Täysistunnon pöytäkirja 20/2012 vp

PTK 20/2012 vp

20. TORSTAINA 8. MAALISKUUTA 2012 kello 16.09

Tarkistettu versio 2.0

Eduskuntavaalien vaalipiirijako

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Nykyinen eduskuntavaaleissa sovellettava vaalipiirijako ei kohtele suomalaisia tasavertaisesti. Järjestely, jossa joillakin alueilla vain suurimmilla puolueilla on käytännössä mahdollisuus saada oma ehdokkaansa läpi ilman vaaliliittoa, ei toteuta demokratian henkeä. Eilen sovittu uudistus Itä-Suomen vaalipiirijaon muuttamisesta ei riittävästi korjaa tätä vaalijärjestelmämme epäkohtaa.

Viime eduskuntavaaleissa Satakunnan vaalipiirissä äänikynnys nousi jo yli 10 prosenttiin. Vuonna 87 Satakunnasta valittiin 13 kansanedustajaa, viime kevään eduskuntavaaleissa edustajia valittiin enää 9. Vuoden 2015 vaaleissa valittavien edustajien määrä saattaa laskea jo 8:aan. Nykyinen vaalipiirijako Satakunnassa ylläpitää siis rakenteellista harvainvaltaa järjestelmän suosiessa suuria puolueita. Kysynkin oikeusministeri Henrikssonilta: millä perusteilla eilen sovitussa vaalipiiriuudistuksessa puututtiin pelkästään Itä-Suomen vaalipiireihin ja jätettiin muut järjestelmän epäkohdat korjaamatta?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Tässä on koko hallituksen päätöksestä kysymys. Voisin todeta sen, että suhteellisuus selvästi paranee nyt, kun Itä-Suomessa yhdistetään vaalipiirit niin, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala yhdistyvät ja Etelä-Savo ja Kymi yhdistyvät. Näin ollen tämä piilevä äänikynnys alenee huomattavasti, ja se on tässä se pääasia. Suhteellisuus toteutuu tässä tämän jälkeen paljon paremmin kuin mitä nyt on ollut tilanne.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä on surullista hallitusvallan käyttöä. Viime vaalikaudella silloisen oikeusministerin Tuija Braxin johdolla neuvoteltiin hyvä ratkaisu, joka ei kelvannut SDP:lle. Se olisi toteuttanut suhteellisuutta paljon paremmin. Nyt hallitus sanelee jälleen, miten pitää tehdä. Vain kaksi lyödään yhteen kysymättä keneltäkään mitään, jättämällä parlamentaarinen oppositio valmistelun ulkopuolelle. Tämä on satavuotisessa Suomen historiassa täysin ennenkuulumatonta. Tämän jälkeen Satakunta, Lappi ja Keski-Suomi jäävät vielä korkean kynnyksen alle, mutta voimmeko me edes kuvitella sellaista päivää, että Keski-Suomi vaikka yhdistettäisiin Vaasaan ja siten heikennettäisiin RKP:n asemaa? Emme voi edes kuvitella sitä. Miksi tästä parlamentaarisesta periaatteesta poikettiin, niin että oppositio jätettiin täysin tämän valmistelun ulkopuolelle?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Täysin historiallista on se, että on saatu tehtyä päätös vaalipiirijaon muuttamisesta. (Naurua) Viimeiset 30 vuotta sitä on yritetty, vai 35 vuotta, ja syystä tai toisesta siitä ei ole koskaan päätöksiä saatu ennen eilistä päivää.

On totta, että meillä on tämän Itä-Suomen uudistuksen jälkeenkin ongelma-alueita, kuten Satakunta. Sitten toisaalta toisenlainen ongelma on Uusimaa. Eli jos halutaan esimerkiksi saada tasasuuruisempia ja suhteellisuutta tasaisesti toteuttavia vaalipiirejä, niin tätä alhaisen äänikynnyksen aluetta pitäisi myös tarkastella. Mutta eilen pääsimme lopputulokseen siinä, että kaikkein eniten haitallinen ongelma pystyttiin poistamaan, eli itäsuomalaisilla äänestäjillä on nyt yhdenvertaiset demokraattiset oikeudet kuin valtaosalla muita suomalaisia.

Tähän saakka ongelma on ollut se, että Itä-Suomessa on pitänyt saada jopa 14 prosenttia äänistä, että puolue saa yhden kansanedustajan paikan. Se ei ole oikein, se on ollut erittäin väärin. (Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) Muutos on ollut tähän saakka vaikeata. Eilen saatiin hyvä päänavaus muutokselle.

