Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan säännönmukaisten eduskuntavaalien ajankohtaa siirrettäväksi maaliskuun kolmannesta sunnuntaista huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Jos vaalipäivä kuitenkin sattuisi pääsiäiseksi tai pääsiäispäivää seuraavaksi sunnuntaiksi, vaalipäivä olisi pääsiäistä edeltävä sunnuntai.

Eduskuntavaalien vaalipäivän muutoksella pyritään siihen, että mahdollisuudet käydä vaalikampanjaa ulkona olisivat säiden puolesta nykyistä miellyttävämmät, ja silloin siis ehdokkaat ja puolueet mutta myös äänestäjät, ja tämä on tärkeätä, palaan tähän vielä kohta uudelleen, voivat paremmin kampanjoida matalalla kynnyksellä ilman suuria kustannuksia julkisissa tiloissa, kaduilla, toreilla, että vanhanajan talkoo-, jalkatyö, tukijoiden jalkautuminen äänestäjien pariin on mukavampaa.

Julkisuudessa on sanottu, että tämä esitys, jolla on ollut täällä edustettujen puolueiden vankka tuki, perustuisi siihen, että me istuvat edustajat tai sellaiseksi pyrkivät olemme muuttuneet niin sokeriksi, että emme kestäisi maaliskuun ilmoja. Siitä ei ole kysymys. Kyllähän se, että meidät on tänne valittu, osoittaa, että me juuri olemme kestäneet huonojakin ilmoja, jos näin leikkisästi sanotaan. Mutta siitä näkökulmasta, mistä asiaa tässä jo äsken viriteltiin ja illalla puhutaan vielä lisää, oikeudenmukaisesta mahdollisuudesta kampanjoida, ei ole vähäistä, että vaalit käydään aikana, jolloin on todennäköisempää, että väki liikkuu iloisempana ulkona, katsoo eteenpäin eikä kumarru rännän takia alaspäin. Tästä on kysymys, ei meidän mukavuudenhalustamme.

Presidentinvaaleja niin ikään siirretään, sen takia että joulun välipäivät halutaan rauhoittaa perhettä ja uskonnollista ja muuta tilannetta varten. Kampanja siirtyy tammikuulle päin. Ja niin kuin täällä jo esille tuli, myös omaishoitajien osalta on paljon kaivattu muutos tulossa, niin että myös omaishoitaja voi osallistua kotiäänestykseen.

Ehdokastietojärjestelmään tehdään muutoksia tutkimus- ja tilastointisyistä, ja sen lisäksi vielä, kun tässä on menty kuntajakoja muuttamaan, nekin huomioidaan nyt tässä esityksessä.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2007 vaaleissa pönötettiin tuolla Oulun Rotuaarilla. Oli pakkasta parikymmentä astetta, vähän enemmänkin, ja vimmattu viima elikkä tuuli. Meitä oli 18 ehdokasta siellä seisomassa pakkasessa, ja kolme kansalaista siinä edessä paleli. Silloin minulta kysyttiin, mitäs meinaat näissä vaaleissa luvata. Minä sanoin, että minä en ole koskaan luvannut mitään enkä lupaa nytkään. "Syy, miksi et lupaa?" Minä sanoin, että kun mummo on kieltänyt: ei saa koskaan luvata sellaista, mitä varmasti ei voi täyttää. Siitä syystä en ole myöskään mennyt naimisiin koskaan. En voi mennä siis papin eteen ja pokkana sanoa, kun pappi kysyy, lupaatko rakastaa tätä naista, kunnes kuolema teidät erottaa. En voi sellaista tehdä, koska en voi sitä tietää. Sen vuoksi en myöskään vaaleissa koskaan luvannut mitään. Lupasin kuitenkin, että yritän puhua kaikki ympäri, että saataisiin vaalit inhimillisempään aikaan. Se olisi hienoa.

