Kimmo Tiilikainen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt aloitteen työttömyysturvalain 4 luvun 6 §:n muuttamisesta, ja keskustan eduskuntaryhmä on tähän aloitteeseen yhtynyt. Aloitteen tarkoitus on antaa työttömälle ihmiselle nykyistä parempi mahdollisuus omalla aktiivisuudellaan kohentaa omaa talouttaan. Tämä toteutuu siten, että säädetään mahdollisuus työttömälle ansaita 300 euroa kuussa ilman, että työttömyysturva leikkautuu. Nykyisin noin puolet työttömistä saa myös asumistukea tai toimeentulotukea tai molempia, koska esimerkiksi pelkkä työmarkkinatuki ei elämiseen tahdo riittää. Saadakseen vaikkapa satasen toimeentulotukea työtön joutuu selvittämään tulonsa, menonsa, omaisuutensa, pankkitilinsä ja esittämään kuitteja ja perustelemaan kaikki tarpeensa. Siinähän sitä puuhaa riittää, mutta harvat toimeentulotukea mielellään hakevat, ja monet kokevat sen jopa nöyryyttävänä. Mielestäni olisi paljon parempi, että työtön voisi vastaavan ajan käyttää tekemällä pientäkin työtä, josta joku on valmis maksamaan, olkoon se työ sitten kiireapua työpaikoilla, naapurien tai tuttavien jelppaamista tai työtä järjestöissä korvausta vastaan. Se kertoo työttömälle, että häntä tarvitaan.

Mikä sitten estää työtöntä tekemästä näin nykyisin? Tällä hetkellä lyhytaikainenkin työ sinänsä kannattaa, koska saadusta palkasta vain puolet leikkautuu työttömyyskorvauksen menetyksenä. Mutta koska pienikin palkkatulo vaikuttaa asumistukeen tai toimeentulotukeen, esimerkiksi parinsadan tienestistä ei käyttöön jää kuin muutama kymppi. Kannattaako tehdä vaikka kolme päivää työtä ja kahlata läpi tukibyrokratia parinkympin vuoksi, sitä voi jokainen mielessään miettiä. Pahimmillaan muutamien päivien työnteko kesken työttömyysturvajakson johtaa rahojen loppumiseen kokonaan. Joskus nimittäin työttömyyskorvauksen uudelleenlaskenta ja maksatus vievät niin kauan, että korvaus viivästyy viikkoja. Milläs sen ajan elää? Kerran tämän kokeneen työttömän on todella vaikea lähteä toista kertaa lyhyisiin työkeikkoihin. Siitä taas seuraa se, että leviää käsitys, ettei työnteko kiinnostaisi työttömiä — tähän en usko. Tai toinen mahdollisuus työttömyysturvabyrokratian kokeneelle on sitten se, että pikku hommia tehdään pimeästi, ja se taas on osa harmaata taloutta.

Nykyinen järjestelmä siis passivoi ihmisiä. Se opettaa, että omat ponnistukset eivät kannata. Sen takia tarvitsemme uutta ajattelua ja uusia, konkreettisia toimia. Siksi työttömyysturvan ja palkkatulojen yhteensovitusta on uudistettava. Annetaan työttömälle mahdollisuus ansaita ihan päivänvalossa vaikka se 300 euroa kuussa ilman, että työttömyyskorvausta pienennetään. 300 euron lisätienesti olisi jo tuntuva kohennus monen työttömän talouteen, mutta ennen kaikkea uudistus olisi rohkaiseva viesti työttömille: Aktiivisuus palkitaan. Jos pystyt löytämään työtä vaikka yhtenä päivänä viikossa tai kuussa, voit kohentaa omaa talouttasi. Voit tuntea itsesi tarpeelliseksi, voit ylläpitää työkykyäsi sitä pidempää työsuhdetta etsiessä.

