Arvoisa puhemies! UPM:n eilinen ilmoitus vähentää Suomesta 3 000 työpaikkaa järkytti varmasti meitä kaikkia. Se järkytti työntekijöitä, heidän perheitään, näitä teollisuuspaikkakuntia ja, koska tuo määrä on niin valtava, varmasti koko suomalaista yhteiskuntaa. Heitä ei varmaan tässä tilanteessa lohduta yhtään se tieto, että Suomi on maailman kilpailukykyisin valtio erilaisissa mittauksissa, jos se kuitenkin johtaa siihen, että työpaikkoja täältä siirtyy muualle. Kysynkin hallitukselta:

Onko jo näin pikaisesti hallituksella mietittynä keinoja, täsmätoimia, joilla näitä perheitä, työntekijöitä ja paikkakuntia voitaisiin julkisen vallan toimesta tukea?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Häkämies totesi, tuo eilinen uutinen järkytti kaikkia. Se oli hyvin dramaattinen uutinen Suomen mittakaavassa. Toimenpiteet, vaikka ne ajoittuvat useammalle vuodelle, tulevat aiheuttamaan huomattavaa huolta tuhansille perheille ja vaikeuksia erittäin monille paikkakunnille. Hallitus piti aiheesta eilen neuvottelun, jonka eräänä johtopäätöksenä päätimme perustaa erillisen projektiryhmän kauppa- ja teollisuusministeriön valtiosihteerin johdolla, johonka kootaan kaikki ne keskeiset viranomaistahot, jotka tulevat tukitoimenpiteitä suunnittelemaan yhdessä noiden teollisuuspaikkakuntien kanssa ja toivottavasti myös yhteistyössä tämän yhtiön kanssa.

Lisäksi ilmaisimme toiveemme siitä, että myös yhtiön puolella vielä hyvin tarkkaan harkitaan ja katsotaan, ovatko kaikki nuo toimenpiteet tarpeellisia, joista eilen uutisoitiin. Tätä valmistelua on nyt tehty tämän päivän aikana kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla, ja ministeri Pekkarinen voi tarkemmin mennä niihin toimenpiteisiin, joita on kaavailtu.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jo tämän päivän aikaan kaikille te-keskuksille on annettu ohjeet siitä, että niiden tulee toimittaa maanantaiaamuun kello 9:ään mennessä ensimmäinen arvionsa siitä, mihin toimiin voitaisiin ryhtyä te-keskuksen johdolla paikallisten kuntien, yritysten ja elinkeino-organisaatioitten kanssa paikallisesti niiden ongelmien lievittämiseksi, joihin joka tapauksessa nuo paikkakunnat ja nuo seudut nyt ovat joutumassa. Tämän lisäksi todellakin tämä valtakunnallinen koordinaatioryhmä on aloittanut jo työnsä. Huomenaamuna kello 10:ltä se ensimmäisen kerran kuuntelee UPM-Kymmenen johtoa ja myöhemmin myöskin toisen merkittävän eli Foxconnin johtohenkilöitä siitä, millä tavalla, minkälaisella aikataululla ja miten menetellen mainitut yhtiöt aikovat toimia ilmoittamansa mukaisessa suunnassa. Tarkoitus on, että tämän jälkeen tuo työryhmä, Anssi Paasivirran vetämä, aika nopeasti valmistelee arvion siitä, mitä valtakunnan tasolla pitäisi tehdä, tarvitaanko kenties resursseja ja minkälaisiin toimenpiteisiin ja millä tavalla näillä resursseilla yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa voitaisiin sitä pehmitystä, sitä helpotusta antaa siihen tilanteeseen, joka nyt on syntynyt ja syntymässä, paremminkin syntymässä, aika monilla, korostan, aika monilla paikkakunnilla.

Arvoisa puhemies! On syytä kannustaa ja tukea hallitusta näiden tukitoimien löytämisessä, mutta kun on toisaalta tiedossa, että työpaikkakato on tapahtunut viime vuosina, ja pelättävissä, että tuo kehitys edelleen jatkuu, on ehkä syytä laajentaa keskustelua hallituksen teollisuuspoliittiseen linjaan. Silloin varmasti on syytä jämäköittää teollisuuspolitiikkaa, puhutaan sitten energian hinnasta ja saatavuudesta, koulutuksesta, osaamisen säilyttämisestä. Otan vain yhden esimerkin: KTM:n energiapoliittinen selvitysmies Mikko Kara esimerkiksi totesi omassa arviossaan, että Suomessa ei tarvita tulevaisuudessa kuudetta ydinvoimalaa, koska siihen mennessä teolliset työpaikat, energiaa käyttävät teolliset työpaikat, ovat Suomesta hävinneet.

Aikooko hallitus ikään kuin tyytyä tämän tyyppisiin arvioihin, vai onko odotettavissa, että hallitus jämäköittää teollisuuspoliittista linjaansa ja tuo suomalaiselle teollisuudelle ennustettavuutta, koska kyllä me tulevaisuudessakin teollisia työpaikkoja tässä Suomessa tarvitsemme?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ei hallitus ajattele samalla tavalla kuin Mikko Kara. Kyllä meillä on kaikki vahvat perusteet uskoa siihen, että metsäteollisuus, sen eri jalostusalat, kutakuinkin kaikki, varmasti jatkossakin ovat menestysaloja Suomessa. Kannattaa kiinnittää eilisessäkin huomiota siihen, että samalla kun yhtiö ilmoitti merkittävistä irtisanomisista, se samalla ilmoitti investoivansa erityisesti Suomeen. Ylivoimaisesti valtaosan kaikesta siitä, mitä yritys jatkossa investoi, se tulee investoimaan tänne Suomeen. (Ed. Laitinen: Aika vaatimattomia toimia!)

Toisekseen, muutoinkin meillä paraikaa valmistellaan osaamiskeskus- ja osaamiskeskittymäohjelmia, joissa ajatus on se, että Suomi arvioidessaan, mitkä ovat ne menestysalat Suomen teollisuudelle, joutuu tunnistamaan ne vahvuudet, mitä meillä on, ja metsä, sen jalostaminen, se osaaminen, myös näissä yhteyksissä tunnistetaan siksi toimialaksi, millä aiotaan menestyä.

