2) Hallituksen esitys laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Markku Markkula /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä säikäytti
eräiltä osin todella pahoin. Pelkistäen
totean, että netti ei ole lehti, niin kuin osassa hallituksen
esitystä näkyi ajateltavan. Virtuaalikulttuuri
on aivan muuta.
Kansallisen tietostrategian teossa julistetaan ja korostetaan
erittäin paljon tietoverkkojen kehittämistä ja
erilaisten palvelujen tuottamista sekä sitä, minkälaisilla
myös julkishallinnon toimenpiteillä tätä kehitystä on
tuettava, miten tietoyhteiskuntakehitykseen on panostettava. Samalla näytti,
että toisesta ovesta sysätään
alan toimijoille raskaita velvoitteita kustannuksineen, sellaisia
velvoitteita, joita ei aseteta vastaaville toimijoille tai toiminnoille
tavanomaisessa, siis eräänlaisessa reaalimaailman
toiminnassa. Virtuaalimaailma oli saamassa hieman erilaisen kohtelun.
Tähän lakiin sisältyy kauaskantoisia
asioita muun muassa siitä, millä tavoin päätoimittajavelvoitetta
ulotetaan verkkojulkaisuihin. Peruskysymys on tietysti se, mikä on
verkkojulkaisu. Hallituksen esitys ei ratkaissut kysymystä Internetin news-ryhmien
tai erilaisten chatien osalta. Oli riskinä, että palveluntarjoajat,
mukaan lukien siis käyttäjäyritykset
ja erilaiset pienetkin yhteisöt, rakentaessaan interaktiivisia
sisältöpalveluita olisivat Suomessa joutuneet
tilanteeseen, jossa osa palveluista päätetäänkin
lopettaa, koska riskit siitä, mitä velvoitteita
tai rasitteita tulisi materiaalin ennakkotarkastamisen muodossa,
olisivat käyneet kohtuuttomiksi, tai lakiesitys olisi johtanut
ainakin siihen, että palveluita olisi siirretty merkittävässä määrin
ulkomaille, koska siellä ei ole vastaavaa lainsäädäntöä,
ja käyttäjät olisivat siirtyneet ulkomaisille
tai ulkomailla operoiduille sivustoille. Tämä olisi
todella ollut merkittävä isku Suomen tietoyhteiskuntakehitykselle.
Hallituksen esityksen näkemys verkkojulkaisusta oli
puutteellinen, sillä pelkistäen se lähti siitä,
että verkkojulkaisulla on selkeä toimituskunta,
jolle voi määrätä vastaavan
toimittajan, joka työkseen tarkastaa julkaisun ennen sen
julkaisemista. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin toisin. Jokainen
Internetin käyttäjä voi toimia julkaisijana
itsenäisesti niin hyvässä kuin pahassa. Verkossa
olevien julkaisujen sisältö muuttuu jatkuvasti
ilman toimituskuntaan kuuluvien toimia, esimerkiksi yksityisten
ihmisten lähettäessä viestejä keskusteluryhmiin.
Vastaavan toimittajan tehtäväksi hallituksen esityksessä asetettu
velvollisuus valvoa toimitustyötä onkin verkossa olevien
julkaisujen osalta käytännössä mahdotonta.
Hallituksen esityksen perusteluista puuttuu Internetin osalta
kansainvälinen lakivertailu sekä analyysi siitä,
missä määrin nykyinen päätoimittajavastuun
puuttuminen verkkojulkaisun osalta on aiheuttanut konkreettisia
ongelmia suhteessa Internetin käyttäjämäärään.
Perustuslakivaliokunnalle kuuluu erityisen suuret kiitokset.
Niinpä nyt voimmekin hyväksyä tämän
lain mietinnön mukaisesti. Lisäykset ja poistot
ovat runsaat ja muuttavat hallituksen esitystä aivan ratkaisevasti.
Nostan esille pari linjausta.
Kun valiokunta on lisännyt lain tarkoituspykälään
uuden momentin, niin maininta sananvapauden perusoikeusaseman ja
sen käyttämiseen puuttuvien toimenpiteiden oikeasuhtaisuudesta on
nyt hyvä. Verkkojulkaisun määritelmä on
onnistunut, siis muiden kuin julkaisijan tai toimituksen toimeksiannosta
tehty materiaali ei ole osa verkkojulkaisua. Portaali ei ole verkkojulkaisu,
eivät myöskään keskustelupalstat.
Tämä on erittäin järkevää.