Hallitushan oli yhtä mieltä tästä muutoksesta jo vaalikauden alussa. Täytyy muistaa, että meillä on jossakin vaiheessa ollut myöskin eduskuntavaalit heinäkuussa. Se saattaa olla vähän huono aika kansalaisten nykyisten pitkien lomien aikaan ennen muuta. Mutta tämä on erinomaisen hyvä tulevaisuus, että näin tehdään. Minä rupesin sitten, kun tämä asia rupesi tulemaan selväksi, että nämä siirtyvät kuukaudella eteenpäin, tuolla kahvilassa pokkana sanomaan, että minäpä se taidankin saada Kalevaan sivun kokoisen ilmaisen mainoksen seuraavissa eduskuntavaaleissa. No, mistähän syystä? Minä sanoin, että satun täyttämään edellisenä torstaina 60 vuotta. Suunnitelma meni piirulla pieleen, täytänkin seuraavana torstaina.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä on kansanvallan kannalta erinomainen uudistus ja tuo tämmöiseen vaalityöhön kansalaisystävällisyyttä ja kustannustehokkuutta. Tä-mä on lisäksi erinomainen kompensaatio sosialidemokraateille siitä, että pyritään tähän päiväjärjestyksen edelliseen asiaan. Esimerkiksi siellä ed. Lyly Rajalan mainitsemalla Oulun Rotuaarilla minä olen aina siinä 20 asteen pakkasessa ja Rotuaarin viimassa säälinyt sosialidemokraattien asiakkaita, jotka saavat kylmää makkaraa ja kylmää hernerokkaa. (Ed. Lahtela: Saludo-kahvia!) Ja nyt, kun lämpötila nousee, se amplitudi, ympäristölämpötila sitten pienenee ja rokka ja makkaratkin pysyvät lämpiminä, niin että tämä on joka suhteessa mainio esitys.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! En malta olla leikillisesti sanomatta, että tämä hallituksen esitys sopii erittäin hyvin minulle sen takia, että se on minun syntymäpäiväni. Mutta jos vakavasti otetaan, tämä on varmasti aivan oikeanlainen ajallinen siirto. Totta kai nämä sääolosuhteet ja -perustelut merkitsevät jotain, mutta kun ajattelee sisällä pidettäviä vaalitilaisuuksia, niin kyllä kai niissäkin aika yleinen kokemus on, että aktiviteetti on paljon vähäisempää kuin joskus aikaisemmin. Eli se vaikutus ei ehkä ole niin suuri, vaikka se voisi periaatteessa sitä olla. Sen sijaan luulen, että muut yhteiskunnalliset riennot, uudenvuoden ympärillä ja joulun ympärillä tapahtuvat asiat, vaikuttavat vielä siellä tammi—helmikuun kaikenlaisessa valmistautumisessa vaaleihin. Siinä mielessä tämä huhtikuun ajankohta on taas sopiva väli hyvissä ajoin ennen vappua ja juhannusta. Ja miksei kevätaurinko voi aina virkistää mielipidettäkin. Kyllä siinä tämmöisiä taustoja jo on eli pelkästään positiivisia seikkoja.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä pakkanen paukkuu Kuopion torillakin, ja senpä takia tämä on erittäin kannatettava ja hyvä esitys. Mutta miksi ei saman tien sitten, varsinkin, kun vuosi 2015 on kyseessä, siirretä eduskuntavaaleja vielä eteenpäin aina siihen eurovaalien yhteyteen, jolloin saataisiin ihan kesälämpimissä tehdä yhtä aikaa kahdet vaalit? Onko vaalien yhdistämisestä ollut puhetta, ja voisiko sitä pohtia ainakin niinä vuosina, kun ne sattuvat yhtä aikaa? Siinä olisi myöskin sellainen etu, että me ymmärtäisimme ja äänestäjätkin ymmärtäisivät paremmin sen, kuinka suuri merkitys ja vaikutus kansallisella ja eurooppalaisella politiikalla on keskenään.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jatkan ed. Elsi Kataisen linjalla. On oikein hyvä, että eduskuntavaaleja siirretään vähän lämpimämpään ajankohtaan, vaikka viime vaaleista en kyllä pysty säätilasta Etelä-Savon osalta sanomaan mitään. Vaalikampanja oli sen verran vauhdikas, että pakkaslukemat eivät jääneet mieleen. Mutta varmasti juuri sen äänestäjän ja vaaleihin osallistujan kannalta lämpimämmät olosuhteet ovat paremmat. Siksi haluaisinkin kysyä ministeriltä, miksi vaalipäiväksi päätyi juuri 17.4. Miksi ei esimerkiksi joku toukokuun päivä, jolloin olisi vielä kauniimpaa?

Kollega Rajalaa haluan lohduttaa ja kannustaa sillä, että aivan hyvin hän voi suunnitella avioliittoa, sillä pappi tai tuomari ei pyydä häntä lupaamaan yhtään mitään, vaan kysymys kuuluu: "Tahdotko?"

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Toivottavasti ed. Rajala kuulee tämän viestin.