Muutoin, arvoisa puhemies — tämä ei paljon lämmitä niitä, jotka ovat nyt joutuneet ongelmiin — kannattaa huomata myös se seikka, että viimeisen vuoden aikaan vastaavasti tänne on syntynyt tuhansittain (Puhemies koputtaa) uusia työpaikkoja nimenomaan teollisuuden aloille. Se on globalisaation positiivinen puoli.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun kysyjän sekä ensimmäisestä että toisesta kysymyksestä oli pääteltävissä se, että ikään kuin metsäteollisuudella olisi myös tuotantoa siirtynyt Suomesta ulos ja tämä olisi syy näihin irtisanomisiin, niin on kuitenkin syytä todeta, että kyllä metsäteollisuuden tuotannon määrä Suomessa on ollut verraten vakaa ja pikemminkin pitkässä juoksussa kasvussa eikä tähänkään muutokseen ymmärtääkseni liity pyrkimyksiä tuotannon alentamiseen. Toiminta on tehostumassa, ja metsäteollisuudessakin on erittäin suuri haaste ylläpitää kilpailukykyä monilla meille tärkeillä paperilaatualoilla. Euroopassa on aika kova ylituotannon vaihe ja suomalaiset yritykset toivottavasti tulevat pärjäämään tässä tilanteessa. Nämä taustat ehkä jonkin verran tekevät ymmärrettäväksi, miksi yhtiö tähän suuntaan toimii, mutta se ei todellakaan helpota meitä siinä, että 2 900 henkilöä tulee vähentymään tästä yhdestä yhtiöstä seuraavien kolmen vuoden aikana, ja tässä tarvitaan kaikkien näiden paikkakuntien, tämän yhtiön ja valtion viranomaisten tukea, jotta pystytään löytämään korvaavia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys aika pitkälti kansalaisten luottamuksesta yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Tilanne on sillä tavoin järkyttävä, että näitä mitataan nyt tämän jälkiseurauksina. Kun suomalaisen yritystoiminnan puolelta on useasti vedottu henkilökunnan sopeutumiskykyyn yritystoiminnassa, niin tässä tapauksessa, kun puhun Voikkaan paperitehtaan lopettamisesta, on justiin päinvastainen tausta: Tehtaan henkilökunta on sitoutunut kymmenen vuotta sitten tervehdyttämään tehtaan, ja se on onnistunut. Viime joulukuussa tehtaan yritysjohto ja henkilökunta sitoutuivat myöskin tervehdyttämään. Nämä kaikki tällaiset toimenpiteet on mitätöity. Kysyisin hallitukselta:

Mitä toimenpiteitä voitaisiin tehdä, että yritykseen sitoutumiseen mukaan käyvät ihmiset saisivat jonkunlaisen takeen siitä, että tällaiset toimenpiteet tuottavat myöskin heidän kannaltaan jonkin merkittävän lopputuloksen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tällaista sitoumusta on aika vaikea tehdä, jossa jonkin yrityksen sisällä tehdään pitkäaikaisia tervehdyttämistoimia ja sitten lopulta kuitenkin yritys päätyy nähdyn kaltaiseen ratkaisuun. Kannattaa tunnistaa ehkä myös tämän poliittisen järjestelmän, sekä eduskunnan että hallituksen, rajallinen valta tämän tyyppisissä toimissa. Ei ehkä kannata myöskään luoda sitä kuvaa, että valtiovalta pystyisi tällaisissa yksityisen elinkeinoelämän kysymyksissä tämän tyyppisiä päätöksiä yksiselitteisesti estämään. Mutta me voimme olla sitten auttamassa näissä jälkiseurauksissa tehdyllä tavalla, ja hallitus omalta puoleltaan kyllä on pannut likoon tässä koko organisaationsa niin, että pystytään tähän tilanteeseen tarttumaan.

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden toinen haara, mekaaninen metsäteollisuus, olisi nyt nostettava korkealle puunkäytön lisäämisessä. Myös erilaisia puutuoteteollisuuden projekteja tarvitaan helpottamaan työllisyyttä ja siihen liittyvää yritystoimintaa tässä kaaoksessa.

Mitä hallitus tekee sen eteen, etteivät puuklusterit sammu niiltä paikkakunnilta, joissa ne työllistävät lähes koko kunnan tai kylän? Miten jaksaa PuuSuomi-projekti? Eikö nyt olisi aika saada puulle toisenlainen arvo kuin aikaisemmin?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vajaa vuosi sitten hallitus hyväksyi perusteellisen valmistelun jälkeen tällaisen yhtäältä puutuoteohjelman, jonka tarkoituksena on edistää nimenomaan puutuoteteollisuuden menestystä sekä sen osaamisen että muun menestymisen osan osalta, ja erillisen tällaisen puurakentamisen ohjelman. Näihin ohjelmiin on monella tavalla päätetty panostaa, ja on jo panostettu, ja jatkossakin on tarkoitus panostaa aina siinä määrin, että kilpailevan materiaalin edustajat ovat valittaneet asiasta oikein kilpailuviranomaisille asti. Tämä ehkä kuvaa jotain siitä, millä tavalla vakavasti hallitus on kuitenkin sekä puun mekaanisen käytön että muun puurakentamiseen liittyvän työn edistämisen ottanut.

Minä uskon ja luotan siihen, että tällä alalla suomalaisilla yrityksillä on menestysmahdollisuuksia. Siitä on jälkiä myös aivan viime viikoiltakin, jos kohta samanaikaisesti on esimerkiksi sahoja viimeisten kuukausien aikaan tunnistettu, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin ja jotka ovat vähentäneet. Mutta vähän pitemmälle tapahtuvalla jalostuksella, sillä se menestyssauma lähinnä on.

Arvoisa herra puhemies! Tuo eilispäivän ratkaisuhan tarkoittaa todellakin tuhansia välittömiä työpaikan menetyksiä, mutta sen lisäksi myöskin tavattoman paljon välillisiä työpaikan menetyksiä. Alihankintaketjussa se merkitsee erittäin suurta iskua monen tehdaspaikkakunnan kuntataloudelle ja vaikuttaa yleensä näiden seutujen ostovoiman heikkenemiseen ja palvelusektoriin. On oikeastaan vaikea vielä nähdä sitä laaja-alaisuutta, mitä tästä seuraa. Siksi tarvitaan myöskin laaja-alaisia toimia.

