Pertti Salovaara /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen eduskunnalle antama esitys laiksi alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta ja tieliikennelain väliaikaisesta muuttamisesta on hyvä askel oikeaan suuntaan. Alkoholi on mukana joka kuudennessa tieliikenteessä sattuneessa loukkaantumisessa. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on viina mukana joka viidennessä onnettomuudessa, ja joka neljännen kuolonkolarin aiheuttaa rattijuoppo elikkä henkilö, jonka uloshengitysilmassa on alkoholia vähintään se 0,22 milligrammaa per litra.

Alkolukkotyöryhmä esitti viime vuonna, että rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle määrättäisiin ajokielto ehdollisena, mikäli hänen kuljettamassaan ajoneuvossa on alkolukko eli laite, joka kuljettajien hengitysilmasta mitattavan alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistämisen. Laite saattaa myös pyytää puhallusta kesken matkan, ja näin pyritään ehkäisemään mahdollinen ajon aikana juominen.

Kokeiluun osallistuja vastaa itse osallistumisesta hänelle aiheutuvista kustannuksista. Kustannukset on arvioitu noin 1 750—2 200 euroksi per vuosi. Kustannukset lienevät jatkossa pienemmät, koska alkolukon hinta laskenee kilpailun myötä. Mikäli kokeilu rahoitettaisiin kokonaan julkisista varoista, olisi osallistujien määrä luonnollisesti suurempi. Nythän on arvioitu, että kokeilun piiriin pääsisi noin 300 autoilijaa per vuosi. Julkiseen rahoitukseen liittyy kuitenkin merkittävä motivaatio-ongelma, minkä johdosta positiiviset vaikutukset liikenneturvallisuuteen eivät olisi yhtä suuret kuin ehdotetussa mallissa.

Tästä on saatu kansainvälisesti hyviä kokemuksia. Ruotsissa on kokeilu alkanut jo vuonna 1999, ja siellä kokeiluun osallistuneista ei yksikään jäänyt kiinni rattijuopumuksesta tai ajamisesta muulla kuin alkolukolla varustetulla ajoneuvolla.

Alkolukko on hyvä esimerkki liikenteen telemaattisista sovelluksista. Tekniikan avulla voidaan jatkossa pyrkiä vaikuttamaan myös tieliikenteessä ilmeneviin muihin riskitekijöihin, kuten ylinopeuksiin, väsyneenä ajamiseen sekä omalta kaistalta ajautumiseen. Vaikka eduskunta hiljattain sääti ajokielloille uudet minimi- ja maksimiajat, jotka osaltaan ankaroittavat tieliikenteen sanktiojärjestelmää, ei rangaistuksia koventamalla päästä pureutumaan rattijuoppouden kovaan ytimeen.

Alkolukko on laite, jonka käyttöönotto edellyttää rattijuopumuksesta epäillyn omaa pyyntöä päästä mukaan kokeilun piiriin. Tämä lisää lain tarkoituksen ja hengen toteutumista, päihtyneenä ajaminen kun on viime kädessä vain rattijuopon oman päätäntävallan alainen asia. Varsinainen kova ydin on sikälikin tämän alkolukkokokeilun ulkopuolella, että EU:n ajokorttidirektiivien mukaan jäsenvaltioissa ei voida myöntää ajokorttia henkilölle, jolla on päihderiippuvuus.

Kun henkilö jää ratista kiinni ensimmäistä kertaa, on takana yleensä kirjava historia päihteiden parissa. Laskennallisesti rattijuoppo ajaa autolla humalassa keskimäärin 200 kertaa ennen ensimmäistä kiinnijääntiään. Tämä kertoo jotain liikennevalvonnan tilanteesta. Erilaiset liikenteen telemaattiset innovaatiot eivät koskaan voi poistaa liikenteen henkilövalvonnan tarvetta.