Mietinnössään — haluan nostaa
sieltä esille vielä yhden virkkeen — valiokunta
toteaa, että määritelmässä tarkoitettu
julkaisemisen säännöllisyys kohdistuu
sivuston kokonaisuuteen, ei sen johonkin osaan. Tämäkin
osoittaa, että valiokunta on nyt oivaltanut, mistä virtuaalimaailmassa
on kyse, ja monet ongelmat, joihin hallituksen esitys olisi johtanut,
poistuvat.
Positiivista on myös, että julkaisun pitäminen yleisön
saatavilla täyttää tallennusvelvollisuuden.
Tarkoittaako tämä — on kaksi vaihtoehtoa — että a)
jos sivu on verkossa yli kolme viikkoa julkaisemisesta lähtien,
ei muuta tallentamista tarvitse tehdä, vai b) sivu on tallennettava
vähintään kolme viikkoa laskien hetkestä,
kun se on ollut viimeksi saatavilla verkossa? Toivon, että tuo
ensin mainitsemani on oikea vaihtoehto eli tallennus lasketaan alkavaksi
julkaisuhetkestä.
Arvoisa puhemies! Pikaisesti pohtien tässä vaiheessa
epämääräiseksi jää eräitä käytännön kysymyksiä,
esimerkiksi: Pitääkö kaikkien muutettujen
sivujen vanhat versiot tallentaa ja kuinka pitkäksi aikaa,
vai täyttääkö niiden pitäminen
julkisesti verkossa tallentamisvaatimuksen? Kauanko sivun on oltava
samassa muodossa julkisesti nähtävillä,
että vaatimus täyttyy? Entä miten tulkitaan
sivuja, jotka on suojattu esimerkiksi salasanalla? Niistäkin
osaa voidaan pitää julkisina, esimerkiksi sivustoja,
joihin voi käyttäjäksi rekisteröityä kuka
vain, ja osaa yksityisinä, esimerkiksi erilaisia Intranet-ratkaisuja.
On luonnollista, että tällaiset kysymykset täsmennetään
lakia alemman tasoisilla säännöksillä ja
ohjeilla.
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä,
että nyt tehtävä, korjattu laki vauhdittaa
tietoyhteiskuntakehitystä eikä jarruta tai estä sitä,
niin kuin hallituksen esitys ehti pelästyttää.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ed. Markkulan
kanssa siitä, että esitys koheni eduskunnassa. Tosin
juuri samat tahot, joita lain valmistelun aikana kuultiin, jyrkensivät
ikään kuin näitä arvioitaan
siitä, mitä tämä välineneutraalius
lakiin kirjoitettuna merkitsisi.
Hiukan olin aistivinani tällaista teknologiauskoa,
että kun meillä on sellainen tekniikka, joka mahdollistaa
viestin levittämisen miljoonille ja miljoonille sekunnissa,
siinä ei pitäisikään edellyttää samaa
vastuullisuutta sananvapauden käytössä kuin
painetussa sanassa. Tätä en voi hyväksyä.
Kyllä meidän pitää hakea sellaiset
keinot, joilla myös sähköisesti välitettävä viesti,
onko se sitten julkaistu chattipalstan kautta tai varsinaisena verkkojulkaisuna,
kuuluu vastuullisen sanankäytön piiriin. Osa näistä yhteydenotoista,
joita täältä nettimaailmasta on tullut,
lähtee siitä, että kun meillä tämmöinen
avoin mahdollisuus on, siihen ei saa minkäänlaisia
rajoja asettaa. Se on mahdollistanut nyt tämän
idean, että siellä on täysin vastuutonta
ja törkeääkin materiaalia joukossa. Voisi
esittää tavallaan vastakysymyksen, että jos
meillä olisi tekniikka, että joku paperi levitettäisiin
seuraavaksi aamuksi koko Suomen koteihin ja kyse ei olisi lehdestä,
saisiko siinä vapaasti herjata taikka solvata tai esittää väärää, esimerkiksi
rikoksiin yllyttävää aineistoa, jos se laitettaisiin
vaikkapa epiteetille "chattipalsta joka kotiin". Tämmöisiin
kysymyksiin pitäisi vastauksia hakea.
Näkisin, että nyt tämänhetkiset
tekniset mahdollisuudet on sovitettu tässä muokatussa
sananvapauslaissa juuri siihen, että mahdollisimman yhdenvertaisesti
kohdeltaisiin sähköistä tiedonvälitystä verrattuna
perinteisempiin muotoihin. Mutta aina siellä on miettimistä,
miten vielä parempaan vastuulliseen sananvapauden käyttöön päästäisiin
myös tässä uudessa nettimaailmassa.