Nyt vielä kysyn, aikooko hallitus nyt ryhtyä nopeasti valmistelemaan tavallaan toimenpiteitä näiden tehdaspaikkakuntien kuntien talouden helpottamiseksi, pikapakettia siihen. Millä tavalla aiotaan käyttää työllisyysperusteisia varoja, ja ennen muuta, millä tavalla aiotaan lisätä niitä varoja, joilla saadaan uutta yritystoimintaa, nykyisiä yrityksiä lisäämään investointeja ja sen kautta lisäämään työpaikkoja?

Ja, puhemies, totean vielä: Eilinen oli siitä esimerkki, mitä globalisaatio vie. Mutta globalisaatio on myös tuonut. Voidaan sanoa, että hallitus voi kirjata taskuunsa 650 miljoonan euron ylimääräisen osinkotulon viime vuodelta. Tässä on teille rahaa. Millä tavalla tätä aiotaan käyttää globalisaation haittojen torjumiseen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Näiden kyseisten yritysten työntekijöiden, joita nämä välittömät ongelmat tulevat koskemaan, heidän kannaltaan tärkeää on se, että meillä on voimassa oleva muutosturvalainsäädäntö. Välittömästi sillä hetkellä, kun yritysjohto on antanut nämä ilmoitukset, ne prosessit ovat lähteneet liikkeelle, joita varten muutosturvalainsäädäntö on olemassa. Viime vuonna muutosturvaan varattuja rahoja jäi käyttämättä suorastaan. Tänä vuonna on varattu noin 30 miljoonaa. Nämä ovat työministeriön pääluokassa olevia rahoja. Hallitus näiltä osin on kohtuudella jo varsinaisessa budjetissa varautunut.

Hivenen vaikeampi on tilanne nimenomaan niissä resursseissa, joita tarvitaan nyt korvaavien työpaikkojen synnyttämiseen. Luulen, että tämän nyt käynnistyvän valmistelutyön tuloksena joudutaan arvioimaan tarve, pitäisikö lisätä investointi-, kehittämis-, toimintaympäristö- ja vastaavia varoja niin, että ne kohdennettaisiin tässä tapauksessa juuri niille ongelma-alueille, ongelmapaikkakunnille, joita on eri puolilla Suomea.

Arvoisa herra puhemies! Noin 15 vuotta sitten me elimme tilanteessa, jossa Wärtsilä Meriteollisuus meni konkurssiin ja noin 8 000 ihmistä joutui välittömästi portista ulos ja paljon, paljon muita välillisesti. Silloin asia hoidettiin, ja sen seurauksenä meillä on aika hyvä järjestelmä nyt.

Täällä on tänään puhuttu paljon siitä, että panostetaan uusien työpaikkojen luomiseen. Nyt haluaisin kysyä hallitukselta, eikö olisi myös syytä keskittyä siihen, että olemassa olevia työpaikkoja säilytetään, että yrityksiä kannustetaan investointien ja muiden toimintojen kautta siihen, että nämä työpaikat säilyvät. On paljon helpompi sitten luoda vähän uusia.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kokenut teollisuusmies tietää, mitä pitää tehdä. Näin hallitus toimi viimeksi maanantaina tällä viikolla. Hallitus päätti valtuuttaa Finnveran myöntämään takaukset hankkeelle, joka tuo 5 850 henkilötyövuotta Suomeen ja vielä pitää täsmälleen saman suuruisen option sisällään: maailman kahden kaikkien aikojen suurimman risteilijälaivan rakentamisesta täällä meillä Suomessa oli tässä tapauksessa kysymys. Vastaavalla tavalla hallitus toki toimii nyt myös näillä paikkakunnilla, jotka ovat nyt ongelmien kohteena. Kun puhuin uusista työpaikoista, tarkoitin sekä olemassa olevissa yrityksissä rohkaisua investoida että myöskin mahdollisesti noille seuduille muualta tulevia investointeja, molemmat ovat tärkeitä. Luulen, että molempia niitä tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Ed. Häkämiehen kannattaa ehkä tutustua tarkemmin selvitysmies Karan lausuntoihin. Teolliset työpaikat eivät ole häviämässä Suomesta. Sen sijaan on aiheellista kysyä, kasvaako niitten määrä niin paljon, että energian kulutus myös tulevaisuudessa merkittävästi lisääntyy.

Ed. Kauppila kiinnitti huomiota puutuotesektoriin, joten en palaa enää siihen, mutta kysyisin näistä uusista työpaikoista. Teknologiateollisuus, joka nyt ei ole tullut tunnetuksi erityisesti ympäristöjärjestönä, on esittänyt, että tuulivoima-ala voisi Suomessa työllistää seuraavien 15 vuoden aikana 18 000 ihmistä eli yhdeksänkertaisesti nykymäärän. 18 000 työpaikkaa on aika paljon.

Miten tällaisia uusia, moderniin, kestävään teknologiaan liittyviä työpaikkoja hallitus aikoo edistää?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus on juuri päättänyt periaateohjelmassaan, että se tulee paitsi ensi vuonna myöskin tästä eteenpäin tulevien vuosien aikaan käyttämään yksin Tekesin kautta vuosittain 60 miljoonaa euroa sellaisiin teknologiahankkeisiin, innovaatiohankkeisiin, jotka tähtäävät nimenomaan uusiutuvien energialähteitten käytön hyödyntämiseen. Tässä ilman muuta tuulivoimateknologia on tärkeässä fokuksessa mukana. Suomalaiset yritykset nyt tänään jo ovat tuulivoimateknologiassa ja sen rakentamisessa erittäin merkittäviä toimijoita maailmalla. Minä luotan ja hallituskin luottaa varmaan siihen, että kasvumahdollisuudet tällä alalla ovat aika suuret.

Värderade talman! Värderade ministrar! Det är intressant med den här summan på nästan 3 000, att så många familjer och enskilda och samhällen skall beröras. Finland har haft en ganska avvisande inställning till EU:s globaliseringsfond, och nu frågar jag:

Har det i regeringen diskuterats att ni skulle ha en annorlunda inställning till den här fonden och eventuellt på den här punkten vända er till den för att hjälpa de nödställda orterna?

Arvoisa ministeri! Luku melkein 3 000 menetettyä työpaikkaa on järkyttävän suuri ja suuri isku kaikille niille paikkakunnille, joita se koskettaa. Luku on aika lähellä niitä raja-arvoja, joita on esitetty niin sanotussa globalisaatiorahastossa, jota suunnitellaan EU:ssa ja jota myös Suomi pitkin hampain oli hyväksymässä viime joulukuussa.