Arvoisa herra puhemies! Ajo-oikeuden menetyksen uhka alkoholin takia on hyvin pysäyttävä hetki. Viimeistään siinä vaiheessa henkilö ymmärtää olevansa myös elämässään eräänlaisessa risteyskohdassa ja silloin yhteiskunnan tukitoimien merkitys on suurin. Alkolukkokokeiluun liitetyn päihderiippuvuuden arviointiohjelman ja siihen liittyvän jatkoseurannan ansiosta alkolukon positiiviset vaikutukset ulottuvat hyvässä tapauksessa huomattavasti lukon käyttöaikaa laajemmalle ajalle.

Rattijuoppouden perusongelmaa ei alkolukko yksinään ratkaise. Se on hyvä ja tehokas lisä liikenneturvallisuustavoitteeseen pyrkimisessä ja alkoholin haittojen ehkäisyssä. Kaikkein tehokkainta liikenneturvallisuuteen tähtäävää päihdepolitiikkaa on ennalta ehkäisevä sosiaalipolitiikka ja onnistunut työllisyyspolitiikka. Liikenneturvallisuus koostuu valvonnasta eli kiinnijäämisriskistä, oikeassa suhteessa rikokseen langetetusta tuomiosta eli pelotteesta ja kuljettajan omaksumasta tavasta liikkua liikenteessä eli asenteesta. Liikenneturvallisuus ei ole yhteiskunnasta irrallinen erillinen osa-alue. Mitä enemmän hallitus onnistuu muissa tavoitteissaan eli pystyy lisäämään yleistä hyvinvointia ja torjumaan syrjäytymistä, sen turvallisemmaksi myös tieliikenne muodostuu.

Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa puhemies! Rattijuopumus on vakava ongelma maassamme ja suurimpia riskitekijöitä liikenteessämme ylinopeuksien ohella. Rattijuopumustapaukset ovat lisääntyneet ja samoin niihin liittyvät sivullisten kuolemantapaukset. On täysin välttämätöntä, että me kehitämme uusia keinoja rattijuopumuksen vähentämiseksi. Ainoa tehokas tapa estää rattijuopumusta on estää ajoneuvon käynnistyminen, sillä pelkkä valistus ei riitä henkilöille, joilla on taipumus istua ratin taakse päihtyneenä. Viime kesänä eräs tällainen nuori mies soitti minulle ja kertoi tästä vakavasta ongelmastaan. Hän halusi itselleen alkolukon asennettavaksi autoon, sillä muusta ei tuntunut hänelle olevan apua.

Tein syyskuussa vuonna 2002 lakialoitteen alkolukon käyttöönotosta Suomessa. Sen aloitteen allekirjoitti 128 kansanedustajaa. Lakialoite sai liikennevaliokunnalta vahvan tuen, ja valiokunta tekikin erittäin poikkeuksellisesti mietinnön suoraan tästä lakialoitteesta. Eduskunta edellytti yksimielisesti hallituksen selvittävän mahdollisuuksia vähentää rattijuopumuksia esimerkiksi alkolukkoa hyväksikäyttäen. Silloinen liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi asetti työryhmän valmistelemaan tätä asiaa. Alkolukko on lähtenyt siis liikkeelle kokoomuksen aloitteesta. Nykyinen ministeri Leena Luhtanen jatkoi alkolukkoa koskevan lain valmistelua, ja nyt eduskunta on saanut vihdoin käsiteltäväkseen lakiesityksen tavoitteena saada tämä laki voimaan jo heinäkuun alusta. Aikataulu siis on tiukka, mutta täysin mahdollinen.