Kun tein tämän ehdotuksen julkisuuteen tammikuussa, sain todella runsaan palautevyöryn nimenomaan työttömiltä ja varsinkin työttömiltä, jotka tuolla toimeentulotukiluukulla joutuvat asioimaan. Palaute oli yksiselitteisen myönteinen. Toisaalta, kuten arvelinkin, myös teoriaherrat heräsivät ja alkoivat esittää laskelmia, että entäpä jos tämänkaltainen muutos tehdään, niin jos sitten palkkatulot sattuvat olemaan 900 tai 1 500 euron välillä osa-aikatyöstä, niin tuleeko tästä kannuste, joka kannustaa tekemään vähemmän töitä ja ottamaan sitten tämän korvauksen ja näin ja näin ja näin. Itse uskon siihen, että ani harva työssä oleva pystyy ensinnäkään omaa työaikaansa säätelemään niin tarkasti, että nyt haluaisinkin tehdä vaikka kolme tuntia viikossa vähemmän työtä ja jättäytyä mahdollisen työttömyysturvan varaan, ja kikkailemaan tuilla. Valtaosa ihmisistä, joilla on työ, tekee sitä työnantajan ohjeitten ja toiveitten mukaisesti, ja suurin osa ihmisistä, joilla työtä ei ole, varmasti haluaa sitä tehdä juuri sen kaltaisissa pätkissä kuin mahdollisuuksia on. Meidän lainsäätäjien tehtävä on tehdä työttömille mahdolliseksi työn vastaanottaminen lyhyissäkin pätkissä.

Keskustelua on herättänyt myös tämän 300 euron suojaosan suhde asumistukeen. Itse asiassa tuo 300 euroa on valittu juuri sen takia, että nykyiset asumistuen myöntämisohjeet kertovat selvästi, että alle 300 euron nousu tuloissa ei aiheuta asumistuen muutostarvetta, varsinkaan jos kyse ei ole pysyvästä tai jatkuvasta tulojen muutoksesta vaan tilapäisistä tulojen muutoksista.

Olen ilahtunut, että erittäin monien puolueitten edustajat — oikeastaan kaikista eduskuntaryhmistä — ovat kannattaneet tätä ajatusta, että työttömälle mahdollistetaan 300 euron tienaaminen ilman, että työttömyysturvaa aletaan leikata. Olen myös ilahtunut siitä, että nyt kun hallitus valmistautuu puolivälitarkasteluun, niin selvitysmiehet Soininvaara ja Vartiainen ehdottivat viime viikolla yhtenä ehdotuksena työnteon kannusteiksi juuri tämänkaltaista asiaa. Tosin he ehdottivat sitä ainoastaan työmarkkinatukea saaville, ja on toivottavaa, että hallitus edes tämän työmarkkinatukea saavien oikeuden toisi. Itse kyllä katson mieluummin, että tämä 300 euron ansaintamahdollisuus pitäisi sallia kaikille työttömille, sillä sen työkyvyn ylläpidon kannalta on sitä parempi, mitä nopeammin työttömyysjakson alkamisen jälkeen edes tilapäistä työtä pystyy tekemään, se on työkyvyn ylläpidon kannalta tärkeää — ei kannata odottaa niin pitkään, että työtön on tippunut pelkän työmarkkinatuen varaan.

Näitten syitten takia olemme tehneet lakialoitteen työttömyysturvalain 4 luvun 6 §:n muuttamisesta ja toivomme, että se saa myös hallitusryhmissä vipinää ja hallituksella on mahdollisuus puolivälitarkastelussa ottaa tästä onkeensa.

Itse asiassa tämä ehdotus on jo koeponnistettu. Viimeisen kahden vuoden aikana edellisen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan esityksestä on ollut voimassa laki, jossa sopimuspalokuntaan kuuluvien on mahdollista työttömyyden tai lomautuksen kohdatessa saada noita palokuntakorvauksia 300 euroon asti ilman, että työttömyysturva heikkenee. Tästä on erittäin hyvät kokemukset. Moni sopimuspalokuntalainen, joka on joutunut lomautetuksi tai työttömäksi, on tämän turvin pystynyt yhteiskunnalle hyödyllistä toimintaa jatkamaan, ja myöskään mitään ongelmia työmarkkinoihin liittyen ei tästä pienelle joukolle avatusta mahdollisuudesta ole ilmennyt. Sen takia olisi tarpeellista, että sama mahdollisuus avataan kaikille työttömille.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eilen uutisoitiin Kelan tutkimusosaston 11 tutkimusartikkelin ja tutkijoiden voimin siitä, että joka kymmenes suomalainen on joutunut rahapulan vuoksi tinkimään jopa lääkkeistä ja työttömyysturvan varassa elävillä rahat eivät riitä aina edes ruokaan. Vakava sairastuminen tai lyhytaikaista lääkehoitoa vaativa sairaus voi olla taloudellisesti kohtalokas etenkin työttömille.

