4) Hallituksen esitys laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta
annetun lain 6 §:n muuttamisesta
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Nykyinen voimassa oleva kuntien kalleusluokituslaki
on säädetty alun alkaen jo vuonna 1973. Lain voimassaoloa
on jatkettu useita kertoja, ja käsittelyssämme
on taas lakiehdotus, jolla nykyistä kalleusluokituslakia
jatkettaisiin hallituksen esityksen mukaan neljällä vuodella.
Hallintovaliokunta on päätynyt ehdottamaan kahta
vuotta.
Arvoisa puhemies! On korostettava, että eduskunta on
useaan otteeseen edellyttänyt, että hallituksen
tulisi huolehtia siitä, että ryhdytään
sellaisiin lainvalmistelun toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat
kalleusluokitusjärjestelmästä luopumisen
kokonaan. Viimeksi tällainen lausuma on hyväksytty
edellisen kerran vuoden 1999 valtiopäivillä. Useista
eduskunnan lausumista ja mielenilmauksista huolimatta kalleusluokituslain osalta
ei ole ryhdytty toimiin, joilla tästä vanhentuneesta
järjestelmästä voitaisiin luopua.
Eduskunta on edellyttänyt myös selvitystä, viimeksi
vuoden 1999 valtiopäivillä. Näiden selvitysten
mukaan — valtiovarainministeriö on sellaisen toimittanut
vuoden 2001 lopussa — ei ole ikään kuin
löytynyt sopivaa, oikeaa ajankohtaa tästä järjestelmästä luopumiseen.
Tästä syystä ja käytännön
realiteetit tunnustaen lakia on jouduttu lykkäämään
myöhemmäksi, näin selvityksessä todetaan.
Siinä katsotaan myös, että kysymys on
myös taloudellisista asioista ja että tästä syystä olisi
syytä kytkeä kalleusluokituksesta luopuminen yhteen
laajemman sosiaalipoliittisen uudistuksen kanssa. Näin
ollen voisi olla paikallaan esimerkiksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa
ottaa asia esille ja kirjata selkeästi hallitusohjelmaan.
Hallintovaliokunta uudistaa, arvoisa puhemies, aiemman kannanottonsa,
että hallitus ei ole suhtautunut eduskunnan lausumaan asianmukaisella
tavalla eikä ole ryhtynyt sen johdosta riittäviin
toimenpiteisiin. Kalleusluokitusjärjestelmän säilyttämistä on
perusteltu myös valtiontaloudellisilla syillä.
Sosiaalietuuksien osalta sen on nykytasolla arvioitu merkitsevän
137:ää miljoonaa euroa, ja tästä pääosa,
118 miljoonaa euroa, tulee kansaneläkkeiden osuutena.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on ollut perustuslakivaliokunnassa
lausunnolla, ja myös perustuslakivaliokunta on katsonut,
että olisi syytä edelleen eduskunnan lausua selkeästi
tämän asian käsittelyn yhteydessä kantansa
siitä, että kalleusluokitusjärjestelmästä tulee
luopua. Hallintovaliokunta on asettanut takarajaksi vuoden 2005
lopun. Tätä koskeva lausumaehdotus on siis hallintovaliokunnan
mietinnössä.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on ollut käsittelyssään
yksimielinen ja on, niin kuin mietinnöstä käy
ilmi, suostunut puoltamaan lain voimassaoloajan jatkamista vuoden
2005 loppuun.
Pekka Ravi /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Valiokuntamme puheenjohtaja ed. Väistö kävi aika
seikkaperäisesti läpi tämän
hallintovaliokunnan mietinnön taustaa ja myöskin
tuon ehdotuksen, mutta muutama näkökulma tulkoon
nyt kuitenkin todetuksi.
Ensinnäkin tähän perusnäkemykseen
on äärettömän helppo yhtyä.
Todellakin on niin, että kuntien yleinen kalleusluokitusjärjestelmä ei
vastaa tämän päivän todellisuutta
ja on aikansa elänyt. Eduskunta on todella useassa eri
yhteydessä tämän tosiasian noteerannut
ja edellyttänyt toimenpiteitä tästä järjestelmästä luopumiseksi.
