Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Nuorisotakuun eteneminen on pahoissa vaikeuksissa
kolmen vuodenvaihteessa voimaan tulleen lain ristiriitaisten soveltamisohjeiden
takia. Erityisesti työkokeilua tulkitaan nyt niin tiukasti,
ettei nuoria voida sijoittaa työpajoihin entiseen malliin,
ja tämä näkyy ympäri maata työpajoilla jo
nyt. Samalla etsivän työn asiakkaat, nuoret, ovat
monin paikoin jääneet tyhjän päälle,
koska heitä ei ole voitu ohjata löytymisensä jälkeen
tämän epäselvän tilanteen vuoksi
oikein mihinkään. Tässä ei voi
olla mitään järkeä. Nuoret tarvitsevat
apua, tukea, opiskelu- ja työpaikkoja heti.
Ministeri Ihalainen, miten on mahdollista, että lakien
soveltamisohjeiden on annettu mennä niin ristiin, että koko
tärkeän työpajatoiminnan toteutuminen
ja eteenpäinmeno vaikeutuu ja on jopa vaarantumassa?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö saa vuosittain
yli 8 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jotta työpajatoimintaa
voidaan laajentaa, etsivää nuorisotyötä laadullisesti
parantaa. Ja näistä ohjeista puheen ollen: olemme
kiinnittäneet tähän asiaan huomiota,
ja minä luulen, että nyt suhteessa työpajatoimintaan
ja työkokeiluun näitä pelisääntöjä tullaan
selkeyttämään. Tuli ongelmia, se on myönnettävä,
ja nyt on ajatus se, että työpajatoiminta saa
väkeä ja koetetaan näitä pulmia
hoitaa.
Laajemminkin tässä kovaa työtä tehdään
sen eteen, että tämä nuorisotakuu saadaan
toimimaan. Me seuraamme erityisen tarkasti sitä, että kun
nyt 20 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista valuu yli kolmen kuukauden
työttömyyteen, niin meillä on asetettu
sellaisia tulostavoitteita tälle vuodelle, että me
saisimme puolitettua sen prosentin eri alueilla, ja se on erittäin
kova tavoite, siis käänne siitä, että nuoret
eivät valu yli kolmen kuukauden työttömyyteen.
Toisaalta me olemme nyt vetoamassa kovasti elinkeinoelämään
sen puolesta, että palkatkaa nuoria sillä, että te
saatte 700 euroa kuukaudessa Sanssi-rahaa yhdeksän kuukauden
ajan ottaessanne nuoren palkkalistoillenne, (Puhemies koputtaa)
ja oppisopimuskoulutuksessa nämä tuet ovat vieläkin
merkittävämpiä, niin kuin kaikki tiedämme. Hanke
on erittäin...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Nyt, arvoisa ministeri, minuutti taitaa olla täynnä.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että ministeri
tunnistaa tämän ongelman ja myöntää sen,
ja varmaan aikoo sille sitten tehdäkin jotakin.
Jos nuorisotakuulla aiotaan tulpata pelkästään nyt
peruskoulusta valmistuneiden syrjäytyminen, se uhkaa muuttaa
jo aiemmin syrjäytyneiden aseman entistäkin tukalammaksi.
On vaikea nimittäin uskoa tähän aikuisten
osaamisohjelmaan, koska aikuiskoulutuksesta leikataan koko ajan.
Nämä nuoret ovat niin huonossa psyykkisessä kunnossa,
heillä on monenlaisia ongelmia ja sairauksia, että he
eivät pysty selviämään esimerkiksi
vaativasta oppisopimuskoulutuksesta ja siihen liittyvästä palkkatyöstä.
Eli tälle asialle pitää tehdä jotakin.