Työttömyys- ja toimeentuloturvajärjestelmän pitäisi periaatteessa rakentua kannustamaan itsestä huolta pitämiseen, aktiivisena kansalaisena toimimiseen ja työttömyysturvan varassa elävien kohdalla siihen, että työn aktiivinen etsiminen on numero yksi ja koulutus- ja kuntoutustoimenpiteistä pidetään kiinni. On tutkitusti todettu, että jo kolmen kuukauden työttömyys passivoi, puhumattakaan pitkäaikaistyöttömistä.

Meillä on Suomessa nuorisotyöttömyys paikoitellen eräillä alueilla lähes 30 prosenttia. Tämä nuorisotyöttömyys, josta puhuttiin myöskin kyselytunnilla, on roihahtanut Euroopassa, mutta meillä on todella alueita Suomessa, joilla on todellisia vaikeuksia työllistää nuoria. Siksipä edes lyhytaikaisen työn tekemisen ja työn vastaanottamisen pitäisi olla kannustavampaa niin, että et menetä heti työttömyyspäivärahoja. Tekemätöntä työtä kyllä riittää esimerkiksi hoiva- ja hoitoalalla, puhumattakaan kolmannesta sektorista ja järjestötyöstä. Ennen kaikkea, kun olemme puhuneet työurista, olemme puhuneet siitä, että me tarvitsemme lisää työtunteja Suomeen. Siksipä keskustan eduskuntaryhmän tekemä lakialoite on tervetullut edistämään sitä ajatusta, että työn tekeminen ja työn vastaanottaminen olisi aina kannatettavaa. Työtön voisi siis ansaita enintään 30 euroa sovittelujakson aikana menettämättä korvauksiaan.

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti perusturvan tasosta. Voin yhtyä kyllä siihen ajatukseen, että perusturvan taso on heikohko ja jäänyt pahasti jälkeen yleisestä kustannusten tason noususta. Siksi tämä lakialoite on hyvä jäänmurtaja siinä, oikeansuuntainen siinä, että kannustetaan työntekijöitä, ja se tuo liikkumavaraa myöskin toimeentuloon työttömän kukkarossa, ja ennen kaikkea voimme myös säästää yhteiskunnan varoja ajattelemalla niin, että tämä vähentää mahdollisesti toimeentuloturvarahoituksen tarvetta.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa aloitteessa ehdotetaan, että työttömyysturvaetuuden sovittelussa otettaisiin käyttöön yleinen 300 euron suojaosa. Ideana on, kuten lakialoitteessa todetaan, että työtön voisi ansaita enintään 300 euroa sovittelujakson aikana ilman, että se vaikuttaisi työttömyysetuuden määrään. Näin voitaisiin aktivoida työttömiä, vähentää harmaata taloutta ja voitaisiin myös karsia turhaa byrokratiaa.

Tämä aloite ei ole lainkaan ensimmäinen laatuaan, ja voin sanoa, että me sosialidemokraatit olemme viime kaudella tehneet myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastaavan kaltaisen aloitteen. Tästä syystä tätä ajatusta on helppo tukea.

Arvoisa puhemies! Me tunnemme hyvin sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat. Niihin puututtiin myös vastikään valtioneuvoston kanslian julkaisemassa raportissa matalapalkkaisen työn edellytyksistä Suomessa. Raportissa on monia ajatuksia, joita olisi syytä kehittää pidemmällekin. Osalla toimista voidaan vahvistaa työn tarjonnan kannustimia esimerkiksi asumis-, toimeentulo- ja työmarkkinatuen ehtoja muuttamalla. Osalla toimista halutaan lisätä matalan tuottavuuden työn kysyntää muun muassa äitiyteen, työkyvyttömyyteen ja ikään liittyvien työnantajan kustannusten tasaamisen kautta. Minun ihmiskuvaani ei kuitenkaan sovi se, että jotkut työt ja niitä tekevät ihmiset jo lähtökohtaisesti luokitellaan huonommin tuottaviksi tai että aivan kategorisesti esimerkiksi iän perusteella palkka olisi muita heikompi. Mutta kuten sanottu, monia ajatuksia voidaan kehittää eteenpäin, ja näin pitää myös tehdä.