Onko hallituksen keskuudessa keskusteltu siitä, halutaanko kääntyä tämän rahaston puoleen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Rahasto ei ole vielä valmis. Sen rahaston mittakaavaksi on arvioitu 500 miljoonaa euroa. Se on tietysti mittava näin yksittäisenä rahastona, ja sen alustavat säännöt, joista on keskusteltu, saattaisivat soveltua hyvinkin tähän Voikkaan tapaukseen. Tosin ne kynnysarvot, joita siinä rahastossa on, ovat edelleen neuvottelujen kohteena. Mutta kannattaa suhteuttaa tämä 500 miljoonaa nyt väestöosuuksiin. Tämä 500 miljoonaa aivan Suomen väestöosuuteen katsottuna tekisi noin 5 miljoonaa euroa. Meillä on pelkästään työministeriössä työllisyysperusteisiin investointeihin varattu liki 30 miljoonaa euroa. Siitä on osa jaettu te-keskuksiin, mutta siitä on osa jakamatta juuri tämän tyyppisiä ongelmia varten. Kyllä meillä varsinkin näin alkuvuodesta budjetissa on määrärahoja, eikä ensimmäinen kysymys nyt näihin ongelmiin vastaamisessa olekaan nämä määrärahat. Niihin, totta kai, pitää palata sitten lisäbudjeteissa, jos niiden osalta tulee ongelmaa.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on kysymys globalisaatiosta ja sen vaikutuksista. Lienee niin, että metsäteollisuuden osaltakin tämä on alkua.

Onko hallitus ollenkaan miettinyt sitä asiaa, mitä Itä-Suomi, keskinen Järvi-Suomi tulee menettämään ja saamaan, tai yleensäkin, onko mahdollisuus saada mitään? Kun Saimaan kanavaneuvottelut takkuilevat, vesiteitten merkitys on aivan ratkaiseva, onko hankkeita niin, että selvitettäisiin muun muassa Kymijoen kanavan kannattavuus ja Mäntyharjun kanavan kautta yhdistäminen sitten tämän Päijänteen ja Saimaan välille? Onko hallitus aikomassa mitään tämän asian suhteen?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Saimaan kanavan neuvotteluista voidaan varmasti esittää monenlaisia arvioita. Oma käsitykseni on, että ne ovat hyvässä vauhdissa ja tämän kevään aikana pyritään saamaan ratkaisuja siinä asiassa. Mitä tulee näihin muihin isoihin uusiin investointeihin, niin tässä me olemme sitten niiden reunaehtojen puitteissa toimimassa, mitkä koskevat oikeastaan kaikkea liikennepuolen infrastruktuurin parantamista, ja niin kuin hyvin kansanedustajat tietävät, niin listat sillä puolella ovat hyvin pitkät. Niitä kannattavuuslaskelmia on kyllä tehty myös uusien kanavainvestointien suhteen, mutta tässä vaiheessa laskelmat osoittavat, että valtiontalouden liikkumavara on sellainen, että niihin uusiin isoihin investointeihin ei olisi nyt näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa varaa.

Arvoisa puhemies! Tässä valitettavasti on todettava, että työntekijät ulos ja osakekurssi ylös ja UPM-Kymmene aikoo maksaa osinkoja 392 miljoonaa euroa, mikäli yhtiökokous tuon esityksen hyväksyy. Mutta kysyisin tässä arvoisalta kauppa- ja teollisuusministeriltä:

Onko sellaista mahdollisuutta, kun nyt on kokonainen tehdas, joka aiotaan kerralla sulkea, että hallitus aloittaisi UPM-Kymmenen kanssa neuvottelut siitä, voitaisiinko jollakin omistusjärjestelyllä, jossa Suomen valtio olisi mukana, pelastaa tämä tehdas, niin että se voisi jatkaa toimintaansa ja nimenomaan sellaisella sektorilla, joka sopii myös UPM:lle, niin että nämä tuotteet ovat sellaisia, jotka eivät sitten kilpailisi nimenomaan UPM-Kymmene Oyj:n omien tuotteiden kanssa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä aika, jolloin valtio menee ostamaan tehtaita yksityisiltä yrityksiltä, jotka ovat maailmanlaajuisesti omistettuja, taitaa olla ohitse.

Toisekseen, miten mahtaa olla, haluaako UPM-Kymmene edes, vaikka valtio tulisi jotenkin kuvioihin mukaan, jos sellainen ajatuskoe tehtäisiin, näin omistetun toimijan jotenkin kilpailijaksi sitten sille markkinalle, mistä se haluaa vähän lähteä samanaikaisesti pois? Kyllä pääpaino on nyt, kun valtio omalta osaltaan yrittää olla hakemassa ratkaisuja, ehkä hivenen muualla, niissä toimissa, millä voidaan kenties minimoida se irtisanomisten määrä näissä yrityksissä, näissä toimipaikoissa, kaikissa, joilla voidaan siis minimoida irtisanomisten määrä, ja niissä toimissa, joilla pyritään luomaan uusia korvaavia työpaikkoja olemassa oleviin yrityksiin siellä tai jopa houkuttelemaan uusia yrityksiä paikkakunnalle.

Arvoisa herra puhemies! Meitä oli kymmenen kansanedustajaa pääjohtaja Jussi Pesosen vieraana tässä hiljattain, pari viikkoa sitten, ja hän kertoi markkinatilanteen, (Ed. Jaakonsaari: Tämä oli seuraus!) että 65 miljoonaa tonnia on tarjontaa Euroopassa ja kysyntää on 41 miljoonaa tonnia, Pohjois-Amerikassa on 60 miljoonaa tonnia tarjontaa ja 42 miljoonaa tonnia kysyntää ja ainut kasvava markkina on Venäjä ja sitten Kaukoitä. Kaukoidässä on 30 miljoonaa tonnia kysyntää ja se kasvaa vuosittain, kun täällä vain 0,5 prosenttia on mahdollista. Asun Kouvolassa ja kysyn pääministeriltä, kun sieltä todennäköisesti Iltalehden mukaan Stora Enso vähentää Anjalankosken tehtailta 1 300 työpaikkaa, Summasta 500, kuten tämän päivän Iltalehti kertoo:

Miksi Ruotsi on poistanut paperiteollisuudelta sähköveron ja te, hallitus, vaan lisäätte sähköveroa? Lupaatte tietysti puolittaa, mutta teidät tuntien kuitenkin, hallituksen edustajat, te varmasti petätte tässäkin asiassa meitä. (Välihuutoja)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jos strategiassa pyritään sähkövero puolittamaan, niin ei se tarkoita lisäämistä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kertonut täällä toimenpiteitä, mitä valtakunnan tasolla tehdään, ja ne ovat erittäin ansiokkaita, esimerkiksi tämä kriisipaketti, jota sabluunaa tietysti käytetään eri kriisipaikkakunnilla. Mutta jokainen paikkakunta on kuitenkin erilainen, ja tunnen tietysti erittäin hyvin Voikkaan, koska olen asunut siellä koko lapsuuteni ja nuoruuteni ja myös tunnen tämän tehtaan, minkä toiminta ollaan lopettamassa. Kysyisinkin hallitukselta:

Olisiko mahdollista saada aikaan erityispaketti juuri ne olosuhteet huomioon ottaen, mitä paikkakunnalla on, koska Kuusankoskella suurin osa väestöstä saa elantonsa välillisesti tai välittömästi UPM-Kymmeneltä, joten kun sieltä nyt loppuu tämä toiminta ja työpaikat vähenevät, sen myötä palvelut myös vähenevät ja nämä kaikki toimenpiteet, mitä on ehdotettu, eivät tällaisinaan varmaan auta sitä tilannetta? Voitteko harkita erityispakettia?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ne toimet, mitkä koskevat irtisanomisuhan alaisia ihmisiä ja mahdollisesti irtisanottavia, ovat tietysti aina samanlaisia, koska sama valtakunnallinen lainsäädäntö koskee jokaista. Tämän me varmaan kaikki tiedämmekin. Sitten taas niissä erityisissä toimissa, joilla pyritään joko pienentämään näitä irtisanomisten määriä tai joilla pyritään luomaan uusia työpaikkoja, jokaista paikkakuntaa kohti ja varten rakennetaan oma paikkakuntakohtainen ohjelma. Siinä määrin ne olosuhteet ovat kuitenkin erilaisia jokaisella paikkakunnalla, että kokemus osoittaa, että on semmoinen prototyyppimalli, jossa suurin piirtein sanotaan ne toimet, mitä voidaan ottaa käyttöön, mutta viime kädessä se arkkitehtuuri tapahtuu aina paikkakuntakohtaisesti. Niin myös niissä ohjeissa, jotka nyt ovat menneet kentälle, lähtökohta on tämä.

Herra puhemies! Valuutan ja sen arvon pitäisi ilmentää talouden tilaa. Euro on enemmän poliittinen valuutta kuin taloudellinen valuutta. Suomella ei ole nyt mahdollisuutta devalvoida ja siten auttaa vientiteollisuutta kysyntähäiriöissä ja muissa kilpailukykytekijöissä. EU-jäsenyys romautti suomalaisen talonpojan toimeentulon.

Onko nyt Emu-jäsenyys sopeuttamassa suomalaisen duunarin, talonpojan kohtaloon, eli onko raha- ja valuuttapolitiikan keinot osana teollisuuspolitiikkaa lopullisesti menetetty?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä näiden syiden arvioinnissa nuo ed. Kuosmasen esittämät luvut tästä eurooppalaisesta ylituotannosta suhteessa kysyntään ovat pikemminkin se selittävä tekijä, miksi globaali metsäteollisuus on hakemassa järjestelyjä, joissa se pyrkii sovittamaan tuotannon paremmin kulutuksen määrään. Meille on ollut etu se, että meillä on vakaa valuutta ja alhainen korkotaso. Se luo ennustettavuutta yritysten kannalta ja erityisesti teollisuuden kannalta, joka tekee investointeja pitkälle ajalle eteenpäin. On etu se, että on opittu siihen, että meillä on vakaat valuuttamarkkinat, vakaa korkomarkkina, ja opitaan myös siihen, että hätään ei tule sitten avuksi se, että tehdään devalvaatio, jolla annetaan ensiapua.

Arvoisa puhemies! Irtisanottavien edellytyksiä työllistyä uudelleen on tarkoitus parantaa muutosturvan avulla, kuten ministeri Pekkarinen totesi. Niin UPM:llä kuin muuallakin nykypäivänä irtisanomiset koskettavat myös niitä, joiden työ on määräaikaista. Tällä hetkellä muutosturva tuo mahdollisuuksia kuitenkin vain vakituisille työntekijöille.

Onko tässä yhteydessä tarkoitus harkita, että muutosturvan tarjoamat mahdollisuudet koskisivat laajempaa joukkoa, myös niitä, joilla ei ole ollut pitkäaikaista työhistoriaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nyt työministeri ei ole paikalla, että pystyisi varman tulkinnan kertomaan siitä, kuinka paljon tässä pystytään soveltamaan. Mutta muutoin nyt muutosturvaa tullaan näiden tapausten kohdalla toivottavasti käyttämään kaikessa laajuudessaan. Se kuitenkin tarjoaa sellaisen tien, jolla yksilötasolla pystytään antamaan edellytyksiä valmentaa mahdollista seuraavaa ammattia varten. Uskon, että nämä muutosturvan mahdollisuudet tullaan nyt hyödyntämään näillä paikkakunnilla täystehoisesti. Mutta täytyy palata tähän kysymykseen, onko tässä soveltamisessa jouston varaa, millä tavalla se voi määräaikaisia koskea.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Erityiskiitokset ajoituksesta! — Eilinen katastrofaalinen uutinen ei valitettavasti tullut yllätyksenä. Kaikki ajattelevat ja tiedotusvälineitä seuraavat ihmiset aavistivat tai itse asiassa tiesivät tämän jo, koska metsäteollisuuden työnantajat ilmoittivat sen suoraan ylipitkän ja yhteiskuntavastuuta osoittamattoman sulkunsa aikana viime kesänä. Tuolloin hallitus ei halunnut millään tavalla sorkkia asiaa todennäköisesti siksi, että se oli siis työnantajapuolen sulku, ja siitä tiedetään seuraukset, mutta tällä hetkellä vastaavia uhkia on ilmassa muillakin aloilla, jotka saattavat hyvinkin nopealla aikataululla laueta.

Miten hallitus aikoo estää jatkossa tämän tyyppiset katastrofit?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys ja voin antaa vain vajavaisen vastauksen. Yksinkertaisesti Suomen on huolehdittava eri tavoin — siihen tarvitaan varmaan monia eri toimia — siitä, että meidän elinkeinoelämämme, sekä teollisuuden että muidenkin elinkeinoelämän alojen, tuottavuuskehitys on mahdollisimman hyvä, että siitä seuraa mahdollisimman hyvä kilpailukyky sekä ulkoa tänne tulvivien tuotteitten ja palveluiden kanssa että myöskin niillä tavaroilla ja palveluilla, mitä meiltä viedään ulos, siis että niillä olisi mahdollisimman hyvä kilpailukyky.