Nämä nuoret uhkaavat siis jäädä jälleen
kerran kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Mitä te aiotte
tehdä tälle tilanteelle?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Edustaja on siinä oikeassa, että meillä on se
nelisenkymmentätuhatta sellaista nuorta, jotka eivät
ole koulutuksessa, eivät ole töissä,
ja osa näistä nuorista on sellaisessa elämäntilanteessa, että se
koulutuskaan ei aina ole se, mistä aloitetaan, vaan elämän
perushallintataitojen opettelusta, itseluottamuksen rippeitten kokoamisesta, ja
tämä vaatii erittäin paljon työtä eri
viranomaisilla. Nämä ongelmat alkavat monesti
jo ennen kuin tullaan toiselle asteelle, siellä peruskouluvaiheessa.
Eihän meidän pidä unohtaa näitä nuoria,
ja meidän pitää tarjota heillekin mahdollisuus.
Ne polut ovat paljon vaativampia, ja ensimmäinen paikka
ei ole se oppisopimuskoulutus tai koulutuspaikka tai työpaikka,
mutta näitä nuoria ei tässä hankkeessa
haluta unohtaa. Mutta sen kokonaisuuden kannalta meidän
pitää panostaa siihen, että se koulutuspaikka
järjestyy ja että avautuu se ensimmäinen
työpaikka näille nuorille, ja siihen me nyt keskitämme
tässä hankkeessa erittäin paljon voimavaroja.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Työpajojen vahvuus on ehdottomasti
niiden vahva osallistaminen, ja sitä kannattaa tietysti
edelleen kehittää. Yrityssektorin ja työelämän
on oltava työpajatoiminnan lähimpiä kumppaneita,
ja työpajojen toimintaa ei pidä viedä enää lähemmäs
koulumaista toimintatapaa. Työpajoilla on suuri merkitys
myöskin osatyökykyisille. Heilläkin olisi
paljon annettavaa: lisää työtunteja
tähän kansantalouteen.
Arvoisa ministeri Ihalainen, miksi työpajatoimintaa
ollaan viemässä ja rinnastamassa liikaa oppilaitoksiin?
Näin menetetään niiden toiminnallinen
ja ohjauksellinen luonne.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Niin kuin kerroin, meillä on yli
200 työpajaa Suomessa. Työpajat on erittäin
arvokas tapa niille nuorille, jotka hakevat sitä reittiä,
mitä tässä isona haluaisi tehdä ja
miksi tulla. Yli 70 prosenttia työpajassa olleista on saanut
joko sen koulutuspolun tai työpaikan. Se on erittäin
merkittävä toimenpide. Molempia tarvitaan: työpajassa
tarvitaan sekä polun rakentamista koulutukseen että polun
rakentamista työelämään.
Mutta sitten tämän rinnalla me tarvitsemme semmoisia
joustavampia työn ja opiskelun yhdistelmiä, joissa
tavallaan tämän oppisopimuskoulutuksen kehittäminen
tähän suuntaan on yksi reitti, mutta me tarvitsemme
myös tämän työpajatoiminnan,
ehkä oppisopimuskoulutuksenkin, yhteistyön lisäämistä,
uusia ideoita työpajatoiminnan rinnalle. Mutta se on erittäin
arvokasta työtä, jota siellä tehdään,
ja sitä meidän pitää tukea.
Hallituksen tavoite on laajentaa työpajatoimintaa koko
maahan vielä kattavammin kuin nyt.
Tuomo Puumala /kesk:
Herra puhemies! Opettajien ammattijärjestö OAJ
käytti tässä joitakin viikkoja sitten
erittäin vakavan puheenvuoron, joka koski juurikin yhteiskuntatakuuta.
Se puheenvuoro oli ennen kaikkea suunnattu opetusministeri Gustafssonille.
Mehän olemmekin tästä aiheesta jo täällä salissa
keskustelleet aika monta kertaa. Siinä samassa yhteydessä OAJ
vetosi siihen, että nyt peruttaisiin niitä koulutuspaikkaleikkauksia,
jotta yhteiskuntatakuu todella voisi toteutua koko maassa. Me annamme
sille tavoitteelle kaiken voiman ja tuen täältä salista, jotta
kaikkialla Suomessa todella voitaisiin yhteiskuntatakuuta toteuttaa.