Raportissa todetaan myös, että työn vastaanottamisen kannustimet ovat tutkimusten valossa kehittyneet Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien keskimäärin hyvään suuntaan sekä sosiaaliturvaan että verotukseen tehtyjen muutosten ansiosta. Kuitenkin erityisryhmissä kannustimet toimivat heikosti esimerkiksi perheellisten ja yksinhuoltajien osalta. Heillä etuuksien supistamisen ja verojen nousun seurauksena työllistymisen taloudellinen hyöty jää vähäiseksi ja jopa olemattomaksi.

Mitään yhtä ratkaisua siihen, miten näihin ongelmiin vastataan, ei mielestäni ole olemassa — muutenhan me olisimme sen jo tehneet — mutta voimme tehdä yksittäisiä toimia, kuten hallitus on juuri nyt tehnyt esimerkiksi ottamalla toteuttaakseen niin sanotun joustavan hoitorahan. Tutkimusten mukaan nykyistä selvästi useampi vanhempi haluaisi tehdä osa-aikatyötä, mutta etenkin taloudelliset seikat estävät sen. Joustava hoitoraha yhdessä hoitoaikaan sidotun päivähoitomaksun kanssa avaa uusia mahdollisuuksia alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien työelämään siirtymiseen. Näin perheillä on taloudellinen mahdollisuus ja taloudellinen liikkumavara tehdä valintoja, joissa perhe- ja työelämä voidaan yhdistää hyvin. Tämä kaikki vaatii kuitenkin myös työelämään lainsäädäntöuudistuksia ja kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella, kun säädimme suojaosuutta vapaapalokuntalaisille, aivan kuten edustaja Tiilikainen tuossa äsken mainitsi, perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota siihen, että esitys lisää työttömien epätasa-arvoa. Perustuslakivaliokunnan mukaan työttömyysturvajärjestelmään tehtävät muutokset tulee toteuttaa niin, että työttömiä ei aseteta eri asemaan riippuen siitä, millaisesta toiminnasta heidän ansaitsemansa tulo on peräisin. Pelastustoimen lisäksi on olemassa muitakin vapaaehtoistöitä, jotka ovat vastaavalla tavalla esimerkiksi yhteiskunnan perustoimintojen kannalta tärkeitä. Ehdotettu sääntely muodostuu näin varsin pistemäiseksi, mikä ei perustuslain yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta ole täysin asianmukaista.

Kyllä nämä perustuslakivaliokunnan ajatukset ovat edelleen voimassa. Työttömyysturvajärjestelmää on tämän hallituksen aikana selkiytetty, ja tämä työ jatkuu edelleen. Työn vastaanottamisen helpottaminen on nähtävä investointina, joka pidemmällä aikavälillä maksaa itsensä takaisin pienentyneinä sosiaali- ja terveysmenoina ja lisääntyvinä verotuloina. Tästä syystä tuen tätä edustaja Tiilikaisen tekemää esitystä, ja sen kehittämistä kannattaa kyllä toteuttaa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kauniita juhlapuheita kuulee hyvin usein siitä, kuinka työttömyysetuusjärjestelmä on rakennettava työhön kannustavaksi. Ne ovat vain juhlapuheita, sillä tästä asiasta kaikki puolueet ovat varmasti yhtä mieltä.

Mutta millä keinoin tätä tavoitetta voidaan edistää? Tämä lakialoite antaa siihen yhden todella konkreettisen keinon. Jos tätä oppositiopuolueen jättämää lakialoitetta ei tässä voitaisikaan hyväksyä, niin tehköön hallitus sitten vaikka samaa asiaa tarkoittavan esityksen. Aivan sama, kuka tästä ottaa pisteet, mutta asia on niin tärkeä, että sitä on vietävä eteenpäin. Onko nyt sitten kahden viikon päästä tulossa joku tämäntyylinen esitys — toivottavasti tai jotain muuta konkreettista.

Kokonaisuudessaan minä kyllä ihmettelen sitä, että tänä päivänä tästä asiasta keskusteluun ei ota useampi ihminen osaa, sillä minä kuvittelin, kun tämä esitys tuli, että tämä herättää hyvinkin paljon kansanedustajissa mielenkiintoa ja innostusta alkaa tätä asiaa työstämään. Mutta eikö porukkoja sitten kiinnostakaan se, miten me saamme ihmiset töihin, miten me estämme harmaata taloutta ja kaikkea muuta? Tässäkö se porukka nyt sitten on, vai onko näin, että hallituspuolueet ovat tästä asiasta niin paljon samaa mieltä, etteivät uskalla tulla sanomaan, että ovat samaa mieltä opposition kanssa tästä asiasta?

