Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta on toisessa käsittelyssä päättämässä autoverolain uudistamisesta. Tässä yhteydessä on paikallaan muutama sana veropolitiikan tilasta yleensä Suomessa ja lainvalmistelusta, verolakien valmistelusta.

Tämä autoverolakiesityshän valtiovarainvaliokunnan verojaostossa käsiteltiin muutamassa viikossa, siirryttiin hallituksen tällaisesta mallinnetusta verotusarvosta yleiseen vähittäismyyntiarvoon. Lakia paljon yksinkertaistettiin ja tehtiin todella monia selkeitä parannuksia.

Arvoisa puhemies! Vaikka olen itsekin verojaoston jäsen, niin rohkenen sanoa, että kun viikossa loppujen lopuksi suoritettiin tämä yhteenveto, tämä on tämän eduskunnan upeimpia suorituksia lainsäädännön alueella. Vaihtoehtona olisi ollut joko se, että hallituksen lakiehdotus olisi jouduttu hylkäämään, mikä olisi ehdottomasti pitänyt tehdä normaalioloissa, koska se oli monimutkaisuudessaan perustuslain hengen vastainen ja myöskin johti syrjiviin ratkaisuihin ja sitä kautta valituskierteeseen. Toinen mahdollisuus olisi ollut todella hyväksyä se, mutta se olisi juuri johtanut näihin ongelmiin.

Nyt kun kuitenkin pystyttiin autoverolakia uudistamaan ja saamaan uudistus voimaan niin kuin EY-tuomioistuin edellyttää, niin tästä tilanteesta hyötyvät nyt kaikki. Olen varma, että kuluttajat, auton ostajat, hyötyvät, varsinkin uusien autojen ostajat hyötyvät tästä tilanteesta, autokauppa hyötyy, kauppa vilkastuu ja myöskin valtio veronsaajana hyötyy. On selvää, että autokaupassa on ollut patoutunutta kysyntää ja se lähtee tänä vuonna ja on lähtenyt liikkeelle ja verotuottokertymä on parempi kuin se olisi ilman tätä verouudistusta, näin uskon. Toki tämä talouskuva hieman hiljentää ehkä autokauppaa, jos ei ole talouskasvua, mutta se olisi hiljentänyt sitä vanhankin lain aikana ilman muuta.

Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, tarvitaan toinen aalto ensi syksynä ja sen valmistelu on aloitettava laaja-alaisesti ja nopeasti. Tässä suhteessa täällä on myöskin ponnet, joissa todetaan, mitä pitää tehdä. Eduskunnassa on myöskin jaettu ponsia, ja tämähän sopii, mutta kyllä jo tässä valiokunnan mietinnössä nämä asiat on linjattu, mitä tulee tehdä.

Puhemies! Hallituksen yksi ongelma on ollut se, että sillä ei ole lainkaan ollut tällä vaalikaudella veropoliittista ministerivaliokuntaa. Näin ollen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ei ehditä verotuksesta keskustella. Eipä ole eduskunnassakaan juuri keskusteltu. Veroministeri Siimes ei täällä juuri käy keskustelua verotuksesta, ja ministeri Niinistöllä on omat kiireensä — hän on toki sentään osallistunut keskusteluun. Tämä on kyllä näkynyt sitten jälkinä.

Tähän liittyy nyt tavallaan Arvelan työryhmän työ. Virkamiehet tekevät esityksen, ja siitä sitten käydään keskustelua. Mielenkiintoista on, että kun valtiovarainministeri Niinistön asettama työryhmä, tämä Arvelan työryhmä, tekee esityksen, niin sitten saman puolueen ministeri alkaa heti tehdä hyökkäyksiä tätä esitystä vastaan ja tekee siitä hallituskysymyksen. (Ed. Laakso: Ei koko esitystä vastaan, vain osaa vastaan!) — Kyllä, osaa vastaan. — Nyt sitten ylijohtaja Arvela eilen totesi, että hänen esityksensä ei olekaan kovin ajankohtainen, kun suhdanteet ovat heikentyneet. Minusta veropolitiikka ei pidä tehdä suhdanteiden takia. Ymmärrän sen, että verokilpailu on hiljentynyt jossain määrin, mutta ei veropolitiikkaa kuitenkaan tehdä suhdanteissa.

On selvää, että Arvelan työryhmän linjaukset pk-yritysten ja perheyritysten osalta olisivat johtaneet sellaiseen verotuksen kiristymiseen, että sitä ei missään oloissa voi hyväksyä, keskusta ei sitä hyväksy. Mutta minusta on outoa, että kun kokoomuksen ministerit esittävät ja käyvät siitä keskustelua keskenään, siitä aletaan sitten muille heittää kapuloita. Onkin hyvä, että tämä työryhmä laitetaan hyllyyn ja verovalmistelua, uudistusta, tehdään toiselta pohjalta. Toki se oli sinällään looginen kokonaisuus, mutta yrittäjyys- ja työllisyysnäkökohdat jäivät vallan huomioon ottamatta. Mutta tämä liittyy juuri siihen, että hallituksessa ei ole käyty keskustelua veropolitiikasta ja virkamiehet ovat lähteneet tätä hommaa hoitamaan ja vetämään.

Myöskin autoverotuksessa valmistelu tapahtui yhden virkamiehen toimesta. Kuitenkin tämä on sellainen asia, että tämä vaatisi laaja-alaista valmistelua, niin kuin veropolitiikka yleensä vaatii. Pitäisi kuulla eri toimijatahoja, totta kai autoalaa, auton ostajia, auton myyjiä, Tullia, veronmaksajia ja monia eri kuluttajatahoja. Tätä ei lainkaan tehty. Miten tämä on muuten mahdollista, kun kaksi vuotta tiedettiin ja kauemminkin on tiedetty, että Suomessa täytyy autoverotusta uudistaa, että tällaista laaja-alaista valmistelua ei tapahtunut, vaan törmättiin siihen, että asiantuntija asiantuntijan jälkeen tulee eduskuntaan ja sanoo, että ei näin voida toimia.

Tämä kuvastaa hallituksen veropolitiikan heikkoutta. On luotettu siihen, että kun on tehty tuloveron kevennyksiä, veropolitiikka menee tästä vaan vasemmalla kädellä. Ei se näin ole, vaan kyllä siinä olisi vaadittu laaja-alaista valmistelua, keskustelua ja eri tahojen kuuntelemista. Jos ei eduskunta olisi nyt pelastanut tätä autoveroesitystä, olisi ollut aika nolo päätös nykyisille valtiovarainministereille ja ministeriön työlle, että me olisimme joutuneet menemään vaaleihin niin, että vaalien aikana olisi ollut se tilanne, että meillä ei ole lakia, johon vero perustuu.

Tästä pitäisi nyt ottaa oppia ja lähteä todella siitä, että verotusta pitää valmistella laaja-alaisemmin. Esimerkiksi autoverotuksen osalta, totta kai, ministeriössä pitää olla erityinen ajoneuvoveroyksikkö, jossa on useampia ihmisiä valmistelemassa. Mielestäni työryhmätyötäkin voidaan toteuttaa, kuulla eri asiantuntijatahoja ajoissa, ettei täällä eduskunnassa vasta aleta kuulemaan. Totta kai täälläkin pitää kuulla, mutta verovalmistelussa tämä on aivan välttämätöntä. Kyllä hallituksen sisällä pitää olla myöskin foorumi, missä veropolitiikan uudistamistarpeista ja haasteista keskustellaan. Tämä tilanne on ollut onneton, että virkamiehet ja ministeri vasemmalla kädellä hoitelevat hyvin keskeistä yhteiskunnan aluetta.

Arvoisa puhemies! Vielä korostan, että tästä tilanteesta uusi, ehkä parempikin hallitus, mikä on tulossa, ottaa nyt oppia. Meidän täytyy autoverotusta uudistaa, niin kuin eduskuntakin edellyttää, nopeasti vielä jatkovalmistelun osalta. Eduskunta edellyttää autoverolain jatkovalmistelun käynnistämistä niin, että pakettiautojen ja eräiden erityisajoneuvojen, kuten muutto-, museo-, harrasteautojen, tilataksien sekä invalidiautojen verotusta koskevien säännösten ajantasaisuus tarkistetaan. Myöskin tässä yhteydessä on tämä korinvaihtoasia, mikä on täällä nostettu esille, yksi ilman muuta hoidettava kysymys.

Toiseksi eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin autovero- ja moottoriajoneuvoverolainsäädännön laaja-alaiseksi uudistamiseksi pidemmällä aikavälillä. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää siihen, miten verojärjestelmän avulla voidaan edistää ympäristöohjausta ja tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tässä olisi ehkä hyvä myös sana liikenneturvallisuus mainita ja varmaan otetaankin huomioon. EU:ssahan myydään 85 prosenttia autoista ilman hankinnan verotusta. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole lainkaan autoveroa. Ymmärrämme, että on jatkossakin paineita alentaa autoverotusta Suomessa ja uudistaa tätä koko järjestelmää.

Kolmanneksi eduskunta edellyttää, että Tullilaitokselle annetaan riittävät resurssit autoverotuksen toimeenpanoa varten. Nyt kun eduskunta uudisti tätä lakia tällä tavalla, ei tarvita ihan niin paljon virkamiehiä kuin olisi tarvittu hallituksen monimutkaisen esityksen soveltamiseksi. Joitakin periaatteita toki huomioidaan sitten, kun Tulli tätä lakia soveltaa. Siellä on ihan hyviä keskeisiä periaatteita, joita toki pitää soveltaa. Mutta on selvää, että Tulli tarvitsee sellaiset resurssit, että siellä on pätevää henkilökuntaa, että tullaus toimii nopeasti ja joustavasti ja että kuluttajat saavat autonsa käyttöön kohtuullisessa ajassa.

Tulkitsen myös, että eduskunnan linjauksessa suositaan uusien autojen hankintaa hieman enemmän käytettyjen autojen osalta. Se on oikea linja. Suomen on aika uudistaa Suomen autokantaa. Suomalainen perheauto on aivan liian kallis. Sen pitää olla edullisempi ja meidän autokantamme uudistua ympäristöystävällisyyden takia, turvallisuuden takia ja liikenteen sujuvuuden takia.

