Sauli Ahvenjärvi /kd:
Arvoisa puhemies! Nykyinen eduskuntavaaleissa sovellettava
vaalipiirijako ei kohtele suomalaisia tasavertaisesti. Järjestely,
jossa joillakin alueilla vain suurimmilla puolueilla on käytännössä mahdollisuus
saada oma ehdokkaansa läpi ilman vaaliliittoa, ei toteuta
demokratian henkeä. Eilen sovittu uudistus Itä-Suomen
vaalipiirijaon muuttamisesta ei riittävästi korjaa
tätä vaalijärjestelmämme epäkohtaa.
Viime eduskuntavaaleissa Satakunnan vaalipiirissä äänikynnys
nousi jo yli 10 prosenttiin. Vuonna 87 Satakunnasta valittiin 13
kansanedustajaa, viime kevään eduskuntavaaleissa
edustajia valittiin enää 9. Vuoden 2015 vaaleissa
valittavien edustajien määrä saattaa
laskea jo 8:aan. Nykyinen vaalipiirijako Satakunnassa ylläpitää siis rakenteellista
harvainvaltaa järjestelmän suosiessa suuria puolueita.
Kysynkin oikeusministeri Henrikssonilta: millä perusteilla
eilen sovitussa vaalipiiriuudistuksessa puututtiin pelkästään
Itä-Suomen vaalipiireihin ja jätettiin muut järjestelmän
epäkohdat korjaamatta?
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Tässä on koko hallituksen päätöksestä kysymys.
Voisin todeta sen, että suhteellisuus selvästi
paranee nyt, kun Itä-Suomessa yhdistetään
vaalipiirit niin, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala
yhdistyvät ja Etelä-Savo ja Kymi yhdistyvät.
Näin ollen tämä piilevä äänikynnys
alenee huomattavasti, ja se on tässä se pääasia.
Suhteellisuus toteutuu tässä tämän
jälkeen paljon paremmin kuin mitä nyt on ollut
tilanne.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä on
surullista hallitusvallan käyttöä. Viime
vaalikaudella silloisen oikeusministerin Tuija Braxin johdolla neuvoteltiin
hyvä ratkaisu, joka ei kelvannut SDP:lle. Se olisi toteuttanut suhteellisuutta
paljon paremmin. Nyt hallitus sanelee jälleen, miten pitää tehdä.
Vain kaksi lyödään yhteen kysymättä keneltäkään
mitään, jättämällä parlamentaarinen
oppositio valmistelun ulkopuolelle. Tämä on satavuotisessa
Suomen historiassa täysin ennenkuulumatonta. Tämän
jälkeen Satakunta, Lappi ja Keski-Suomi jäävät vielä korkean
kynnyksen alle, mutta voimmeko me edes kuvitella sellaista päivää,
että Keski-Suomi vaikka yhdistettäisiin Vaasaan
ja siten heikennettäisiin RKP:n asemaa? Emme voi edes kuvitella
sitä. Miksi tästä parlamentaarisesta
periaatteesta poikettiin, niin että oppositio jätettiin täysin
tämän valmistelun ulkopuolelle?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Täysin historiallista on se,
että on saatu tehtyä päätös
vaalipiirijaon muuttamisesta. (Naurua) Viimeiset 30 vuotta sitä on
yritetty, vai 35 vuotta, ja syystä tai toisesta siitä ei
ole koskaan päätöksiä saatu
ennen eilistä päivää.
On totta, että meillä on tämän
Itä-Suomen uudistuksen jälkeenkin ongelma-alueita,
kuten Satakunta. Sitten toisaalta toisenlainen ongelma on Uusimaa.
Eli jos halutaan esimerkiksi saada tasasuuruisempia ja suhteellisuutta
tasaisesti toteuttavia vaalipiirejä, niin tätä alhaisen äänikynnyksen
aluetta pitäisi myös tarkastella. Mutta eilen pääsimme
lopputulokseen siinä, että kaikkein eniten haitallinen
ongelma pystyttiin poistamaan, eli itäsuomalaisilla äänestäjillä on
nyt yhdenvertaiset demokraattiset oikeudet kuin valtaosalla muita
suomalaisia.