Paula Kokkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Viittaan ensimmäisessä käsittelyssä käyttämääni puheenvuoroon
ja mietinnön esittelyyn enkä käy toistamaan
niitä. Totean myöskin, että ei tämä taatusti
ole viimeinen sana Internet-sääntelyssä. Kyllä tässä varmasti
tullaan jatkossa sääntelemään
näitä asioita. Hallitusta patistellaan seuraamaan
alan kehitystä ja ryhtymään tarvittaessa lainsäädäntötoimenpiteisiin.
Olemme halunneet korostaa sitä, että jokainen
vastaa tekemisistään ja tekemättä jättämisistään
ja rikos on rikos myös sähköisen välineen
välityksellä tehtynä.
Tuohon, mitä ministeri Koskinen mainitsi sananvapaudesta:
Olen kyllä ollut aika ällistynyt siitä,
miten ihmiset ymmärtävät sananvapauden täysin
väärin. Monet eivät ole käsittäneet
sitä, että sananvapaus ei tarkoita vapaata loukkaamisoikeutta,
vapaata rikoksenteko-oikeutta verbaalisella tasolla, vaan jokainen
on todellakin teoistansa vastuussa aivan niin kuin ennenkin.
Edustajakollegalle tässä haluaisin sanoa,
että mielestäni ensimmäinen mainitsemanne
vaihtoehto on oikea eli julkaisuhetki ratkaisee mielestäni
sen ajan laskemisen.
Markku Markkula /kok:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, vapauteen liittyy aina
vastuu, ja vastuuta on myös verkossa operoinnin osalta
koko ajan korostettava. Ongelmaksihan tämä sananvapauslainsäädäntö voisi
muodostua, mikäli säänneltäisiin
ja rajoitettaisiin asettamalla sellaisia ehtoja, joita käytännössä tuossa
virtuaalimaailmassa on mahdotonta toteuttaa. Jokainen käyttäjä,
tekstin tekijä, kuvan tekijä omalta osaltaan vastaa
nimenomaan itse, mutta jos me ajattelemme operaattoreiden roolia
tai erilaisten portaalien ja verkkopalvelujen ylläpitäjien
roolia, on kohtuutonta asettaa heille sellaisia velvoitteita tai rajoitteita,
joita ei voida todellisuudessa noudattaa. Siinä mielessä tämä lainsäädäntö todella
menee nyt hyvin oikeaan suuntaan. On selkeää, myös
vastauksena ministeri Koskiselle, että ei tietenkään
verkossa saa herjata tai solvata.
Kiitän vielä valiokunnan puheenjohtajaa siitä, että hän
täsmensi tuon kysymykseni tarkoittavan sitä toteaamaani
a-kohtaa, ensimmäistä vaihtoehtoa.
Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, että operaattoreilla
ja vastaavilla toimijoilla on myöskin toimintavelvollisuus.
Jos he havaitsevat taikka heille osoitetaan, että palstoilla
on lainvastaista materiaalia, niin totta kai heidänkin pitää se
poistaa sieltä.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen lakiesitykseen
liittyy rinnakkaisaloite, jossa on ehdotettu säädettäväksi
valtakunnallisesta joukkoviestinnän eettisestä neuvottelukunnasta,
jonka tehtävänä olisi käsitellä lähinnä periaatteelliselta
kannalta joukkoviestintään liittyviä eettisiä kysymyksiä ja
antaa niistä suosituksia. Nyt mielestäni valiokunta
on erittäin hyvin käsitellyt myös näitä eettisiä kysymyksiä,
vaikkakaan ei tämä lakialoite ole tullut tietenkään
hyväksytyksi. Valiokunta toteaa, että tällaista
keskustelua varten mahdollisesti tarvittava pysyväisluonteisten
toimielinten perustaminen soveltuisi mahdollisesti luontevammin
kansalaisjärjestöille ja viestintäalalle
itselleen. Pidän erittäin tärkeänä,
että tässä on tämänlainen
maininta, että mahdollisesti kansalaisjärjestöille,
ja ennen kaikkea tuo toinen maininta, että tämmöistä eettistä keskustelua
jatkettaisiin viestintäalalla, itse siellä sisällä.
Markku Markkula /kok:
Arvoisa puhemies! Kun ed. Rauhala otti vielä nuo eettiset
kysymykset esille, niin haluan menemättä yksityiskohtiin korostaa,
että todella erityisesti lasten osaltahan nämä ovat
erittäin tärkeitä kysymyksiä.