Puhemies! Todella toivon, että ensi eduskunta sitten jatkaa tätä mallikasta työtä, mikä on aloitettu, ja nämä yksityiskohdat saadaan kuntoon ja että Suomessa suunnitelmallisesti ja laaja-alaisesti uudistetaan verotusta myöskin tältä osin.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Ala-Nissilälle, että hallituksen esitys autoverolain muutoksesta oli välttämätön pakko. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto todella kerrankin teki hyvää ja oikean suuntaista työtä (Ed. Saarinen: Aina!) auto- ja moottoriajoneuvoverotuksen korjaamiseksi. Mutta henkilökohtaisesti olisin sitä mieltä, että jatkossa ehdottomasti autovero- ja moottoriajoneuvoverotus pitäisi ottaa puhtaalta pöydältä ja mennä siihen systeemiin kuin Saksassa ja Ruotsissa, että käyttömaksu otettaisiin käyttöön. Silloin byrokratiaa purettaisiin valtavasti. Käyttömaksu tarkoittaa sitä, että autovero maksettaisiin kahdeksan vuoden aikana siitä, kun auto ostetaan. Silloin se lisäisi todella uusien autojen hankintaa, kun tavallisen Suomen kansalaisen ei tarvitsisi heti maksaa sitä autoveroa. Tämmöisiä terveisiä sinne tulevalle verojaostolle.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Eduskunta ansaitsee todella kiitokset siitä, että nyt autoverolaista saa tolkun. Jos veroesitys olisi hyväksytty hallituksen esittämässä muodossa, sen soveltaminen olisi ollut käytännössä mahdotonta. Eli tässä suhteessa eduskunta on tehnyt hyvää työtä.

Mitä tulee Arvelan työryhmän veroesityksiin, on muistettava se, ettei kokoomus ole arvostellut valtaosaa Arvelan esityksistä, ei esitystä varallisuusveron poistamisesta, ei esitystä siitä, että suurimpien tulojen progressiota lievennettäisiin, ei sitä, että kiinteistöveroa korotettaisiin, ei sitä, että pääomatulojen verotusta lievennettäisiin nykyisestä. Ainoastaan osinkotulojen verotuksen osalta kokoomus on arvostellut tätä esitystä. (Puhemies koputtaa) Eli valtaosa kyllä kelpaa, mutta tämä yksi, joka kohdistuisi pääomatulojen (Puhemies koputtaa) verotuksen kiristämiseen, ei kokoomukselle kelpaa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä kritisoin sitä, että saman puolueen ministerit eivät tunne toistensa tekemistä ja syntyy hyvin ristiriitainen kuva.

Ed. Kuosmasen osalta toivotan menestystä, kun te vaaleissa vaaditte käyttömaksua autoille. Laittakaa se vaalimainokseennekin näkyviin.

Sinällään minusta kuitenkin vakavammin sanoen meillä tarvitaan laaja-alainen autoverotuksen uudistaminen, mutta ei tässä tarvitse lyödä linjoja kiinni siltä osin, vaan se pitää tehdä työryhmän puitteissa laaja-alaisesti. Nyt lähivuosina, tänä ja ensi vuonna, kyllä autoveroa kertyy, kun autokauppa vilkastuu, ja luulen, että autoveron tuotto kasvaa viimevuotisesta.

Klaus Bremer /r:

Värderade fru talman! Jo viime vuosituhannella, tarkemmin sanottuna 90-luvun puolivälissä, nykyinen liikenneministeri, silloinen verojaoksen puheenjohtaja ed. Kimmo Sasi totesi, että jo vuonna 94 eräs valtiovarainministeriön virkamies tahallisesti harhautti eduskuntaa autoverolain antaessaan, eli antaessaan hallitukselle sittemmin, jos näin korjataan. On ihmeteltävä, kuinka kauan tämä eduskunta ja kuinka kauan hallitus katselee tällaista virkamiestä, joka jatkuvasti pitelee tätä käsissään ja jatkuvasti harhauttaa eduskuntaa.

EY-tuomioistuin antoi langettavan tuomion Suomen autoverolaille siksi, että se on syrjivä. Sana syrjivä oli siinä ratkaiseva. Kun vielä luen EU:n autodirektiivin 11 artiklan, niin toivoisin — tämä nimittäin on se, mikä ei uppoa nyt näköjään täällä laista päättävien päähän — että tämä jollain tavalla selkiytyisi. 11 artikla sanoo, että jäsenvaltion on varmistettava, että ajoneuvolle määrätyn veron määrä ei ole suurempi kuin tuon jäsenvaltion kotimarkkinoilla olevan samanlaisen ajoneuvon sisältämän jäännösveron määrä. Tämä autoveroesitys, jota nyt täällä ollaan hyväksymässä, on edelleen yhtä lailla syrjivä. Mikään syrjivyyselementti ei ole poistunut. Ensimmäisessä käsittelyssä annoin siitä esimerkin. Luen sen uudestaan.

Jos haluan Saksasta tuoda auton, jonka hinta on 20 000 euroa, siinä on päällä Saksan alv 3 200 euroa, mutta kun se tuodaan Suomen, Saksan alv:han poistuu. Nyt sitten haetaan Suomesta vastaava, samanlainen, 20 000 euroa maksava auto. Siitäkin otetaan alv pois, mutta alv on määräävä kuitenkin. Sen suomalaisen auton hinnassa on alvia 4 400 euroa. Nyt kun se tuodaan Saksasta, ensimmäisenä lätkäistään 4 400 euroa siihen saksalaiseen autoon. Sen jälkeen katsotaan, mikä on autovero siinä Suomessa olevassa autossa. Se on 6 182 euroa, ja se pannaan siihen Saksasta tuotuun autoon päälle. Sen jälkeen tapahtuu se, mikä on syrjivää. Suomessa on kaksoisverotus; EU hyväksyy kaksoisverotuksen, mutta ei sitä, että sen vero ja hinta yhteensä menee yli tämän saksalaisen hinnan. Nyt sitten kun Suomessa pannaan tämä joku vero — se ei ole arvonlisävero, sattuu olemaan saman suuruinen, mutta se on joku vero, sillä ei ole nimeä — vielä autoveron päälle, niin Suomessa tämän auton autoveron määräksi tulee 7 542 euroa, ja EU ei hyväksy korkeampaa kuin mikä Suomessa on pelkän autoveron arvo: 6 182 euroa. Tätä on vaikea selittää tekstissä, mutta rautalangalla sen voi kyllä taivuttaa aika helposti. Joka tapauksessa tulos tämän autoverolain mukaan on se, että Suomessa edelleen syrjitään ulkomailta tuotua autoa noin 6 prosenttia. Se on ehdottomasti syrjivä, ja kun tästä tehdään uusi valitus EU:hun, sieltä tulee kuin bumerangina: uudistakaa autovero, se ei käy.

Kun latelin tätä esimerkkiä viimeksi ensimmäisessä käsittelyssä, verojaoksen puheenjohtaja ed. Kantalainen tuli luokseni ja sanoi, että mehän olemme tämän huomioineet, me olemme huomioineet sen, kun käsittelimme 6 a §:ää, jossa sanotaan, että jos kannetun veron määrä ylittää sen veron, joka sisältyy markkinoilla olevaan vastaavan ajoneuvon jäljellä olevaan arvoon, veron ylittävää määrää ei kanneta. Tähän hän vetosi, että sitä ei sitten kanneta, mutta tämä kohta, joka on 6 a §:ssä, koskee aivan eri asiaa. Se ei koske tätä pääasiaa. Meillä on edelleen autoverolaki nyt sitten, joka on selkeästi syrjivä. Tässä on monta muuta huvittavaa, surullisen huvittavaa, asiakohtaa.

Arvoisa rouva puhemies! Korkein hallinto-oikeus on tässä kuussa antanut periaateratkaisun, ennakkopäätöksen, muuttoautosta, jossa KHO toteaa selvästi, että ensin on selvitettävä suomalaisen veron syrjivyys ja vasta sitten verotettava. Tämä autoveroesitys kuitenkin määrää, että ensin on verotettava ja sitten vasta selvitetään mahdollinen syrjivyys. Siis nyt täällä hyväksytään autoverolaki, joka on selvästi ristiriidassa KHO:n aivan tuoreen päätöksen kanssa, tästä ei ole mitään epäilyjä. Tämä on sellainen asia, jota ei voi jatkaa, vaan se pitää korjata johonkin suuntaan.

Tämä ei suinkaan, rouva puhemies, ole ainoa ristiriita. Myös ajoneuvolaki 30.11., joka meillä hyväksyttiin, kohtelee museoajoneuvoja aivan eri tavalla kuin tämä autoveroesitys. Tämä autoveroesitys kumoaa tietyllä tavalla sen, minkä eduskunta yksimielisesti on päättänyt museoajoneuvoista. Jätän tämän kohdan selvityksen ed. Kanervalle.

Eduskunta hyväksyi ajoneuvolain hyväksyessään myöskin autojen turvallisuus- ja korjausrakentamiseen liittyvän periaatteen, että kerran autoverotetun osan siirtäminen toiseen jo kertaalleen autoverotettuun autoon ei voi johtaa vielä kerran uuteen autoveron maksuun. Nythän tässä ollaan tekemässä juuri niin. Se että korin vaihto johtaa aina uuteen autoveroon, hyväksyttiin valitettavasti ensimmäisessä käsittelyssä. Tässä nimenomaan on kysymys, niin kuin liikennevaliokunta perustelee verojaokselle antamassaan lausunnossa, liikenneturvallisuudesta ja kansantaloudesta. Kansantaloudellisesti on mieletöntä, että auto, joka muuten on teknisesti hyvässä kunnossa mutta jonka kori on esimerkiksi puhki ruostunut taikka mennyt kieroon jonkin onnettomuuden takia, puretaan osiin ja viedään romikseen. Järkevämpää on vaihtaa siihen toinen kori sellaisesta autosta, josta jo kerran on maksettu autovero, eikä se voi minkään järjen mukaan johtaa vielä kerran uuden autoveron maksamiseen, mutta me olemme päättäneet ensimmäisessä käsittelyssä, että näin tapahtuu.

Tämä taistelu korin vaihdon toisesta autoveromaksusta on valtiovarainministeriön tämän kyseisen harhauttavan virkamiehen hellittämätöntä politiikkaa, jonka eduskunta on lukuisia kertoja tyrmännyt. Luen mielelläni tässä nyt teille verojaoksen puheenjohtajan, nykyisen liikenneministerin puheesta eduskunnalle, kun eduskunta vuonna 97 tyrmäsi tämän saman esityksen, että korin vaihto johtaa aina uuteen autoveroon. Näin totesi nykyinen liikenneministeri Sasi: "Syytä on ehkä tässä yhteydessä todeta, että aikoinaan, kun joulukuussa 94 tämä autoverolaki säädettiin, eduskunnalle annettiin täysin selvästi väärä käsitys erään valtiovarainministeriön virkamiehen toimesta siitä, mikä tuo veronhuojennusetuus kaiken kaikkiaan on." Se on raskasta tekstiä, mutta tämä sama virkamies toimii yhä edelleen ja on antanut nyt tämän lain uudestaan eduskunnalle.

