6) Laki kansaneläkelain 22 c §:n
muuttamisesta
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Rouva puhemies! Olen kateudesta vihreä ed.
Lämsälle ja kaikille muillekin edellisille lakialoitteen
tekijöille. Omaan aloitteeseeni ei ollut kukaan muu kuin
minä, ensimmäinen allekirjoittaja, pyytänyt puheenvuoroa.
Toivoisin, että tämä asia herättäisi
yhtä paljon mielenkiintoa ja saisi yhtä paljon kannatusta
salissa olevilta edustajilta kuin ed. Lämsän aloite
ja edes joku kuuntelisi tarkkaan. Kiitän niitä edustajia,
jotka ovat paikalla.
Lakialoitteessani ehdotan, että työttömyyseläke
säilytettäisiin kansaneläkelaissa. Miksi
tällaista ehdotan? Siksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
on käsittelyssä suuri eläkepaketti, jossa
työttömyyseläke esitetään
poistettavaksi. Siellä on myöskin aloitteita,
joissa työttömyyseläke esitetään
säilytettäväksi nykyisellään.
Mutta tämä oma aloitteeni on väliinputoajien
pelastusyritys, kolmas sellainen. Siis perusteiltaan laajempi oikeus
työttömyyseläkkeeseen kansaneläkelain
mukaan tulisi, jos tämä aloitteeni hyväksyttäisiin
valiokunnassa tämän eläkepaketin yhteydessä.
Toivon, että ed. Ihamäki kannattaisi myöskin
tätä aloitetta yhtä innokkaasti kuin
edellistä aloitetta. Luotan siihen.
Keitä ovat työttömyyseläkkeen
väliinputoajat taikka ylipäänsä väliinputoajat?
Pitkäaikaistyöttömät. On paljon
myöskin nuoria väliinputoajia, mutta eräs
erittäin hankalassa asemassa oleva ryhmä ovat
ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät,
ja monet laman uhreista ovat edelleen työttöminä. Meillä viimeinen
korjaus, pelastusrengas, annettiin elokuun 1. päivänä noin
1 700 väliinputoajalle, mutta he ovat ennen vuotta 45 syntyneitä. Vuonna
45 syntyneet täyttävät tänä vuonna
58 vuotta, ja monella sellaisella työttömällä on
takanaan kymmenen vuoden työttömyyshistoria, lähes
ainakin. Jokainen tämän päivän
työmarkkinat tunteva tietää, että tosi
vaikeaa on heidän työtä saada, ainakaan
sellaista työtä, jolla he saisivat työssäoloehdon
täytetyksi niin, että voisivat päästä ansiosidonnaisen
päivärahan piiriin ja työttömyyseläkeputkeen.
Monen työkyky on myöskin huomattavasti alentunut,
ja useat heistä ovat lähes tämän
kymmenen vuoden ajan tai pari, kolme, neljä, viisi vuotta
taistelleet oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen,
mutta eläkkeet on hylätty kerta toisensa jälkeen.
Mikä on näiden ihmisten kohtalo nyt sitten? Voisin
kertoa hyvin yksityiskohtaisesti ihan elävien ihmisten
tarinan, mutta sitä en tässä yhteydessä halua
tehdä vaan yleisesti kertoa, että tilannehan on
heillä se, että he ovat saattaneet saada työttömyyspäivärahan
ansiopäivärahaa 500 päivää elikkä kaksi
vuotta työttömyyden alkamisen jälkeen.
Sen jälkeen he ovat puoli vuotta saaneet työmarkkinatukea
ilman tarveharkintaa, ja sen jälkeen työmarkkinatukikin
on loppunut, jos heillä on puoliso ja puolison tulot ovat
estäneet sitten tämän työmarkkinatuen
saannin. Jos he ovat olleet yksinäisiä, niin työmarkkinatuki
on ollut ainoa toimeentulo, 23 euroa miinus verot 21,5 päivänä kuukaudessa
laskennallisesti. Tällä työmarkkinatuella
täytyy sitten elää 65-vuotiaaksi saakka.
Tämä mielestäni ei täytä perustuslain takaamaa
perustoimeentulon turvaa työttömyyden aikana.
Vaikka pelkkä kansaneläke ei kovin paljon
parempaa turvaa anna kuin työmarkkinatuki, niin antaa se
kuitenkin vähän suuremman tuen ilman veroja. Sen
vuoksi vähimmäistoimena näiden pitkäaikaistyöttömien
tilanteen parantamiseksi edes vähän olen nyt ehdottamassa
työttömyyseläkkeen säilyttämistä ja
sen ehtojen lieventämistä kansaneläkelaissa.
Elikkä ehdotukseni on se, työttömyyseläkkeen
alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti kuitenkin, että edellytetään
15 vuoden työssäoloa, niin kuin työttömyyseläkkeessä yleensäkin,
ja toiseksi 5 vuotta työtä viimeisten 20 vuoden
aikana ennen työttömäksi joutumista.
