Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on kysymys metsälain 7 ja 18 §:n muuttamisesta, ja tämä koskettaa jokamiehenoikeuksia. Haluan tässä puheenvuoroni aluksi tuoda esille sen, että olen itse maanomistaja. Omistan metsää ja peltoa ja pidän erittäin tärkeänä, että meillä on, voisi sanoa, laajat jokamiehenoikeudet, niin kuin todella ne Suomessa ovat, laajemmat kuin missään muualla. Mutta jokamiehenoikeuksiin liittyy myös ongelmia, koska kaikki eivät noudata niitä käytöstapoja, jotka jokamiehenoikeuksiin kuuluvat.

Jokamiehenoikeuttahan ei säädetä, siitä ei ole olemassa lakia, sitä ei säädetä millään yhdellä lailla, vaan jokamiehenoikeuksia ohjataan useillakin lainsäädännöillä. Muun muassa yksityistielailla, joka oli meillä täällä eduskunnassa käsiteltävänä ja tässä taannoin hyväksyttiin, ohjattiin jokamiehenoikeuksia. Samoin jokamiehenoikeuksia ohjataan vesilailla, ja rikoslain puolella on myös sellaisia säädöksiä, joilla ohjataan jokamiehenoikeuksia.

Niin kuin alussa sanoin, on myös näin, että jokamiehenoikeuksia loukataan, niitä ei noudateta sillä tavalla kuin kuuluisi noudattaa, ja tästä aiheutuu ongelmia. Yksi ongelma on tullut metsänhakkuissa, kun näitä niin sanottuja luontoaktivisteja siellä liikkuu ja he sitten aiheuttavat ongelmia monitoimikoneitten työskentelylle ja vaarantavat siellä työskentelevien metsureitten ja työntekijöitten toiminnan.

Tässä on nyt ollut se ongelma, että meillä metsälaissa ei ole tämmöistä rikospykälää, jolla pystyttäisiin välittömästi rankaisemaan näitä, jotka häiriötä aiheuttavat ja loukkaavat jokamiehenoikeuksia. Siellä on ainoastaan kaksi rikoslakiin kuuluvaa mahdollisuutta, joilla näitä voidaan rangaista, mutta ne ovat aika pitkiä oikeusprosesseja, ja sitten siinä käy monasti näin, että rangaistus jää toteuttamatta, ja nuorethan tietysti tietävät nämä ja käyttävät tätä tilannetta hyväkseen.

Tässä lakialoitteessa ehdotetaan metsälakiin liitettäväksi säännös, joka velvoittaa hakkaajan asianmukaisesti merkitsemään hakkuualueen, jotta tälle alueelle meneminen vastoin kieltoa olisi rangaistavaa. Laki mahdollistaisi poliisin sakottaa rikkomukseen syyllistynyttä välittömästi.

Täällä on nämä kaksi pykälää, 7 ja 18 §, ja 7 §:ssä sanotaan: "Metsän hakkaajan tulee merkitä hakkuualue selvästi maastoon ja puustoon hakatessaan sekä muita siihen liittyviä toimenpiteitä tehdessään osaltaan huolehtia siitä, että hakkuussa ja siihen liittyvässä toimenpiteessä noudatetaan tämän lain säännöksiä." Tämä aloite ei tarkoita sitä, että kun metsässä hakkuutoimia suoritetaan, ne on aina merkittävä jollakin nauhalla tai joillakin kieltokylteillä, vaan vain sellaisissa tilanteissa, joissa on odotettavissa tällaista häirikköongelmaa. Silloin, kun tämä alue rajataan, tämän lain mukaan rangaistus voidaan suorittaa välittömästi, ja uskon, että tällä on myönteinen vaikutus, että häirikkötilanteita ei sitten tulisi tapahtumaan.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Minusta ed. Lämsän aloitteessa kyllä lukee, että metsän hakkaajan tulee merkitä hakkuualue selvästi maastoon jne. Ei tässä ole mitään poikkeuksia. Kyllä se aika merkillistä on, jos kaikkiin pitää jotkut nauhat panna ympärille. Jos haluaa jotain muuta kuin pykälään on kirjoitettu, niin sitten pitää pykälä muuttaa.

Kaiken kaikkiaan vielä kyllä minä hieman kyseenalaistaisin tämän ed. Lämsän lakialoitteen tarkoituksen. Näinköhän hän luulee, että nämä ongelmat hoidetaan.

Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukoselle: Tietysti jos kannattaa sellaista ajatusta, että tällaisia häirikkötoimia siellä saa olla, silloin tietysti tämä lakialoite on turha, (Ed. Stenius-Kaukonen: Ei siitä ole kysymys!) mutta kun itse en hyväksy tällaista häiriköintiä, niin siltä pohjalta olen lähtenyt tämän lakialoitteen laatimaan. Puheenvuorossani korostin juuri tätä 7 §:ää, että tämä nimenomaan ei tarkoita sitä, vaan tässä täytyy olla tällainen pykälä, että se velvoittaa ensinnäkin alueen merkitsemään, jotta voidaan rangaistustoimi suorittaa. Se täytyy tarkasti merkitä, mikä on alue, minne ei sitten saa mennä. Voihan sen tavallaan rinnastaa siihen, että toisen kotiin ei saa mennä noin vain, ja pitää voida myös tietyllä lailla osoittaa siihen rangaistustoimi.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Epäilin, että tällä lailla päästään niihin tavoitteisiin, joita ed. Lämsä haki. Kun hän vertaa tätä kotiin, niin jos kirjoitetaan, että kodin omistajan tulee merkitä koti selvästi, niin että sinne eivät muut pääse, niin ei siitä sitten voi poiketa. Tämä pitäisi kirjoittaa toisella tavalla. Mutta tämä ei nyt ollut varsinainen sanomani vaan se, että oma edellinen puheenvuoroni ei tarkoittanut sitä, että hyväksyisin sellaisia laittomuuksia, jotka johtavat kohtuuttomiin seurauksiin metsänomistajankin kannalta. Mutta epäilen tätä keinoa, mitä ed. Lämsä yrittää esittää. Enkä tietysti myöskään pidä hyvänä sitä, että metsiä hakataan, varsinkaan suojeltuja metsiä. Tällaistakinhan tapahtuu.