Edelleen ministeri Sasi totesi silloin korin vaihdosta: "Lisäksi on tehty vielä kaksi muuta muutosta. Toinen koskee korin vaihtoa. Tarkoitus oli panna kaikki autot, joissa tehdään korin vaihto, täysimääräisesti autoverolle. Tuosta on luovuttu, koska on muun muassa eräs yritys, jolle kauppa- ja teollisuusministeriö antaa kehittämistukea korien vaihtamiseen." Ministeri Sasi, silloin ed. Sasi, jatkaa edelleen: "Tietysti se, että toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee, ei ole tarkoituksenmukaista." Edelleen tästä asiasta valiokunta totesi: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu muutos johtaisi kuitenkin siihen, että mahdollisten veronkiertotapausten lisäksi tosiasiassa estettäisiin myös aivan normaali ilman minkäänlaista veronkiertotarkoitusta tapahtuva autojen uudelleen muokkaus ja rakentelu. Tämä johtaisi alalla toimivan liiketoiminnan lakkaamiseen ja aiheuttaisi siten työttömyyttä. - - Valiokunta ei hyväksy tätä - -." Tänä päivänä tilanne on aivan sama. Suomi on täynnä pieniä erikoispajoja, jotka tekevät tätä korinvaihtotyötä, käyttävät koreja, joista kerran jo on maksettu autovero. Nyt pitäisi sitten maksaa uudestaan se vero.

Arvoisa rouva puhemies! Olen yhdessä ed. Kanervan kanssa tekemässä lausumaehdotusta, joka koskee tätä korin vaihtoa. Lausumaehdotuksemme perusteluissa, joita ei jaeta eduskunnalle, toteamme:

"Hallituksen esityksen 271/2002 mukaisesti lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä 14.2.2003 hyväksyttiin, että ajoneuvoa verotetaan aina uudelleen, jos itsekantava kori vaihdetaan. Tämä lakimuutos on ristiriidassa eduskunnan vastikään 30.11.2002 yksimielisesti hyväksymän ajoneuvolain (1090/2002) mietinnön kanssa. Uuden ajoneuvolain 7 §:n 1 momentin käsittelyn yhteydessä liikennevaliokunta mietinnössään 19/2002 korosti, että autoverolakia tulisi soveltaa ja tarkistaa siten, että ajoneuvo ei joudu ylimääräisten veroseuraamusten kohteeksi vain sen vuoksi, että sen liikenneturvallisuutta on parannettu osilla, joista veroa on jo maksettu ja jotka ovat omiaan parantamaan liikenneturvallisuutta." — Myös tässä välihuomaus vielä: Kansantalouden kannalta se on järjetöntä purkaa auto osiin tai vielä romuksi vain, koska kori on kiero tai puhki ruostunut, mutta auto muuten teknisesti hyväkuntoinen, kuten jo sanoin kerran. — "Eduskunta hyväksyi tämän mietinnön perusteella ajoneuvolain yksimielisesti. Tässä esitetyllä eduskunnan ristiriitaisella lyhyen ajan kuluessa muuttuneella kannalla on merkitystä sekä liikenneturvallisuuden, että kansantalouden näkökulmasta.

Kaksi esimerkkiä: Toisen ajoneuvon kori on ilmasto-olosuhteissamme ruostunut käyttökelvottomaksi, mutta sen tekniikka on hyvässä kunnossa. Toinen, aikanaan paremmin ruostesuojatun tai paremmin hoidetun auton kori on säilynyt täysin ehjänä, mutta tekniikka on loppuunajettu. Sen sijaan, että nämä autot hävitettäisiin, on kansantaloudellisesti järkevää tehdä niistä yksi auto. Kun molemmista autoista on aikanaan maksettu autovero, veromenetyksiä ei synny, mutta työllisyyden kautta syntyy verotuloja.

Toisena esimerkkinä voidaan ottaa ajoneuvo, joka on joutunut niin pahaan liikenneonnettomuuteen, että sen koria ei voida korjata liikenneturvallisuuden vaatimukset täyttävään kuntoon. On tarkoituksenmukaista, että auton hävittämisen sijaan siihen vaihdetaan ehjä kori autosta, jonka tekniikka on ajettu loppuun. Kun molemmista autoista tässä tapauksessa on maksettu autovero, ei veromenetyksiä synny, mutta työllistämisen kautta syntyy verotettavaa tuloa.

Näiden esimerkkien valossa ja ottaen huomioon, että hyväksyessään ajoneuvolain eduskunta viime marraskuussa hyväksyi sen valiokuntamietinnössä otetun kannan, että jo kerran verotetuista ajoneuvon osista ei tule määrätä uutta veroa, lain ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty kanta auton korin vaihtamiseen ei voi olla perusteltu ja hyväksyttävissä. Kysymys verotuksen suhtautumisesta auton korin vaihtamiseen on ollut esillä aikaisemminkin, ja silloin eduskunta on omaksunut toisen, tässä perustellun kannan".

Arvoisa rouva puhemies! Minulla on täällä esimerkkejä vielä, mutta enpähän lue enää. Kyllä tämä asia nyt tuli sanottua niin selvästi, että vain rautalangan vääntäminen puuttuu. Tällä perusteella tein lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa lakiesityksen, jolla poistetaan nyt hyväksytyn lain 3 §:n säännös, jonka mukaan ajoneuvoa verotetaan aina uudelleen, jos itsekantavalla korilla varustetun ajoneuvon kori vaihdetaan." Tänään on todettu, taisi olla puhemiesneuvostossa, että näin ei voi sanoa, kun kerran ensimmäisessä käsittelyssä juuri on päätetty jättää pykälään se lause, että aina verotetaan uudestaan. Tämä lausuma on muuttunut sisällöltään sen suuntaiseksi, että hallitus seuraa tilannetta ja jos antaa aihetta, niin se välittömästi korjaa tämän pykälän kohdan.

Arvoisa rouva puhemies! Teen siis seuraavan lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa nyt hyväksytyn autoverolain soveltamiskäytäntöä, ja mikäli aihetta ilmenee, ryhtyy toimenpiteisiin nyt hyväksytyn lain säännösten muuttamiseksi siihen suuntaan, että ajoneuvoa ei verotettaisi uudelleen, jos itsekantavalla korilla varustetun ajoneuvon kori vaihdetaan."

Maria Kaisa Aula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Bremer tuossa puheenvuoronsa alkuvaiheessa aika voimakkaasti moitti tätä lakiesitystä valmistellutta virkamiestä ja muun muassa sanoi, että virkamies on antanut tämän esityksen eduskunnalle. Näinhän ei ole, vaan esityksen antaa tänne hallitus ja hallituksen asianomaiset ministerit vastaavat siitä, että se on asianmukainen ja laadukkaasti valmisteltu. Valtiovarainministeriössä on kaksikin ministeriä, ministeri Niinistö ja ministeri Siimes, joiden olisi varmastikin pitänyt panostaa enemmän tämän asian läpikäyntiin, valmisteluun ja siihen, että se olisi tehty laajapohjaisesti. Minä en lähtisi tällä tavalla moittimaan sitä virkamiestä, joka varmasti on hyvinkin tunnollisesti täyttänyt sen oman tehtävänsä ja tehnyt parhaansa tämän asian tänne saattamiseksi, mutta enempikin kohdistaisin ne moitteet ministereille ja asiasta vastuullisille, joiden olisi pitänyt huolehtia tämän asian valmistelusta ja asianmukaisten voimavarojen suuntaamisesta siihen lainvalmistelutyöhön. Juuri tästä samasta aiheesta puhuimme tuossa edellisen, valtioneuvostolain kohdalla.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer varmasti tietää, minkä takia tätä autoverolakia lähdettiin uudistamaan. Se johtuu juuri tuosta EY-tuomioistuimen päätöksestä, joka koski nimenomaan käytettyjä tuontiautoja. Ei tässä lyhyessä ajassa ole kaikkiin asioihin voitu paneutua ja kaikkia asioita muuttaa, mutta kyllä minä, ed. Bremer, olen melko varma, enkä edes melko vaan olen varma, siitä että jos Tulli noudattaa lainsäätäjän tahtoa, ei tapahdu syrjintää, niin kuin te väitätte. Jos lainsäätäjän tahto toteutuu siellä tullipiirissä eli tuotteelle, autolle, määrätään verotusarvoksi yleinen vähittäismyyntiarvo, niin silloin ei varmasti tapahdu mitään syrjintää.

Ulla  Juurola /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Bremer täällä toteaa, että nyt käsiteltävänä oleva laki ja mietintö täällä eduskunnassa on syrjivä, niin väite on kyllä, jos melkein sanoisin, edesvastuuton tässä tilanteessa. Sehän on ollut se pääperiaate, että koko ajan lainvalmistelussa täällä eduskunnassa olemme pyrkineet estämään, että käytettyjen autojen tuonnin yhteydessä ei tapahtuisi syrjintää, ja kaikki EY-asiantuntijat, jotka meillä ovat olleet käytössä, parhaimmat mahdolliset, todistavat, että näin tämä laki nyt on tehty, että tämä ei ole syrjivä.

Kuten täällä ed. Kallis äsken totesi, jos Tulli näitä periaatteita, jotka olemme mietinnössä ja laissa todenneet, soveltaa, näin tulee käymään. Tämä on ihan kaikkein tärkein asia koko tässä laissa.

Klaus Bremer /r (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minä rakastan ed. Juurolan sinisiä silmiä ja hänen hyväuskoisuuttaan, mutta nyt valitettavasti on niin, että minun ei tarvitse vakuuttaa syrjivyydestä enää mitään. Se menee EU:hun valituksena ja sieltä tulee vastaus: tämä on kiistatta syrjivä laki, joka nyt ollaan hyväksymässä tässä.

Ed. Kallis, ei meidän tarvitse ottaa askelta taaksepäin niin kuin tässä korin vaihdossa. Sehän on ollut meiltä hylättynä aina siihen asti, kunnes se nyt yhtäkkiä hyväksytään kiireen puutteessa tässä, ja minä syytän tässä ed. Aulaa.

Ed. Aula, minä sanoin aivan selvästi, että virkamies antaa esityksen hallituksen kautta, hallituksen kautta. Pyydän teitä tarkistamaan pöytäkirjasta, voin tuoda sen teidän silmienne eteen, mutta te haluatte pitää jo vaalipuheita täällä ja syyttää ministereitä, kun te valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana olette yksi suurimpia vastuullisia tässä asiassa.

Maria Kaisa Aula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Bremer, en ole edes ehdokkaana, että sillä tavalla minulla ei ole intressiä vaalipuheisiin, mutta minusta on turha kaikkia näitä moitteita kaataa yhden virkamiehen niskaan, koska lait antaa tänne hallitus. Siellä on muka Rkp:n ministereitä myöskin ja valtiovarainministereitä kaksinkin kappalein. He vastaavat siitä, minkälaisia esityksiä tänne on tullut.