Aiheutuuko tästä pitkällä tähtäimellä kuluja vai säästöjä kansantaloudelle: siitä, että työnantajan on helpompi palkata työvoimaa, siitä, että ihmisiä motivoidaan enemmän työntekoon, ja siitä, että harmaata taloutta ehkäistään? Eikö se ole päivänselvää? Entä mikä merkitys sillä on niiden ihmisten elämälle, jotka voivat nyt ottaa työtä vastaan, heidän paluulleen työmaailmaan ja heidän kyvylleen ja motivaatiolleen näin edistää kansantaloutta? Kun yrittäjät työllistävät ja raha liikkuu, eikö siihen länsimainen talousjärjestelmämme pohjimmiltaan perustu?

Tässä aikaisemmin oli jo puhetta pelastusalan muutoksesta, miten siellä on hyväksytty tämä 300 euron suojaosuus, jota nyt lakialoitteessa esitetään yleiseksi. Perusteluna tuolle aiemmalle muutokselle käytettiin muun muassa sitä, että tulojen yhteensovittelusta aiheutuva maksuviive vähentää työttömän intoa osallistua pelastustoimeen. Mutta eivätkö nämä samat perusteet päde kaikkeen työhön elikkä työttömien intoon osallistua yleensä ottaen työntekoon, jonka tekeminen on lainsäädännöllä tehty kannattamattomaksi?

Mietitään ihan maalaisjärjellä: Jos lyhytkestoisen työn ottaminen johtaa samaan tuloon kuin se, että ei ota työtä vastaan, niin minkä valinnan suurin osa ihmisistä tekee? Ei tee työtä ollenkaan tai tekee sen pimeänä työnä. Molemmilla on kielteiset seuraukset niin yksilötasolla kuin koko yhteiskunnassa. Harva meistä niin jalosti ajattelee, että menenpä kuitenkin työhön, että saahan siinä kenties liikuntaa ja työnantaja hyötyy ja kansantalous kasvaa. Eikä sellaista ajattelua edes saa odottaa vapaan yhteiskuntajärjestelmän kansalaisilta. Ihmisiä ei ole rakennettu tekemään ilmaista palkkatyötä. Aatteellinen vapaaehtoistyö ja lähimmäisen auttaminen yms. on tietysti asia erikseen. Ehdottomasti meidän tulee kannustaa ihmisiä työntekoon, opettelemaan, harjoittelemaan työntekoa. Siitähän tässä on nyt kysymys.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi totean, että nyt esillä oleva lakiesitys on paikallaan. Työn tekemisen vähäisessäkin määrin on oltava nykyistä mielekkäämpää. On helppo olla eteläkarjalaisten kollegojen Tiilikaisen ja Kiljusen kanssa pääpiirteissään samaa mieltä.

Arvoisa puhemies! Sitten toiseen tätä sivuavaan asiaan. Suomalainen työttömyysvakuutus on yhdistelmä perusturvaa ja vakuutusperiaatteella toimivaa ansioturvaa. Perusturva kuuluu kaikille ja takaa työttömillekin jonkinlaisen toimeentulon työmarkkinatuen tai peruspäivärahan turvin. Parempaa turvaa on tarjolla työttömyyskassojen jäsenille, jotka työttömiksi joutuessaan saavat ansioihin suhteutettua päivärahaa. Ongelmana on se, että on olemassa pieni vähemmistö, joka ei saa sitä työttömyysturvaa, josta on koko työuransa ajan maksanut. Työttömyyskassoihin kuuluminen on vapaaehtoista, mutta sen sijaan kassojen menot rahoittavan vakuutusmaksun maksaminen on kaikille pakollista. Maksajia ovat siis kaikki, edunsaajia vain kassoihin kuuluvat. Kassoihin kuulumattomien pakollisilla vakuutusmaksuilla rahoitetaan lähinnä kassojen jäsenten työttömyysturvaa. Mielestäni työttömyyskorvausten eriarvoisuus pitäisi poistaa ja kaikki työssäoloehdon täyttäneet ja työttömyysvakuutusmaksuja maksaneet työntekijät on saatettava samanarvoiseen asemaan työttömyystilanteessa.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen muistutti mieleemme tärkeitä asioita viime kaudelta, kun sopimuspalokuntalaisten osalta tätä 300 euron suojaosaa lähdettiin toteuttamaan. Tuo muistutus siitä perustuslakivaliokunnan lausunnosta on varmasti perusteltu, ja sen takia ja siihenkin vedoten on nyt paikallaan, että kun kokemukset ovat hyviä tästä 300 euron suojaosasta siltä osin, kuin se on ollut käytössä, niin laajennetaan se koskemaan kaikkia työttömiä.