Mari Kiviniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministerin muisti hieman pätkii. Kyllä päästiin vaalipiiriuudistuksesta edellisen hallituksen aikana yhteisymmärrykseen, ja ero tähän nyt tehtyyn uudistukseen oli siinä, että se oli kokonaisuudistus, ja myös siinä, että sitä valmisteltiin parlamentaarisesti. Hallitus on muutenkin heittämässä syrjään kokonaan tällaisen sovittelevan parlamentaarisen valmistelun: keskittää, pakottaa ja sanelee. Ja vaarana on tietenkin, että tällä tavalla toteutettuna käy niin, että Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti tuolla Itä-Suomessa, ihmisten äänestysaktiivisuus entisestään heikkenee, kun käy niin, että edustajat jatkossa todennäköisesti valitaan vain näistä suurista kaupungeista. Mutta on myös ennenkuulumatonta se, että hallitus tällä tavalla valmistellen tekee ikään kuin itselleen, hallitukselle, sopivaa vaalipiiriuudistusta, kun unohtaa kokonaan opposition. (Markku Rossi: Ja hajottaa Savon samalla!) Kyllähän meillä tällaisista esimerkkejä on, vaikkapa itä-naapurista.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Minusta on aivan käsittämätöntä, jos joku vastustaa sitä, että itäsuomalaisille annetaan yhdenvertaiset demokraattiset oikeudet, eli väittää, että tämä nykytilanne olisi parempi, missä eteläsavolaiset äänestäjät joutuvat tilanteeseen, missä liki 14 prosenttia, vai oliko se jo yli 14 prosenttia, pitää puolueen saada, että saa yhden kansanedustajan. Uudellamaalla tarvitsee saada noin 3 prosentin kannatuksen, jotta saa yhden kansanedustajan. Tämä ei ole missään suhteessa kohtuullisuuteen, tämä nykytilanne. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa on ihan vastaavanlaiset ongelmat. Jos tätä nykyjärjestelmää joku puolustaa, niin kyllä minä kerta kaikkiaan ihmettelen — siis kerta kaikkiaan ihmettelen, millä perusteella voidaan puolustaa nykyjärjestelmää. Nyt tämä ongelma on poistettu. Kaikki ongelmat eivät ole Suomesta poistuneet vaalipiiriuudistelmankaan osalta, mutta iso osa ongelmista poistuu. Itäsuomalaisilla on nyt paremmat demokraattiset oikeudet kuin viimeisten vuosikymmenten aikana.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ei sitä kukaan vastusta, että tehdään oikeudenmukainen vaalilaki. Tässä on ex-ministeri Tuija Brax, jonka johdolla tehtiin parlamentaarinen työ, jonka pohjalta äänten suhteellisuus olisi parantunut aivan vallankumouksellisesti — vaikkei kokoomukselle tunnu se termi sopivan. Tämän te teitte, koska te pystyitte tekemään sen niin, että yhdistettiin kaksi vaalipiiriä. Mutta te ette pysty saattamaan Satakuntaa, Lappia ja Uuttamaata siihen muuten kuin perustuslain muutoksella, koska se menee niin isoksi. Onko Suomessa siirrytty sellaiseen aikaan, että hallitus piirtää vaalipiirien rajat?

Pääministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Niin kuin totesin, tätä on yritetty tehdä 30—35 vuotta. Se ei ole tähän mennessä onnistunut niin, että se olisi joskus laitettu myös täytäntöön. Nyt se onnistuu. Niin kuin totesin, tämän vaalikauden uudistukset ovat tässä, mutta seuraava hallitus sitten jatkaa tästä niitten ongelmien parissa, jotka vielä jäljelle jäivät.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Perustuslakia ja vaalilainsäädäntöä pitää muuttaa hyvin harkiten ja pitkäjänteisesti. Tältä osin on hyvä, että nyt on palattu tässä perusmallissa vanhaan, tuttuun, turvalliseen vaalipiirijärjestelmään vaikean, moniselkoisen viime kauden uuden keksinnön asemesta. On myös tarpeen, että kun väestörakenne muuttuu, niin ei vain kuntarakenne muutu vaan myös vaalipiirit tältä osin pistetään ajan tasalle. Tältä osin on tarve tehdä vaalipiiriuudistuksia. Kuitenkin näissä uudistuksissa on tärkeää se, että niissä kuullaan alueen omaa tahdonmuodostusta. Kysyn hallitukselta: Onko ensinnäkin nyt niin, että tällä vaalikaudella ei enää muita muutoksia tähän järjestelmään tule? Voiko hal- litus jo seuraavan hallituksen puolesta antaa lu- pauksen, että silloin kuullaan myös alueiden omaa tahdonmuodostusta?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Katainen, kakkoshallituksenkin puolesta ilmeisesti.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden aikana ei tule enää uusia uudistuksia tai muutoksia tähän vaalipiirijakoon. Se on nyt tässä. Seuraavan hallituksen puolesta en uskalla luvata yhtään mitään. Mutta kyllä me jokainen tunnistamme ne kipukohdat. Eli vastaava ongelma, mikä Itä-Suomessa on, näyttää muodostuvan tai jo muodostuneen Satakuntaan, Satakunnan vaalipiiriin. Ja sitten toinen on se, että täällä Uudellamaalla demokratia, jos voisi sanoa, toimii vähän liiankin hyvin, ainakin verrattuna muihin Suomen vaalipiireihin. Ja jos haluttaisiin, niin kuin aika moni haluaa, että on tasavertaiset oikeudet eli että puolue joutuu saamaan saman kannatusosuuden saadakseen yhden kansanedustajan paikan, niin sitten voi olla syytä jakaa Uudenmaan vaalipiiriä niin, että äänikynnys täällä ehkä hieman nousisi. Mutta katsotaan, se on sitten seuraavan hallituksen murhe, kuinka siinä edetään.