Valtiovarainvaliokunnassa verojaosto on kyllä tehnyt parhaansa tämän esityksen muuttamiseksi ja korjaamiseksi semmoiseksi, että se on näihin olosuhteisiin nähden mahdollisimman hyvä. Varmaankaan ei jokaista kohtaa ole pystytty tässä aikataulussa korjaamaan parhaaksi mahdolliseksi, mutta siitä on seuraavan eduskunnan hyvä jatkaa.

Olen samaa mieltä kuin ed. Juurola, että ainakaan minun korviini ei ole kuulunut sellaisia moitteita EU-oikeuden asiantuntijoilta tai muilta, että tämä nyt säädettävä laki olisi syrjivä, vaan päinvastoin tässä juuri poistetaan ne olennaiset puutteet, jotka vanhassa autoverolainsäädännössä olivat.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer loistavana asiantuntijana mellastaa nyt marginaalissa ja on siltä osin oikeassa, että asioita jää hoitamatta. Mutta ne ovat marginaalisia tähän pääasiaan verrattuna. Harvoin lainsäädäntötyössä asiantuntijoilla on ollut niin merkittävää osuutta kuin tässä, asiantuntija Bremerinkin lausunnot on otettu pääasiassa huomioon tässä esityksessä.

EY-tuomioistuinasiantuntija on ollut hyvin keskeinen henkilö, joka nimenomaan EY-lainsäädäntöä tuntee. Koko asian ponnistuslankkuna on ollut tämä syrjimättömyys, ja sitten on katsottu, miten pitää kirjoittaa, jotta tämä ehto täyttyy. Näinpäin tässä on puuhun menty.

Ola Rosendahl /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Minä en ota kantaa tähän syrjivyyteen, sen ratkaisee tietysti EY-tuomioistuin, mutta verojaostossa on ollut asiantuntijana korkeimman hallinto-oikeuden edustaja, jota myöskin on kuultu meidän valmistelussamme. Kyllä me olemme pyrkineet siihen, että tämä ei olisi syrjivä, siis suhteessa vastaavien autojen verotusosuuteen Suomen markkinoilla. Tämä nyt ei koske Saksan markkinoita vaan Suomen markkinoita. Toivon, että tämä pitää paikkansa.

Mitä tulee ponteen, minusta on vähän huonoa lainsäädäntöä, jos me nyt hyväksymme 3 §:n ja heti perään ponnen, että samassa pykälässä olevat säännökset muutettaisiin. Nyt eduskunnalla ei ole ollut hallituksen perusteluja tähän, mutta ne on jaettu verojaostolle. Niissä sanotaan: "Rakennemuutoksia on tehty runsaasti käyttäen hyväksi valvonnan vaikeutta. Tämä on koitunut eräissä tapauksissa ajoneuvojen myöhempien omistajien vahingoksi, kun rakennemuutokset ovat tulleet tavalla tai toisella ilmi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että säännöstä tarkistettaisiin siten, että helpoiten valvottavissa oleva ja käytännössä myös ajoneuvon luonteeseen eri ikäiseksi varsin paljon vaikuttava ajoneuvon korin vaihto olisi aina uudelleen verotuksen perusteena."

Tämä oli hallituksen perustelu, ja valiokunta nyt ehdottaa ponnessa 1 ja ponnessa 4, että näitä asioita sitten nyt tarkistettaisiin seuraavalla lakiesityskierroksella.

Klaus Bremer /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Aula tässä yrittää selittää toisin päin asioita sillä, että hän ei ole ehdokkaana. Minäkään en ole ehdokkaana seuraavissa vaaleissa. Mutta se ei varmasti poista teidän haluanne ajaa tietyllä tavalla oppositiopolitiikkaa eli oman puolueenne politiikkaa tässäkin asiassa. Näin minä ymmärsin sen.

Arvoisa puhemies! Se, että tässä annetaan tietty syy virkamiehelle, joka tätä on valmistellut: hänhän on vitsi koko automaailmassa — ollut jo kymmenen vuotta. Tässä on epäilyttävää ja ihmeteltävää se, että eduskunta ei ymmärrä koko tätä asiaa, niin kuin se ei ymmärrä nytkään, että tässä on syrjiviä elementtejä. Te tulette sen näkemään kiistattomasti. EU tarttuu tähänkin autoveroesitykseen.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan todeta, että valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Aula on toiminut valtiovarainvaliokunnan asioissa tasapuolisesti. Hän on siitä harvinainen puheenjohtaja, jolle pitää antaa kunnia sen johdosta, että hän on useimmissa asioissa esitellyt asiat koko valiokunnan kannalta oikean suuntaisesti ja oikeudenmukaisesti. Tässäkin lakiehdotuksessa, totean, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja on toiminut pelisääntöjen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut tämän esityksen, ja voidaan todeta, että hallituksen ministerien olisi pitänyt paremmin perehtyä tähän lainsäädäntöön. Tämähän oli ongelmallinen nimenomaan perustelujen suhteen, mutta perustelut on voitu korjata valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, joka on myöskin tehnyt erittäin paljon muutoksia ja korjauksia tähän lainsäädäntöön, ja on sellainen jaosto, joka tässä talossa tekee, voidaan sanoa, jaostojen kohdalla suurimman työmäärän. Tästä haluan antaa erikoisen kiitoksen verojaostolle, että yleensäkin on päästy käsittelemään autoverouudistusta ja on voitu muun muassa moottoripyörien ja museoautojen osalta vielä tehdä korjauksia, jotka tuntuivat aivan mahdottomilta.

Se, mikä tässä laissa on ollut ongelma, on se, että kun on niin sanottuja merkkiautoja, niiden hintoihin ei voida päästä kiinni, koska on olemassa tietynlainen liikesalaisuus. Toiselta puolen on tietenkin ilman muuta selvää, että autoliikkeidenkin on tultava toimeen jollakin tavalla. Kun sitten miettii, miten verotukset näissä kysymyksissä menevät, menevätkö ne oikeudenmukaisesti, niin tämä on sellainen asia, johon on mielestäni aika vaikea löytää tässä vaiheessa ratkaisua, mikä on oikean suuntainen. Toiselta puolen itse näen, että tämä laki on hyvä sen johdosta, että suomalaiset firmat pärjäävät kilpailutilanteessa Suomessa. Ehkä tämä on jonkinlainen vastine myöskin saksalaisille merkkiautoille, että pärjätään myöskin näissä tilanteissa. Itse näen tämän asian myönteisenä.

Mitä tulee sitten niin sanottuun toimitusmaksuun, niin se on hankala. Kun joudutaan pieniä osia liittämään autoihin, niin jos tulee tämä toimitusmaksu, autoliikkeet joutuvat kohtuuttomuuksiin, ja voi olla, että asiakas vie sitten auton korjattavaksi joihinkin nyrkkipajoihin, ja tähän saattaa muodostua sitten niin sanottua harmaata taloutta. Jos olen ihan oikein ymmärtänyt, niin tämä on korjattu verojaoston toimesta. Uskon, että verojaoston jäsenet vielä tähdentävät tätä asiaa. Kun itse en ole verojaoston jäsen, niin en hyvin tarkkaan sisällöistä tiedä, mutta olen saanut sen käsityksen, että tämä asia on verojaostossa korjattu. Kun tässä totean ed. Saarisen liikkeitä, niin näin on myöskin tapahtunut.

Kaiken kaikkiaan tätä lakia on odotettu, ja olen iloinen siitä, että me olemme saaneet tämän lain joka tapauksessa, vaikka se on viimeisimpinä asioina käsittelyssä. Tämä tulee antamaan potkua meidän autofirmoillemme niin, että sielläkin säilyy työpaikat.

Sitten sanoisin näihin veronalennuksiin, että sehän on riippuvainen tällä hetkellä maailman kansainvälisestä tilanteesta, mikä maailmassa tilanne tulee olemaan tämän päivän Euroopan unionin, Irakin asioiden kohdalla. Ne kaikki vaikuttavat verokysymyksiin. Itse haluan tässä yhteydessä, arvoisa puhemies — vaikka kohdistan puheenvuoroni autoverolakiin — todeta, että myöskin autoverotuksen osuuteen tulee vaikuttamaan maailmantilanne. Me joudumme hyvin syvällisesti ja tarkkaan näitä asioita miettimään.

Arvoisa puhemies! Yksi asia, jonka johdosta tulin tänne puhumaan, oli se, että olen tehnyt lakialoitteen liittyen autoverolain 51 §:ään ja sen muuttamiseen. Lakialoitteeni on hylätty, koska se pykälä ei ole ollut auki. Ymmärrän myöskin tämän kohdan, mutta haluaisin tuoda kuitenkin esille sen, että vaikeavammaisten kohdalla voisimme myöskin toimia niin, että auton hintaan sisältyvä autovero voitaisiin palauttaa kokonaan tai osittain.

Autoveroa voidaan palauttaa henkilölle, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Tässä on nimittäin tulkinnan varaa osittain. Myöskin tämän pykälän kohdalla on olemassa jo veronhuojennuksia, mutta tässä on ristiriitoja. Kaikki eivät pääse tämän pykälän piiriin, ja sen johdosta, arvoisa puhemies, halusin tämän asian tuoda esille. Vielä totean sen, että liikkumismahdollisuuksien tukeminen esimerkiksi oman auton hankinnan kautta kuuluu nimenomaan vaikeavammaisen ihmisen jokapäiväiselle selviytymiselle välttämättömiin palveluihin. Näin ollen olisi perusteltua, että työhön tai opiskeluun liittyvää tarveharkintaa pitäisi käyttää muidenkin hyväksi kuin nykyisin on tehty.

Arvoisa puhemies! Vielä kerran kiitän valtiovarain verojaostoa siitä työstä, että eduskunta käsittelee nyt tätä lakia viimeisessä käsittelyssä. Pian laki astuu voimaan, ja tätä verotuslainsäädäntöön liittyvää autoverolakia voidaan alkaa toteuttaa Suomessa.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä siihen ed. Tykkyläisen arvioon, että puheenjohtaja Aula ja valtiovarainvaliokunta ovat tehneet tässä asiassa varmasti parhaansa. Kun otetaan huomioon se esitys, joka tänne tuotiin, valiokunta on tehnyt varsin mittavan työn, ed. Ala-Nissilää lainaten: upean työn. Mutta kun tämä aikataulu oli niin tiukka kuin se oli, niin ehkä tästä aikataulusta johtuen tähän jäi pari tämmöistä ongelmakohtaa, jotka nyt kannattaa ehkä poimia esille senkin vuoksi, että tämä valmistelutyö kuulemma vielä jatkuu.