Mikä on alkolukko? Se on aiheuttanut kovasti hämmennystä kansalaisten keskuudessa. Sen ulkonäkö ihmetyttää ja ihmetyttää, minkälainen laite se oikein on. Se on autoon asennettava pieni laite, joka kuljettajan hengitysilmasta mitattavan alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen, jos veressä on promilleja. Rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle henkilölle voidaan tuomioistuimen päätöksellä määrätä ajokielto ehdollisena edellyttäen, että hänen autossaan on alkolukko. Henkilöllä ei olisi lupa ajaa muita ajoneuvoja, ja tällainen henkilö saa alkolukkoajokortin, joka oikeuttaa ajamaan tätä ajoneuvoa vain Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ennen kuin auto käynnistyy, kuljettaja joutuu puhaltamaan alkolukkolaitteeseen; se mittaa hengitysilman alkoholipitoisuuden. Puhaltamisen lisäksi alkolukossa voi olla äänen värähtelyn tunnistus tai ilman sisäänhengitys, jolla estetään tämän alkolukon käytön huijausyritykset. Kansalaiset ovat kovasti siitä kyselleet, onko tämä laite luotettava. Auto voidaan käynnistää puhtaan mittaustuloksen jälkeen, ja alkolukkolaite pyytää myös uusintapuhalluksia ajon aikana. Ajoturvallisuus on otettu huomioon näissäkin tilanteissa. Alkolukko rekisteröi muistiin kaikki puhallukset, kellonajat, promillemäärät, matkat. Näistä ja mahdollisista väärinkäytösyrityksistä tieto menee viranomaisille. Väärinkäytöstä ehdollinen ajo-oikeus voidaan peruuttaa ja ehdoton ajokielto astuu sen jälkeen voimaan.

Mitä edellytetään käyttäjältä? Alkolukon käyttäjän on sitouduttava päihderiippuvuuden arviointiohjelmaan ja jatkoseurantaan. Päihderiippuvaiset eivät voi saada ehdollista ajo-oikeutta, ja se on varmasti ihan hyvä eikä muu ole mahdollistakaan. Rattijuopumuksen taustalla olevaan alkoholiongelmaan on usein hyvin vaikea puuttua. Tällä alkolukon käyttöönotolla saadaan ehkä se ensimmäinen askel raitistumisen tielle. On aika kova paikka ihmiselle menettää ajokortti. Jotta positiiviset vaikutukset ulottuisivat alkolukon käyttöaikaa pidemmälle ja uuden, raittiimman elämän alku olisi pysyvämpää, alkolukkoa pitää käyttää vähintään vuosi, vaikka tuomio olisikin lyhyempi. Se on ihan hyvä näin.

Mitä hyötyä tästä alkolukosta on? Ajokortin menetys voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja voi johtaa jopa syrjäytymiseenkin. Se voi johtaa työpaikan tai elinkeinon menetykseen. Varsinkin maaseudulla oma auto on monelle elinehto. Tarkoitus on, että tästä laista tehdään kolmen vuoden kokeilulaki, jonka tuloksia seurataan, ja sitten jatkosta päätetään erikseen. Näen kuitenkin, ettei paluuta entiseen ole, sillä alkolukosta on myös saatu erinomaisia kokemuksia eri puolilta maailmaa. Se on käytössä useassa muussa maassa, kuten Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa. Ruotsissa ollaan jo niin pitkällä, että siellä suunnitellaan alkolukkoa vakiovarusteeksi kaikkiin uusiin autoihin vuoden 2012 tienoilla.

Toinen tapa, jonka mukaisesti alkolukkoa voidaan käyttää ja joka ei vaadi lakiuudistusta, on se, että sitä voidaan käyttää laadunvarmistuskeinona esimerkiksi kuljetusyrityksillä. Ainakin koulukyydit ja vaarallisten aineiden kuljetukset tarvitsevat alkolukon liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Laadun varmennus "meidän firman kuskit ovat raittiita" ei vaadi siis tätä lakimuutosta, sen voisi ottaa heti käytäntöön, ja tiedossani on, että ainakin yhdessä siuntiolaisessa pikkubussissa tämä alkolukko on jo nyt käytössä.