Tähän saakka ongelma on ollut se, että Itä-Suomessa
on pitänyt saada jopa 14 prosenttia äänistä,
että puolue saa yhden kansanedustajan paikan. Se ei ole
oikein, se on ollut erittäin väärin. (Puhemies:
Nyt minuutti on täynnä!) Muutos on ollut tähän
saakka vaikeata. Eilen saatiin hyvä päänavaus
muutokselle.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministerin muisti hieman
pätkii. Kyllä päästiin vaalipiiriuudistuksesta
edellisen hallituksen aikana yhteisymmärrykseen, ja ero
tähän nyt tehtyyn uudistukseen oli siinä,
että se oli kokonaisuudistus, ja myös siinä,
että sitä valmisteltiin parlamentaarisesti. Hallitus
on muutenkin heittämässä syrjään
kokonaan tällaisen sovittelevan parlamentaarisen valmistelun:
keskittää, pakottaa ja sanelee. Ja vaarana on
tietenkin, että tällä tavalla toteutettuna
käy niin, että Itä- ja Pohjois-Suomessa,
erityisesti tuolla Itä-Suomessa, ihmisten äänestysaktiivisuus
entisestään heikkenee, kun käy niin,
että edustajat jatkossa todennäköisesti
valitaan vain näistä suurista kaupungeista. Mutta
on myös ennenkuulumatonta se, että hallitus tällä tavalla
valmistellen tekee ikään kuin itselleen, hallitukselle,
sopivaa vaalipiiriuudistusta, kun unohtaa kokonaan opposition. (Markku Rossi:
Ja hajottaa Savon samalla!) Kyllähän meillä tällaisista
esimerkkejä on, vaikkapa itä-naapurista.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Minusta on aivan käsittämätöntä, jos
joku vastustaa sitä, että itäsuomalaisille
annetaan yhdenvertaiset demokraattiset oikeudet, eli väittää,
että tämä nykytilanne olisi parempi,
missä eteläsavolaiset äänestäjät
joutuvat tilanteeseen, missä liki 14 prosenttia, vai oliko
se jo yli 14 prosenttia, pitää puolueen saada,
että saa yhden kansanedustajan. Uudellamaalla tarvitsee saada
noin 3 prosentin kannatuksen, jotta saa yhden kansanedustajan. Tämä ei
ole missään suhteessa kohtuullisuuteen, tämä nykytilanne.
Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa on ihan vastaavanlaiset ongelmat.
Jos tätä nykyjärjestelmää joku
puolustaa, niin kyllä minä kerta kaikkiaan ihmettelen — siis
kerta kaikkiaan ihmettelen, millä perusteella voidaan puolustaa
nykyjärjestelmää. Nyt tämä ongelma
on poistettu. Kaikki ongelmat eivät ole Suomesta poistuneet
vaalipiiriuudistelmankaan osalta, mutta iso osa ongelmista poistuu.
Itäsuomalaisilla on nyt paremmat demokraattiset oikeudet
kuin viimeisten vuosikymmenten aikana.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ei sitä kukaan vastusta, että tehdään
oikeudenmukainen vaalilaki. Tässä on ex-ministeri
Tuija Brax, jonka johdolla tehtiin parlamentaarinen työ,
jonka pohjalta äänten suhteellisuus olisi parantunut
aivan vallankumouksellisesti — vaikkei kokoomukselle tunnu
se termi sopivan. Tämän te teitte, koska te pystyitte
tekemään sen niin, että yhdistettiin
kaksi vaalipiiriä. Mutta te ette pysty saattamaan Satakuntaa,
Lappia ja Uuttamaata siihen muuten kuin perustuslain muutoksella,
koska se menee niin isoksi. Onko Suomessa siirrytty sellaiseen aikaan,
että hallitus piirtää vaalipiirien rajat?
Pääministeri Jyrki Katainen
Herra puhemies! Niin kuin totesin, tätä on
yritetty tehdä 30—35 vuotta. Se ei ole tähän
mennessä onnistunut niin, että se olisi joskus
laitettu myös täytäntöön.
Nyt se onnistuu. Niin kuin totesin, tämän vaalikauden
uudistukset ovat tässä, mutta seuraava hallitus
sitten jatkaa tästä niitten ongelmien parissa,
jotka vielä jäljelle jäivät.
Jouni Backman /sd:
Arvoisa puhemies! Perustuslakia ja vaalilainsäädäntöä pitää muuttaa hyvin
harkiten ja pitkäjänteisesti. Tältä osin
on hyvä, että nyt on palattu tässä perusmallissa
vanhaan, tuttuun, turvalliseen vaalipiirijärjestelmään vaikean,
moniselkoisen viime kauden uuden keksinnön asemesta. On
myös tarpeen, että kun väestörakenne
muuttuu, niin ei vain kuntarakenne muutu vaan myös vaalipiirit
tältä osin pistetään ajan tasalle.
Tältä osin on tarve tehdä vaalipiiriuudistuksia.
Kuitenkin näissä uudistuksissa on tärkeää se,
että niissä kuullaan alueen omaa tahdonmuodostusta.
Kysyn hallitukselta: Onko ensinnäkin nyt niin, että tällä vaalikaudella
ei enää muita muutoksia tähän
järjestelmään tule? Voiko hal- litus
jo seuraavan hallituksen puolesta antaa lu- pauksen, että silloin
kuullaan myös alueiden omaa tahdonmuodostusta?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministeri Katainen, kakkoshallituksenkin
puolesta ilmeisesti.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden aikana
ei tule enää uusia uudistuksia tai muutoksia tähän
vaalipiirijakoon. Se on nyt tässä. Seuraavan hallituksen puolesta
en uskalla luvata yhtään mitään.