Ajoneuvokulttuurin vaalimista ei ole tunnustettu kulttuurityöksi näihin päiviin saakka. Uusi ajoneuvolaki sen nyt sitten tunnustaa. Mutta tätä tunnustusta on etsitty jo pitemmän aikaa. Kun 98 edellisen kerran autoverolakia muutettiin, niin silloin hallitusta kehotettiin ryhtymään toimenpiteisiin museoautojen verotuksen tason alentamiseksi. Tämä lausuma ei vieläkään ole johtanut minkäänlaiseen tulokseen ja toimenpiteeseen, ei tässäkään yhteydessä. Ajankohtainen esitys autoverolain muuttamisesta, siis tämä esitys, jonka eduskunta 14. päivä ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyi, sisältää toistamiseen säännöksen, jonka mukaan museoajoneuvoa tulisi verottaa samojen säännösten perusteella kuin kaikkia muitakin ajoneuvoja.

Kyseessä oleva säännös on ristiriidassa sen liikennevaliokunnan mietinnön kanssa, jonka pohjalta eduskunta marraskuun viimeinen päivä viime vuonna hyväksyi ajoneuvolain. Eduskunnan yksimieliseksi tahdoksi tuossa mietinnössä tuli se, että museoajoneuvoista ei pitäisi periä autoveroa. Liikennevaliokunta sai antaa tästä autoverolain muutoksesta lausunnon ja toisti siinä oman mietintönsä kannan. Valiokunta korosti, että useimmiten museoajoneuvona rekisteriin merkittäviin harrasteajoneuvoihin kohdistuvalla autoverolla ei ole sanottavaa fiskaalista merkitystä, mutta on oletettavissa, että veron poistamisella olisi harrastuksen elpyessä tuloveron ja erilaisten välillisten verojen kertymää lisäävä vaikutus.

Ajoneuvolain hyväksymisen myötä koko museoauto-käsite muuttui sillä tavalla, että sen museoautostatuksen antaa nyt katsastustoimipaikka. Siihen saakka, ajoneuvolakiin saakka, sen antoi Suomen Automobiilihistoriallinen klubi, joka hyväksyi sen museoautoksi, ja se sai tämän museoautostatuksen, oli se sitten rekisteröity taikka ei. Jos tämä valtakunnallinen järjestö oli hyväksynyt sen museoautoksi, se oli museoauto, oli se rekisterissä tai ei. Nyt tilanne on sellainen, että tämä museoautostatus saavutetaan vaan, kun katsastusmies asianomaiselta järjestöltä lausunnon saatuaan hyväksyy sen auton museoautoksi, toisin sanoen tarkastaa, että se on säilytetty alkuperäisessä kunnossa tai entisöity sellaiseksi, ja se merkitään museoautona rekisteriin. Ilman tätä merkitsemistä museoautona rekisteriin se ei saa tätä museoauton statusta.

Kun tätä asiaa pohdittiin liikennevaliokunnassa, niin tämä autoverolain muutoksen esitellyt virkamies sanoi, että tämä asia on ajateltu hoitaa niin, että näillä museoautoilla ajettaisiin tällaisilla muovisilla kertakäyttöisillä siirtokilvillä. Ei tämä ajaminen ole se ongelma, vaan se museoautostatuksen saavuttaminen. Näillä ei juurikaan ajeta, joissakin tapahtumissa ehkä. Yleensä niitä säilytetään museoissa, niin kuin museoesineitä säilytetään. Kun auto saa tämän museoautostatuksen, niin se ei ole auto siinä mielessä, mitä autoverolaissa tarkoitetaan, vaan se on tämmöinen kulttuuriesine.

Tässä on totta se, että valtiovarainvaliokunta on tehnyt ansiokkaan lausuman siitä, että tämän vuoden aikana tämä museoajoneuvon verotus pitää selvittää, mutta kun siinä lausumassa museoauto on niputettu harrasteautojen, tilataksien jne. kanssa, niin se ei erotu sieltä sillä tavalla kuin sen pitäisi erottua. Nimittäin tilataksin verottaminen ei ole ongelmatonta ja harrasteajoneuvon määritteleminen ei ole ongelmatonta, mutta museoajoneuvon käsite on täällä marraskuun viimeinen päivä määritelty.

Tämän vuoksi ehdotan lausumaa, joka kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, olisiko tarpeen ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin autoveron poistamiseksi ajoneuvolain 24 §:n tarkoittamien museoajoneuvojen osalta." Toivon, että valtiovarainvaliokunta ymmärtää, että tämä ei ole heidän työnsä aliarvioimista ja mitätöimistä. Ymmärrän sen kiireen, millä sitä työtä on tehty, mutta tämä museoauto täytyy irrottaa niistä tilatakseista ja harrastaja-ajoneuvoista, joitten määritteleminen tulee varmasti jatkotyössäkin olemaan ongelmallista.

Sitten muutama ajatus korin vaihdosta, jonka ed. Bremer otti täällä jo esille.

Sille hallituksen esityksen tekstille, joka täällä luettiin, minä luulen tietäväni selityksen. Nimittäin on yrittäjä, joka teki näitä korinvaihtoja sillä tavalla, että hän suomalaiseen autoon pani Saksasta tuodun korin ja myi auton edelleen, ja veroseuraamus kohdistui sitten kolmanteen henkilöön. Tämä on tietysti ikävä ilmiö, mutta tämä ei ollut mahdollista muutoin kuin niin, että katsastustoimipaikka oli siinä bisneksessä mukana.

Nimittäin kun tämmöinen korinvaihtokatsastus tehdään, niin ne osat, jotka siihen kanta-autoon jäävät, joko katsastusmiehen sinetillä tai siihen osaan meistämällä merkitään, ja niitä osia ei sitten saa vaihtaa. Eurooppalaisen auton kori voidaan identifioida varsin monesta kohdasta, ja eurooppalaisessa korissa on tähän identifiointiin tarvittavia salanumeroita sellaisissa paikoissa, joita normaali kuluttaja ei tiedä, mutta jotka merkkiliike tietää ja jotka valistunut katsastustoimipaikka tietää. Näin ollen tämmöinen vilpillinen menettely, johon tässä hallituksen esityksessä viitataan, on mahdollista yleensä vain katsastustoimipaikan myötävaikutuksella. Se katsastustoimipaikka, josta minun kokemuspiirissäni olevassa asiassa on kysymys, sitten menettikin toimilupansa.

Se, että on sattunut olemaan Pohjois-Karjalassa yksi ja Hämeessä toinen tämmöinen vilpillinen yrittäjä, ei saisi estää rehellistä liiketoimintaa niillä perusteilla, jotka ed. Bremer täällä ansiokkaasti esitti.

Kun ed. Kuosmanen täällä toi esille tämän käyttömaksun, niin siitä vielä yksi ajatus: Varmasti me olemme siirtymässä verotuksessa siihen suuntaan, kuin Kuosmanen esitti, että autovero peritään 8—10 vuoden aikana käyttömaksuina, mutta — ja tämän ajatuksen ministeri Niinistökin tässä aitiossa lähetekeskustelussa ymmärsi — sitä käyttömaksua, joka autoveron tilalle tulee, ei pidä panna niille autoille, joista on maksettu korkein mahdollinen autovero, joista on maksettu kaikki ne käyttömaksut, joita kulloinenkin valtiovarainministeri on kehdannut esittää, ja vanhimmista vielä tullikin. Näistä autoista on taatusti verot maksettu. Tämän käyttömaksun pitää kohdistua niihin autoihin, jotka tuodaan sen jälkeen, kun tämä autoverolaki on kokonaisuudessaan uudistettu.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on aikaisemmissa puheenvuoroissa aivan perustellusti arvosteltu hallituksen esityksen valmistelua. Siihen kritiikkiin on aivan syytä yhtyä. Tässä keskustelussa on osittain esitetty arvostelua myös valiokunnan mietintöön ja siinä tekemättä jätettyihin mahdollisiin muutosesityksiin. Ne esitykset, mitä täällä on aikaisemmin lausuman muodossa tuotu esiin, käytännössä sisältyvät hyvin pitkälle valiokunnan mietinnössä oleviin lausumaehdotuksiin. Siinä on asetettu myös aikataulu. Mikäli eduskunta hyväksyy nuo lausumat, niin se edellyttää jatkovalmistelua ja esitysten antamista vielä tämän vuoden puolella.

Kokonaisuutena ottaen itse pidän tätä valiokunnan mietintöä onnistuneena. Siinä onnistuttiin jalostamaan hallituksen esitys siihen muotoon, että se on kansalaisillekin ymmärrettävässä muodossa kirjattu. Tämä tukee myös autokannan uusiutumista uusien autojen muodossa, mikä on niin liikenneturvallisuuden kuin ympäristön kannalta oikea periaate.

Myönteisenä voi pitää myös sitä, että alennuksen piiriin pääsevät myös moottoripyörät ja niin sanotut citypakettiautot. Vielä myönteisenä elementtinä voi todeta sen, että autovero säilyy tuon esityksen mukaan edelleen lievästi progressiivisena ja suosii halpojen, vähän kuluttavien autojen käyttöä. Myös se on ympäristön kannalta myönteinen piirre.

Erkki Kanerva /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siihen, mitä ed. Polvi sanoi, että valiokunta on tehnyt ansiokasta työtä, on syytä yhtyä. Mutta sanon vielä kerran sen, että kun tässä lausumassa on niputettu museoautojen kanssa nämä tilataksit ja harrasteautot ja kun varsinkin harrasteauton määritteleminen tulee olemaan ongelma, niin toivon, että valtiovarainvaliokunnan jäsenetkin ymmärtäisivät sen, että museoauto pitää toisella lausumalla irrottaa siitä paketista.

Mauri Salo /kesk:

Rouva puhemies! Valtiovarainvaliokunta ja erityisesti verojaos on selvinnyt erinomaisesti haasteesta, jonka valmistelevat virkamiehet heille antoivat. Tämä lakiesitys oli taas kerran osoitus siitä, kuinka meillä virkamiehet suhtautuvat eduskunnan vaateisiin. Eduskuntahan on toivonut ministeriöltä jo pitkän aikaa sitten autoveroesitystä, jota tietenkään valtiovarainministeri itsessään ei halunnut aikanaan antaa, mutta nyt viime tingassa se tuli.