Timo Ihamäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen sanoi, ettei tällä lailla päästä sellaisiin tilanteisiin, joita ed. Lämsä haki. Nousi vain mieleen kysymys, mitä ed. Stenius-Kaukonen sitten haluaisi muuttaa tässä asiassa, koska hän kuitenkin sanoi, ettei hän hyväksy kenties niitä toimenpiteitä, joita vastaan tämä laki on tehty. Mikä on ed. Stenius-Kaukosen rakentava ehdotus?

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin tottunut näkemään kettuja pyydettävän lippusiimalla, nyt luontoaktivisteja. Minulla ei ole mitään tarvetta niin sanottujen luontoaktivistien toimia puolustaa. Mutta olen nähnyt niin sanottuna luontoaktivisteina kirkkoherroja ja muita merkittäviä yhteiskunnan osatekijöitä ja ollut paikallakin katsomassa sitä laajaa kansalaiskoostumusta, suomalaista yhteiskuntaa pienoiskoossa, niin kuin tämä eduskuntakin on, eikä näitä asioita nyt lippusiimalla hoideta. Ne ihmiset, tahot, jotka näin katsovat olevan oikeus tehdä, heitä tällaiset lippusiimamenettelyt ja niitten vastaisesti toimimiset eivät kyllä estä. Se on harvinaisen selvä asia. Siitä on saatu näyttöjä vaikka kuinka paljon.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Eero Lämsän esittäessä lakialoitteen allekirjoitin, koska siinä keskeisenä tavoitteena oli estää metsätyön häirintä. Tämän edelleen allekirjoitan tältä osin. Minusta jokainen, joka tekee työtään, tarvitsee työrauhan, kun on laillisesta, rehellisestä työstä kysymys. Meillä pitää olla lainsäädäntö, jolla työn häirinnästä annetaan rangaistukset, jotta tämä asia on selvä tältä osin.

Mutta kun minä nyt luin tätä lakialoitetta, niin minä kyllä luen aivan kuten ed. Stenius-Kaukonen. Täällä kyllä ihan selvästi sanotaan: "Metsän hakkaajan tulee merkitä hakkuualue selvästi maastoon ja puustoa hakatessaan sekä muita siihen liittyviä toimenpiteitä tehdessään - -". Tätä en voi hyväksyä. Tätä en voi hyväksyä. Kyllä metsänhakkaajalla pitää olla oikeus toimia maastossa, olipa se oma metsä tai olipa töissä toisen metsässä, ilman että on velvollisuutta käydä tätä merkitsemään. Kyllä tässä pitää olla metsänomistajan ja työn suorittajan selkeä itsenäisyys. Tietysti silloin, jos työ vaarantaa esimerkiksi liikennettä, jos siitä menee vaikka kylätie lävitse, yksityistie tai vastaava, toki on syytä panna asianmukaiset merkinnät, jotka varoittavat liikennettä ja tiellä liikkuvia. Mutta silloin, kun on selkeästä metsätyöstä kyse, kyllä minä katson, että metsätyön tekeminen on jo sinänsä riittävä varoitus, että aluetta ei pidä lähestyä.

Näin ollen en hyväksy tätä, että tähän tulee tämä 7 §, joka sanoo, että "metsän hakkaajan tulee merkitä". Jos tämän on joku lakimies nähnyt, niin siitäkään huolimatta en tätä hyväksy, vaan katson, että työn häirintä pitää estää olemassa olevalla lainsäädännöllä. Kysyisinkin ed. Eero Lämsältä, miksi sitten tämä rikoslain 28:11 ei toimi, (Ed. Mäki-Hakola: Ed. Myllyniemi vastaa!) jos se kerran on pykälä, jolla voitaisiin taata tämä työrauha, miksi tämä ei toimi ja miksi eivät olemassa olevat lait riitä, koska sehän tässä on tavoite, että metsänhakkuu voi toimia, kuten mikä tahansa muukin työ, sillä tavalla, että työ voidaan suorittaa. Tämä on tavoite ja siihen pitää päästä, mutta mitään lisävelvoitteita tämän ei metsänhakkaajalle tule aiheuttaa.

Kari Myllyniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä 7 §:ssä ehkä on lipsahdus sattunut. Eihän tämä tarkoita sitä, kun lakialoite tehdään, että se sanasta sanaan toteutetaan siinä muodossaan. Ilmeisesti on tarkoitettu kuitenkin, että siinä tapauksessa, kun halutaan, että siellä ei todella häiritä tätä asiaa. Mutta tuo nyt on aivan toisarvoinen asia. Tällähän ajetaan hyvää asiaa eteenpäin.

Ed. Oinonen kyseli, tarvitaanko pykäliä, kun on rikoslain 28:11. Se on niin harvoin sovellettu pykälä eikä tähän sovi. On olemassa pykäliä kyllä riittävästi tähän asiaan. Siinä mielessä ed. Pulliaiselle, kun hän sanoi. Ne ankarammatkaan pykälät eivät ole vaikuttaneet: ne ovat niin sekavia. Joku pakottamispykälä, ilkivalta. Sitten, jos tulee poliisi paikalle, tulee haitantekoa ja väkivaltaista vastustamista. Niitä on kyllä hyvin paljon. Tuossa pakottamisessa muun muassa on ylärajana kaksi vuotta vankeutta. Sekään ei ole riittävästi vielä osoittamaan, että näin ei saa tehdä.