Se, mitä tämä alkolukko maksaa, on sitten ollut toinen aihe, mistä on paljon keskusteltu. Suomessa on semmoinen merkillinen keskustelu käyty aikaisemmin siitä, pitääkö yhteiskunnan maksaa kyseiset kustannukset vai ei. On ihan oikein, että hallituksen esityksessä on se, että tuomittu rattijuoppo itse maksaa tästä aiheutuvat kustannukset. On väitetty, että alkolukko olisi rattijuopon itsensä kustantamana vain rikkaiden etu. Mielestäni on kuitenkin oikeus ja kohtuus, että henkilö, joka syyllistyy rikokseen, maksaa itse ne kustannukset, ja se oli jo itsestäänselvää vapaamielisemmässä Ruotsissakin. Onhan se suuri etu, että henkilö saa ehdollisen ajo-oikeuden kaikesta huolimatta. Kaiken kaikkiaan tämä kustannus pyörii siinä 2 000 euron nurkilla mallista vähän riippuen, ja nyt on markkinoilla ainakin pari mallia, joista toisen vuokra on noin 100 euroa kuukaudessa, ja sitten hinta, jos sen ostaa tämmöinen ammattiliikenteessä oleva firma, on noin 1 500 euroa riippuen dollarin kurssista.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käräjillä rattijuopumustapauksia oli enemmän viime vuonna 2004 kuin edellisenä vuonna 2003. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna käsiteltiin käräjillä törkeitä rattijuopumuksia 15 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tilastojen mukaan muiden rattijuopumusten määrä kasvoi 16 prosentilla. Tämä on karua tilastojen kertomaa tosiasiaa käräjillä käsiteltyjen rattijuopumustapausten määrästä.

Yleisesti ottaen rikosasioita käsiteltiin viime vuoden aikana aikaisempaa enemmän. Vuonna 2004 käräjäoikeudet ratkaisivat 68 000 rikosjuttua eli 186 tapausta kutakin vuoden päivää kohti, siis mukaan lukien viikonloputkin, siis lauantait ja sunnuntait. Käsiteltävien tapausten määrä lisääntyi yli 4 000:lla vuoteen 2003 verrattuna. Kasvun on todettu johtuvan yksinomaan liikennerikkomusten lisääntymisestä. Näiden määrä kohosi vajaasta 24 000:sta lähes 28 000:een. Omaisuusrikosten määrä pysyi kokonaisuutena edellisvuoden tasolla.

Näistä käräjillä käsitellyistä liikennerikkomuksista suurin osa oli rattijuopumuksia. Tilastojen mukaan vuosina 2002—2003 käräjillä on ratkaistu vuosittain yli 11 000 törkeää rattijuopumusasiaa. Viime vuonna käsiteltiin yli 13 000 tapausta, joka on 2000-luvun ennätys. Merkillepantavaa on se, että niin sanottuja tavallisia rattijuopumuksia vastaavasti käsiteltiin vuosina 2000—2003 noin 7 000 tapausta vuosittain. Tämäkin luku kasvoi viime vuonna yli tuhannella tapauksella. Poliisin tietojen mukaan käräjäoikeuksien käsittelemien rattijuopumusten kohonnut määrä noudattelee yleistä rikollisuuden kehityssuuntaa.

Arvoisa herra puhemies! Tutkijat ovat todenneet, että käräjillä käsiteltyjen rattijuopumusten lisääntyminen on monien tekijöitten summa. Tutkijoiden mukaan kännissä ajamisen yleistyminen on merkki muutoksesta alkoholikulttuurissa, mutta toisaalta voidaan arvella myös poliisin tehostaneen valvontaansa. Kokonaisuutena ottaen päihtyneenä ajaminen on vakava asia. Se on liikenneturvallisuusriski kaikille tiellä liikkuville, ei yksinomaan vain humalassa ajavalle. Usein saadaankin lukea lehtien palstoilta humalaisen kuljettajan aiheuttamista vakavista liikenneonnettomuuksista, vammautuneista ja kuolleista uhreista. Tämän asian poistamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi onkin yhteiskunnan ja lainsäätäjän tehtävä kaikki voitavansa.

Arvoisa herra puhemies! Käyttöön on otettava järeät aseet, raskas kalusto. Humalassa ajavat ja erityisesti kerta toisensa jälkeen humalassa ajavat on saatava kuriin. Hallituksen esitys 15/2005 vp on tässä suhteessa oikeansuuntainen lakiesitys.

Esko  Kiviranta  /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen tieliikenteen onnettomuuksissa menehtyy vuodessa keskimäärin noin 400 ihmistä. Joka neljäs tieliikenteen uhri kuolee onnettomuudessa, jonka osapuolista joku on ollut turman sattuessa alkoholin vaikutuksen alainen.