Tässä tarvitaan varmaan monia konsteja, monia keinoja. Jos niille keinoille haluaa yhden yhteisen nimittäjän sanoa, niistä keinoista varmaan tärkeimmät ovat kaikki sellaiset, jotka liittyvät osaamiseen, tietotaitoon, maailman parhaan teknologian tuottamiseen ja sen maailman parhaan teknologian hyödyntämiseen kaikilla mahdollisilla tuotannonaloilla. Aika yleinen vastaus, mutta — aika hyvä. (Naurua)

Arvoisa herra puhemies! Näissä ikävissä uutisissa, mitä metsäteollisuudesta on ympäri Suomea kuulunut viime päivinä, mielestäni tämä kaipaisi nyt hieman laajempialaista katsomusta, sen kautta kun näitä ikäviä viestejä on kantautunut esimerkiksi Joensuussa Perlos Oy:ltä, samanlaisia monelta pieneltä paikkakunnalta. Aikanaan kun Ilomantsin Mölnlycken tehdas lakkasi, meni 136 työpaikkaa, mikä paikkakuntakohtaisesti oli vielä suurempi katastrofi.

Tuli mieleen edellisiin puheenvuoroihin ja arvoisien ministerien vastauksiin viitaten, eikö tässä olisi nyt tarpeen, sanotaanko, pienten paikkakuntien, juuri tällaisten paikkakuntien, jotka ovat nyt menettäjinä, saada esimerkiksi investointipaketti, jolla valtio ottaisi selvän vastuun uusista investoinneista, mutta veropoliittisin keinoin, esimerkiksi poisto-oikeutta hieman edullisemmaksi tekemällä pienyrityksiä varten, kuten monissa puheenvuoroissa on tullut esille, jolloin pienyritykset itse investoisivat ja pienillä veropoliittisilla porkkanoilla ikään kuin höystettäisiin yksityisiä investointeja. Tämä olisi oikeaa tietä, koska ne työpaikathan syntyvät vain pieniin ja keskisuuriin yrityksiin todennäköisesti.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut paljon hyviä ideoita, ne on kaikki syytä laittaa korvan taakse. Jokaiseen paikkakuntaan, joka kokee tällaisen poikkeuksellisen syvän rakennemuutoksen, pitää myös valtiovallan puolelta kohdistaa erityistä huomiota. Näin on tehty tämän vaalikauden aikanakin olleissa vastaavissa tilanteissa. Nyt tuli kerralla monta paikkakuntaa, joilla tarvitaan näitä toimenpiteitä, ja juuri sitä varten nyt tämä eilenkin asetettu työryhmä työskentelee.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä tässä ed. Hoskosen kysymykseen liittyen kannattaa kuitenkin Pohjois-Karjala mainita aivan erityisesti niitten välineitten osalta, mitä on käytettävissä tämän Perloksen, sanotaan, jälkihoidonkin osalta. Periaatteessa siellä investointeihin voidaan myöntää, eikä vain periaatteessa vaan myöskin käytännössä, aina 30 prosentin suuruiset investointiavustukset. Se on yksi esimerkki niitten toimien mittavuudesta, ne ovat Suomen parhaita. Sitä enemmän ei voi missään muualla myöntää kuin Pohjois-Karjalassa voi.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä UPM:n päätös on varmasti seuraus siitä, mitä ed. Kuosmanen mainitsi, mutta myöskin kvartaalikapitalismin seuraus. Heti, kun UPM tiedotti tästä, pörssikurssi nousi. Ilman näitä lopettamisiakin UPM tekisi ilmeisesti voittoa, eli kysymyksessä on voiton maksimointi. Me elämme sellaisessa maailmassa, missä näin toimitaan. Mutta tästä on hyötynyt myöskin valtio, valtion osinkotulot nousevat tänä vuonna ennätysmäärään, lähes miljardiin. Satoja miljoonia ovat valtion osinkotulot.

Kun tilanne on tällainen, eikö voitaisi nyt antaa tuosta osinkomäärästä todella huomattava summa uusien yritysten investointeihin? Maassamme on kyllä enemmän investointihakemuksia kuin on määrärahaa, kysytään enemmän investointiavustusta kuin on määrärahaa. Nostetaan (Puhemies: Saanko kysymyksen?) nyt oikein kunnolla, niin silloin ehkä tämä ongelma myöskin poistuu.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Pieni tarkennus siihen, mitä valtionyhtiöistä on tulossa tänä vuonna. Nyt jo tiedetään, että se on ei vajaa miljardi vaan vähintään 1 200 miljoonaa euroa. Eli globalisaatiolla on se hyvä puolensakin ja se on muun muassa sitä, että nämä valtionyhtiöt, jotka menestyvät, jotka paitsi hallituksen hyvien tekojen, niin myöskin globalisaatioilmiön seurauksena menestyvät, ne tuottavat. Tässä työssä, mikä nyt on käynnistynyt, varmasti arvioidaan myös se, riittävätkö ne budjetoidut rahat ja onko muun muassa näistä syistä, mihin ed. Kallis viittasi, kenties mahdollista vielä jollakin tavalla lisäresursoida. Näiltä osin asia on tietysti tässä vaiheessa täysin auki.

Arvoisa herra puhemies! On selvää, että tähän akuuttiin kriisiin etsitään vastauksia, mutta metsät ja metsäteollisuus ovat olleet ja niiden pitää olla jatkossakin Suomen talouden eräs peruskivijalka. Kysyisinkin:

Minkälaisia metsäpoliittisia toimenpiteitä hallitus aikoo suunnata, jotta hakkuumahdollisuuksia tulisi lisää, lisääntyvien tuotantomäärien mukana tulisi kilpailukykyä ja metsänomistuskin olisi kannattavaa? Nämä ovat semmoisia asioita, joilla ratkaistaan tulevaisuutta. Toki on selvää, että tämä akuutti kriisi pitää ratkaista ja kansalaisten ongelmat ottaa huomioon.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tämä UPM:n ilmoitus ja kapasiteetin leikkaaminen tietyillä sektoreilla ei todellakaan tarkoita sitä, että metsäklusteri kokonaisuutena, sen volyymi, olisi alenemassa, vaan päinvastoin. Se edellyttää tietysti sitä, että raaka-aineen tuotannossa, puun kasvatuksessa, pitää pyrkiä yhä parempaan tulokseen. Tällä hetkellä meillä Suomessa puun kasvu on 87 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja kun nyt teemme Kansallisen metsäohjelman päivitystä, jonka ensimmäinen osa valmistuu kesällä, sen yhteydessä tulee harkittavaksi se, olisiko syytä panostaa metsäsektorille enemmän, jotta voitaisiin nostaa tämä puun tuotto 100 miljoonaan kuutiometriin. Se olisi mahdollista tietyillä panostuksilla, ja sitten tätä biomassaa voitaisiin käyttää sekä teollisuuden raaka-aineeksi että kasvaviin energiantuotannon tarpeisiin.