Mutta tämä kyllä antaa selkeän kuvan molemmille osapuolille, että jos menettelet näin, niin tapahtuu tällä tavalla. Itse asiassa minä tein kaksi kolme viikkoa sitten saman tyyppisen aloitteen, jossa oli, jos jotenkin häiritsee sitä metsätyötä, kuusi kuukautta ylärajana. Jos kiellosta huolimatta jatkaa häirintää, siinä oli jopa kaksi vuotta se yläraja vankeusuhkana. Tällä haetaan kaiken kaikkiaan, että molemmat osapuolet tietäisivät, mitä tulee tapahtumaan, jos näin menetellään.

Minä en oikeastaan ymmärrä ed. Stenius-Kaukosta. Me olemme olleet tässä ainakin neljän vuoden vai kahdeksan vuoden ajan, ja olen pitänyt häntä järkevänä edustajana ja edelleenkin varmasti hän sitä on, mutta hän ei vähän niin kuin myöntäisi sitä, että ei saa toisen työmaalle tulla tekemään pahuutta. Jos ed. Stenius-Kaukosen työmaalle tulisi tulevaisuudessa, sanotaan nyt vaikka kesällä, häiritsemään työtä, niin kyllähän siitä vähän meteliä syntyisi.

Samalla tavalla, kun arvoisa ed. Pulliainen, joka pian varmasti 30 kirjaa on kirjoittanut tähän mennessä elämässään, on kirjoittamassa ja siinä tulisi joku sivuja sotkemaan ja repimään kesken sen kirjan kirjoittamisen, niin minä luulisin, että tulisi aika äkkiä lähtö niistä tiloista, oli se kuka tahansa. Kun laillista työtään tekee, jonka pitäisi olla vielä erikoisesti perustuslailla turvattu, niin miksipä sitä pitää saada jonkun tieten tahtoen häiritä sillä tavalla, että se työnteko estyy? Minä en ymmärrä tämmöistä kansalaistottelemattomuutta sinänsä ollenkaan, mutta se ei kyllä ole varmasti ainut asia, missä minä en ihan pysy mukana.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen itse yhtenä allekirjoittajana tässä ed. Lämsän aloitteessa, jonka tarkoituksena on se, että se, joka vastoin kieltoa tunkeutuu selvästi merkitylle metsänhakkuualueelle, on tuomittava metsärikkomuksesta vähintään sakkoihin, jos ei muualla ole sitten ankarampaa rangaistusta säädetty.

Tässä on nyt keskusteltu tästä 7 §:stä: "Metsän hakkaajan tulee merkitä hakkuualue selvästi maastoon - -." Nythän on tilanne tänä päivänäkin se, että näistä työmaista tehdään metsänkäyttöilmoitukset, ja kun useimmiten sen työn suorittaa ulkopuolinen urakoitsija, niin sehän tänä päivänä pääsääntöisesti jo merkitään maastoon. Eikä se selvästi merkitseminen tarkoita sitä, että se kierretään lippusiimalla ympäri, vaan että on selvästi havaittavissa, että hakkuutyömaa on menossa. Yleensä hakkuutyömaa merkitään kuitunauhoilla, ja se varmastikin osoittaa, että siellä työmaa on menossa. Minä en näe minään ongelmana sinänsä tätä merkintäkysymystä.

Kun ed. Stenius-Kaukonen täällä sanoi, että suojeltuja metsiä hakataan, minä kyllä totean siihen, että jos tällaista tapahtuu, niin se on aina vahinko ja se on erittäin harvinaista, mutta kun toimitaan tuolla metsäalueilla, niin voi olla, että kaikki tieto ei aina ole mennyt perille, mutta minä jyrkästi kiistän, että tarkoituksella hakattaisiin suojeltuja alueita. Jos Luonto-Liitto tai Greenpeace on sitä mieltä, että sen pitäisi olla suojeltu, niin se ei tarkoita sitä, että se on silloin jo suojeltu. Kysymys näissä häiriötyömaissa on ollut nimenomaan siitä, että nämä ovat lähteneet siitä, että suojelut eivät riitä, vaan he haluavat sinne lisää ja oman käden oikeudella ovat rauhoittamassa sellaisia alueita, jotka on päätetty kuitenkin jättää suojelusta pois.

Olen sitä mieltä, että tämä häirikköpykälä tarvitaan metsälakiin, jotta yrittäjät saavat rauhassa tehdä lainmukaista työtään metsissä. Varsinkin Greenpeace ja Luonto-Liitto ovat järjestöinä tunkeutuneet usein hakkuutyömaille eri puolilla Suomea. Toiminnallaan ne ovat estäneet laillisten työmaiden toiminnan ja aiheuttaneet yrittäjille ansionmenetyksiä. Me olemme tänä vuonna käsitelleet muun muassa metsästys- ja kalastuslakia. Kyseisessä laissa on säädetty rangaistukset luvallisen pyynnin laittomasta haittaamisesta tai estämisestä. Tässä ei ole minun ymmärtääkseni juuri sen kummallisemmasta asiasta kysymys.