Rattijuoppoja on jäänyt vuosittain kiinni noin 24 000. Viime vuonna rattijuopumuksia oli keskimääräistä enemmän. Poliisin tietoon tulleita tapauksia oli yli 27 000.

Alkoholin vaikutuksen alaisena ajamista on yritetty hillitä vuosittain toteutettavalla liikenneraittiuskampanjalla, joka on osa julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistä valistustyötä. Tiedotus, valistus ja lainsäädäntöön perustuva valvonta ovat keskeisiä keinoja rattijuoppouden vastaisessa taistelussa. Rattijuopumuksen ehkäisyssä voidaan tulevina vuosina käyttää myös nykyistä enemmän teknisiä apuvälineitä.

Esitys alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta on hyvä osoitus hallituksen tahdosta vähentää rattijuopumustapauksia. Esityksen mukaan rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle voitaisiin määrätä ehdollinen ajokielto yhdistettynä ajo-oikeuden valvontaan. Tällöin valvotun kuljettamassa ajoneuvossa olisi koetusajan alkolukko, joka kuljettajan hengitysilmasta mitattavan alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen. Valvotun ajo-oikeuden määrääminen vuoden koetusajaksi edellyttäisi rattijuopumuksesta epäillyn pyyntöä.

Alkolukon toimintaperiaate on seuraava: Kuljettaja puhaltaa auton kojelautaan asennettavaan käsikappaleeseen, joka mittaa hengitysnäytteen alkoholipitoisuuden. Kontrolliyksikköön yhdistetty pieni tietokone kirjaa kuljettajan kaikki puhallukset sisältäen näytteiden antamisajankohdan. Alkolukko reagoi vain alkoholiin, joten huume- tai lääkeainepitoisuudet eivät tule ilmi.

Arvoisa puhemies! Esitys alkolukosta on kannatettava. Rattijuopumustilanne on yhä hälyttävämpi. Liikenteen määrän kasvu yhdessä päihteiden lisääntyneen käytön kanssa on kasvattanut alkoholin tai jonkin muun päihteen vaikutuksen alaisena ajettujen kilometrien määrää. On arvioitu, että jopa joka sadannella autoilijalla on veressään alkoholia. Pienenkin määrän alkoholia on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän onnettomuusriskiä. Riski kolminkertaistuu, kun veren alkoholipitoisuus nousee 0,8 promilleen, ja nelikymmenkertaistuu, kun pitoisuus nousee 1,5 promilleen.

Alkolukko otettiin Yhdysvalloissa käyttöön jo 1980-luvun puolivälissä. Nykyisin laite on käytössä jo 43 osavaltiossa. Ruotsissa alkolukkokokeilu aloitettiin vuonna 1999. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa kokeilu alkolukon vaikutuksista rattijuopumusten ehkäisyssä on joko käynnistynyt tai suunnitteilla.

Kokemukset alkolukon käytöstä eri valtioissa ovat olleet rohkaisevia. Alkolukko ehkäisee hyvin esimerkiksi rattijuopumusten uusimisen. Ruotsissa alkolukkokokeiluun osallistuneiden todennäköisyys joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen oli ennen kokeilua viisinkertainen muihin autoilijoihin verrattuna, mutta laski kokeilun aikana keskivertokuljettajan tasolle. Albertan osavaltiossa Kanadassa saadut tutkimustulokset ovat olleet nekin myönteisiä. Osavaltiossa tuomituista rattijuopoista 10 prosenttia osallistuu alkolukko-ohjelmaan.

Hallituksen esityksessä arvioidaan alkolukon kokonaiskustannuksiksi parisentuhatta euroa vuodessa, siis aika korkea kustannus. Alkolukosta aiheutuneet kustannukset kuitenkin todennäköisesti laskevat nopeastikin, kun laitteiden valmistajien kilpailu meilläkin kiihtyy. Alkolukkokokeilu avaa Suomeen markkinat alkolukkojen valmistajille, joita on noin kymmenen maailmassa. Kotimaista valmistajaa ei vielä ole, mutta tällaiselle teollisuudelle olisi varmasti tarvetta. Nykyisistä alkolukoista vain pieni osa soveltuu maamme raakaan ilmastoon.