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden Euroopan suurimmista yrityksistä suurin, kolmanneksi suurin ja neljänneksi suurin ovat juuri suomalaisia yrityksiä. Ongelma paperisektorilla tulee juuri täällä puhutusta ylitarjonnasta ja sitä kautta hinnanmuodostuksesta. Mutta suomalaiset yritykset ovat kuitenkin hakeutuneet ja jopa hakeutumassa myös Eurooppaan, ja tämä on aika ristiriitaista tässä kysymyksessä. Globalisaation kautta tarjottavat uudet markkinat ja muut ovat helpommin ehkä ymmärrettävissä yritysten strategioiden kautta, mutta onko hallituksella selkeät verolaskelmat muun muassa verokohtelun kautta, koska kilpailutekijöinä osaaminen, infra, työvoima ja energia ja energian hinta ovat juuri näitä tekijöitä, joiden kautta yritykset katsovat tulevaisuuteen? Paikkakuntalistalle kuuluu myös Länsi-Suomesta Pietarsaari; 200 työpaikkaa uhan alla sielläkin on prosentuaalisesti ikävän iso luku.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Suomi on energian hinnassa ja verotuksessa hyvin kilpailukykyinen Keski-Euroopan maiden kanssa. Siinä suhteessa suuria eroja ei ole. Tietysti voi kysyä, mitenkä on nyt ylipäänsä mahdollista, että maailman kuuden suurimman metsäteollisuusyrityksen joukossa on kolme suomalaista tai osin suomalais-ruotsalaista yritystä. Ja kai se vastaus on juuri siinä, että suomalaiset yritykset ovat menneet, metsäteollisuusyrityksetkin, ei vain Eurooppaan vaan koko maailmaan menestyäkseen, pärjätäkseen edes jollakin tavalla, ja aika hyvin ovat pärjänneet myös täällä kotimaassa. Niiden on ollut ja jatkossakin on oltava ja toimittava yltympäri maailman, siellä, missä ovat markkinat, ja nyt valitettavasti voi sanoa tämän viimeisen päätöksen jälkeen, myös siellä, missä on entistä enemmän ja entistä halvempaa raaka-ainetta maailmalta saatavissa. Tämä on kova haaste, ja meidän pitää niitä osia menestyksessämme, jotka ovat vahvuuksia ja jotka voivat olla meille vieläkin vahvempia, kehittää ja sitä kautta lunastaa menestyksemme.

Herra puhemies! Täällä on noussut jo esille, että muutosturva ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen ovat keinoja. Sen lisäksi haluaisin esittää kysymyksen, kun aikamoinen määrä verokertymiä tulee heikkenemään näiltä paikkakunnilta, joita suurtyöttömyys kohtaa. Meillähän on muun muassa Lahden kaupungissa ennestään jo 15 prosentin työttömyys ja nyt, kun Foxconn lopetti Hollolan tehtaan ja aikoo lopettaa Lahdessa oman tehtaansa, niin tulee jälleen noin 400 työtöntä lisää. Viime vuosikymmenellä tuli noin 10 000 työtöntä eri teollisuudenhaaroista. Se asettaa todella suuria haasteita myös kuntataloudelle.

Voidaanko tehdä myös niiltä osin joitakin erityistoimia näille paikkakunnille?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kun hallitus on jakanut harkinnanvaraisia avustuksia, niin yksi lisäperuste on ollut niin sanotut rakennemuutosalueet. Nyt, jos me ajattelemme sen yhdyskunnan tulevaisuutta, niin kaikkein nopein ja ensisijainen tarve on tietysti se, että saadaan voimavaroja, sekä henkisiä että taloudellisia, korvaaviin työpaikkoihin, jotta tämä menetys sille yhdyskunnalle olisi mahdollisimman pieni. Kun sitä menetystä joka tapauksessa tulee, seuraavaksi täytyy arvioida, millä tavalla voidaan sitä menetystä pienentää ja toisaalta myöskin ehkä ennalta ehkäisevästi antaa voimavaroja, jotta kuntakin voi olla mukana niiden uusien työpaikkojen luomisessa. Erityisen hankala on tilanne esimerkiksi Kuusankoskella, jossa on jo muutoinkin yhdyskuntarakenteen muutoksen johdosta ollut ongelmia taloudessa niin, että harkinnanvaraista apua on sitten muutamana vuonna jouduttu myöntämään, ja nyt, kun kohtaa tällainen onnettomuus, on välttämätöntä, että myöskin pyritään lisäbudjetissa katsomaan mahdollisuudet harkinnanvaraisten lisäämiseen niin, että nämä paikkakunnat voisivat olla sitten osallisina ja pääsisivät tähän uusien työpaikkojen luomiseen mukaan.

Herra puhemies! UPM-konserni maksoi osinkoja 12 000 euroa työntekijää ja toimihenkilöä kohti. Vuoden 2005 lopun henkilöstömäärä oli 31 500.

