Arvoisa puhemies! Minun kysymykseni koskee siis Acta-sopimusta eli Suomen jo allekirjoittamaa usean maan välistä väärennösten leviämistä ehkäisevää kauppasopimusta.

Taistelu piratismia vastaan on totta kai tärkeätä, mutta tämän sopimuksen valmistelu ja vaikutukset ovat herättäneet paljon huolta ja kysymyksiä kansalaisissa niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. Sopimusta kuvaa aika hyvin se, että sopimuksen raportoija europarlamentille irtisanoutui tehtävästään protestina valmistelun salailulle ja EU-komissio keskeytti sopimuksen vahvistamisen selvittääkseen, rikkooko sopimus EU-kansalaisten perusoikeuksia. Minä kysyisinkin teiltä, ministeri Stubb: onko Suomen kanta edelleen sopimuksen vahvistaminen, ja miten te vastaisitte kansalaisten huoleen sopimuksen vaikutuksista oikeusturvaan ja sananvapauteen?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kyseessähän on siis Acta-sopimus eli väärentämisen vastainen kauppasopimus, jonka Suomi on yhdessä 21 EU-jäsenmaan kanssa allekirjoittanut. Neuvotteluja on käyty pitkään. Siinä on ollut mukana myös meiltä sisältä viisi ministeriötä. On käyty erilaisia kuulemisia, ja myös eduskunta on ollut mukana tässä prosessissa. Kaiken tämän sanottuani komissio on oikeutetusti vienyt asian EU-tuomioistuimeen uudelleenarvioitavaksi. Me emme ole hallituksessa lopullista kantaa asiaan ottaneet vaan tulemme käsittelemään sitä huomenna EU-ministerivaliokunnassa, jossa ehdotan, että me lykkäämme tämän sopimuksen ratifiointia siihen saakka, kun EU-tuomioistuin on antanut oman lausuntonsa ja päätöksensä siitä, millaisia vaikutuksia tällä sopimuksella on.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. Hyvä, että sopimusta arvioidaan uudelleen, mutta miten te ministerinä ja sopimuksen hyvin tuntevana vastaatte kansalaisten huoleen siitä, miten tämä vaikuttaa oi-keusturvaan ja sananvapauteen? On esitetty huolta siitä, että Tullilla on oikeus takavarikoida tietotekniikkaa, on esitetty huolta siitä, että tämä vaikuttaa kehitysmaiden mahdollisuuksiin käyttää edullisempia rinnakkaislääkkeitä. Lista on pitkä, ja varmaan osittain ihmisten pelko ja nämä huolet tulevat siitä, että tämä prosessi ei ollut tarpeeksi avoin ja kansalaisyhteiskunta ei päässyt mukaan keskusteluun. Voitteko te sanoa jotain, mikä poistaa tämän huolen ihmisten mielestä, ministeri Stubb?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on todellakin väärentämisen vastainen sopimus, josta liikkuu erittäin paljon väärää tietoa tällä hetkellä. Tämä sopimus ei millään tavalla mahdollista sitä, että matkatavaroita viranomaiset takavarikoivat, ottavat kännykän haltuunsa tai tietokoneen. Sen takia meidän pitää jatkaa tätä julkista keskustelua, sen takia komissio jatkaa julkista keskustelua, ja sen takia tämä koko prosessi oikeastaan lykkääntyy ainakin vuodella, ehkä jopa puolellatoista vuodella. Lopullisen sinetinhän tähän tietysti Euroopan unionin puolelta antaa Euroopan parlamentti, mutta me etenemme aivan normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä, eli hallitus valmistelee esityksen, jonka valmistelua ei vielä ole aloitettu, koska tilanne on kesken, ja sen jälkeen eduskunta tästä loppujen lopuksi päättää. Mutta tästä liikkuu erittäin paljon väärää tietoa, valitettavasti.

Arvoisa puhemies! Todennäköisesti yksi syy siihen, että Acta-sopimuksesta liikkuu niin paljon ehkä ylimitoitettujakin pelkoja, on se, että sitä valmisteltiin vuosikausia täysin salassa, ja tästä salaisesta toiminnasta sekä valtioneuvosto, eduskunta että Euroopan parlamentti ovat moneen otteeseen huomauttaneet. Ainoa tapa puuttua tämänkaltaisiin huoliin vastaisuudessa on se, että kaikki tämänkaltai-set kansainväliset sopimukset valmistellaan mahdollisimman avoimesti. Kysyisinkin valtioneuvoston jäseniltä näkemystä siitä, miten turvataan, että merkittävissä kansainvälisissä sopimuksissa kansalaisilla ja parlamenteilla on riittävä mahdollisuus oikean tiedon saantiin.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Silloin kun neuvotellaan kansainvälisiä sopimuksia ja on ristiriitaisia intressejä, niin haetaan jatkuvasti tasapainoa sen välillä, miten avoimia kyseisissä neuvotteluissa voidaan olla, ja sitten sen välillä, miten voidaan saada omat tavoitteet läpi. Uskallan kuitenkin varovasti tässä tapauksessa väittää, että olemme edenneet aivan normaalilla tavalla eduskuntaa informoiden. Se varmistus loppupelissä tulee siitä, että nyt kun tästä on syntynyt pidemmälle menevä julkinen keskustelu, niin me etenemme aivan normaalilla tavalla, ja lopullisen päätöksen tekee eduskunta.

Haluan vielä yhden asian viestittää, ja se on se, että meidän analyysimme mukaan Suomen tai Euroopan unionin lainsäädäntöä ei tarvitse millään tavalla tiukentaa tai muuttaa tämän Acta-sopimuksen myötä. Kyse on todellakin siitä, että me varmistumme, että suomalaiset tekijänoikeudet ja muut turvataan.