Arvoisa puhemies! On luultavaa, että alkoholiveron alentaminen on lisännyt päihtyneenä ajamista entisestään. Rattijuopumuksen ohella lisääntynyt huumeiden kokeilu ja käyttö näkyvät ikävinä lukuina poliisin tilastoissa.

Monilla autoilijoilla on yhä varsin puutteelliset tiedot alkoholin vaikutuksesta ajamiseen ja erityisesti alkoholin poistumisesta elimistöstä. Laskupää viini- tai olutlasien määrässä pettää varsin helposti, mistä kertovat karua kieltään onnettomuusuutiset.

Alkolukon käyttöönotto on eräänlainen pakkoratkaisu, sillä lievemmillä keinoilla rattijuopumusta ei ole pystytty tarpeeksi vähentämään. Tietenkään alkolukko yksin ei pysty hillitsemään juovuksissa autoilua. Hallituksen esityksessä ehdotetaankin, että valvottavan olisi suoritettava päihderiippuvuuden arviointiohjelma ja koetusajan loppuun kestävä jatkoseuranta.

Pelkällä tekniikalla ei päihderiippuvuudesta päästä eroon, vaan raitistumiseen tarvitaan asennemuutos. Kansanterveydellisen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistäjinä teknologiset sovellutukset, kuten alkolukko, voivat olla ainoastaan hyödyllinen apuväline.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! On mukava tulla keskustelemaan tänne korokkeelle omakohtaisista kokemuksista. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että olisin ajellut päissäni autolla koskaan, vaan se tarkoittaa sitä, että minulla lienee ainoana eurooppalaisena henkilönä tämmöinen kolmikanta elikkä istun täällä eduskunnassa neljänä päivänä viikossa lakivaliokunnassa valmistelemassa lakeja, rikoslakeja, eduskunnan jäsenenä olen niistä päättämässä, ja maanantaisin istun operatiivisella puolella Oulun käräjäoikeuden lautamiehenä. Eli puhun omakohtaisesta kokemuksesta sieltä käräjäoikeudesta viiden vuoden kokemuksella.

On sangen turhauttavaa monesti maanantaina pölähtää käräjäoikeuden istuntoon ja katsoa lista. Siellä saattaa olla esimerkiksi 17 rattijuopumusta, jotka käsitellään yleensä noin nimikkeellä "muutama minuutti per juttu", elikkä rattijuopumuksesta on tullut semmoinen yleinen, vähätelty rikos, ja kuitenkin se on hyvin vaarallista puuhaa tuolla. Se on vaarallista itselle, mutta ennen kaikkea se on vaarallista kaikille muille kanssaihmisille. Sen vuoksi kannatan mitä suurimmassa määrin kaikkia mahdollisia kokeiluita, joilla rattijuopumusta voitaisiin vähentää.

Tosin tämä alkolukko-ajatus, joka on tosiaan muualla maailmassa jo käytössäkin ja jota Suomessakaan mikään laki ei estä käyttämästä vapaaehtoisesti, on sen verran kallista puuhaa kuitenkin, ja tähän kokeiluun täytyy olla oma tahto haluta mukaan. Kuitenkin se summa oli jotakin muistaakseni 1 700—2 200 euroa vuodessa, 150 euroa kuukaudessa, mitä tämä maksaa. Tähän on ajateltu noin 300:a henkilöä vuodessa, joten se on suunnilleen peanuts tuossa 27 000 vuosittaisen rattijuoppousrikoksen joukossa. 27 000—29 000 tai mitähän oli ennusteltu viime vuoden saldo rattijuopumuksia, ja jos tällä pääsee 300:aan vuodessa, niin ei se hirveän paljon tähän juttuun apua tuo.