Olen ilahtunut siitä tuesta, mitä täällä aloite on saanut. Äsken tuossa esitellessäni aloitetta olisi ehkä pitänyt sanoa muutama sana enemmän toimeentulotuen ja työttömyysturvan yhteensovituksesta. Ajatus nimenomaan on, että jos annetaan se mahdollisuus ansaita 300 euroa, asumistuki ei vielä leikkaannu, mutta toimeentulotukihan siinä jo helposti toki leikkaantuu. Mutta nimenomaan on parempi, monen mielestä huomattavasti paljon parempi, että pystyy omalla työllään saamaan vaikka sen kuusikymppiä tai satasen tai 200 tai aina 300:aan asti lisäansioita, kuin että joutuu muutamankin kympin rahapulaa ja tarvetta perustelemaan sosiaalityöntekijälle ja avaamaan käytännössä koko elämänsä, tilit, kuitit, menot, tulot saadakseen sen puuttuvan muutaman kympin välttämättömään elämäänsä. Sen takia tällä on myös tämmöistä hyvinvointia kohentava yleinen merkitys.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Laki-aloite on todella hyvä, näen sen myönteisenä, ja on helppo tuota tukea ja kannattaa. Se on oikein, että työtön pystyy hankkimaan tietyn määrän lisäansiota, ja se on myös aktivoimassa silloin työttömiä, ja tämä antaa myös monelle mahdollisuuden lyhytkestoiseen työhön. Tämä on myös harmaata taloutta varmasti ehkäisemässä, koska kun se on mahdollisuutena tuolla, niin kuin lakiesityksiä tehdään, niin silloin niin sanotusti tämä harmaa ja pimeä työ häviää tästä asiasta.

Tietysti päällimmäisenä olisi pyrittävä sellaiseen toimintaan, että yritystoimintaa yleisesti tuettaisiin niin, että sinne pystyttäisiin palkkaamaan uutta työvoimaa. Meillä on esimerkiksi tässä maassa erittäin paljon yksinyrittäviä perheyrittäjiä, niitä on noin 180 000, ja olen muutamaan kertaan jo täällä puhunut siitä, että kun esimerkiksi nämä henkilöt palkkaavat ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän, niin näihin välillisiin työvoimakuluihin puututtaisiin ja näin synnytettäisiin sinne työtä aivan päätoimisesti ja näin myös helpotettaisiin näiden yrittäjien toimintaa.

Mutta periaatteessa olen kannattamassa tätä keskustan ja edustaja Tiilikaisen tekemää lakiehdotusta.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin viime kaudella, kun tätä asiaa käytiin läpi, kävin täällä meidän kunkin puheenvuoroja läpi, mutta myös niitä selvityksiä, joita tehtiin silloin viime kaudella.

Täällä todetaan muun muassa, että myös sisäministeriö oli ottanut tähän asiaan myönteisen kannan, nimenomaan tämän 300 euron suojaosuuden selvittämiseksi, ja siltä osin toivoisin, että tämä edustaja Tiilikaisen tekemä esitys, joka on ihan linjassa viime kaudella olevan keskustelun kanssa, jota täällä eduskunnassa käytiin, voitaisiin selvittää, onko tämä 300 euron suojaosuus mahdollinen, mitkä ovat sen kustannukset ja mitä mahdollisia vaikeuksia se tuo. On hyvä pohtia kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat ihmisten lyhytaikaisten ja pientenkin ansiotulojen saamisen.

