Antti Lindtman /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Työaikalain
tarkoituksena on turvata työntekijän oikeus riittävään
vapaa-aikaan ja lepoon niin työpäivänä kuin
sen jälkeenkin. Tämä edesauttaa työntekijän
jaksamista työssä ja elämässä ylipäätään.
Kaikilla pitää olla oikeus siihen, että työpäivän
aikana on mahdollisuus syödä, käydä vessassa
ja levähtää hetkisen. Nykyisen työaikalain mukaan
moottoriajoneuvon kuljettajille on annettava jokaista 5,5 tunnin
pituista työjaksoa kohden vähintään
30 minuutin pituinen tauko joko yhdessä tai kahdessa erässä.
Puolen tunnin tauon voi siis nykyisen lain perusteella jakaa kahteen
15 minuutin osaan.
Arvoisa puhemies! Olen tehnyt tämän lakialoitteen,
koska puolen tunnin tauon jakaminen kahteen osaan johtaa joissakin
tilanteissa kohtuuttomiin tilanteisiin työntekijän
näkökulmasta. Parhaillaan lehterillä tätä lähetekeskustelua on
kuulemassa Nobina-konsernin pääluottamusmies,
joka on omassa työssään konkreettisesti nähnyt,
mihin tilanteisiin tämä voi johtaa. Käytännössä tämä voi
johtaa tilanteeseen, jossa työntekijä ei edes
ehdi nauttia lounasta työpäivän aikana.
Se on tietenkin kohtuutonta työntekijää kohtaan,
mutta se voi myös aiheuttaa työturvallisuuden
alenemista. Kun kyseessä on moottoriliikenne, niin täytyy
muistaa, että moottoriajoneuvojen kuljettajien on koko
ajan pystyttävä keskittymään
ajamiseen, jotta liikenteessä ei tapahtuisi onnettomuuksia,
jotta ei saattaisi kanssaliikkujia tai sitten matkustajia vaaraan.
Kyseessä on siis lukemattomien ihmisten turvallisuus joka
päivä.
Näiden taukojen, joita siis nykypäivänä voi
jakaa kahteen 15 minuutin osaan, ei tarvitse myöskään
nykyisellään sijaita minkään
tauon pitämiseen soveltuvan paikan läheisyydessä.
15 minuutissa ei kerta kaikkiaan kerkiä lähteä esimerkiksi wc:ssä käymään,
jos se ei ole tauonpitopaikan läheisyydessä. Tauolla
pitäisi myös päästä paikkaan,
jossa voi edes syödä omia eväitään.
Tämä puolen tunnin taukojen jakaminen kahteen
osaan tarkoittaa käytännössä sitä,
että joissakin tapauksissa työntekijällä ei
ole mahdollisuutta todellisen tauon pitoon.
Kuljettajiin sovelletaan useasti myös jaksotyötä koskevia
säännöksiä, jotka mahdollistavat jopa
lähes 12 tunnin mittaisia työpäiviä kerrallaan.
Nyt tämä työaikalaki edellyttää,
että jokaista 5,5 tunnin työjaksoa kohden annetaan
30 minuutin tauko, mutta osassa kuljetusalan yrityksiä pykälää sovelletaan
nyt niin, että työaika jää juuri
alle 11,5 tunnin, jotta toista 30 minuutin taukoa ei tarvitsisi
työntekijöille antaa.
Siis pahimmillaan tämä voi johtaa siihen,
kun esimerkiksi linja-autonkuljettaja työskentelee ajalla,
joka alkaa aamukuudelta ja päättyy illalla puoli
kuusi, että hän saa vain kaksi vartin mittaista
taukoa tämän työpäivän
aikana. Kaikki ymmärtävät, että se
on täysin kohtuutonta. Eli konkreettisesti linja-autonkuljettajalle
voi käydä niin, että hän on
ensin 4,5 tuntia ajossa, sen jälkeen 15 minuutin tauko,
jolloin siis riippuen tauonpitopaikasta ei ole mahdollisuutta syödä tai
välttämättä edes käydä wc:ssä,
sen jälkeen tunti ajoa, taas samanlainen 15 minuutin tauko,
jossa tätä mahdollisuutta ei ole, ja sen jälkeen
sitten on mahdollista, että kuljettaja voi joutua ajamaan 5,5
tuntia yhteen soittoon ilman ainuttakaan taukoa. Ajatelkaa, olisiko
tällainen mahdollista tai kohtuullista esimerkiksi toimistotyössä.