Hakkuutyömaiden häiritsijät tunkeutuvat työmaalle yleensä jokamiehenoikeuksiin vedoten. Tällainen toiminta ei kuitenkaan kuulu millään tavalla jokamiehenoikeuden piiriin. Niin kuin ed. Lämsä täällä puheenvuorossaan totesi, yksityistielain uudistamisen yhteydessä jokamiesoikeus-käsite käytiin perusteellisesti läpi ja sieltä voidaan tarkistaa se, mitä eduskunta on tarkoittanut omalla määrittelyllään jokamiehenoikeudesta. Siinähän lähtökohtana on joka tapauksessa, että jokamies käyttää näitä oikeuksiaan loukkaamatta ja häiritsemättä maanomistajaa tai muuta asianomaista. On huomattava, että jokamiehenoikeus on väistyvä oikeus esimerkiksi omistusoikeuteen nähden.

Arvoisa puhemies! Tosiasia on tietenkin, ettei tätä lakia ehditä käsitellä näillä valtiopäivillä ja näin ollen aloite raukeaa, mutta toivoisin kuitenkin, että tällä lakiesityksellä annetaan ministeriölle viesti, että haluamme tällaisen lisäyksen metsälakiin. Sitten olisi parasta, että ministeriö itse valmistelisi tämän lakilisäyksen ja antaisi sen seuraavalla eduskuntakaudella hallituksen esityksenä ja myöskin tarkastelisi, miten tämä 7 § määritellään, ettei se tuota ylimääräisiä ongelmia. Siinä mielessä minä näen tärkeäksi, että tämä asia nostetaan esiin ja annetaan selkeä viesti siitä, että tällainen häirikköpykälä on metsälakiin lisättävä.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Lukiessani tätä lakialoitetta hämmästelin, ettei metsälaissa ole ollut tähän asti pykäliä, joilla olisi normitettu jokamiehen toimia sen mukaan, ettei hän saa haitata tai häiritä esimerkiksi työntekoa. Ihmeisesti rikoslaissakaan ei ole sellaisia pykäliä, jotka toimisivat. Ed. Myllyniemi toki totesi, että olisi pykäliä, mutta niitä ei juuri käytetä.

Sitten laki on tietysti niin kuin se luetaan. Tässä nyt 7 § herätti keskustelua. Lakialoite on tehty tällä sanamuodolla, mutta jos on tarve korjata sanamuotoa, niin valiokunta valvokoon.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Lämsä varoitti tuossa tullessani, että puhe unohtui, mutta täytyy katseella katsoa, mistä puhuu ja näkee.

Ed. Lämsä on tehnyt erinomaisen aloitteen metsälain korjaamisesta. Siinä mielessä äskeiseen puhujaan ed. Mäki-Hakolaan viitaten itsekin allekirjoittajana tässä asiassa esiinnyn. Sellaisenaan ed. Myllyniemen puheenvuoroon viitaten ja tuntien sisältöä, kuinka tätä asiaa käsiteltiin jo silloin metsälakien uudistamisen osalta niistä rangaistuksista ja säädöksistä, mitkä siirtyivät rikoslain puolella, on aivan ihmeellistä, että tässä Suomenmaassa voi kulkea kaikenkarvaista terroristia vapaana, jotka linnoittautuvat jonkun isännän taikka metsänomistajan metsään häiriten laillista, ilmoitettua, hyväksyttyä hakkuuta. Tätä ei voi käsittää eikä voi ymmärtää. Siinä mielessä ymmärrän erinomaisen hyvin jokamiehenoikeuden ja jokamiehenoikeuksiin liittyvän vapaan kulkemisen ja luontoon tutustumisen, luonnon parissa toimimisen ja liikkumisen, mutta sitä, että hirttäydytään monitoimikoneitten runkoihin kiinni, häiritään rehellistä työtä, mitä säädetyssä järjestyksessä ilmoitetulla hakkuualueella tehdään, sitä en voi käsittää enkä ymmärtää.

Kun ed. Oinonen voimakkaasti kritisoi näkemystä hakkuualueen rajauksesta ja merkkauksesta, mitä täällä useassa puheenvuorossa myöskin viitattiin lippusiiman virittämiseen, ymmärrän ed. Oinosen huolen tästä asiasta, että kyllä tämä metsänhakkaajan osalta ongelma on, jos joudutaan erityisesti liputtamaan ja siimottamaan tämä hakkuualue. Mutta ymmärrän myöskin sen, niin kuin ed. Mäki-Hakola totesi, että tätä varmasti osataan soveltaa ja oikein mitoittaa tämä asia, että silloin kun, niin kuin esityksen tarkoitus on, ollaan ongelma-alueella, niin tulee entistä tarkemmin ja perusteellisemmin merkitä tämä hakkuualue, ettei sinne kukaan vahingossa joudu. Tämän pohjalta normaali hakkuualuehan kuitenkin aina merkitään tavalla taikka toisella, nauhoitetaan sinne maastoon. Ei sellaista hakkuualuetta ole olemassakaan, mistä metsänkäyttöilmoitus on tehty, etteikö sitä ole merkitty sinne maastoon myöskin löydettävissä. Kysymys on sitten tietysti siitä, mitkä kulmat siitä on merkitty ja kuinka tiheä se merkintä on olemassa, mutta aina merkitty on.

Mielestäni ei ole epäselvää siinä, etteivätkö normaalin hakkuun yhteydessä myöskin luonnossa liikkujat tiedä ja osaa varoa niitä hakkuukoneita ja sitä hakkuutyön suoritusta, mitä siellä on olemassa. Mutta selkeästi on nähtävissä, että se, mikä tämän lakialoitteen takana on, tämä peruslähtökohta olemassa, on sellaiset toiminnot mitkä ovat hakkuuta haittaavassa mielessä tehty, tahallaan, ehdoin tahdoin menty ja linnoittauduttu sinne hakkuualueelle. Tätä en voi käsittää enkä ymmärtää. Sen pohjalta ed. Myllyniemen esille ottama näkemys, että tuomitaan sakkoa tai toistuvasti tätä asiaa ja laillista hakkuuta häirittäessä jopa vankeuteen, mielestäni on vähin tuntuma, mikä myöskin tähän asiaan pitää yhdistää ja käsitellä.