Erityisesti kuitenkin kaipaan tässä yhteydessä korvaavaa esitystä siitä, millä tämä nyt autoveron tuotto tulevaisuudessa budjettiin korvataan. Ymmärrän tämän vuoden osalta sen, että kiihtynyt autokauppa kattaa tämän veromomentin, mutta tulevaisuudessa tilanne on varmasti erilainen. Erityisen painoarvon annan niille ihmisille, jotka huolestuneina kysyvät, kuinka meidän tulevaisuudessa käy, joudummeko me maksamaan autoveron alennuksen, me, jotka emme koskaan kykene ostamaan uutta autoa, ja otetaanko sitten uudessa veromallissa ympäristötekijät huomioon, jolloin erityisesti taas kerran vanhojen autojen omistajat maksavat vieläkin suuremman summan tästä. Olisi ollut hyvän hallinnon mukaista, että nämä asiat olisi tuotu kerralla yhdessä laissa.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Lähden liikkeelle ed. Salon puheenvuorosta. Tässä monestakin syystä, joista aikapula oli kaikkein merkittävin, eräällä tavalla sivuraiteille ovat jääneet asiat, jotka liittyvät esimerkiksi lain taloudellisiin vaikutuksiin, ympäristöpoliittisiin vaikutuksiin tai liikenneturvallisuuteen. Tässä on otettu lähtökohdaksi, että pannaan täytäntöön EY-tuomioistuimen langettava päätös, jotta meillä olisi sellaista lainsäädäntöä, joka ei ole käytännössä syrjivää. Se on ollut ihan johtotähtenä. Aika näyttää, miten siinä sitten onnistutaan.

Toistan vielä tässäkin yhteydessä sen, että hallituksen harjoittama toiminta siltä osin, että hallitus on ikään kuin venkoillut itsestäänselvää asiaa vastaan vuosikaudet tietoisena siitä, kuinka tulee käymään, on aiheuttanut aikataulun, joka on ollut ihan käsittämättömän tiukka. Siinä yhteydessä on eduskunta lainsäädäntöelimenä saatettu hyvin kiperään, vaikeaan, ikävään asemaan. Näin ei pitäisi hallinnossa toimia, että eduskunta laitetaan tällä tavalla seinää vasten. Sanoin lain ensimmäisessä käsittelyssä, että hallitukselle pitää antaa tästä laiskanläksyt. Tässä yhteydessä, etten puhuisi ihan samaa puhetta, sanon, että pitää antaa sellaiset entisen malliset ehdot eli kesälukemista.

Vielä jatkovalmisteluun, joka on myöskin osa tätä asiaa ja liittyy tähän aikataulukysymykseen ja sen ongelmatiikkaan.

Tässä yhteydessä nyt on todettava, että osa ajoneuvokannasta jää edelleen tuontihintaan perustuvan verojärjestelmän piiriin, tärkeimpänä ryhmänä pakettiautot, joihin liittyvät kysymykset ovat olleet niin laajavaikutteisia, ettei niitä ole voitu käsitellä tässä yhteydessä. Myös eräiden erityisryhmiin kuuluvien ajoneuvojen, kuten muutto-, museo- ja harrasteautojen, tilataksien sekä invalidiautojen, verotus vaatii jatkoselvittelyä. Valiokunnan saamissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota myös esimerkiksi moottoripyörien luokittelun vanhentuneisuuteen. Lisäksi ajoneuvolain kokonaisuudistuksen vaikutuksia autoverolain säännöksiin ei ole otettu vielä täysin huomioon.

Valiokunta esittääkin näistä syistä, että autoverotusta koskeva jatkovalmistelu käynnistettäisiin mahdollisimman nopeasti, niin että hallituksen esitys voidaan näiltä osin antaa eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Jatkovalmistelun tulee tapahtua alusta alkaen riittävän laajapohjaisen asiantuntemuksen turvin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää eurooppaoikeudellisten kysymysten tarkasteluun. Kun tätä taustaa vasten peilaa edustajakollega Erkki Kanervan, joka tuntee ja tietää asian ja on sydämellään tässä asiassa mukana, lausumaehdotusta, joka kuuluu "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, olisiko" — siis konditionaalissa: olisiko — "tarpeen ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin autoveron poistamiseksi ajoneuvolain 24 §:n tarkoittamien museoajoneuvojen osalta", niin valtiovarainvaliokunnan mietintö on paljon tiukempi ed. Kanervan lausumaesitykseen nähden, koska siellä on määräaika ja nopeasti laajapohjainen valmistelu. Asiallisesti se pyrkii samaan tavoitteeseen. Eivät ne ole ristiriitaisia, ne tähtäävät samaan maaliin, mutta valtiovarainvaliokunta on sanonut sen paljon tiukemmin. Siinä mielessä en ole huolestunut museoajoneuvojen tulevasta hallinnollisesta kohtelusta.

Sitten täällä on kannettu huolta myös siitä, missä järjestyksessä verotetaan, verotetaanko ensin ja sitten valitetaan vai päinvastoin. Kun tämän lain mukaan verottajan on pyrittävä syrjimättömyyteen — se on jokaiseen pykälään sisään kirjoitettu ja se on koko homman lähtökohtaa — niin ei tässä tapauksessa verottajana esiintyvällä Tullilaitoksella voi olla sellaista lähtökohtaa tai sellaista toiminta-ajatusta, että sen päätöksistä aina valitettaisiin tai että se pyrkisi maksimoimaan valitusten määrän, vaan kyllä kai Tullilla on kuitenkin mielessä, jos se vähänkään kunnioittaa omaa työtään, että sen työn onnistumisastettahan mitataan sillä, kuinka syrjimättömiä ratkaisuja Tullilaitos pystyy tekemään. Tässä jää aika paljon käytännön tilanteitten varaan, se on tunnustettava, mutta kyllä tässä jokin lähtökulma pitää ottaa hyppyriltä. Katsotaan sitten, miten alastulo onnistuu.

En minäkään ole kuullut, kun täällä ovat hyvin asioita tuntevat kollegat käyttäneet puheenvuoroja, että kukaan olisi tätä haukkunut ja arvostellut sillä tavalla torsoksi, että tämä olisi esimerkiksi hylättävä tai että tämä olisi huonommassa asennossa nyt kuin hallituksen alkuperäinen esitys. Markkinat ja monet muut asiantuntijat sanoivat, että jos ette mitään muuta keksi siellä verojaostossa, niin hyväksykää edes se hallituksen alkuperäinen esitys, koska tilanne kentällä on ollut päällä jo 1.1. tämän vuoden alusta. Me tulemme tälle rastille armotta myöhässä, monta kuukautta myöhässä, ja jos tässä asiassa eduskunnan sisällä olisi ollut huonoa henkeä, jotenkin joku ryhmä olisi viivytellyt, kuka tahansa — nostan hattua esimerkiksi oppositiolle, koska tässä on ollut aineksia myös oppositiopolitiikkaan, jolloinka olisi voitu hidastaa prosessia — silloin tämä koko asia olisi vesittynyt näitten valtiopäivien osalta ja siirtynyt seuraaville valtiopäiville. Olisi kulunut aikaa, markkinat olisivat olleet epävarmat, ja tässä mielessä olisi tullut varmasti enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Nyt saadaan kuitenkin asia maaliin. Tässä on kiittäminen kaikkia niitä, jotka ovat ymmärtäneet asian tärkeyden ja myös sen vakavuuden.

Täällä on kiitoksia jaettu, mutta harvemmin on vielä verojaoston puheenjohtajaa Kari Kantalaista kiitetty. Kyllä hänen henkilökohtainen panoksensa, että hän pystyi kuljettamaan ne asiat sillä tehokkuudella myös jaoston läpi, ansaitsee kiitoksensa. Siinä varmaan oli onnellista, että valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Aula oli myös verojaoston jäsen, jolloin asia myös meni valtiovaroissa aika sujuvasti eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ei varmaan ole maailman paras autoveropaketti, mutta tämä on hyvä, ja hyvän vihollinen on usein se paras. Jos sitä tavoitellaan, silloin kuluu aikaa eikä saada sitä hyvääkään aikaiseksi, eli ollaan tyytyväisiä tähän. Kun tähän sisältyy jatkovalmisteluehto, niin tässä on varmasti niitten asioitten lisäksi, joihin lausumassa kiinnitetään jatkovalmisteluehto, edessä myös niitten kokemusten hyödyntäminen jonkun ajan kuluttua. Kun nähdään sitten, miten tämä käytännössä toimii tai ei toimi, mitkä siellä ovat niitä kipu- ja kitkapisteitä, niin niitäkin on sitten mahdollisuus korjata. Mutta yritetään tällä päästä liikenteeseen.

Ulla Juurola /sd:

Arvoisa puhemies! Sellaisen lainsäätämisprosessin, johon valtiovarain verojaosto tämän autoverolain uudistuksen yhteydessä joutui, ei kyllä pitäisi jatkossa toistua. Kun asiantuntijakuulemisen lähtötilanteessa lähes kaikki asiantuntijat totesivat, että esitys johtaa lähes kaikissa yksityistapauksissa syrjivyyteen eurooppaoikeudellisessa merkityksessä nimenomaan käytettyjen tuontiautojen osalta, oli selvää, että koko jaoston työn peruslähtökohta oli se, että laki, jonka halusimme välttämättä hyväksyttäväksi näillä valtiopäivillä, ei olisi syrjivä. Tämän vuoksi tietysti meidän työmme pitkälti myöskin kohdistui siihen, miten määritellään tämä yleinen vähittäismyyntiarvo ja mitä kaikkia tekijöitä säädetään tämän yhteydessä laissa. Tämä prosessi oli myös merkittävä tässä lainsäädäntötyössä.

Sen verran totean vielä ed. Bremerin puheeseen, että tietysti syrjimättömyys olisi varmaa, jos autoveroa ei perittäisi lainkaan, mutta tietysti me koko ajan teimme töitä paitsi siinä, että laki ei olisi syrjivä, myöskin siinä, että autoveroa kertyisi, koska näitä tuloja ehdottomasti myöskin tarvitaan. En tiedä, onko tässä joku perustavaa laatua oleva erimielisyys siitä, voidaanko tämän perittävän autoveron yhteydessä periä alvia vai ei. Minun käsitykseni mukaan EY-oikeus hyväksyy tämän alvin perimisen.

Hyvin nopeasti tässä lähtötilanteessa selvisi myös, että lain valmistelussa valtiovarainministeriön vero-osasto ei ollut lainkaan tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Tullilaitoksen kanssa. Tämä oli myöskin se syy, miksi sitten verojaosto teki hyvinkin uutterasti työtä nimenomaan kuunnellen EY-oikeuden asiantuntijoita, valtiovarainministeriön vero-osastoa, mutta myöskin Tullia. Tämän prosessin tulos on nyt sitten tässä nähtävillä. Täytyy todeta, että tätä prosessia oli edesauttamassa myöskin meidän erinomainen valiokuntaneuvoksemme.