Ed. Ihamäelle voin jo kertoa, että tästä sitten,
laitetaanko siihen "ennen työttömäksi
joutumista" tai jotain muuta, olen valmis keskustelemaan. Viimeisenä ehtona
on se, että tämä henkilö on
saanut vähintään 500 päivää työmarkkinatukea.
Elikkä tämä ei anna mitään
mahdollisuutta työnantajille keinotella sillä,
että irtisanotaan ihmisiä; kukaan ei suostu työpaikalla
siihen, että hän joutuisi olemaan ensin 500 päivää ja
sitten 200 päivää työmarkkinatuella
ja sitten saisi kansaneläkkeen. Tämä on
kyllä todella viimeinen perusturva, joka tällä esityksellä taattaisiin,
mutta se mielestäni on vähintä, mitä nyt
pitäisi tehdä tämän suuren eläkepaketin
yhteydessä. Tietysti nykyinen työttömyyseläkekin
olisi perusteltua säilyttää myöskin
50 ja sen jälkeen syntyneillä. Monelle 45 ja sen
jälkeen syntyneelle tämä kansaneläke
antaisi edes jonkinlaisen kohtuullisen toimeentulon.
Työmarkkinatuestakin moni on iloinen. Me teimme työttömyysturvalakiin
uuden 12 momentin voimaantulosäännökseen.
Erään henkilön papereiden perusteella
tämä onnistui, kun valiokunnassa ja virkamiesten
keskuudessa ymmärrettiin, miten monesta kohdasta ihminen
voi pudota väliin ja jäädä ilman
kaikkia tukia. Pelkästä työmarkkinatuestakin
voi ihminen olla todella iloinen. Meillähän on
ollut tilanne nimenomaan yrittäjien kohdalla, että jos
heillä työssäoloehto ei ole täyttynyt
ennen vuotta 96, he eivät ole voineet saada edes 55 vuotta
täytettyään työmarkkinatukea
ilman tarveharkintaa. Tämä siis voimaantulosäännöksellä korjattiin.
Mielestäni oli kyllä todella liikuttavaa,
kun perjantaina eräs tällainen henkilö soitti
ja kertoi, että rahat olivat tulleet tilille, siis 23 euroa
miinus verot päivässä, ja sanoi, että "Marjatta,
nyt meidän pitäisi juhlia". Tämän
kiitoksen haluan tänne eduskuntaankin tuoda, mutta sanon,
että kyllä meidän pitäisi kaiken
kaikkiaan hävetä, että me ajamme ihmisiä siihen
tilanteeseen, että heillä ei vuosikausiin ole
minkäänlaista omaa toimeentuloa ja sitten se,
mitä annetaan, on niin vähän, että sitä ei
voi pitää kohtuullisena. Työmarkkinatuki,
jos ihminen on yksinäinen, ei riitä perustoimeentulon
turvaan, vaan silloin aina joutuu käytännössä myöskin
toimeentulotukeen turvautumaan.
Toivon todella, että tämä voitaisiin
valiokunnassa hyväksyä, kun tämä suuri
eläkepaketti käsitellään.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen toivoi keskustelua tästä aloitteesta,
ja ilmoitan, että ed. Stenius-Kaukonen on tehnyt erinomaisen
kannatettavan aloitteen, jolla halutaan parantaa eläketurvaa.
Nimenomaan työttömyyseläkkeen poistaminen,
jos tämä tapahtuisi, olisi suuri vahinko nimenomaan kaikkein
pienimpiä eläkkeitä saavien osalta, jotenka
toivon, että aloite saa myönteisen jatkokäsittelyn
ja muutoinkin kansaneläkkeeseen, aivan kuten täällä perusteluissa
mainitaan, saataisiin tasokorotusta. Toivon, että se voisi
olla tuntuva ja että meillä yhteiskunnassa kansaneläke
säilytettäisiin siinä tarkoituksessa,
mitä varten se on alun perin ollut ihmisten toimeentulon
takaamisessa.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen puheenvuoronsa
alussa totesi, että on kateellinen siitä, että kukaan
aloitteen allekirjoittajista ei ole pyytänyt puheenvuoroa,
ja viittasi samalla (Ed. Stenius-Kaukonen: Salissa olevia tarkoitin!)
olevansa kateellinen siitä, että edellisen asiakohdan
osalta käytiin niin pitkä ja perusteellinen keskustelu.
Minulla oli tilaisuus kuunnella pääosa tuosta
keskustelusta työhuoneessa ja osittain loppua myös
tässä salissa. Ehkä näitä aloitteita
verrattaessa voi todeta sen, että ehkä turvallista
on, että paikalla eivät ole kaikki allekirjoittajat,
jotka mahdollisesti puheenvuorossaan peruvat allekirjoittamansa
aloitteen, niin kuin edellisen asian kohdalla näytti käyvän.
Kun ed. Stenius-Kaukonen verrattain perusteellisesti esitteli
tämän aloitteen, sen merkityksen ja vaikutukset,
totean pelkästään lyhyesti kannattavani
näitä ajatuksia. Toivottavasti tämä johtaa
valiokunnassa myönteiseen lopputulokseen.