Sitten vielä toinen asia, johon edustaja Tiilikainen viittasi, on toimeentulotuki ja se, että kun ihminen ansaitsee työllään, niin toimeentulotuki leikkaa välittömästi. Nyt kuitenkin toimeentulotukilainsäädäntö mahdollistaa sen, että perheessä pystytään ansaitsemaan 150 euroa ja sitä kautta se ei leikkaa kaikkea mutta tuo kuitenkin tämmöisen niin sanotun etuoikeutetun tulomahdollisuuden tai sitten mahdollisesti 20 prosenttia siitä ansaitusta tulosta, joka saa kuitenkin maksimissaan olla sen 150 euroa. Siltä osin toimeentulotukeakin lainsäädännöllisesti pitäisi entistä enemmän kehittää myös siihen suuntaan, että se tukisi aktiivisesti ihmisten työllistämistä ja mahdollistaisi myös lyhyet työajat ja pienten ansioiden saamisen eikä se suoranaisesti leikkaisi heti välittömästi perheen toimeentuloa.

Eeva-Maria  Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä tuli esille tämä toimeentulotukiasia ja se, mikä ero on toimeentulotuella ja palkalla. Haluan kertoa teille yhden tarinan. Tämä tarina on tuolta kotiseudultani Itä-Lapista.

Siellä sotien jälkeen oli muuan maalaistalo, jota emännöi 14 lasta kasvattanut leskiemäntä. Kohtuudella siinä pärjättiin — mitään rikkaita ei oltu — maa-, metsä-, porotaloudella. Siinä lähellä asui kuitenkin todella köyhä perhe, joka oli usein vaikeassa tilanteessa. Tämän köyhän perheen äiti tuli sitten kerran pyytämään, että anna minulle leipää, anna minulle lihaa. No, mitä teki tämä leskiemäntä? Leskiemäntä sanoi, että kuulepa, minulle pitäisi tehdä pirtissä suursiivous. No, niinhän sitten alkoi tämä köyhä nainen tekemään suursiivousta ja kun sai suursiivouksen tehtyä, niin sen jälkeen tämä leskiemäntä antoi hänelle repun täyteen leipää ja lihaa. Tämän perheen lapsikaarti kysyi äidiltä sen jälkeen, että minkä takia sinä teetit sillä tuon työn, että olisithan sinä voinut antaa ne leivät muutenkin. Siihen tämä leskiemäntä sanoi sitten, että olihan se mukava, että kun tämä ihminen lähti kotiin, niin se sai tuntea tehneensä oikean työpäivän eikä ollut kerjuureissulla.

Nykyisiä työttömiä en missään tapauksessa halua verrata kerjäläisiin, koska työttömyyskorvaus on heidän laillinen oikeutensa siltä yhteiskunnalta, jonka puitteissa ei ole kyetty heille työtä tarjoamaan. Perustuslain 18 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Ihmiset ja varsinkin meidät suomalaiset on rakennettu siten, että työ on meidän voimanlähteemme. Mitä me voimme lainsäätäjinä tehdä sen eteen, että työtä vailla olevien ihmisten kannattaa ottaa työ vastaan? Se on meidän todellakin ihan perustuslain mukaankin tehtävä. Tässä meillä tämä työ tällä hetkellä nyt sitten on.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olisin oikeastaan edustaja Kiljuselta tiedustellut, että näettekö te, onko mitään mahdollisuuksia siinä, että hallitus toisi nyt puoliväliriihessä, tai oikeastaan kehysriihessä, linjauksia siitä, että tämänkaltainen aktivointiraha voitaisiin vielä tällä kaudella ottaa käyttöön, säätää tämä 300 euron suojaosa ja tuoda niitä kannustavia toimenpiteitä tuonne työttömyysturvaan. Nimittäin käsittääkseni esimerkiksi Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö suhtautuu tähän hyvin myönteisesti. Käsittääkseni myös ammattijärjestöissä, SAK:ssa, STTK:ssakin, on pohdintaa käynnissä, pitäisikö tämänkaltaiselle ajattelulle antaa tuki.

Kysynkin edustaja Kiljuselta: miten arvelette, onko mahdollista, että tämä asia etenisi hallituksen voimin vielä tällä kaudella, vai täytyykö tässä käynnistää sitten kehysriihen jälkeen nimienkeruuoperaatio, että saadaan yli 100 edustajan tuki tälle aloitteelle?

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nyt tällä hetkellä hallitus käy tietysti tiukkaa keskustelua siitä, miten me pystymme vahvistamaan työllisyyttä kaikilla eri tasoilla. Ennen kaikkea keskusteluissa on vahvasti ollut nuorten työttömyys ja yhteiskuntatakuu, pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu, siihen liittyvät riittävät resurssit ja toiminnat sekä tietysti myös kaikki ne aktivointitoimenpiteet, joilla me pystymme vahvistamaan työllisyyttä. Se on hallituksen ehdoton kärki.