Te olette jo antanut vähän lupauksiakin tähän
suuntaan. Oletan, että nyt toteutatte niitä, kun
kehysriihi lähestyy ja on ihan kohta korvalla.
Eli siis onhan nyt niin, voimmehan luottaa siihen, että esimerkiksi
oppisopimuskoulutusleikkaukset perutaan, kuten te olette julkisuudessakin
todennut, ja noin 30 miljoonaa euroa tulee lisää rahaa
ja sen lisäksi järjestelmää kehitetään
ja parannetaan? Voimmehan luottaa siihen, että nyt kun
annatte vastineenne alueen lausuntoihin, (Puhemies koputtaa) jotka
perustuvat elinkeinoelämän tarpeisiin, te otatte
ne huomioon?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Aloitetaan täältä loppupäästä.
Hallitukselle ja minulle kaikkein tärkein asia näitten aloituspaikkojen
suhteen on se, että turvataan työvoima, ammattitaitoinen
työvoima, eri puolille Suomea. Sen vuoksi olen myöskin
itse nyt viime viikkoina perehtynyt myöskin paikallisesti
tilanteeseen. Muun muassa olin toissa viikolla Lapissa kolme työpäivää.
Pidin niin tärkeänä perehtyä Lapin
työvoimatilanteeseen, kasvunäkymiin matkailun,
kaivosteollisuuden osalta ja olen nyt sillä tavalla kartalla,
että rohkenin siellä paikallisesti luvata, että näitä aloituspaikkaleikkauksia tullaan
kohtuullistamaan. Kyllä tämä on hallituksen
linja, että nimenomaan lähdetään
siitä, mikä se alueellinen, paikallinen työvoimatarve
on, ja suhteutamme nuorisoikäluokan koulutuksen siihen.
Arja Juvonen /ps:
Arvoisa puhemies! Hoitoala kärsii työvoimapulasta,
ja nuorisotakuu lisää varmasti myös paineita
avata lisää koulutuspaikkoja esimerkiksi lähihoitajakouluun.
Työvoimapulaan ensisijainen ratkaisuhan on kouluttaa lisää alan
osaajia. Mutta hoitoala ja varsinkin lähihoitajakoulutus
on sellainen, että kyllä valittavien osalta on
myös varmistettava soveltuvuus alalle. Näettekö,
hyvä hallitus, minkäänlaista huolta siitä,
että nuorisotakuu mahdollisesti puskisi sinne lähihoitajakouluun
opiskelijoita, jotka eivät välttämättä sovellu
alalle tai eivät edes halua opiskella hoitoalaa? Kuinka
me voimme taata, että kenenkään ei tarvitse
mennä semmoiseen kouluun, mikä ei kiinnosta tai
mikä ei ole sellainen itselle sopiva ala?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Huomautan arvoisia edustajia, että kyselytunnin aikana
ei ole tapana pitää neuvonpitoa vaan osallistutaan
keskusteluun.
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Me olemme lisäämässä koulutuksen
kehittämissuunnitelman mukaisesti aloituspaikkoja hoito-
ja hoiva-alaan. Totta kai oppilaitoksissa on tärkeää se,
että valittavat nuoret ovat motivoituneita ja päteviä niihin
vaativiin hoito- ja hoiva-alan tehtäviin, joihin he tutkintoa
tulevat suorittamaan. Tässä tietysti päävastuu
on oppilaitoksissa, jotta voidaan tämä valinta
oikealla tavalla tehdä.