Timo Ihamäki /kok:
Arvoisa puhemies! Meillähän on suuri eläkeremontti
käynnissä paraikaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
on käsitteillä eläkepaketti. Työttömyyseläke
ja yksilöllinen varhaiseläke on jo aikaisemmin
poistettu työttömyysturvalaissa ja ne nyt säädetään
myöskin poistettavaksi käsitteillä olevissa
laeissa. Olemme tämän asian jo hyväksyneet
muun muassa valtion eläkelaeissa. Työttömyysturvalaki, joka
astui voimaan 1.1.2003, on valmis, ja siinä tehdyt päätökset
pitäisi johdonmukaisesti tietysti viedä myöskin
muihin lakeihin. Tarkoitushan on varmistaa, että eläkkeet
voidaan myös jatkossa maksaa, ja jotta näin on,
on pidennettävä työssäoloaikaa
ja nostettava eläkeikää.
Totean, että Puron paketti, jonka pohjalta nämä uudistukset
tehdään, on kokonaisuus. Siinä on hyvää ja
huonoa, mutta se on kokonaisuus ja sillä varmistetaan,
että eläkkeet voidaan maksaa ja että myöskin
työnantajat ja työntekijät jaksavat ne
maksaa. Muun lainsäädännön avulla
on sitten hoidettava nämä pulmat, mitkä on
tässäkin aloitteessa esitetty.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen ikään
kuin haastoi tähän keskusteluun mukaan, ja siihen
mielelläni osallistunkin toteamalla sen, että jos
otetaan tältä kohta 16 vuotta kestäneeltä kansanedustajana toimimisen
ajalta semmoinen top ten -lista, kooste, eteen, niin siinä pitkäaikaistyöttömien
asia ja väliinputoamistapaukset ovat ehdottomasti mukana,
ja vaikka kuinka paljon ed. Stenius-Kaukonen ja kulloisetkin sosiaali-
ja työministerit ovat tehneet asioiden hyväksi
työtä, siitä huolimatta näitä muutostarpeita
on vaikka kuinka paljon. Itse asiassa järjestelmä synnyttää koko
ajan uusia tapauksia, kun aikaisempia korjataan tai järjestelmää muuten
rukataan.
Kun edustaja kysyi, voidaanko kannattaa, niin minä ilmoitan,
että minä kannatan tätä, kerrankin
ilman sarvia ja hampaita tänä päivänä.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Arvoisa puhemies! Minä lämpimästi
kiitän tästä kannatuksesta, jota olen
saanut ed. Polvelta ja ed. Pulliaiselta.
Ed. Ihamäelle toteaisin, että kansaneläkelaki ei
kuulunut Puron pakettiin ja valtion eläkelaissa tätä ei
ole vielä poistettu, vaan se on tulossa vasta seuraavaan
eduskuntaan, joten mitään estettä ei
tämän toteuttamiselle ole, varsinkaan kun tässä nimenomaan
todella vaikeimpia väliinputoajia halutaan auttaa.
Nämä henkilöt, joista puhun, ovat
sellaisia, että heillä on työelämää,
työuraa, takana. He ovat menneet 15-vuotiaana työhön,
ja 50-vuotiaana heillä on 35 työvuotta takana,
ja 55-vuotiaana heillä on 40 työvuotta takana.
Ed. Ihamäki, tällaisista henkilöistä on
usein kysymys näissä, jotka kuitenkin onnettomien
olosuhteiden seurauksena putoavat väliin.
Mainitsin henkilön, joka iloitsi siitä, että sai työmarkkinatuen,
kun oli 10 vuotta ollut ilman mitään. Esimerkiksi
tämä henkilö, vaikka hän on 44
syntynyt, ei voi saada työttömyyseläkettä nykysäännöillä juuri
sen takia, että hän oli yrittäjä, ja
sen takia katsotaan, että hän ei ole koskaan tehnyt
työtä työsuhteessa, eikä hän
olekaan tehnyt työsuhteessa. Mutta hän on tehnyt
koko elämänsä työtä,
ennen kuin sairauden takia joutui siitä luopumaan.
Timo Ihamäki /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan vielä ed. Stenius-Kaukoselle
ilmoittaa, että Puron paketti loi ne linjaukset, joiden
pohjalta tätä eläkeremonttia tehdään.
Puron paketti perustuu kolmikantaan, ja kolmikanta on tänä päivänä se
tabu, jonka ylitse ei näemmä voi kävellä.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Arvoisa puhemies! Vielä totean, että kansaneläkelaki
ei ollut Puron paketin osa. Se on tehty hallituksessa, ja sen vuoksi
juuri tältä osin olen tarkkaan miettinyt, ed.
Ihamäki, mitä lähden ehdottamaan.
Timo Ihamäki /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta ed. Stenius-Kaukoselle,
että myöskin kansaneläkelaki noudattaa
tätä linjausta, joka on Puron paketissa tehty.
Keskustelu päättyy.