Jos kohta valmistelua voidaan kriittisesti arvioida, täytyy kuitenkin myöskin todeta, että kyllä tämä prosessi oli varsin mielenkiintoinen. Siinä todellakin tunsi olevansa mukana lainvalmistelutyössä. Siinä suhteessa se varmasti oli myöskin opettavaista.

Täällä on ensimmäisessä käsittelyssä käyty lain sisältöä monipuolisesti läpi, joten en puutu enää näihin yksityiskohtiin. Mutta lopputulosta voi tietysti helposti arvostella erityisesti sen vuoksi, että vaikka tähän nyt saatiin moottoripyörät mukaan, niin kaikkia näitä erityisajoneuvoja me emme mitenkään pystyneet lakiin saamaan tällä valmisteluajalla mukaan. Mutta koko ajanhan on ollut varsin selvää, että tätä autoverouudistusta pitää jatkaa. Sitä pitää jatkaa, ja siinä ovat mukana erityisesti nämä erityisajoneuvot, kuten muutto-, museo- ja harrasteautojen, tilataksien sekä invalidiautojen verotus.

Kuten ed. Erkki Kanerva sanoi, tätä asiaa on mietinnössä käsitelty, mutta tässä on myöskin lausuma, joka käsittelee tätä jatkotyöskentelyä. Olen täysin samaa mieltä ed. Saarisen kanssa, että minusta tämä nyt käsittelyssä oleva ensimmäinen lausumaehdotus on tässä suhteessa tiukempi. Me edellytämme, että tämä jatkovalmistelu käynnistetään, se käynnistetään myöskin museoautojen osalta ja että tämä esitys on annettava eduskunnalle vielä kuluvan vuoden aikana, siis vuoden 2003 aikana, joten en voi ymmärtää tämän lausumaehdotuksen esittämistä.

Erkki Kanerva /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritän auttaa ed. Juurolaa ymmärtämään sen. Nimittäin ne siinä jatkoselvitykseen pantavat ovat ajoneuvoja, niin kuin muuttoauto, harrasteauto, tilataksi jne. Museoauto on kulttuuriesine. Tällä lausumalla, joka nyt on esillä, poimitaan se kulttuuriesine pois sieltä ajoneuvojen joukosta.

Klaus Bremer /r:

Värderade fru talman! Ed. Saarinen, te pesitte kauniilla tavalla puhtaaksi tavan, jolla annetaan autoveroesitys. Te käytitte sanontaa venkoili, totesitte vain, että on väärin, että hallinto venkoili niin kauan tämän uuden esityksen antamisen kanssa, ja totesitte, että eduskunnalle ehdotus annettiin niin myöhään, ettei tätä ehditty kunnolla käsitellä. Ed. Saarinen, näin tapahtui myöskin vuonna 94. Se annettiin aivan viime hetkellä, ennen kuin eduskunta meni talvilomalle, kun tuli vuoden 95 uusi autoverolaki. Samoin kun sitä muutettiin vuonna 98, se annettiin marraskuun viimeisellä viikolla juuri siihen samaan hässäkkään, kun tiedettiin, että kaikki budjetin loppukäsittelyt ja äänestykset ovat edessä ja sen jälkeen odottaa joululoma kansanedustajia, annettiin jopa sillä tavalla, että vaikka sitä käsiteltiin silloin kuinka kiireesti, niin perjantaina 18.12., jolloin täysistunnon alettua ensimmäiset kansanedustajat lähtivät jo puoleenpäivään joululomalle, Finnairin koneet täyttyivät, viimeiset budjettiäänestykset suoritettiin siinä kello kahdeksan maissa illalla ja täällä oli enää 102 kansanedustajaa. Kaikkein viimeisimpänä käytiin tämä autoveroäänestys, 12 minuuttia yli 8 illalla, siis 20.12., ja 102 kansanedustajaa oli paikalla. Kyllähän tämä kiireen hyödyntäminen tässä on aivan johdonmukaista eikä millään tavalla hyväksyttävää nyt, kun tämä tuloskin on käsillä.

Ed. Juurola, jottei tässä nyt jäisi väärä käsitys minusta ja suhtautumisestani verojaokseen, niin toistan, luen tästä, minkä sanoin, kun ensimmäinen käsittely oli. Aloitin näin, arvoisa puhemies: "Mahdottomalta tuntuvaan tehtävään nähden valtiovarainvaliokunnan verojaos on tehnyt kerrassaan uskomattoman työsuorituksen viimeiseen saakka sabotoivasta, vastaan hangoittelevasta ja estelevästä valtiovarainministeriöstä huolimatta jättäessään melkein joka kohdastaan korjatun, siivotun ja selkeytetyn esityksen autoveron muuttamiseksi. Olen täynnä ihailua ja ehdotan yhteistä hatunnostoa upeasta suorituksesta verojaokselle." Toivottavasti te olette tyytyväinen. (Ed. Saarinen: Se oli hyvä uusinta!) Annoin kaiken tunnustuksen. Vielä jatkoin: "On upeaa, että verojaos otti omasta aloitteestaan käsittelyynsä myös citypakettiautot, moottoripyörät, myöskin tämän kuuden kuukauden säännön muutoksen siitä huolimatta, että se edelleen tulee olemaan tämän vuoden loppuun saakka selkeästi syrjivä - - otti myöskin homeveron korjattavakseen sekä vaati verotuksen pohjaksi Autodatan taulukoidun markkinahintaluettelon sijaan huomattavasti laajemman yleisen vähittäismyyntihinnan." Eikö tässä nyt ole kehua ihan tarpeeksi?

Se ei poista sitä tosiasiaa, että EU puhuu ajoneuvoverosta, ei henkilöautoverosta, ja tässä jäi näitä aukkoja, joita nyt on tuotu esille. Aukkoja on kuin sveitsinjuustossa reikiä, ja ne nyt sitten tullaan ilmeisesti viemään loppuun saakka.

Pakko on todeta kuitenkin tästä petollisesta virkamiehestä, josta ed. Sasi, nykyinen liikenneministeri, puhui jo vuoden 94 autoverolain käsittelyn kohdalla, että sama henkilö jatkaa edelleen ja sama henkilö istui myöskin liikennevaliokunnan kuultavana ja puhui aivan pehmoisia — en tiedä, tässä ilmeisesti ei voida paljastaa salaisuuksia, mitä valiokuntakäsittelyssä on tehty, mutta puhui aivan pehmoisia.

Arvoisa puhemies! Näin tullaan siihen tilanteeseen, että kysyn uudestaan, kuinka kauan voidaan eduskunnassa katsoa, että tällä tavalla junaillaan autoveroasioita eteenpäin.

Lopuksi haluaisin sanoa ed. Juurolalle, että kyllä alvia todella saa periä ja alvia peritään, Suomessa enemmän kuin Saksassa ja useimmissa muissa maissa, ajoneuvosta. Myöskin EU on hyväksynyt sen, että veroakin saa verottaa. Minusta täällä pitäisi käydä keskustelua siitä moraalista, kuinka oikein on, että veroa verotetaan. Mutta nythän Suomessa tapahtuu se, että korkean autoveron päälle tulee vielä joku vero, jolla ei ole nimeä, se on joku vero, 22 prosenttia. Nyt syrjivyys syntyy siitä, että kun autovero ja sitten tämä joku vero tulevat päällekkäin, prosentit ovat niin korkeita, verosumma nousee niin korkeaksi, että siitä seuraa valitettavasti ihan selkeää syrjintää, joka on vastoin EU:n ajoneuvoverodirektiivin 11 artiklaa, jonka ensimmäisessä puheenvuorossani luin ja jota en sen vuoksi lue uudestaan.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremer mielestäni valotti erinomaisen hyvin kiirettä ja kiireen hyväksikäyttömahdollisuutta tämän koko verokysymyksen käsittelyssä. On selkeästi nähtävissä ja tunnistettavissa se, että hallitus ei uskaltanut mennä vaaleihin niin, että tämä asia olisi ollut vähänkään kesken, vaan tässä viimeisen kiireen huumassa saatetaan asia jonkinnäköiseen järjestykseen. Kyllähän tässä on nähtävissä niin, että kun valtion veronkantotarve ei ole mihinkään katoamassa, näillä käyttömaksuilla ja muilla tämä veronalennus korvataan ja aina on nähtävissä se vanha lausuma, mikä on mieleeni aina jäänyt, että kyllä tässä köyhää kansaa rokotetaan, ja köyhä kansa on se kärsivä kansa, erityisesti maaseudulla oleva väki, joka välttämättä liikkuakseen tarvitsee autoa ja jolle nämä mahdolliset käyttömaksut, millä tämä verokysymys korvataan, erityisesti kostautuvat.

Rouva puhemies! Pakkohan tämä on näin hyväksyä ja nähdä, mutta keskenhän tämä asia tässä jää.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle: Jos hän vaivautuisi lukemaan tämän autoveropaketin, niin on kerrottava kuitenkin, että autoverohan tässä yhteydessä halpenee. On mahdollista, että auton hankinta halpenee, niin kuin markkinoilla on jo tapahtunut, että autojen hinnat ovat halventuneet.

Tämähän johtui EY-lainsäädännöstä. Tässä on kiire. Me olemme myöhässä. Lainsäädännön olisi pitänyt olla jo toiminnassa 1.1. tämän vuoden alusta alkaen.

Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ed. Saarinen on varsin oikeassa, mutta jos hallitus olisi ollut kovin tehokas ja toimeenpaneva, niin nämä asiat olisi hoidettu jo aikaisemmin. Tämä näkemykseni ei kumonnut sitä asiaa, etteikö autojen hinta laske siinä kun verotus laskee, mutta kyllä vaan tämä aukko jää tänne valtion kassaan tällä pohjalla. Mutta hyvä näinkin. Huonomminkin olisi vielä voinut olla olemassa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn siihen ed. Bremerin arvostukseen, jota hän osoitti verojaostoa ja valtiovarainvaliokuntaa kohtaan. Olin siellä parissa istumisessa läsnä tuuraamassa ed. Polvea, ja jo se kertoi minulle, miten mahdottoman suuresta ja vaikeasta asiakokonaisuudesta käsittelyssä tällä aikataululla oli kysymys. Täytyy todella nostaa hattua, yhdyn siihen hatunnostotoivomukseen, että tämä urakka on läpiviety. Mutta täytyy samalla tunnustaa, että keskenhän tämä jäi. Ajan puute nähtävästi johti siihen, että niin kuin täällä lausumassa on todettu, monet tällaiset ajoneuvoratkaisut jäivät hoitamatta. Erityisesti olen aikaisemminkin kantanut huolta sekä museoajoneuvoista että harrasteajoneuvoista, niiden verokohtelusta. Siihen tilanteeseen on tämän lausuman mukaan saatava korjaus vielä tämän vuoden aikana.