Rouva puhemies! Siinä mielessä kun ymmärrän, että valiokuntakäsittelyssä kaikki järjen käyttö on mahdollista tämän taikka seuraavan eduskunnan aikana, niin kyllä tähän varmaan rangaistus löytyy, kunhan periaate löytyy, että tätä voidaan tehdä ja toteuttaa. Tämän osalta tietysti on hyvä, että tässä vaiheessa on tämä asia näkyvissä, koska on olemassa erityinen uhka, että on sellaisia maailmanvoimia liikkeellä, mitkä pyrkivät saattamaan maa- ja metsätalousmaata kiinteistöverolle, jolloin näitä ongelmia tulee erityisen paljon lisää. Ainakin itse katson niin, että tämä kriittisyys kaikenlaisia kulkijoita kohtaan kasvaa huomattavan paljon ärtyisämmäksi kuin mitä se tätä ennen on ollut olemassa. Sen pohjalta sen kaatuvan puun ulkopuolella pitää olla kyllä kaikkien kansalaisten, etteivät vaan satu oksat ja latvus kolahtamaan päähän.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Jokamiehenoikeudet ovat meillä tärkeä oikeus. Yhtä lailla on todettava, että metsänomistajilla on oltava oikeus lailliseen elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ja myös tässä tarkoituksessa metsien hakkaamiseen. Voi olla, että käsiteltävänä olevassa lakialoitteessa on tarpeen tehdä joitakin tarkennuksia. Mielestäni tavoite on kuitenkin oikea. Hakkuutyön aiheuttamien tahattomien vaaratilanteiden välttämiseksi on kaikkien osapuolten kannalta tärkeää tehdä tarvittavat merkinnät. Meillähän jo nyt hakkutyömaasta ilmoitetaan muun muassa varoituskyltein, samoin hakkuutyöalueet yleensä merkitään maastoon. Jos taas kyse on tahallisesta häirinnästä, niin siihen pitäisi voida puuttua. Ymmärrän niin, että poliisien toiminnan ja mahdollisten rangaistusten osalta tarvitaan säädösperusta. Tahalliseen häirintään liittyvä viranomaistoiminta pitäisi toteuttaa myös mahdollisimman pian. Siihen pitäisi voida puuttua mahdollisimman pian, ja tässä mielessä katson, että tämän lakialoitteen tarkoittama tavoite pitäisi jollakin tavoin meillä saada lainsäädäntöön.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kun allekirjoitin aloitteen, niin minulla oli tavoitteena se, että metsänhakkuut voidaan suorittaa ilman, että siellä hakkuita häiritään. Mutta muilta osin tästä aloitteesta paljastuukin hyvin paljon ongelmallisia asioita. Haluan kiinnittää niihin huomiota. Tämä 7 § on mielestäni hyvin epäonnistunut kaikilta osin, kun se lähtee siitä, että metsän hakkaajan tulee merkitä hakkuualue selvästi maastoon jne. Tämä asettaa kautta koko Suomenmaan metsänomistajan ja metsänhakkaajan uuteen velvoitteeseen, jota ei laissa ole. Edelleen tämä tulee asettamaan aivan käsittämättömän tulkinnan, mikä on metsänhakkuuta. Onko se, jos menee kirveen kanssa metsään, (Ed. Stenius-Kaukonen: Tai vesurin!) ottaa juhannuskoivun tai joulukuusen, onko se metsänhakkuuta? Tässä tullaan aivan uusiin tulkintakysymyksiin ja viedään metsänomistajan omaa itsenäisyyttä pois metsästä sen takia, että jos jossakin sattuu häirikkötilanne, niin kaikki Suomen metsänomistajat joutuvat aivan käsittämättömän byrokratian, kyttäyksen ja kyyläyksen kohteeksi, että onko nyt varmasti sitten merkitty asianmukaisesti tämä metsänhakkausmaa. (Ed. Väistö: Tämä ei ole laki, vaan aloite!) Tähän tämä aloitteen 7 § johtaa, että kaikki metsänomistajat ovat kyttäyksen ja kyyläyksen kohteena. Sen vuoksi on aivan onnellista, että tämä lakialoite ei ennätä tässä eduskunnassa tämän pitemmälle paljonkaan edetä.

Näin ollen paljon paremman saman asian ilmaisun, esitti ed. Kari Myllyniemi aloitteessaan, joka on jätetty 30.12.2002 ja jossa on luonnonvararikoksia koskevaan lukuun esitetty uusi 3 a § "Metsätyön haittaaminen": "Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta asiattomasti oleskelemalla metsässä estää tai häiritsee siellä tehtäviä laillisia töitä, on tuomittava metsätyön häiritsemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Joka tekee edellä 1 momentissa tarkoitetun teon kiellosta huolimatta, on tuomittava metsätyön estämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." Ed. Myllyniemi on todella ehdottanut hyvää lainsäädäntöä tällä aloitteellaan, ja minä toivon, että tässä muodossa, kuin ed. Myllyniemi on tämän esittänyt, tämä asia voisi edetä, koska tästähän on juuri kysymys: estää se, että ei häiritä työtä, ja tällä ed. Myllyniemen lakialoitteella 172/2002 vp toteutuu tämä, mitä ed. Lämsä aivan oikein ja metsätöitten parasta ajatellen on esittämässä.