Sitten edustaja Puumalalle tästä oppisopimuskoulutuksesta,
jäi vastaamatta tosiaan siihen kysymykseen. Olen tullut
myöskin julkisuuteen esityksellä, että näissä kehysriihineuvotteluissa me
välttämättä tarvitsemme niin
nuorten kuin aikuistenkin oppisopimuskoulutukseen lisää voimavaroja
(Puhemies koputtaa) pääosin johtuen tästä vaikeutuneesta
talous- ja työllisyystilanteesta. Pitää olla
tarjolla (Puhemies: Minuutti, arvoisa ministeri, on nyt täynnä!)
koulutusta.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Täällä jäi
vastaamatta siihen tärkeään kysymykseen,
mitä tapahtuu nuorten aikuisten osaamisen ohjelmalle. Tämä koskee
siis sitä ongelmaa, että meillä on 110 000
sellaista 20—29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole toisen
asteen koulutusta ja tutkintoa Suomessa. Se on iso määrä, vuosien
saatossa tapahtunut tämmöinen osaamisen ongelma.
Tämä osaamisen toimenpideohjelma tarkoittaa sitä,
että tämän vaalikauden aikana 36 000
nuorta, joilta puuttuu toisen asteen koulutus ja tutkinto, saadaan
sen koulutuksen ja tutkinnon piiriin. Tämän merkitys
on siinä, että peruskoulun varassa ei pötkitä työelämässä kovin
pitkälle. Jos sinä käyt sen toisen asteen
koulutuksen ja tutkinnon, sinun henkilökohtainen työurasi nousee
6—10 vuodella. Sen takia me panostamme tähän
osana nuorten yhteiskuntatakuuta.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Turun Sanomat uutisoi helmikuussa, että nuorisotakuu
on lähtenyt liikkeelle takellellen, eikä monissa
kunnissa tämän uutisen perusteella edes tiedetä,
mitä nuorisotakuu ylipäätään
tarkoittaa. Esimerkiksi Ypäjällä ei ole
kuulemma tehty asian eteen yhtään mitään
ja Salossa myönnetään suoraan, että rahat
eivät yksinkertaisesti riitä. Mikäli
oikein olen ymmärtänyt, työ- ja elinkei-noministeriössä valmistellaan
parhaillaan paimenkirjettä kuntiin tähän
asiaan liittyen. Pitääkö todella paikkansa,
ettei kunnille ole luvassa minkään sortin sanktiota,
mikäli kunnat eivät nuorisotakuuta pysty toteuttamaan?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! On totta, että tässä vuoden
alussa on ollut te-toimistoilla ja paikallisesti erittäin
paljon monenlaisia tehtäviä. On uudistettu tätä järjestelmää,
lainsäädäntöä, ja siinä suhteessa
tämän käynnistyksen osalta meillä on
ollut monia haasteita. Ja sekin on totta, että meillä on
paljon kuntia, jotka ovat innostuneet tästä asiasta,
sitoutuneet erittäin hyvin, ja siellä paikallisesti
laajalla yhteistyöllä yrittäjät,
kunta, te-toimisto, eri toimijat, nuoret ovat lähteneet
ja jalkautuneet tekemään tätä työtä,
mutta sitten meillä on kuntia, missä ei ole oikein
vielä tähän herätty. Tämän
takia meidän pitäisi huolehtia siitä,
että kaikissa kunnissa on nuorten yhteiskuntatakuun jalkauttamisen
työryhmä, jossa ovat kaikki nämä toimijat ja
tehdään semmoista kansallista talkoota: mennään
avaamaan yrityksien ovia, sanomaan, että meillä on
nuoria täällä, voitteko te ottaa kesätöihin
tai pysyvämpään työsuhteeseen
hyvää porukkaa, eikö tehtäisi
joku diili, te saatte 700 euroa kuussa, kun palkkaatte nuoren lähes
vuoden ajan.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että hallitus
on ottanut todellakin tosissaan tämän nuorisotyöttömyyden.
Aktiivitoimet näyttävät suojaavan nuorta
rikollisuudelta mutta jopa rikollisuuden uhriksi joutumiselta. Kyse
on siis asiasta, josta todellakin meidän kaikkien on pidettävä huolta.
Ministeri Ihalainen osoittaa puheessaan ymmärtävänsä todella
nuorisotyöttömyyden monimuotoisuuden. Kaikkia
nuoria ei voida suoraan kopata osoittamalla työharjoittelupaikkaa,
vaan erilaisia toimenpiteitä tarvitaan.