Mitkä ovat ne ahneuden rajat, joita osakkeenomistajilla on? Onko niitä lainkaan? Mitä hallitus aikoo itse asiassa tehdä sen viimeisen, sen todellisen asian hyväksi, että voitaisiin tarjota tuotannollista työtä näille ihmisille elikkä pyörittää näitä tehtaita? Ne eivät ole tuottaneet tappiota, ja yhtiön osingot ovat todella korkeat. Mikä on hallituksen vastaus näille lähes 3 000:lle työttömäksi joutuvalle työntekijälle?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä on kyselytunnilla kuvattu niitä toimenpiteitä, joissa valtiovalta voi olla mukana. Se on tietysti se panos, joka valtion pitää antaa. Hyvin tärkeä viesti on se, että koko valtio on tässä nyt tukena sekä näille paikkakunnille että erityisesti näille ihmisille. Tällaisessa markkinataloudessa, missä elämme, valtion on aika vaikea mennä yksityistä yritystä, osakeyhtiötä, (Ed. Kuoppa: Palataan Kekkosen aikaan!) määräämään, mitä se tekee. Ne toimivat markkinoilla omilla ehdoillaan. Meillä on tiedossa se, että metsäteollisuuden kannattavuus viime vuoden aikana meni käytännössä nollaan. Eli tämä kilpailukykyongelma on todellinen, kannattavuusongelma on todellinen, se kannattaa tiedostaa ja se ei puhumalla muutu. Haaste on kova.

Siihen vastauksena metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta on se, että me huolehdimme siitä, että Suomessa on eräs maailman korkeimmista tai maailman korkein metsätalouden osaaminen sen kaikilla sektoreilla metsästä paperikoneisiin asti. Tämä osaamisesta huolehtiminen on tärkeintä. (Puhemies koputtaa) Yleisellä veropolitiikalla olemme huolehtineet siitä muun muassa tällä kolmen prosenttiyksikön yritysverotuksen keventämisellä, että yrityksille jäisi myös investointeihin (Puhemies: Aika!) varaa. Tässä mitataan tietysti yritystenkin vastuuta, että ne käyttävät tätä helpotusta myös tulevaisuuden investointeihin.

Herra puhemies! Tässä on käsitelty käytännölliseltä tasolta tätä asiaa ihan kysymysten puolelta kelvollisesti. On sanonta Mauri (Naurua) — ja nyt, kun sanon Mauri, niin en todellakaan tarkoita istuvaa ministeriä, en — Mauri on tehnyt tehtävänsä, Mauri saa mennä. (Naurua)

Tämä Kuusankoski—Voikkaa-tapaus on hyvin tyylipuhdas sellainen tapaus, josta on tullut symboli sille vauraudelle ja hyvinvoinnille, mistä koko isänmaa on saanut nauttia. Pitkälti yli puolet Suomen itsenäisyyden ajasta on ollut aikaa, jolloin puunjalostusteollisuus on ollut yli puolet meidän kansantuotteestamme. Nyt kuitenkaan enää näitä ei näytä tarvittavan syistä, jotka ovat jääneet vähän hämäriksi. Kysymykseni on puolifilosofinen:

Tiedostaako hallitus sen kunniavelan, mikä isänmaalla on näitä paikkakuntia kohtaan? Minun mielestäni tähän ei riitä vastaukseksi kyllä tai ei.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Kekkonen osui kyllä aika syvälle tässä myös tämän asian ytimeen. Tällä eilisellä uutisella on paljon syvällisempi vaikutus meidän yhteiskuntaamme kuin vain yhden yrityksen ratkaisut, ehkä juuri näistä tekijöistä johtuen, joita kuvasitte.

Muistan tavattoman hyvin 60-luvulta sen, kun omat sukulaiseni olivat Lievestuoreen sellutehtaalla töissä. Kun se tehdas lopetettiin, koko paikkakunta meni apatiaan pitkäksi aikaa. Ainakin siinä lähipiirissä vaikutus oli tavattoman pitkä ja meni syvälle sieluun.

Luulen, että näiden eilisten uutisten vaikutus on vähän samanlainen koko maan ja kansan suuntaan, mutta silti pitää katsoa tulevaisuuteen, pitää katsoa eteenpäin ja uskoa hyvin vahvasti siihen, että Suomi on tulevaisuudessa myös metsäteollisuuden maa. Siellä nyt tapahtuu tehostamista ja rationalisointia, mikä on valitettavaa, mutta samalla pitää meidän huolehtia siitä, että iskukykyä jatkossa riittää.

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu tästä tilanteesta ja siihen liittyvästä ikään kuin tulipalon sammuttamisesta. Me tiedämme, että teollinen työntekijä Suomessa maksaa 23 euroa henkilösivukuluja tunnilta, siirtymätalouksissa, Balteissa, Unkarissa ja Tshekissä, Puolassa jne., noin 4 euroa, puhumattakaan Aasiasta — Kiina, Intia — puoli euroa, 2 euroa. Me emme voi pärjätä tässä kilpailussa vanhoilla konsteilla.

Onko hallitus selvittänyt tai pyrkimässä selvittämään meidän tilanteemme ennakkoon, missä seuraavaksi pamahtaa ja miten sen vauriot mahdollisimman hyvin minimoidaan?

Me joudumme todellakin lähtemään siitä, että meidän teollisen tuotantomme konvertointi (Puhemies: Saammeko kysymyksen?) sellaiseksi, että se on kilpailukykyistä, mahdollistuu vain sitä kautta, että valtiontalouden rakenne ja tuki yrityksille on olemassa.

Voidaanko odottaa, että hallitus ennakoi nyt riittävän pitkälle asioita, ja millä tavalla, että vastaaviin tulipalonsammutushankkeisiin ei tarvitse lähteä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Emme me työvoiman halpuudessa pärjää, emme Baltian maille, emme itäisen Keski-Euroopan maille ja vielä vähemmän kiinalaisille ja muille vastaaville, eikä se Suomen menestyksen hakeminen voikaan tapahtua siitä, että me olisimme tuossa kisassa erityisesti mukana. Kyllä se on nimenomaan siinä osaamisessa ja tiedossa, taidossa, teknologiassa. Koko tuotantorakenteen uudistaminen, se uudistusvauhti, sen pitäminen niin nopeana kuin suinkin ja sitä kautta sen tuottavuuden, mahdollisimman hyvän sellaisen, varmistaminen on kaikessa a ja o. Suomessa teollisuus liki ainoana Euroopan unionin jäsenmaana tuottavuuskehityksessä on pärjännyt amerikkalaisten kanssa. Muut Euroopan unionin maat eivät sitä oikeastaan ole tehneet. Hallitus pyrkii jatkamaan, varmistamaan, että tämä suunta jatkuu teollisuuden osalta, mutta se ei edes riitä koko kansantalouden menestyksen kannalta, että vain teollisuudessa tuottavuuskehitys jatkaa tällä uralla, vaan myös muilla sektoreilla, myös palvelusektorilla, (Puhemies koputtaa) tuottavuuskehityksen parantamisen hyväksi on tehtävä työtä.