Mutta kyllä me jokainen tunnistamme ne kipukohdat. Eli
vastaava ongelma, mikä Itä-Suomessa on, näyttää muodostuvan
tai jo muodostuneen Satakuntaan, Satakunnan vaalipiiriin. Ja sitten
toinen on se, että täällä Uudellamaalla
demokratia, jos voisi sanoa, toimii vähän liiankin
hyvin, ainakin verrattuna muihin Suomen vaalipiireihin. Ja jos haluttaisiin,
niin kuin aika moni haluaa, että on tasavertaiset oikeudet
eli että puolue joutuu saamaan saman kannatusosuuden saadakseen
yhden kansanedustajan paikan, niin sitten voi olla syytä jakaa
Uudenmaan vaalipiiriä niin, että äänikynnys
täällä ehkä hieman nousisi.
Mutta katsotaan, se on sitten seuraavan hallituksen murhe, kuinka
siinä edetään.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri ei tunnu muistavan
sitä, että viime kaudella päästiin
sopuun ja tehtiin aivan kelpo malli vaalipiiriuudistukseksi. Nyt
väititte tässä, että tässä kaikki
ovat vastustamassa kokonaan tätä uudistamista.
Me osoitimme viime vaalikaudella, että me haluamme löytää toimivan
mallin. Mutta nyt kun hallitus löysi keskenään
tällaisen epäkelvon mallin, niin pitää myös
osata kantaa vastuu siitä, kun kritiikkiä tulee
siitä, että ei tehdä järkevää,
toimintakykyistä vaalipiiriuudistusta. Tästä tässä,
arvoisa pääministeri, on kyse, ja on kyse myös
siitä, että ei voi olla niin, että näin isoissa
asioissa ikään kuin jokainen hallitus voi sitten
uudella vaalikaudella tehdä mitä sattuu näille
vaalipiireille. Siihenhän tämä saattaa
pahimmassa tapauksessa johtaa. Eli hallitus on nyt myöskin,
koska tämä ilmeisesti oli hallituskysymys vihreille,
pienen kiristyksen ja sitten kokoomuksen pakottamisen jälkeen
tällaisen epäkelvon ratkaisun löytänyt
(Markku Rossi: Vihreät kiristivät!).
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Joo, se pitää paikkansa,
viime hallituskaudella löydettiin ratkaisu. Tämän
nyt saavutetun ratkaisun etu on se, että tässä pitäydytään
perinteisessä vaalipiirissä ja se on yksinkertaisempi — se
on kiistatta yksinkertaisempi — ratkaisu. Viime vaalikaudella
löydetty ratkaisu oli myös loogisesti toimiva
ratkaisu mutta jokseenkin monimutkainen.
Mutta olen kyllä edustaja Kiviniemen kanssa siitä ihan
samaa mieltä, että ei meillä voida mennä semmoiseen
systeemiin, jossa joka hallitus muuttaa periaatteita tai vaalipiirejä.
(Välihuutoja) Sen takia tämä hallitus
teki tämän ratkaisun, joka on yksinkertainen.
Se vahvistaa suhteellisuutta, tuo itäsuomalaisille huomattavasti
paremmat demokraattiset oikeudet, eli äänikynnys
laskee, ja näin ollen tämän nykyjärjestelmän
puolustamisessa ei ole oikeastaan mitään arvoa.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että vaalipiiriuudistuksessa
moni edustajakin kysyy ne kolme klassista kysymystä: Miten
minulle käy? Miten minulle käy? Miten minulle
käy? (Timo Soini: No, miten siinä käy?)
Ymmärrän kyllä, että tämä koskee
myös eräitä satakuntalaisia edustajia.
Mutta onko hallitus ottanut huomioon, että liian suuret
vaalipiirit voivat nostaa kynnystä asettua ehdolle ja nostaa kampanjakuluja
aivan kohtuuttomasti? Näin ei varmaankaan käy
nyt Itä-Suomessa, mutta Länsi-Suomessa näin
olisi epäilemättä käynyt. Jotta niin
ei jatkossa olisi myöskään Uudellamaalla, niin
aikooko hallitus vielä tällä vaalikaudella edistää Uudenmaan
vaalipiirin jakamista?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Vaalipiiriuudistukset ovat tämän
hallituksen osalta tässä, eli uusia ratkaisuja
ei tällä vaalikaudella tulla tekemään.
Varmastikin, kun vaalipiirit muuttuvat, myös vaaleja käydään
vähän toisella tavalla, eli ihmiset keskittyvät
varmasti joillekin alueille, niin kuin tapahtuu jo tälläkin
hetkellä eri vaalipiireissä. Sitähän
ei lainsäätäjä, ei mikään
hallitus, voi sanoa, mitenkä vaaleja pitää käydä,
jokainen ehdokas sen omalta osaltaan ratkaisee. Mutta vaalipiirimuutokset johtavat
luonnollisesti siihen, että katsotaan, miten vaaleja on
tarkoituksenmukaisinta käydä uudessa, laajenevassa
vaalipiirissä. Kyllä tämä elämä tämän
kantaa ja kestää, ei tässä mitään
fataalia tapahdu.