Puhemies! Pyysin siinä vaiheessa puheenvuoron, kun ei ollut sosialidemokraattien kansanedustajan varaamaa puheenvuoroa, ja ajattelin, ettei sitten kenellekään, joka seuraa keskustelua netistä, vaan jää sellainen kuva, etteivätkö sosialidemokraatit olisi kerrankin, kun hallitukselta tulee hyvä esitys, sen takana. Sitten me voimme keskustella loputtomiin siitä, onko huhtikuun loppu vai toukokuun alku se hyvä aika. Nyt on päädytty tähän, ja se uskoakseni varmaan sopii sosialidemokraateille. Haluan myöskin uskoa, että sillä on myönteinen vaikutus eduskuntavaaliehdokkaitten, taustajoukkojen ja kansalaisten väliseen kanssakäymiseen. Meitä on täällä paljon kansanedustajia, jotka ovat käyneet kuudet, seitsemät vaalit milloin minkäkinlaisessa pakkasessa ja myrskyssä. On varmaan parempi ilma sitten huhtikuun loppupuolella.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Aikanaan, kun kuulin tästä, että siirretään kuukaudella eteenpäin eduskuntavaaleja keväällä, ajattelin, että sehän on huuhaajuttu, koska silloinhan jotkut perustelivat, että on niin kylmät ilmat, että ei kärsi tuolla vaalikentillä ja turuilla ja toreilla olla. On muka kylmää.

Kun itse olen tuossa kanssa useammat vaalit ollut ja muistan kokemuksia, niin jossakin Joensuun kävelykadulla tai Nurmeksen torilla pahimmillaan oli 37 astetta pakkasta, ja kyllä sieltä karsiutui osa ehdokasporukkaa pois. Ei siellä kävelykadulla hyvin montaa näkynyt, taisin jopa Joensuussa olla yksinäni, kun kova viima iski, mutta ihmiset sentään tulivat sinne.

Sen takia minä väitän että nyt, kun tätä siirretään eteenpäin, tänne tulee huonompaa porukkaa. Nimittäin luonnonvalintahan toimii sillä tavalla, että jos ihmiset eivät joissakin olosuhteissa pysty olemaan, niin hehän väistyvät lämpimiin olotiloihin. Tämä sali on ilmeisesti hyvin karaistunutta porukkaa, ainakin jos useammat vaalit on tullut läpi. Sen takia vaaleja pitäisi minusta päinvastoin siirtää kuukaudella aikaisemmaksi, pantaisiin vielä helmikuulle, koska silloinhan ne tuiskut ja tuulet ja hyvät pakkasetkin sattuvat vielä olemaan, kun maaliskuussa tahtovat pakkaset jo vähän laimeta. Kyse on nimittäin siitä, jotta mehän tarvitsemme tänne niitä karaistuneita suomalaisia edustajia, jotka tuulessa ja tuiskussa pystyvät toimimaan.

Sitten tämä ed. Pulliaisen heitto siitä, että demareilla on kylmät makkarat ja kylmät sopat ja haaleat Saludot. Minulla itselläni semmoista ei satu olemaan, kun minä olen paljon tämän puuenergian kannalla. Aina on peräkärry halkoja täynnä, iskettiin soppatykkiin niin paljon halkoja alle, että se joskus sattui vahingossa jopa pohjaankin palamaan, kun liian innokkaasti laitettiin. (Ed. Pulliainen: Kaikki eivät ole esalahteloita!) Ja kahvikin poltti suuta. Siinä mielessä tämä ongelma on ratkaistavissa, että ei ainakaan tämän ed. Pulliaisen esityksen perusteella pitäisi missään tapauksessa siirtää näitä vaaleja maaliskuuhun. Vielä hullumpi ajatus on, että toukokuuhun. Silloin pohjoiskarjalaiset ihmiset lähtevät jo mökeille, haukia kuvettamaan ja verkonlaskuun järville eivätkä he jouda äänestämään. Ja se 65 prosentin äänimäärä laskisi vielä siitä, koska hehän lähtevät omiin harrastuksiinsa. Sen takia, kun on oikein kylmä ja karu aika, eihän silloin lähdetä mihinkään. Silloinhan joutaa miettimään ja katselemaan niitä komeita lupauksia niistä läpysköistä, että mitähän nämä ehdokkaat lupasivat, ja sitten lähdetään mahdollisesti äänestämään, jos sattuu aurinkoinen päivä. Minulle kyllä käy tämäkin, mutta mieluummin siirtäisin kuukaudella aikaisemmaksi, siis helmikuuhun.