Mutta 7 § ed. Lämsän aloitteessa kyllä johtaa aivan uuteen byrokratiaan ja aivan uusiin käsittämättömiin sekasotkuihin metsänhakkuita tehtäessä. Esimerkiksi eihän siitä ole ongelmaa, jos konefirma tekee tuollaisen aukkohakkuun ja paljaaksihakkuun. Se voidaan kaikki merkitä. Mutta tulee kysymyksiä, kun metsänomistaja menee korjaamaan tuulenkaatopuita, onko se hakkuuta, tai kun metsänomistaja menee ottamaan polttopuita. Kyllä silloin näitä lain saivartelijoita olisi, että kaikki pitäisi olla merkitty. Tässä tulee aivan tuollainen käsittämätön uusi byrokratia, ja sille kyllä kyttääjiä ja kyylääjiä sitten olisi riittämässä, onko varmasti nyt metsänomistaja tämän tehnyt. Sitten, jos metsänomistaja tekee pitemmällä aikavälillä työtään, siinä tulee sitten myöskin ongelmia vastaan siitä, kuinka kauan nuo merkinnät voivat olla, estääkö metsänomistaja merkinnöillä marjastuksen, sienestyksen, metsästyksen. Tulee oikein ongelmien viidakko, jos tuo aloitteen 7 § on.

Mutta edetään ed. Myllyniemen aloitteella, niin silloin me saamme oikean tuloksen tässä asiassa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aivan henkilökohtaisesti monttu auki. Ed. Oinonen on allekirjoittanut tämän lakialoitteen, ja nyt hän on käynyt soimaamassa tätä lakialoitetta jo ainakin pari kolme kertaa. Ed. Oinonen näyttää kirjoittavan aivan mihinkä paperiin nimiä tahansa. Minulla on tuolla muutama vekseli odottamassa, käynpä hakemassa niihin nimen.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnassa on tällä kaudella hyväksytty kolme perusteellisesti valmisteltua lakialoitetta. Siitä huolimatta ne ovat valiokuntakäsittelyssä ja asiantuntijakuulemisessa kokeneet vielä melkoisen muutoksen ennen eduskunnan suuren salin käsittelyyn tuloaan.

Haluan, arvoisa puhemies, tällä tuoda esiin vain sen, että lakialoitteet tulevat mielestäni vielä perusteellisempaan käsittelyyn valiokuntatyössä kuin hallituksen esitykset johtuen juuri siitä, että niiden valmistelu on usein vajavaisempi.

Lakialoitteiden tavoitteena on mielestäni, niin kuin täällä hyvin ed. Mäki-Hakola muun muassa totesi, nostaa asia ja ongelma esille ja toivon mukaan myös hallituksen valmisteluun.

Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan pari asiaa ed. Oinoselle. Hän tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan kysyi, miksi yleensäkin tällainen lakialoite on tehty, eikö rikoslailla tai joillakin muilla säädöksillä voida rankaisua suorittaa. Enhän minä tätä aloitetta olisi tehnyt, jos näin voitaisiin tehdä. Eli tätä nimenomaan tarvitaan, koska niin kuin on perusteluissa viitattu, nämä kaksi rikoslain säädöstä eivät toimi.

Toinen, mitä haluan ed. Oinoselle sanoa, kun hän kritisoi 7 §:ää. Kun hän on ollut täällä neljä vuotta melkein jo ja useita lakialoitteita tehtaillut täällä, niin luulisi jotain oppivan, miten lainsäädäntö juoksee ja miten pykälät kulkevat. Jos tämä 7 § poistetaan, ei voida rikospykälääkään käyttää, ja kyllä minä sen tähän voin sanoa ed. Oinoselle, että olen erittäin tarkka lakialoitteissa, että ne toimivat ja ovat oikein laadittuja. Tämän on kaksi alan juristia myös tarkistanut ja nähnyt, että sen pitää juuri näin olla.

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Kun tätä ed. Oinosen ajatuksenkulkua naisen logiikalla jatkaa eteenpäin, niin kysyisin nyt neuvoa ed. Lämsältä: Kun heikko nainen menee metsään ja mies on pelotellut, että siellä on karhu, niin fiksu nainen ottaa vesurin käteen ja lähtee metsään yksin. Tämä saattaa osoittautua erittäin tarpeelliseksi, koska karhun sijasta metsässä voi tulla vastaan mies. Näin kävi, ja hirveätä huutoa mies piti, ja silloin tämä heikko nainen huusi: "Kyllä täällä on ihmisiä ja minulla on vesuri kädessä!" Se oli erittäin tehokas turvakeino.

Ed. Lämsä, jos teidän lakialoitteenne hyväksytään, miten tällaisessa tilanteessa (Puhemies koputtaa) tulisi toimia, pitääkö olla se lippusiima kädessä ja merkitä koko se matka, missä kulkee?

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun menen metsään, minulla on aina ase mukana. Se voi olla vesuri tai kirves. Tällä aseella minä yleensä siellä vähän niin kuin raivaan sitä reittiä, mistä kuljen, aina muutama paju pois jne., eli kyllä ed. Stenius-Kaukonen on aivan oikeassa.

Ed. Lämsälle sanon, että jos tämä laki näin kirjoitetaan, tämä toimii niin kuin se on. Lakihan on tietysti aina niin kuin se luetaan; on asia erikseen, miten se luetaan, mutta näin tässä on kirjoitettu. Tämä johtaa juuri siihen käsittämättömään byrokratiaan, että aina pitää olla metsänhakkuu merkitty. Todella, jos siellä vesurin kanssa kuljen ja lyön jonkin räipän pois ja vähän raivaan samalla, joku viheliäinen sanoisi, että nyt on tehty laitonta metsänhakkuuta eikä ole siimalla merkitty. Tämän haluan ehdottomasti estää.