Itse henkilökohtaisesti näkisin, että tämä aloite, joka tässä on meillä tällä hetkellä keskustelussa, on varteenotettava toiminta, jota kannattaa lähteä selvittämään, mutta en usko, että sitä lähdettäisiin ilman tiukkaa selvittelyä tuomaan esimerkiksi tässä puolivälitarkastuksessa. Mutta voisin kuvitella ja uskoa siihen, että tätä esimerkkiä kyllä lähdetään katsomaan eteenpäin: miten hallitus voi työllisyyttä vahvistaa, onko tämä yksi vaihtoehto niitten mukana.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuo sosiaaliturvan ja palkan, työttömyysturvan, kaikenkaikkinen järjestelmän uudistaminen sillä tavalla, että se olisi joka tilanteessa kannustava, on iso asia. Mutta joskus on helpompi, että otetaan askel, mikä ei vie miltään kohdalta taaksepäin, ja tämä aloite voisi olla sellainen askel, joka kannustaisi työtöntä ja kertoisi hänelle, että aktiivisuus palkitaan aina.

Edustaja Kiljunen viittasi niihin suuriin haasteisiin, mitä hallituksella ja koko Suomella on edessä työllisyysasteen nostamisesta. Uskon, että hallitus tekee töitä hartiavoimin, ja uskon myös, että työmarkkinajärjestöt tekevät omalta osaltaan töitä maltillisen tuloratkaisun saamiseksi. Mutta yhtä lailla olen vakuuttunut siitä, että se ei vielä riitä, että saamme maltillisen työmarkkinaratkaisun tai vientiyritystä palvelevan yhteisöveron kevennyksen aikaan. Ne ovat välttämättömiä asioita, mutta sen lisäksi tarvitsemme yksilölle tulevia kannusteita niin yrittäjyyteen, yksinyrittäjille, pienyrittäjille kuin sitten työttömille, jotta työnteko on aina kannustavaa, palkitsevaa ja kannattavaa, joten tässä tarvitsemme sekä suuria linjaratkaisuja työmarkkinoilla ja yritysten verotuksessa että ihmisten henkilökohtaisia kannusteita, ja tietenkin toivon, että hallitus näihin tarttuu.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä Tiilikaisen puheesta on hyvä jatkaa, todellakin näistä aktivointitoimenpiteistä: Odotamme hallitukselta seuraavaa ratkaisua, mikä se kahden viikon päästä onkin, ja jos ei tätä ratkaisua siinä ole, niin onko tämän rinnalle jotain vastaavantyylisiä avaimia siihen, että ihmiset voisivat työllistää itsensä? Kynnys yrittämiseen on tänä päivänä liian suuri. Meillä olisi mahdollisuus käyttää erinäköisiä portaittaisia pienyrittäjien aloittamisvaihtoehtoja ilman, että ihminen menettää sen työttömyysturvansa ja mahdollisuutensa elää ja toimia. Meillä tänä päivänä yhteiskunnassa olisi paljon mahdollisuuksia, mutta voitaisiinko niitä käyttää? Annetaanko meillä mahdollisuuksia käyttää niitä? Toivottavasti.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jospa tämä olisikin niin helppoa, että tämä 300 euron suojaosuus otettaisiin vain käyttöön ja naks, mutta kun tämä tulee vaikuttamaan myös meidän sovitellun päivärahan käytäntöihin ja niihin menettelytapoihin, mitä siellä katsotaan, sen takia näkisin, että meidän kaikkien yhteinen tahto varmaan on täällä se, että ihmisillä olisi mahdollisuus joustavasti ottaa lyhytkestoistakin työtä vastaan. Silloin se tarkoittaa meidän työttömyyspäivärahajärjestelmienkin kehittämistä siihen suuntaan, että tämä byrokratia ja lainsäädäntö eivät tule tekemään sitä vaikeaksi vaan se mahdollistaa joustavasti näitten pienten tulojen vastaanottamisen. Minun mielestäni tämä on yksi semmoinen asia, joka meidän pitää kyllä pystyä selvittämään ennen kuin me lähdemme tätä asiaa viemään eteenpäin.