Valtiovarainministeriön selvitys vuodelta 2001 myöntää tämän
järjestelmän vanhentuneeksi ja toteaa aivan oikein,
ettei tätä järjestelmää tule
yrittää paikata panemalla paikkaa paikan päälle,
vaan oikea ratkaisu on todellakin tästä järjestelmästä kokonaan
luopuminen. Mutta sitten kun tämä periaate on
todettu, on tullut eteen se käytännön
ongelma, minkä puheenjohtaja Väistökin
totesi. Todetaan, että ei ole löytynyt sopivaa
ajankohtaa. Toinen syy on tietenkin se, että tästä järjestelmästä luopuminen
ei valtiontaloudellisesti ole neutraali vaan se merkitsee lisää kustannuksia.
Itse kun pohdin sitä sopivaa yhteyttä, missä tätä asiaa
olisi voitu tarkastella, niin alun perin ajattelin, että sellainen
olisi saattanut olla valtionosuusjärjestelmän
kokonaisuudistus, mutta perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä
tulin
kyllä vakuuttuneeksi siitä, että oikeampi
paikka on nimenomaan tämmöinen sosiaalipoliittinen
kokonaistarkastelu. Pidän täällä mietinnössä esille
nostettua ajatusta siitä, että tämä tarve
todettaisiin nyt todellakin seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa
ja sitten tämä laajempi sosiaalipoliittinen uudistus
ja tästä järjestelmästä luopuminen
kirjoitettaisiin hallitusohjelmaan, erittäin kannatettavana.
Huomionarvoista on myöskin se, että perustuslakivaliokunnan
lausunnossa kiinnitettiin huomiota tämän järjestelmän
aikansa eläneisyyteen ja siihen, että se ei todellakaan
vastaa myöskään perusoikeusuudistuksessa
todettua kansalaisten yhdenvertaisuuden vaatimusta tänä päivänä,
elikkä sieltäkin löytyy selvä ponnin
tästä järjestelmästä luopumiseksi.
Myöskin hallintovaliokunnan mietintöön
sisältyvä lausumaehdotus on kannatettava. Pidän perusteltuna
myöskin siinä määriteltyä aikajännettä.
Keskusteluissa oli esillä myöskin nopeampi aikataulu,
mutta kun otetaan huomioon se, että tähän
liittyy paitsi tästä yleisestä kalleusluokituksesta
säätelevän lain kumoaminen myös
kalleusluokituksen soveltamista tarkoittavien erityislakien läpikampaaminen,
niin silloin tämä aikajänne, joka tässä on
asetettu, on mielestäni perusteltu.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Kahdessa puheenvuorossa on kyllä suurin
osa kerrottu. Tosiaan tämä vanha kalleusluokitushan,
nykyinen järjestelmä, tämä laki,
tuli voimaan vuonna 73, ja nyt tätä on aina toistuvasti sitten
jatkettu. Nämä perustelut, joita tämän
lain jatkamiselle on annettu, ovat kyllä kestämättömiä.
Ongelmanahan tässä on se, että jos tästä kalleusluokitusjärjestelmästä luovuttaisiin,
niin silloin toisen kalleusluokan alueen asukkaille jouduttaisiin
maksamaan korkeampia sosiaalietuuksia, joihin muun muassa ed. Ravi
viittasi, ja ennen kaikkea kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta
kyllä tämä nykyinen tilanne on kestämätön.
Viittaan myös siihen, että jos ja kun ja toivottavasti
tosiaan tästä nykyisestä järjestelmästä luovutaan — siitähän
on myös valiokunnan yksimielisessä mietinnössä lausuma,
tästä ajankohdasta — niin totta kai se
nostaa julkisella puolella myös jonkin verran palkkoja
juuri toisen kalleusluokan alueella ja sitä kautta tietenkin
hiukan tulee kustannuksia myös kunnille. Toisaalta tätä ei
voi kuitenkaan siirtää jatkuvasti eteenpäin perustellen
vain näillä valtiontaloudellisilla näkökohdilla.
Eli kaiken kaikkiaan uskon, että hallitusneuvotteluissa
tätä asiaa käsitellään
ja sinne ohjelmaan sitten kirjataan ja hyväksytään
tämä asianomainen muutos.
Pertti Turtiainen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kolme hyvää puheenvuoroa
ollut aikaisemmin ja nyt tässä neljäs
valiokuntapuheenvuoro tavallaan tulee pidettyä.