Timo Ihamäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen kritisoi voimakkaasti 7 §:ää, ja siitä puheenvuorosta kävi ainakin selville, että ed. Myllyniemi ja ed. Lämsä ovat tehneet saman sisältöiset lakialoitteet. Luulen, että nämä molemmat aloitteet menevät hallintovaliokuntaan. Hallintovaliokunnan miellyttävä tehtävä on sitten valita paras pykälän sanamuoto. Haluan tässä vain täsmentää, että lakialoitteenhan ei tarvitse olla valmis, kun se tehdään, vaan sillä nostetaan asia esille ja nostetaan, niin kuin vanha sanonta kuuluu, vireille valtiopäivillä. Sen jälkeen sitä saadaan valiokunnassa, nyt hallintovaliokunnassa, justeerata ihan sen mukaan kuin asiantuntijat kertovat ja oikeaksi nähdään.

Pertti Mäki-Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Oinosen äskeisen puheenvuoron perusteella täytyy todeta, että metsälaki kuitenkin määrittelee sen, mikä on metsänhakkuuta ja koska metsänkäyttöilmoitus täytyy tehdä. Jos ed. Oinonen sieltä muutaman pajun raivaa, se ei todellakaan edellytä metsänkäyttöilmoitusta, ja metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä myöskin karttaan merkitään, missä hakkuualue sijaitsee.

Niin kuin puheenvuorossani totesin, yleensä hakkuun suorittaa ulkopuolinen urakoitsija, metsäfirma tai yrittäjä. Jo sen hakkuutyömaan löytämiseksi hakkuutyömaa merkitään, ja sen merkinnän täytyy riittää myöskin tässä tapauksessa hakkuutyömaan osoittamiseksi. Tässä ei varmaankaan mitään isompaa ongelmaa tule. Ed. Oinonen voi ihan rauhassa raivata vesurillaan niitä pajuja sieltä pois, eikä kukaan varmaan tule syyttämään siitä, että on metsänkäyttöilmoitus laiminlyöty.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun itse olen tuolla maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja satun olemaan meidän oman ryhmämme liito-oravavastaava, niin tähän voi uskaltaa puuttua sen verran. Tänään semmoisen arvonimen sain tuossa varapuheenjohtaja Rajamäeltä.

Itse asiassa tässä mentiin aika pitkälle hakoteille koko jutussa. Minusta ed. Lämsän tekemä aloite on sillä tavalla hyvä, että tässä puututaan yhteen oleelliseen seikkaan. Nimittäin kyllä on aika ihme juttu, jos meillä ei ole säännöksiä olemassa, joilla voitaisiin puuttua sellaiseen seikkaan, että kun ihmiset laillista ammattiaan harjoittavat, tekevät työtään, sinne voivat tulla sitten jotkut häiriköt ja kahlehtia ketjuilla itsensä tai muuten tulla häiritsemään sitä työntekoa. Jos tämmöistä ei saada hallintaan, niin tämähän voi laajeta mihin hyvänsä.

Kun vaikka ed. Lämsä menee kyntämään peltoansa ja joku näkee, jotta maata ei saa muokata, niin siihen tulee istumaan äijiä ja tyttöjä, pitkä- ja lyhyttukkaisia, sitten sinne ja katsovat, että maa on niin pyhä juttu, jotta sitä ei saa millään raudalla kaivella, tai mikä hyvänsä vastaava juttu. Meillähän on kuitenkin Suomessa, ainakin olen ymmärtänyt sillä tavalla, aika pitkälle päästy jo tämmöiseen niin sanottuun metsärauhaan. Mutta joku porukka ei ilmeisesti tyydy siihen, vaan aina halutaan lisää niin pitkään kuin yksikin puu on vielä pystyssä, joka ei ole rauhoitettu. Sen takia minusta tämän tyyppinen lainsäädäntö, jolla annetaan selvä viesti siitä, jotta tämä on laitonta toimintaa ja tästä tulee rangaistukset, on ihan asiallista. Niin kuin tiedetään, tämän eduskunnan aikaan tämä ei joudu, ja varmaan ed. Lämsä jatkaa sitten uudessa eduskunnassa, koska hän todennäköisesti saa aika paljon ääniä sieltä alueeltaan, ja uudistaa tämän aloitteensa ja ne, jotka ovat sitten tässäkin salissa, ketkä läpi menevät, ovat tukemassa tätä hyvää aloitetta.

Se, mitä tässä on puhuttu tämän 7 §:n osalta ja yleensä lakialoitteiden teon osalta: Minä en vielä yhtään lakialoitetta muista tässä eduskunnassa menneen läpi, jotta niihin ei olisi tarvinnut tehdä muutoksia. Myös hallituksen esityksiin tehdään muutoksia, yllättävän paljonkin joihinkin esityksiin. Valiokunnat joutuvat tekemään valtavasti työtä ja kuuntelemaan asiantuntijoita ja kirjoittamaan jopa uusiksi joitakin lakeja. Turha tässä nyt yhtä edustajaa on siitä morkata, jotta tässä joku pilkku on väärässä paikassa, kun tässä kaiken lisäksi pilkut näyttävät olevan ihan kohdallaan ja johtoajatus on kuitenkin selvä, mitä pitää tehdä.