Arvoisa puhemies! Sisällöllisesti tämä Acta-sopimus ei suoranaisesti määritä näitä immateriaalioikeuksia vaan ainoastaan niitten toteutumisen valvontaa, eikä se ilmeisesti Suomen lainsäädäntöön suoraan toisi merkittäviä muutoksia, mutta voi kyllä nähdä riskejä, aivan kuten edustaja Modigkin täällä, siinä, mikäli teknologia kehittyy nopeasti ja me sementoimme kansainvälisesti liian jäykäksi järjestelmän, jolla immateriaalioikeuksia valvotaan. On kuitenkin selvää, että musiikin ja elokuvien tekemisellä on voitava elää ja laillisesti, joten kysyisinkin nyt valtioneuvoston jäseniltä mielipidettä siitä, miten me voisimme edistää näitten laillisten jakelukanavien syntyä, etenkin verkkopohjaisten sellaisten, jotta tämä ongelma ylipäätään vähenisi.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Tärkeä keino siihen, että kulttuurin tekijät saavat toimeentulon työstään, on se, että heillä on helposti käytettäviä luvallisia kanavia, jota kautta tietoa, kulttuurielämyksiä saadaan otettua vastaan ja toisaalta niistä saadaan myös niistä kuuluva korvaus. Sen vuoksi me olemme ministeriössä pyrkineet edistämään kaikenlaisia hankkeita, joissa yritetään luoda entistä parempia kanavia siihen, miten musiikkia, miten elokuvia, erilaisia tiedostoja voi luvallisesti ladata ja niistä kohtuullinen korvaus tekijöille myös tuottaa. Spotify on esimerkki siitä, minkä tyyppisiä ratkaisuja pitää kehittää. Mutta sen sijaan minä en usko, että esimerkiksi se, että pyrittäisiin nettiä sensuroimaan, tuottaa tuloksia, vaan nimenomaan niiden positiivisten keinojen kautta pitää lähteä hakemaan ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että hallitus myös käsittelee tuota sisältöasiaa uudelleen, sillä itsekin, kun alkoi näkyä töihin tullessa spreijattuja Stop Acta! -merkkejä kaduilla, huomasin viimeistään silloin kansalaiskeskustelun käynnistyneen, ja kun tarkistin, niin eduskunnalla ei ole ollut asiaan mahdollisuutta ottaa kantaa yli vuoteen eli ei kertaakaan tämän eduskunnan aikana, ja ainakin sen takia, että suurelle valiokunnalle tulee tieto ja sitä kautta erikoisvaliokuntiin mahdollisuus asiaa käsitellä, on hyvä myös ehkä tilanteen päivittäminen.

Olisi mielenkiintoista myös miettiä sitä, että Suomi on puhunut paljon eurooppalaisen kasvun osuudessa digitaalisesta agendasta ja mahdollisuuksista tähän, ja kun huomataan, että on aika tahmeaa tämän asian edistäminen muun muassa näiltä osin, niin miten tästä voidaan kokonaisuudesta saada koppi, sillä totta kai tekijänoikeuksia tulee suojella, mutta eivätkö nämä keinot aika kovia ole, että voidaan ihminen kokonaan leikata verkosta pois epäilystä, vaikka sitten jälkeenpäin tulisi korvauksia? Monelle meistä päivittäinen yhteys nettiin on työn ja ihan henkilökohtaisenkin elämän kannalta lähes perusoikeus.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ensin noteeraan, että neljä asiaan perehtynyttä kysyjää ovat kaikki erittäin aktiivisia sekä Twitterin että Facebookin käyttäjiä. Kiitos kysymästä. Kaksi huomiota vastauksena:

Ensimmäinen väite siitä, että voidaan nettiyhteydet katkaista Actan perusteella, on minun mielestäni faktuaalisesti väärä, eli se kuuluu tähän osaan disinformaatiota, jota tällä hetkellä aika paljon tästä Actasta liikkuu. Sen takia siitä pitää keskustella.

Toinen kysymys: Kysyjä on täysin oikeassa digitaalisista sisämarkkinoista. Se on erittäin tärkeä kokonaisuus tällä hetkellä, joka parhaimmillaan toteutuessaan lisäisi Euroopan laajuista bkt:tä 4 prosentilla. Valitettavasti Yhdysvallat on meitä näissä digitaalikysymyksissä eli applikaatioissa ja muissa noin kymmenen vuotta edellä, ja sen takia olemme hallituksen puolelta vieneet asiaa eteenpäin muun muassa Eurooppa-neuvoston tasolle.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja myös tästä digitaalisen agendan nostamisesta keskusteluun, nimittäin sekä tämä että monet muut tekijät, jotka tulevat jatkossa vaikuttamaan erittäin merkittävästi viestinnän tulevaisuuteen, ovat itse asiassa jatkuvasti tekeillä, ja erityinen operaattori tässä on EU itse, jossa pyritään oman regulaation kautta parantamaan kansainvälisesti viestinnän tulevaisuutta, ja täällä on paljon isoja kysymyksiä, joissa on syytä olla hereillä. Olemme sekä pääministeri että minä viestintäministerinä ja eurooppaministeri olleet vahvasti mukana digitaalisen agendan kehityksessä, ja siellä on paljon sellaisia haasteita, joihin on hyvä etsiä valmisteltua kansallista linjaa, ja tekijänoikeudet eivät ole ainoita, vaan on monia, monia muita kysymyksiä, jotka tällä rintamalla ovat isoja tulevaisuuden kysymyksiä.