Mari Kiviniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri ei tunnu muistavan sitä, että viime kaudella päästiin sopuun ja tehtiin aivan kelpo malli vaalipiiriuudistukseksi. Nyt väititte tässä, että tässä kaikki ovat vastustamassa kokonaan tätä uudistamista. Me osoitimme viime vaalikaudella, että me haluamme löytää toimivan mallin. Mutta nyt kun hallitus löysi keskenään tällaisen epäkelvon mallin, niin pitää myös osata kantaa vastuu siitä, kun kritiikkiä tulee siitä, että ei tehdä järkevää, toimintakykyistä vaalipiiriuudistusta. Tästä tässä, arvoisa pääministeri, on kyse, ja on kyse myös siitä, että ei voi olla niin, että näin isoissa asioissa ikään kuin jokainen hallitus voi sitten uudella vaalikaudella tehdä mitä sattuu näille vaalipiireille. Siihenhän tämä saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa. Eli hallitus on nyt myöskin, koska tämä ilmeisesti oli hallituskysymys vihreille, pienen kiristyksen ja sitten kokoomuksen pakottamisen jälkeen tällaisen epäkelvon ratkaisun löytänyt (Markku Rossi: Vihreät kiristivät!).

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Joo, se pitää paikkansa, viime hallituskaudella löydettiin ratkaisu. Tämän nyt saavutetun ratkaisun etu on se, että tässä pitäydytään perinteisessä vaalipiirissä ja se on yksinkertaisempi — se on kiistatta yksinkertaisempi — ratkaisu. Viime vaalikaudella löydetty ratkaisu oli myös loogisesti toimiva ratkaisu mutta jokseenkin monimutkainen.

Mutta olen kyllä edustaja Kiviniemen kanssa siitä ihan samaa mieltä, että ei meillä voida mennä semmoiseen systeemiin, jossa joka hallitus muuttaa periaatteita tai vaalipiirejä. (Välihuutoja) Sen takia tämä hallitus teki tämän ratkaisun, joka on yksinkertainen. Se vahvistaa suhteellisuutta, tuo itäsuomalaisille huomattavasti paremmat demokraattiset oikeudet, eli äänikynnys laskee, ja näin ollen tämän nykyjärjestelmän puolustamisessa ei ole oikeastaan mitään arvoa.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että vaalipiiriuudistuksessa moni edustajakin kysyy ne kolme klassista kysymystä: Miten minulle käy? Miten minulle käy? Miten minulle käy? (Timo Soini: No, miten siinä käy?) Ymmärrän kyllä, että tämä koskee myös eräitä satakuntalaisia edustajia. Mutta onko hallitus ottanut huomioon, että liian suuret vaalipiirit voivat nostaa kynnystä asettua ehdolle ja nostaa kampanjakuluja aivan kohtuuttomasti? Näin ei varmaankaan käy nyt Itä-Suomessa, mutta Länsi-Suomessa näin olisi epäilemättä käynyt. Jotta niin ei jatkossa olisi myöskään Uudellamaalla, niin aikooko hallitus vielä tällä vaalikaudella edistää Uudenmaan vaalipiirin jakamista?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Vaalipiiriuudistukset ovat tämän hallituksen osalta tässä, eli uusia ratkaisuja ei tällä vaalikaudella tulla tekemään. Varmastikin, kun vaalipiirit muuttuvat, myös vaaleja käydään vähän toisella tavalla, eli ihmiset keskittyvät varmasti joillekin alueille, niin kuin tapahtuu jo tälläkin hetkellä eri vaalipiireissä. Sitähän ei lainsäätäjä, ei mikään hallitus, voi sanoa, mitenkä vaaleja pitää käydä, jokainen ehdokas sen omalta osaltaan ratkaisee. Mutta vaalipiirimuutokset johtavat luonnollisesti siihen, että katsotaan, miten vaaleja on tarkoituksenmukaisinta käydä uudessa, laajenevassa vaalipiirissä. Kyllä tämä elämä tämän kantaa ja kestää, ei tässä mitään fataalia tapahdu.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.