Olin kyllä myöskin pettynyt siihen, että tähän suureen muutokseen tehtiin tämän korin vaihdon osalta heikennys. Sille ei ollut mitään perusteita, mutta ymmärrän toisaalta sen, että sen muutoksen arvioinnin kokonaisuuden kannalta ei nähtävästi jaostossa aikaa riittänyt. On kyllä suorastaan törkeää, että edellytetään, että ajoneuvo joka tapauksessa aina verotetaan uudelleen, kun siihen kori vaihdetaan. Tämä oli erittäin huono juttu tässä yhteydessä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä autoverolakiasia on tunteita herättävä ja varmasti meille jokaiselle kohdallaan, koska useimmat meistäkin autoa käyttävät joutuvat sekä käytettyjen että uusienkin autojen parissa, ainakin joku, pyörimään. Veronmaksu on niissä asioissa aina semmoinen kirpaiseva kohta, jolloinka takataskua aina kutitetaan. Olen tätä asiaa koettanut rauhallisesti miettiä, ja ainoa, mikä minua on erityisesti närästänyt tässä asiassa, on erään europarlamentaarikon öykkäröinti tämän asian tiimoilta ja esiin nostaminen. Kun kyseessä oleva parlamentaarikko ei itse maksa penniäkään veroa Suomeen, niin mielestäni hän on silloin vähän esteellinen näihin meidän suomalaisten asioihin puuttumaan, mutta ilmeisesti jonkinlainen puheoikeus täällä kaikilla on kuitenkin. (Ed. S. Lahtela: Valitettavasti!) — No valitettavasti näin, ed. Lahtela, voisi sanoa.

Minä ymmärrän ed. Bremerin ja ed. Kanervan huolen korinvaihtoautoista ja siitä ongelmatiikasta, mikä niihin liittyy. Tässä voisin kertoa erään omakohtaisen kokemuksen siitä, että ymmärrän myös toisaalta hallituksen esityksen ja sen, että tarvetta tähänkin ongelmaan puuttumiseen on. Tällä hetkellä tiilenpäitä lukemassa oleva yrittäjä suoritti tuolla meilläkin Mäntän kaupungissa näitä korin vaihtoja useita kymmeniä, pääasiassa Mercedeksiin, joita Saksasta sitten tuotiin tai varastettiin. Näitä autoja tuotiin myös vähän muualta, mutta pääasiassa Saksasta, ja sitten pelkkiä papereita vietiin, ja vähän sekaisilla papereilla ja ilman papereita tuotiin autoja, joihin sitten korin vaihto toimeksiantona suoritettiin.

Silloin haeskelin dieselautoa, 97 taisi olla vuosi. Kävin itsekin tässä kyseisessä pajassa katsomassa yhtä autoa, ja yrittäjä kertoi, miten tämä korin vaihto suoritetaan, ja siinä oli auto juuri, johon oli vaihdettu vähän yhtä sun toista osaa, ja se oli menossa katsastuskonttorille. Minä kysyin, että mitä sitten, kun se sieltä katsastuskonttorilta tulee: "No, vaihdetaan nämä saksalaiset osat takaisin." Totesin siinä vaiheessa, että nyt oli kyse sellaisesta toiminnasta, että en uskonut sen kovin pitkään kestävän. Sanoin siinä vaimolle kotona, että ollaan liian köyhiä tähän hommaan, tässä voi käydä köpelösti. Eikä sitten kovin monta kuukautta mennytkään, kun kyseinen yrittäjä pidätettiin ja homma alkoi kulkea eteenpäin ja useita kymmeniä autoja eri puolilla paikkakuntaa ja eri paikkakunnilla meni ajokieltoon. Nyt niitä seisoo missä mikäkin puitten alla siellä sun täällä, koska ihmiset eivät ole pystyneet maksamaan eivätkä ole halunneet maksaa niitä veroja, joita niistä olisi langetettu. Tässä kolmas osapuoli joutui täysin syyttömänä kärsimään näistä asioista.

Ymmärrän silloin, että tähänkin asiaan pitää joku korjaus saada aikaan. Toisaalta edustajien Kanerva ja Bremer ponnessa sanotaan näin, että kun näistä autoista on verot jo maksettu, niin ilmeisesti problematiikka on sitten siinä, milloin todetaan niitten verojen maksaminen ja saadaan nämä ketkut täältä pois. Hyvän asian pilaa useimmiten aina joku heikoin lenkki. Voidaan sanoa, että hyvä homma, mutta jätkät pilasi, kuten monessa muussakin asiassa.

Myöskin museoajoneuvojen kohdalla voisin yhtyä ed. Kanervan kantaan ja olla vilpittömästi kannattamassa sitä. Toivoisin, että tästä kuitenkin saataisiin päätös aikaiseksi, koska uusien autojen ajoneuvoveron alentaminen on ihan hyvä asia ja sitä kautta me saisimme tänne tuoreempaa kalustoa. Uskon, että tällä eteenpäin päästään, mutta toivoisin, että nämä kaksi kohtaa otettaisiin huomioon välittömästi seuraavan hallituksen ja eduskunnan alettua.

Klaus Bremer /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin ed. Rönnin huolen tässä korinvaihtoasiassa, jos on niinkin läheltä joutunut näkemään sitä, kotipaikkakunnalla.

Kuitenkin luen mielelläni tässä sen, mitä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä vuonna 97 todettiin: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu muutos johtaisi kuitenkin siihen, että mahdollisten veronkiertotapausten lisäksi tosiasiassa estettäisiin myös aivan normaali ilman minkäänlaista veronkiertotarkoitusta tapahtuva autojen uudelleen muokkaus ja rakentelu." Näinhän on, että ei lakia voida jättää säätämättä sen takia, että epäillään, että joku käyttää sitä väärin. Aina joku käyttää sitä väärin. Ed. Rönni, kaikissa niissä tapauksissa katsastuspaikka on se, joka on paljastanut näitä. Katsastusviranomainen on ollut jopa mukana näissä tiilenpääasioissa, ja sekin on tuomittu. Mutta yleensä, jos saksalaisia osia vaihdetaan katsastuksen jälkeen uudestaan, niin seuraavan katsastuksen tehtävä on todeta se.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys autoverolain muuttamisesta on tullut valiokunnasta huomattavasti paljon parempana ulos kuin se sinne meni. Tässä suhteessa on ihan syytä antaa tunnustusta valiokunnalle.

Lopputulos on kohtuullinen ja sillä voidaan elää, mutta niin kuin täällä on todettu, tiettyjen erityisajoneuvojen kohdalla se vielä odottaa parannuksia ja korjauksia. On sangen valitettavaa, että nämä asiat yleensä jäävät eduskunnassa aina tähän ihan viime tippaan ja kiireellä korjattaviksi.

Samoin viestin haluaisin tässä vielä lähettää yhden kerran, että lainvalmistelu olisi syytä tehdä paremmin. Erityisesti liikennevaliokuntakin on monesti joutunut tämän huonon lainvalmistelun eteen ja kirjoittamaan lähes kaiken sitten asiantuntijoiden avulla uusiksi.

Tulevaisuus luonnollisesti pitää sisällään sen, että myöskin ajoneuvoverotus tulee olemaan uudistuksen kohteena osana sitä laajaa verouudistuspakettia, mikä tulevina vuosina on tehtävä, ja sillä tavalla, että tässä maassa liikkuminen ja myös peruspalvelut pystytään turvaamaan.

Ola Rosendahl /r:

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Täällä pohdittiin äsken verotustason korkeutta ja myöskin sen oikeudenmukaisuutta. Verojaostossa katsottiin, että koska arvonlisävero lasketaan kiinteän prosentin mukaisena suoraan autoverosta, lakiin ei ole aihetta ottaa säännöksiä yhteisöoikeuden mukaisuuden varmistamiseksi. Autoverolain 5 §:n mukaan alv seuraa täysin matemaattisesti autoveron määrää. Alv lasketaan prosenttiosuutena autoverosta, kuten tiedetään. Autoverolle laskettava arvonlisävero muuttuu juuri niin paljon kuin autoveron määrä edellyttää. Tämä koskee myöskin muutoksia valituksen seurauksena.

Värderade fru talman! På grund av budgetbalansen och tidsnöd hade inte skattedelegationen och finansutskottet möjlighet att ta ställning till bilskattens storlek och till rättvisefrågan, utan vi eftersträvade en skattenivå som sänker bilskatten med en sjättedel precis som i regeringens förslag. Vi ville hålla oss till den budgetram inom vilken regeringen fungerade.

Klaus Bremer /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rosendahl antoi tässä kyllä hämmästyttävän todistuksen, tai sitten ymmärsin väärin. Nimittäin meillähän on sekä arvonlisävero että autovero että sitten vielä tämä joku vero, joka on arvonlisäveron suuruinen ja joka lasketaan autoveron päälle. Eli meillä on kaksoisverotus tässä veron päälle, ja se on asia, jonka EU on hyväksynyt. Syrjivyys syntyy siitä, että nämä prosentit ovat niin korkeita, että summa nousee huomattavasti yli vastaavan lähtömaan verotuksen ja Suomessa jäljellä olevan verojäännöksen.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremerille voisin sanoa, että kertomassani tapauksessa meidän katsastustoimistomme ei saanut tästä mitään rikkeitä eikä syyllistynyt rikolliseen toimintaan eikä sitä rangaistu, mutta ilmeisesti nämä paljastuivat sitten toisen katsastustoimiston toimesta.

Lisäksi haluaisin sanoa, että kannatan ed. Erkki Kanervan tekemää lausumaehdotusta.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Bremerin tekemää lausumaehdotusta.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Seivästö mielestäni hyvin havainnollisti tämän erinomaisen ratkaisun, mikä tässä on syntynyt valiokuntakäsittelyn aikana, että on saatu tällainen kansaan menevä säädösnäköala tähän asiaan, mitä voidaan ymmärtää ja käsittää. Itselleni se on ehkä vieläkin ehkä liian monitajuinen ja vaikea, mutta selvästi siitä jotakin saa irti; hallituksen esityksestä ei saanut irti yhtään mitään.

Ola Rosendahl /r:

Arvoisa rouva puhemies! Vastauksena ed. Bremerin äskeiseen puheenvuoroon toistan sen, mitä äsken sanoin, kun viittasin autoverolain 5 §:ään. Siinä juuri puhutaan sekä autoverosta että alv:sta, joka lasketaan autoverosta, siis tästä niin sanotusta, miten sitä nyt kutsuttaisiin, lisäautoverosta, ja äsken puhuin juuri molemmista, siis tästä automaattisesta lisäautoverosta myöskin.