Arvoisa herra puhemies! Valtion työpaikat vähenivät viime vuosikymmenellä Suomessa. Vähentyneiden työpaikkojen määrässä oli suuria maantieteellisiä ja kuntakohtaisia eroja. Eniten työpaikkoja kuitenkin katosi Lapista. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Lappi on menettänyt viimeisten 10 vuoden aikana toista tuhatta työpaikkaa. Pohjois-Pohjanmaa tulee kakkosena 993 työpaikalla. Alakohtaisesti eniten työpaikkoja menetettiin Rajavartiolaitoksessa, Metsähallituksessa, Tullissa ja poliisissa.

Kun työpaikat vähenevät, moni nuori joutuu muuttamaan työn perässä maakunnista etelään. Valtio pystyy muuttoa hillitsemään, mikäli siihen löytyy poliittista tahtoa. Eri puolilla Suomea odotetaankin, että hallitus jatkaa työpaikkojen ja toimintojen alueellistamista. Alueellistamisesta on hyviä esimerkkejä, mutta nyt tahti on vähän hiipunut. Kysynkin ministeri Virkkuselta: mitä suunnitelmia on alueellistamispolitiikan vahvistamiseksi?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa sovittiin, että alueellistamispolitiikkaa arvioidaan ja sen jälkeen linjataan jatkoa tämän pohjalta, ja viime kesänä hallitus tuon arvioinnin teki ja totesi, että edelleenkin alueellistamista jatketaan aina silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua.

Kaikki tiedämme, että viime vuosina valtio on todellakin vähentänyt henkilöstöään, ja näin ollen oikeastaan uusia virastoja tai toimintoja ei juurikaan ole perustettu, ja sen johdosta myös alueellistaminen on ollut vähäisempää. Hallitus linjasi viime kesänä myös, että kokonaisten yksikköjen lisäksi käytetään entistä enemmän työn ja tehtävien siirtämistä ja hyödynnetään etätyön mahdollisuuksia. Tuota työn ja tehtävien siirtämistähän on muun muassa virastojen sisällä tehty juuri niin, että muun muassa Verohallinto, Tulli, maistraatit ja aluehallinto ovat keskittäneet tiettyjä toimintoja tuonne alueille, ja myös ministeriöt ovat näin toimineet, ja näin aiotaan jatkossakin menetellä.

Luonnollisesti täytyy aina henkilöstön ja toiminnan ja talouden kannalta arvioida, mikä on se paras toimintamalli. Itse näen, että monet toiminnot on todellakin perusteltua järjestää ja toteuttaa (Puhemies koputtaa) pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Arvoisa puhemies! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskusta, Metsäntutkimuslaitosta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta esitetään yhdistettäviksi luonnonvarakeskukseksi. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä esittää raportissaan, että keskuksen päätoimipaikka sijoitettaisiin Helsingin Viikkiin. Valtion metsät ja luonnonvarat sijaitsevat kuitenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Itä-Suomessa on paljon alan osaamista, ja myös Rovaniemi kilpailee keskuksesta. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten suunnitelma käy yksiin alueellistamispolitiikan kanssa?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Herra puhemies! Niin kuin kysyjä täällä sanoi, niin luonnonvaratutkimuskeskuksen perustaminen on liikkeellä. Tarkoitus on, että tämä uusi tutkimuskeskus aloittaa toimintansa 1.1.2015. Tällä hetkellä on menossa tällainen sijoittamispaikkaselvitys siitä, mihin tämä uuden laitoksen pääkeskus tulisi eli missä on johto-organisaatio. Ja sen lisäksi, totta kai, arvioidaan, missä päin muualla tämä uusi tutkimuskeskus toimii.

Tällä hetkellä, jos katsotaan, kaikkiaan on 38 paikkakuntaa, missä on jo näistä kolmesta laitoksesta jotain toimintaa olemassa. Tässä loppusuoralla on 7 paikkakuntaa, joiden välillä sitten käydään tätä arviointia siitä, mihin tämä keskus tullaan aikanaan sijoittamaan. Kaikki nämä 7 paikkakuntaa olivat tiistaina ministeriössä esittelemässä omia paikkakuntiaan ja omia vahvuuksiaan, sitä mitä niillä alueilla tapahtuu, ja nyt tämä valmistelu on menossa, ja sen jälkeen sitten arvioidaan, mihin aikanaan tämä johtokeskus tulee sijoittautumaan ja mikä se esitys tulee olemaan.

Mutta kannattaa muistaa, että on sillä tavalla, että tämän organisaation, johto-organisaation, pitää olla mahdollisimman kevyt ja mahdollisimman ohut, että sinne tulee nykyisen tiedon mukaan korkeintaan 20 ihmistä. Nämä kolme tutkimuslaitosta työllistävät tällä hetkellä 1 800 ihmistä eri puolilla Suomea, (Puhemies koputtaa) niin että kysymys on siis noin yhdestä prosentista.

Arvoisa puhemies! Työttömyys lisääntyy Suomessa jatkuvasti, ja varsinkin halpatyövoima lisääntyy oikein vauhdilla. Rakennustyömaat ovat esimerkkitapaus näistä. Hallitus on tehnyt toimenpiteitä, muun muassa tämän veronumerokäytännön, mutta miksi näitä tarkastuksia tehdään esimerkiksi rakennustyömaille niin, että niistä ilmoitetaan viikkokin aikaisemmin? Tiedätte varmaan, mitä sinä aikana voi tapahtua.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymys on äärettömän tärkeä. Varmaan panitte merkille, että eilen Olkiluotoon tehtiin merkittävä, tehostettu tarkastus. 2 000 ihmistä mentiin lävitse, ja 60 viranomaista eri tahoilta olivat arvioimassa, mitä Olkiluodossa tapahtuu näissä asioissa. Tämä kertoo siitä, että tämä harmaan talouden torjuntaohjelma on myös jalkautettu kentälle, ja näitä tarkastuksia on tehty jo tätä ennen muualla ja tullaan tekemään tämänkin jälkeen.

Lainsäädäntöpuolellahan sen ohella, että on tunnistinkortissa tämä veronumero — joka nyt mahdollistaa tosi paljon enemmän pääsemistä kiinni siihen, onko nämä velvoitteet tehty vai ei — on myös tilaajavastuulakia rakennusalan osalta uudistettu niin, että tilaaja pääsee selvittämään paremmin, miten siinä alihankintaketjussa toimitaan ja mitä asioita pitää selvittää, että verot ja palkkasaatavat on hoidettu. Ja on tulossa paljon muutakin: kuititon käteiskauppa tullaan kieltämään, palkka pitää panna pankkiin eikä tiskin alta, ja monenlaisia muita hankkeita (Puhemies koputtaa) ollaan tekemässä tämän harmaan talouden torjumiseksi.