Merja  Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on hallitukselta erittäin hyvä esitys, jota ministeri Brax perusteli erinomaisesti.

Toivotaan, että vaalipäivän muutos maaliskuulta huhtikuulle aiheuttaa sen, että mahdollisimman monet ihmiset lähtevät äänestämään ja saadaan se äänestysprosentti kohoamaan.

Täytyy ihan muistella sitä, että kun itsekin olin pakkasessa, miinus 30 astetta, tekemässä vaalityötä, niin ei siellä aina monta minuuttia pystynyt olemaan yhtä mittaa, kun piti jo mennä kauppaan sisälle lämmittelemään ja sitten tulla takaisin jakamaan soppaa.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten moni täällä on jo todennut, kansanvallan näkökulmasta muun muassa tämä äänestysajan muutos on monella tavalla kannatettava ja oikea. On helppo yhtyä ed. Kuusiston näkemykseen siitä, että oleellista on se, että ihmiset tuntisivat tarvetta vaikuttaa politiikassa, äänestää. Toivon mukaan tämä äänestysajan muutos nyt sitten omalta osaltaan on parantamassa tätä äänestysaktiivisuutta.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Tietysti jos politiikka on kiinnostavaa ja ihmiset kokevat, että vaaleihin osallistumisella aidosti voi vaikuttaa yhteiskuntaan, se on paras tapa nostaa äänestysaktiivisuutta. Mutta kyllä vaalien ajankohdallakin on merkitystä. Täällä on tullut esille se, että ei saa olla liian kylmä, mutta muistan eräätkin eurovaalit, jolloin oli sellainen helle, että kaikki olivat Hietsussa ottamassa aurinkoa ja unohtivat mennä äänestämään, että ei saa olla myöskään liian hyvä ilma, joten ehkä tämä kuukaudella siirtäminen on kompromissi niiden välillä, että ei ole liian kylmä mutta ei myöskään liian hyvä ilma.

Täällä nyt kaikki ovat muistelleet erinäisiä vaaleja. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa, kun alkoi siinä puolen päivän jälkeen sataa nyrkin kokoisia räntähiutaleita, kyllä sen kuulemma vaalipaikoillakin näki, että aktiivisuus oli hyvää vauhtia nousussa mutta putosi kokonaan. Siinä mielessä tämä on minusta ihan järkevää. Meidän pitää pyrkiä siihen, että ihmisillä ei ole liian suurta kynnystä lähteä äänestämään. Se on kyllä kaikkien meidän etu ja ennen muuta demokratian etu.

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa puhemies! Vain esitettyihin kysymyksiin vastaukset.

Ed. Elsi Katainen kysyi vaalien yhdistämisestä. On sovittu ja kaikille puolueille ilmoitettukin, että oikeusministeriö tekee hyvissä ajoin ennen vaaleja hallitusneuvotteluja varten käytettäväksi arvion eri kombinaatioista, eri vaalien yhdistämismahdollisuuksista. Eurovaalien osalta siellä on tällä hetkellä tämmöinen kiusallinen liikkuva tila, että komissio on väläytellyt ja muun muassa niin sanotussa Tukholman ohjelmassa mietitään eurovaalipäivän muuttamista toukokuulle, mutta sille on ollut myös vastustusta. Se tekee myös tämän tulevaisuuden tunnetun ennustamisen hankalaksi. Mutta kaikki nämä eri konstellaatiot arvioidaan, ja sitten hallitusneuvotteluissa voidaan miettiä, koska joka tapauksessa on nyt selvää, että nämä seuraavat vaalit esitetään käytäväksi nyt sitten huhtikuussa ja sitten keritään miettiä muuta.

Toukokuun osalta siellä on helatorstai, vappu, sitten on aika paljon työpaikkojen ja koulujen opiskelijoitten erilaisia ekskursioita, harjoitteluaikoja ja muuta. Toukokuu on hirveän paljon rikkinäisempi, puhumattakaan, että joskus silloin saattavat olla ne kesän ainoat hienot viikot.

Jos puhemies sallii, niin Eeva Kilven sanoja kuitenkin lainatakseni huhtikuukin voi joskus olla paha. Muistaakseni se runo menee jotenkin niin, että huhtikuu, sataa lunta alhaalta ylöspäin, kun ei piru muuta keksinyt.