen osalta Saamelaisalueen koulutuskeskus tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa, sen tukea tarvitaan. Kaiken kaikkiaan opetuksessa tarvitaan, kun väestö on hajallaan, hyvin paljon verkkomaista koulutustekniikkaa, ja sitä pitää maksimaalisesti hyödyntää.

Sivistysvaliokunta kantaa mietinnössään huolta saamenkielisten opettajien välttämättömyydestä ja kielitaidon minimivaatimuksista. Myöskin kielitaidon monipuolisuutta toivotaan opettajien osalta. Huutava pula, aivan kuten täällä salissa on todettu, saamelaisten koulutuksessa kaikilla koulutustasoilla on oppimateriaalista. Jotta tämä epäkohta saataisiin korjattua, tässäkin, arvoisa ed. Pulliainen, tarvitaan sitä samaista rahaa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Maa- ilmanlaajuinen huolemme alkuperäiskansojen asemasta ja ihmisoikeuksista edellyttää, että turvaamme saamen kielen säilymisen ja saamelaisväestön perusoikeudet. Väestön valtaosan tai, voisiko sanoa, valtaväestön on huolehdittava siitä, että pienen ja pääomaköyhän kansanosan oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvoisuustavoitteet toteutetaan. Kieli on kulttuuria, siitä täytyy pitää huolta.

Olen henkilökohtaisesti hyvin iloinen, että saan olla mukana tällaisessa päätöksenteossa, muistellen samalla sitä aikaa, kun sain olla Ivalossa oppilasasuntolassa ohjaajana 1960-luvun loppupuolella. Tämän mietinnön mukana palautuvat myöskin hyvin henkilökohtaiset myönteiset muisti- ja mielikuvat siitä työrupeamasta siellä Lapin perukoilla.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten äsken käydyssä ihmisoikeuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa toimme niin monesta suusta ilmi, jopa 70 prosenttia saamelaisista lapsista jää kotiseutualueensa ulkopuolella kokonaan vaille mahdollisuutta saada perusopetusta omalla äidinkielellään. Pidän sitä erittäin vakavana perus- ja ihmisoikeusvajeena. Vaikka tänään puhutaan Saamelaisalueen koulutuskes-kuksesta, niin kyllä tuohon perusoikeusvajeeseen pitää puuttua, ja siihen pitää löytää keinot.

Tämän päivän keskustelunaiheesta ihmettelen hiukan samaa kuin sivistysvaliokuntakin mietinnössään. Saamelaiskäräjien edustus lain valmistelussa olisi pitänyt varmistaa alusta lähtien. Nyt tässä prosessissa, kun puhuttiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen luomisesta, tätä ei varmistettu. Pidän sitäkin hiukan puutteena tässä.