Niitä vesureita ja muita voi kyllä tämänkin jälkeen metsässä kannella, nimittäin meillähän on, niin kuin ed. Mäki-Hakola metsäammattilaisena totesi, määrätty lainsäädäntö metsissä ja hakkuualueista ensinnäkin tehdään ilmoitus ja nehän pitää jotenkin merkata. Totta kai pitää olla selkeästi merkattu alue, että voidaan sanoa, että tälle alueelle sitten kun tulette liikkumaan, se on rajattu ja siellä voi jopa puunlatva tulla päälle, jos hyppäilee kovin lähellä. Sehän on varoitusmerkki, yleensä punaiset kreppinauhat sinne puihin vedetään ja sen jälkeen tiedetään, että siellä on vaara-alue. Sen takia minä kannatan tätä ja toivon, että mahdollisimman moni keväänkin jälkeen, ketkä tänne tulevat, tulisi olemaan tämmöisen aloitteen takana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on syytä palauttaa nyt pikkuisen tämän niin sanotun tahallisen häirinnän historiaa mieleen.

Meillä ensinnäkin on näitä tapauksia esimerkiksi viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta aika monta kappaletta, jotka alkoivat Koijärveltä, jossa tuli sitten käräjäreissut ja tuomiot rikoslain mukaan. Sen jälkeen meillä on ollut Talaskankaat, meillä on ollut monet muut asiat, joissa mielenkiintoista on se, että rikoslain pykälät ovat löytyneet, sakot on maksettu, rangaistukset kärsitty, mutta itse lopputulos on ollut se, että se ajatus, mitä on ajettu, hanke, mitä on ajettu, se on myöskin toteutunut myöhemmin niin. Eduskuntakin on yksimielisesti hyväksynyt Talaskankaan asian, joka johti tuomioihin tuomioistuimissa.

Mikä koskee yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä, otan nyt esimerkkinä sen, että Koijärvelle aikoinaan akateemikko Kustaa Vilkunaa, kuuluisaa maalaisliittolaista, myöten tuli adresseja, että olette aivan oikealla asialla, jnp. Eli tämä on sitä yhteiskunnallista dynamiikkaa, jolla tämä yhteiskunta toimii ja menee eteenpäin. Mutta sellaista puutetilannetta ei nyt yhteiskunnassa ole, että ei olisi rikoslain pykäliä tätä hommaa varten.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pulliaisen hyvät näkemykset saavat tässäkin kyllä julkisuutta, mutta jyrkästi asetun näitä mielipiteitä vastaan. Kyllä tämä luonnonsuojelu ja aktivismi pitää ilmetä muuten kuin tämmöistä rehellistä metsänhakkuuta häiritsemällä. Siinä mielessä luulisinkin, että meidän pitäisi ed. Pulliaisen kanssa pitää eri seminaari, missä nämä asiat tulisivat parempaan järjestykseen. Tosin ne saattaisivat jäädä ratkaisemattomiksi myös sen jälkeen.

Mutta, rouva puhemies, oli myönteistä kuulla, että ed. Esa Lahtela on ryhtynyt ja saanut nimityksen sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän liito-oravavastaavaksi. Tältä osin, koska ymmärrän, että ed. Lahtela on samoilla linjoilla pääministeri Lipposen kanssa, nämä asiat tulevat maassa parempaan järjestykseen, mutta vaaleja ajatellen se on liian vaarallista olemassa: heillä saattaa olla liiankin paljon maaseutukannatusta. Tämän pohjalta kehottaisin tekemään hyvää työtä, mutta kuitenkin rajoitetusti, että muillekin jäisi tilaa.

Rouva puhemies! Ymmärrän ed. Oinosen aktiivisuuden tässä asiassa ja sen pohjalta ymmärrän myöskin sen asian, että ed. Oinonen pyrkii hyvään asiaan. Tosin ed. Oinosen ja ed. Lämsän pitäisi vähän konsultoida keskenään, miten se lopullinen hyvä lopputulos saavutetaankin. Mutta uskon, että tällä keskustelulla tämä maailma paljon paljon paremmaksi valmistuu.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei ollut ensimmäinen kerta, kun ed. Seppo Lahtela ei ollut millään tavoilla valmiina hyväksymään yhtä ainutta asiaa. Minä vain kerroin, minkälainen on historia, tieteellisesti oikein kuvattu historia, johonka ei sisältynyt mitään näkemystä. Yksi ainut johtopäätös, että rikoslaki on olemassa, pykälät ovat olemassa; ja mihinkä lopputulokseen tällaiset tapaukset ovat eduskunnassakin johtaneet: yksimielisiin lainsäädäntötoimiin aikoinaan; ja siitä myöskin yksi johtopäätös lisää, se että kysymys on yhteiskunnan dynamiikasta.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! On viivytty kauan aikaa tämän aloitteen piirissä täällä tänään. Aloitteessa on kuitenkin nostettu tärkeä asia esiin, kun kyseessä on metsätyön häirintä. Siitä säädettäköön sanktiot, ja tämän lain perusteella sitten kaikki tietävät, mitä saa tehdä ja mitä ei.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On varmasti aivan niin kuin ed. Pulliainen sanoi, että rikoslain pykälät ovat ja ne löytyvät ja ne ovat hyvin toimineet, että siinä suhteessa asia toimisi ihan näinkin. Mutta kyllähän asiaa selkiyttäisi se, jos tuo ed. Myllyniemen lakialoite 172 tulisi toimintaan. Se tietysti selkiyttäisi tämän tilanteen. Kyllä minä sanon, että kyllä metsänomistajan, isännän, oma linja on yksi linja metsätöissä, elikkä kun isäntä tekee periaatteessa, maaseudun isäntä, jatkuvasti metsätöitä, niin pitäisikö siellä olla koko tila jatkuvasti liputettu ja merkitty? Pian siinä joku sanoisi, että tässä halutaan suojella marja- ja metsämaat, ettei sinne kukaan mene. Tämä 7 § pois ja toimitaan sitten ed. Myllyniemen aloitteen mukaan.