Edellinen puhuja puhui asennemuutoksesta. Väitänpä, että suomalaisten asenteet tähän juttuun eivät muutu. Niitä asenteita on yritetty parantaa valistuksella Liikenneturvan ym. monien muiden tahojen puolesta, muttei se asennemuutos ole mennyt kuin huonompaan suuntaan. On siellä vielä vissiin yksi vuosi, joka on ollut huonompi kuin vuosi 2004 rattijuopumismäärissä, mutta huonompaan suuntaan ollaan koko ajan taas menossa. Eli asennetta tähän asiaan ei saa muutettua, ja sitten, kun tuolla oikeudessa istuu ja näkee sitä katrasta, siellä on hyvin paljon näitä uusijoita. Suurin osa on semmoisia, jotka eivät ole siellä ensimmäistä kertaa.

Olenkin ihmetellyt ja kysyin sitä joskus joltakin ammattilaiselta, miksemme me voi tehdä semmoista juttua, että otamme noilta rattijuopoilta kokonaan auton pois. No, sen vuoksi, kun se ostaa seuraavana päivänä uuden. No, tuleepa mieleen tätä lakiesitystä lukiessa, miksi tällaista noin 1 700 euroa, vanhan kymppitonnin verran, maksavaa värkkiä ei asenneta suoraan tehtaalla jokaiseen autoon, aivan samoin kuin muutamassa vuodessa meille tulee ihan taatusti kaikkiin autoihin ja moottoripyöriin myöskin mikrosiru, jolla suoritetaan liikennevalvontaa ja myöskin pidetään huolta siitä, että varastetut ajoneuvot löytyvät helpommin. Tämä olisi mielestäni paljon parempi ajatus. Ed. Salovaaran mukaan Ruotsissa tätä ollaan kai suunnittelemassa. Ehdottaisin, että tästä kannattaisi tehdä ihan uusikin aloite, että pannaan semmoinen pakote noille autotehtaille, että lähimpien vuosien aikana tämmöinen alkolukko tulisi automaattisesti kaikkiin autoihin. Autoa ei katsastettaisi, mikäli semmoista värkkiä siellä ei olisi. 1 700 euroa auton hinnassa ei ole kovinkaan kummoinen summa.

Itselläni on ollut aika hyvä alkolukko, mistä syystä olen säilynyt ja tulen varmasti säilymään loppuelämän ajelematta kännissä. Meillä on Oulun poliisin kanssa sopimus: minä en aja päissäni, ja he eivät puhalluta.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa oleva lakiesitys on mitä erinomaisin tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, missä nyt olemme. Alkoholiveron alentamisesta johtuen meillä on muun muassa rattijuopumustapauksia enemmän kuin ennen, joten kannatan lämpimästi ed. Vahasalon vuonna 2002 alulle panemaa esitystä.

Täällä on jonkin verran pohdiskeltu tätä ja pidetty alkolukon aiheuttamia kustannuksia korkeina. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos yksikin ihmishenki pelastetaan tämän avulla, on se hintansa väärtti.

Pertti  Salovaara  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ajattelin täältä käsin tarkentaa muutamaa seikkaa, minkä en usko ihan 2 minuutissa onnistuvan.

Ensinnäkin tästä alkoholin veronalennuksesta ja tieliikenteen turvallisuudesta: Niiden suhde ei ole ihan niin ilmeinen, koska alkoholin veronalennuksen jälkeen rattijuoppoja on kuitenkin suhteessa liikennevirtaan vähemmän liikenteessä kuin ennen alkoholin veronalennusta. Mutta siitä huolimatta, kuten useat edustajat ovat täällä kertoneet, käräjäoikeuksissa ja näissä tieliikenteen valvontaiskuissa rattijuoppoja on kuitenkin jäänyt enemmän kiinni kuin ennen veronalennusta.