Ei olisi.
Näiden lyhyiden taukojen toteutuminen on lisäksi
jäänyt vähän epäselväksi,
koska monesti lasketaan tauolle tulot ja tauolta lähdöt
niin tiukalle, että näillä lyhyillä tauoilla
ei yksinkertaisesti jää aikaa todellisen tauon
pitämiseen, mikä olisi aivan välttämätöntä,
kun kysymyksessä on moottoriajoneuvon kuljettaminen. Etenkään
kaupunkiliikenteessä ei voida myöskään
olettaa, että liikenne sujuisi joka päivä ja
jokainen hetki minuutin tarkkuudella. Niin kuin hyvin tiedämme, aikatauluviivästyksiä
tulee
ja suurin osa niistä ei johdu kuljettajista.
Ehdotan nyt siis lakialoitteessani työaikalakia 6 luvun
28 §:n 3 momentin osalta muutettavaksi siten,
että työnantajalla ei olisi jatkossa oikeutta jakaa
moottoriajoneuvon kuljettajan päivittäisiä lepoaikoja
kahteen 15 minuutin pätkään yhden 30
minuutin tauon sijaan silloin, kun kyseessä on 5,5 tunnin
työjakso. Korostan, että tässä ei
ole kyseessä työajan lyhentäminen. Tässä ei
haeta lisää taukoja, lyhyempää työaikaa,
vaan tässä vain haetaan kerta kaikkiaan sitä,
että myös moottoriajoneuvojen kuljettajille turvattaisiin
kohtuullinen yhtämittainen tauko, joka käytännössä on
todellisuutta useimpien työntekijöiden osalta.
Lakimuutos siis mahdollistaisi kuljettajille yhden kunnon tauon,
jolloin ehtisi syömään, levähtämään
kunnolla, virkistäytymään. Tärkeää olisi
myös, että tauon saisi pitää soveltuvassa paikassa,
jossa on esimerkiksi vessat ja ruokailutilat, mutta tähän
tässä aloitteessa ei sinällään oteta
kantaa.
Arvoisa puhemies! Työaikalain 6 luvun 28 §:n 3
momentti kuuluisi muutoksen jälkeen näin: "Moottoriajoneuvon
kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 minuutin pituista
työjaksoa kohti vähintään 30
minuutin tauko." Tällöin taukoa ei voisi jakaa
kahteen osaan eikä pääsisi syntymään
näitä kohtuuttomia tilanteita.
Mika Kari /sd:
Arvoisa herra puhemies! Lepoaika on kaikille meille ihmisille,
jotka teemme työtä, missä tehtävässä sitten
teemmekään, tärkeä, ja erityisen
tärkeä se on silloin, kun omalla työllämme
olemme vastuussa muiden turvallisuudesta.
Tässä lakialoitteessa, edustaja Lindtmanin
lakialoitteessa, kiinnitetään huomiota erityisesti juuri
moottoriajoneuvoja kuljettavien henkilöiden lepoaikoihin
työelämässään ja työssään.
Näiden moottoriajoneuvojen kuljettajat ajavat usein ajoneuvoja,
joissa liikkuu matkustajia, tai vastaavasti raskaan liikenteen kuljettajina
suuria ajoneuvoyhdistelmiä, joissa kulkee paljon tavaraa tiellä,
jolla liikkuu paljon muitakin ihmisiä. Sitä kautta
on hyvin tärkeää huomioida, että lepoaika ei
ole vain aika, jolloin työ hetkeksi pysäytetään, vaan
aika, jolloin se hetki käytetään omaan
virkistäytymiseen ja työkuntoon tehokkaasti palaamiseen.
Näillä muutamilla sanoilla kannatan edustaja Lindtmanin
tekemää hyvää lakialoitetta.
Keskustelu päättyi.