Haluaisin kysyä — tässä puhuttiin
jo kuntien roolista ja mahdollisista sanktioista kunnille — kuntaministeri
Virkkuselta: voisiko kuntia kannustaa jollain tavalla järjestämään
tätä nuorisotyöttömyyttä esimerkiksi
niin, että Sanssi-rahan lisäksi kunnat laittaisivat
jonkin oman osuuden vielä lisäksi saadakseen nuorille
kokonaisen palkan, sellaisen palkan, jolla sitten nuoret haluaisivat
tämmöisen työharjoittelun aloittaa?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Tämä työllistämisen tukiin
liittyvä lainsäädäntö luonnollisesti
kuuluu työministerin vastuulle, mutta kyllähän
ylipäätään kuntien intresseissä ilman
muuta hyvin vahvasti on se, että siellä asukkaat
olisivat mahdollisimman hyvinvoivia, ja se, että nuoria
voitaisiin koulutuksesta ohjata mahdollisimman hyvin heille soveltuviin
jatko-opintoihin ja niistä harjoittelun kautta työelämään.
Tiedämme, että kaikkien syrjäytyneiden
nuorten osalta ne kustannukset tulevat jatkossa joka tapauksessa
hyvin vahvasti kuntien kustannettaviksi. Ja siihen perustuu koko
suomalainen hyvinvointimalli, nimenomaan siihen, että silloin,
kun kunnilla on rahoitus- ja järjestämisvastuu
keskeisesti kaikista asukkaiden peruspalveluista, kuntien kannattaa toimia
mahdollisimman ennalta ehkäisevästi ja niin, että kaikki
lapset ja nuoret saisivat tukea riittävän ajoissa,
heitä voitaisiin kouluttaa ja valmentaa työelämän
tehtäviin ja aikoinaan jokainen voisi sitten ansaita työllä oman
toimeentulonsa ja näin kerryttää verotuloja
kunnan kassaan.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Vapaaehtoisjärjestöt,
kolmannen sektorin järjestöt, tekevät
myös erinomaista työtä nuorten syrjäytymisen
ehkäisemiseksi. Esimerkiksi 4H toimii pienillä,
pienillä resursseilla järjestäen tärkeätä toimintaa,
kuten yrittäjyyskasvatusta, missä pystytään
opettamaan itsestään huolehtimista, sekä kerhotoimintaa
jne. Tiedän, että hallitus nyt tarkastelee puolivälitarkastelussa
loppukauden talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Kysyisinkin vastaavalta
ministeriltä: kuinka aiotte näihin tärkeisiin
kolmannen sektorin valtionavustuksiin suhtautua jatkossa esimerkiksi
4H:n osalta? Ja kysyisin valtiovarainministeri Urpilaiselta: voitteko
varmistaa, ettei ainakaan teidän punakynänne jatkossa
viuhu 4H:n avustusten osalta?
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Meillähän on Raha-automaattiyhdistys,
joka hyvin paljon tukee tällaista järjestötyötä nimenomaan
nuorten syrjäytymisen estämiseksi, ja nyt me olemme
vielä käynnistämässä kaiken
lisäksi sitä, että me saisimme synergiaa
näihin yksittäisten hankkeitten tuottamiin tekoihin,
nimenomaan entistä enemmän vahvuutta sillä tavalla,
että luodaan ihan ohjelma näille nuorten syrjäytymistä estäville
hankkeille, ja sillä tavalla saataisiin enemmän
sitten tukea. Järjestöt tekevät todella
paljon työtä, niin että pelkillä viranomaistoimilla,
näillä julkisen sektorin toimilla, me emme pysty
nuorisotakuuta täysin tuottamaan, vaan järjestöt
mukana.
Ja viitaten kaiken kaikkiaan näihin järjestöjen tukiin
meillähän ei ole tarvinnut vähentää järjestöjen
tukea Raha-automaattiyhdistyksessä, ja tavoite on, ettei
tarvitsisikaan.