No miten tämä menee yksiin sen kanssa, että niitä olisi sitten vähemmän? Poliisi tekee vuosittain niin sanottua r-tutkimusta, joka on tutkimus, jossa samoilla keinoilla, samoilla paikoilla, samoihin kellonaikoihin tutkitaan joka vuoden toukokuussa, kuinka maistissa tienkäyttäjät itse asiassa ajelevat. Tämä toteutetaan kahtena päivänä viikossa siten, että vuodesta 96 lähtien on keskimäärin noin 50 000 tienkäyttäjää puhallutettu joka vuosi. Sanotaanpa näistä yli 0,5 puhaltaneista, että keväällä 2002 heidän määränsä oli 0,16 prosenttia, keväällä 2003 määrä oli 0,19 prosenttia, ja sitten alkoholin veronalennuksen jälkeisenä vuonna toukokuussa se määrä oli enää 0,15 prosenttia. Eli 0,19 prosentista 0,15 prosenttiin on rattijuoppojen määrä liikennevirrassa alentunut alkoholin veronalennuksen jälkeen, mutta silti käräjäoikeuksissa näitä tapauksia on enemmän, juuri niin kuin ed. Rajala tässä kertoi.

Se taas johtuu pääasiassa kolmesta asiasta. Niin kuin liikkuva poliisi asian on ilmaissut, ne jotka ennen ajelivat kaljapöhnässä, ajelevat nykyään kossupöhnässä, eli ihmiset, rattijuopot, ajelevat entistä kovemmassa humalassa. Toinen syy on se, että valvonta on kohdentunut sillä tavalla, että liikennevirrassa häiritsevät rattijuopot saadaan ehkä poimittua sieltä aiempaa tehokkaammin pois. Kolmas asia, mikä siihen myöskin vaikuttaa, on se, että meidän niin sanottu narauttamiskulttuurimme on edennyt siihen suuntaan, että me emme enää pidä rattijuoppoutta millään tavalla hyväksyttävänä. Me hyvin äkkiä soitamme poliisille, jos me tiedostamme, että henkilö, joka on alkoholia maistanut, lähtee ajamaan. Tästä johtuu siis se, että rattijuoppoja jää enemmän kiinni kuin niitä on jäänyt aikaisemmin, mutta suhteessa liikennevirtaan tämä asia näyttää olevan menossa parempaan suuntaan. Elikkä asian voisi tiivistää sillä tavalla, että entistä harvalukuisempi joukko aiheuttaa yhä enemmän näitä onnettomuuksia. Juuri siinä valossa tämä alkolukkokokeilu on erittäin hyvä, koska tämä tulee pureutumaan juuri tähän ongelmakäyttäjäjoukkoon.

Niin kuin täällä tuli esille, se auton poisottaminen rattijuopoilta ei ole kannatettava esitys. Siitä joka vuosi joku lakialoitteen tekee, mutta siinä tulee mukana taas muita ongelmia. Rattijuoppo ei useinkaan ole siinä taloudessa yksin. Autoa käyttävät myöskin muut perheenjäsenet. Kuinka käy lasten harrastusten, toisen perheen osapuolen työmatkojen jnp.? Tämä on erittäin hyvä tapa lähteä liikenteeseen rattijuoppouden ongelmaa purkamaan.

Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa puhemies! Kun täällä on hyvin puhuttu tästä alkolukosta, tuon vielä esille sen, että on tutkittu sitä, että henkilö on ajanut keskimäärin 200 kertaa juopuneena autoa ennen kuin jää kiinni. Se on aika hurja luku. Kaiken kaikkiaan, vaikka niitä rattijuoppojen kiinnijäämisiä on paljon, niin entistä enemmän on niitä, jotka ajavat humalassa. Syy siihen, miksi tämä laki nyt mahdollistuu, on myöskin se, että Suomessa kansalaisten yleinen suhtautumistapa rattijuoppoihin on erittäin tiukka, ja se on edellytyksenä sille, että tämä homma toimii.

Siitä olen iloinen ja kiitollinen, että tämä lähetetään liikennevaliokuntaan, sillä liikennevaliokunta ymmärtää hyvin tämän liikenneturvallisuuden merkityksen.

Se, mikä vähän kummastuttaa, on se, että meillä Suomessa päihderiippuvuuden arviointi kestää noin puoli vuotta, kun Ruotsissa vastaavaan kuluu noin puolitoista kuukautta.