Itse tämä asia: Tuntuu käsittämättömältä se, kun
vuonna 99 tätä päätettiin jatkaa
vuoteen 2003 asti, miksi ei tänä aikana ole mitään
tehty tämän asiaan eteenpäinviemiseksi.
Ei voi pelkästään vedota siihen, että valtiontaloudelliset
syyt ovat olleet tähän syynä, koska kaiken
aikaahan me kaikki tiedämme sen, että tässä nyt
on muutama semmoinen aika hyvä vuosi ollut ja liikkumavaraa
olisi ollut tämäkin asia hoitaa ainakin osittain.
Lähtökohtana tässä tietysti
pitää nähdä tämä yhdenvertaisuus,
mikä on perustuslakivaliokunnan lausuntoon liittyvä,
ja se, että tämä on aikansa elänyt,
mutta toisaalta pitää muistaa myös sekin,
että jos lähdetään tarkkaan,
sanotaan, kalleustarkasteluun valtakunnallisella tasolla, niin kyllähän
Pääkaupunkiseutu erottuu varsin selkeästi
tästä kokonaisuudesta, että se ei ihan
näin yksiselitteinen asia ole.
Kustannusvaikutuksia, mitkä valtiontalouteen tästä kohdentuvat,
jos tähän järjestelmään nyt
mennään, että määritetään
vain yksi kalleusluokitus, tätä 137 miljoonaa
euroa, josta Kelan osuus 118 miljoonaa euroa, ei pidä ihan
tarkastella pelkästään näin,
vaan kyllähän tämä toisaalta
sitten — viittaan työmarkkinajärjestöjen
kantaan, että heillä ei ole mitään
vastaan tähän asiaan liittyen — nostaa
palkkoja tietysti omalta osaltaan aika laillakin ja tuntuvasti,
ja sehän tuo taas verotuloja sitten kuntatalouteen osaltaan. Tämä todellinen
vaikutus ei ole kansantalouden kannalta ihan näin suuri.
Hallintovaliokunnan lausuma siitä, että viimeistään
vuoteen 2005 mennessä pitää siirtyä yhden
kalleusluokan järjestelmään, on ihan
kannatettava asia, ja se pitää hoitaa.
Pekka Ravi /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! On todellakin niin, että kun
aikanaan näitä kuntien kalleusluokituksia pyrittiin
tarkistamaan ja kun esitettiin kunnalle epäilyksiä siitä,
täyttävätkö ne ensimmäisen
kalleusluokituksen kriteerit, niin muistan, että aikanaan
Joensuussakin sitä erinomaisen suurella pontevuudella ryhdyttiin
vastustamaan, ja taustalla olivat nimenomaan kunnallistaloudelliset syyt.
Elikkä tämä kalleusluokituksen laskeminen
kaikilta seurausvaikutuksiltaan saattaa olla kunnallistalouden kannalta
kokonaisuutena tarkastellen jopa negatiivinen.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä on puhuttu
näistä kustannuksista, niin siinä on
oletettu, että kakkoskalleusluokasta kaikki siirtyvät
ykköseen, eikä tässä käytännössä ole
puhuttu mistään muusta kuin järjestelmästä luopumisesta.
Toki olisi käytännössä poliittinen itsemurha
kenenkään lähteä ehdottamaan,
että siirretään kaikki ykkösestä kakkoseen,
ja olemassa olevia etuja leikkaamaan. Käytännössä järjestelmästä luopuminen
voi tarkoittaa useammalla tavalla toimien lakimuutoksia. Mutta kun mietitään,
että eduskunta on todennut jo pitkään, kerta
toisensa jälkeen, että järjestelmästä tulisi luopua,
mutta yhä hyväksytään kerta
toisensa jälkeen, että sitä jatketaan,
niin miksi tätä esitystä ei hylätä?
Sen takia tätä esitystä ei hylätä,
koska se ei ole ratkaisu eikä vastaus kysymykseen, vaan ennen
kaikkea järjestelmän lakkauttamiseksi on kumottava
sen soveltamista tarkoittavien erityislakien säännökset.
Tämä laki ei sinänsä kumoa sitä järjestelmää,
vaikka tämä laki hylättäisiin, vaan
nimenomaan tätä järjestelmää ja
koeaikaa tulee jatkaa sen aikaa, että saadaan perusteellinen
valmistelutyö tehtyä erityislakien kumoamiseksi.
Yleiskeskustelu päättyy.