Näihin asioihin erittäin mielenkiintoisella ja
hyvin syvällisellä tavalla vastauksia tuo eduskunnan
tulevaisuusvaliokunnan juuri valmiiksi saama teknologian arviointiraportti
Sosiaalinen alkupääoma ja tietotekniikka, jossa
päätekijöinä ovat Jyväskylän
yliopiston Anu Mustonen ja Lea Pulkkinen. Tämä raportti
on parhaillaan painossa, ja siinä haetaan todella enemmän
valistuksen ja vanhempien roolin, vastuun kautta sekä yhteiskunnan
erilaisten verkkosisältöjen kehittämistoimenpiteiden,
oppimateriaalien, julkaisutoimenpiteiden ja tällaisten
kautta niitä linjauksia, joilla näihin eettisiin
kysymyksiin voidaan antaa eväitä, löytää hyviä ratkaisuja
ja linjauksia lähivuosina.
Jouko Jääskeläinen /kd:
Arvoisa puhemies! Todellakin odotamme mielenkiinnolla tuota
tulevaisuusvaliokunnan raportin sisältöä ja
myöskin sitä, että se näkyy
myöskin lainsäädännössä sitten
aikanaan, koska eihän voi olla vain etiikkaa, jota periaatteessa
noudatetaan juhlapuheissa. Kyllä sen toki tulee olla lainsäädännössä mukana.
Siinä mielessä todella toivon, että ajatus
tästä eettisestä neuvottelukunnasta nyt
sitten alalla vakavasti otetaan myöskin käytäntöön,
ehkä sitten jossakin vaiheessa jopa lainsäädäntöön,
jos se ei vapaaehtoisesti järkevästi etene.
Todellakin valiokunnassa aika paljon tähän verkkojulkaisun
käsitteeseen käytettiin aikaa ja sitä täsmennettiin.
Oltiin vähän avuttomia uuden tekniikan kanssa
ihan avoimesti sanoen, emmekä varmaan parasta tai ainoaa
oikeaa ratkaisua siihen löytäneet, mutta niin
kuin ensimmäisessä käsittelyssä useammatkin
totesimme, klausuulit ovat perässä. Jos tästä sitten
tulee jonkinlainen kiertämisen väline sen kaltaiselle
niin sanotulle vapaalle keskustelulle, jossa etiikan rajoja toistuvasti
ja pysyvästi rikotaan, niin kyllä on rikoslaki
olemassa, ja myöskin tulevan hallituksen tulee miettiä tarkempaa,
täsmällisempää lainsäädäntöä,
etteivät sitten erilaiset verkkojulkaisut ikään
kuin tekniikan syistä vain ole eri kategorioissa. Kyllä tätä asiaa
seurataan. Ei tämä nyt jää vain
siihen, että nyt laki tehtiin ja sitten laitetaan hanskat
naulaan, vaan lainsäädäntötyön
ja sen seurannan tulee olla myöskin jatkuva prosessi.
Ed. Saapunki merkitään
läsnä olevaksi.
Markku Markkula /kok:
Arvoisa puhemies! Vielä yksi näkökohta
tähän keskusteluun.
Jos tämä laki ja kun tämä laki
nyt yhdistetään raamina siihen, miten esimerkiksi
tulevaisuusvaliokunta valmistellessaan mietinnön Tasapainoisen
kehityksen Suomi 2015 lausumia korosti näitten verkkosisältöjen
merkitystä, korosti investointeja, riskirahoitusta pelien,
simulaattorien kehittämiseen ja aivan erityisesti nosti
esille keskeisiä elinikäisen oppimisen periaatteita,
miten tieto- ja viestintätekniikan käyttö opettaa sekä lapsia
että aikuisia kansalliseen ja kansainväliseen
yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen, näistä linjauksista
yhteisesti löytyy todella nyt niitä linjauksia,
jotka hyvin ovat se kokonaisuus, johon tämä eduskunta
on omalla toiminnallaan lähivuosien toimintaa viitoittanut.
Puhemies:
Pyydän muuten saada muistuttaa, että puhesuunta
on tähän suuntaan näin neljän vuoden
kuluttua ja jo aikaisemmin kautta se olisi ollut ihan hyvä,
koska ääni menee sitä kautta paremmin
tuonne ylös ja nauhaan. Puhutaan puhemiehelle.
Keskustelu päättyy.