Arvoisa puhemies! Satamatyönantajia edustava Satamaoperaattorit on ajanut ahtausalan sopimusneuvottelut umpikujaan. Media on antanut auliisti sivustatukea, ja nyt tässä on valhe vallan päällä. Todellisuudessa työnantajapuoli kieltäytyy neuvottelemasta muutosturvasta, josta sovittiin raamit jo edellisessä työehtosopimuksessa kaksi vuotta sitten. Työnantaja ajaa satamissa monia heikennyksiä ahtaajien työehtoihin: jaksotyötä, osa-aikatyötä ja tilapäisen työvoiman käytön lisäämistä. Tätä ahtaajat lakollaan nyt vastustavat ja vastaan taistelevat. Työnantaja haluaa täyden hyödyn Suomen työläisten heikosta irtisanomissuojasta. Akt ajaa muutosturvaa: sitä, ettei satamista potkita väkeä ja vaihdeta heitä tilapäisiin työntekijöihin. Siitä tässä on nyt kysymys. Ahtaajat haluavat vain säilyttää työpaikkansa, eivät muuta. Kaikki muu on työnantajien ja median levittämää roskaa. (Puhemies: Kysymykseen!)

Mitä hallitus aikoo tehdä työnantajien vyörytyksen pysäyttämiseksi? Mitä aiotte tehdä muutosturvan ja heikon irtisanomissuojan parantamiseksi? Mitä aiotte tehdä työttömyyden lisääntymisen estämiseksi?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä olisi ensiarvoisen tärkeää, että osapuolet saavuttaisivat neuvotteluissa sovun, jotta tämä lakko päättyisi. Neuvottelut ovat olleet hyvin vaikeat, niitä käydään tälläkin hetkellä valtakunnansovittelijan johdolla. Prosessi on ollut vaikea, mutta se on käynnissä. Olennaista on se, että osapuolet pääsevät sopuun, että molemmilla osapuolilla on halua ja tahtoa sopia tästä asiasta, ja asia on tässä mielessä osapuolten käsissä. Mielestäni meidän ei ole syytä tässä vaiheessa täällä ottaa kantaa yksittäisiin kysymyksiin, jotka ovat neuvottelupöydässä. Ne asiat ovat nyt neuvottelijoiden käsissä, ja tähän kysymykseen ei ole liitetty erillisiä lainsäädäntöhankkeita, jotka kumpuaisivat tästä vaikeasta tilanteesta.

Yleisesti ottaen muutosturvan osalta tietenkin tehdään hallituksessa kolmikantaisesti jatkuvasti töitä lainsäädännön ja työelämän pelisääntöjen kehittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Eri puolilta maata on tullut hälyttäviä viestejä työnantajapuolen valmisteluista, joilla tähdätään laillisen työtaistelun murtamiseen rikkurityövoimalla.

Mitä hallitus aikoo tehdä Suomen perustuslain ja Ilon, Kansainvälisen työjärjestön, monien sopimusten vahvistaman lakko-oikeuden puolustamiseksi?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kuten kysyjä totesi, lakko-oikeus on vahva perusoikeus, jolla on perustansa sekä meidän perustuslaissamme että kansainvälisissä sopimuksissa, ja tässä valossa tietenkään ei kenelläkään — ei hallituksella eikä kenelläkään muullakaan — ole mahdollisuuksia olla murtamassa lakko-oikeutta.

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta ei ole oikea paikka yksittäisten työtaistelujen ratkomiselle, puhumattakaan niiden päättämisestä. Akt:n taholta esitetty vaatimus sinällänsä ei ole tästä maailmasta eikä tästä ajasta, mutta silti eduskunta ei ole siinä osapuoli eikä ole ratkomassa sitä. Mutta suomalainen yhteiskunta on kehittymässä siihen suuntaan, että yhä enemmän avainalat ottavat sellaisen roolin, jossa koko meidän kansantaloutemme saatetaan vaaralliseen ja vaaran tilaan.

Arvoisa herra puhemies! Kysynkin pääministeriltä arviota siitä, miten suomalaista yhteiskuntaa voitaisiin kehittää niin, että tietyn tyyppinen konsensus myös työmarkkinoilla voisi edistyä ja — ilman että puututaan tähän lakko-oikeuskysymykseen — voitaisiin olla ehkäisemässä tämän tyyppisiä tilanteita, joita meillä maassa tällä hetkellä on.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus toimii järjestäytymisvapauden puolesta, se on perusoikeus. Mutta järjestäytymisvapauteenkin liittyy ja pitää liittyä laajempi vastuu, ja nyt on kyse siitä, että kumpikin osapuoli tässä kiistassa löytäisi sovun. Tästä maan talous kärsii erittäin raskaasti. Tuoreimman tilaston mukaan jo 42 prosenttia meidän paperikoneistamme seisoo tämän takia. Määrä kasvaa joka päivä. Muilla aloilla on jo paljon enemmän työttömiä kuin satamissa on töissä väkeä. Taloudelliset tappiot ovat valtavan mittavia.

Vaikka on täysi oikeus ja vapaus taistella omien oikeuksiensa puolesta, pitäisi samalla kuitenkin käyttää järkeä tämän kokonaisuuden puolesta. Hallitus vetoaa, kuten olemme tehneet koko tämän kiistan ajan, erittäin vakavasti sen puolesta, että osapuolet löytävät sovun. Valtakunnansovittelija tekee työtä mutta ei ole kyennyt ratkaisemaan asiaa. Osapuolet ovat aivan liian kaukana toisistaan, ja jossain vaiheessa pitäisi kyllä pystyä ottamaan järki käteen ja katsoa, mitä tämä homma maksaa koko kansantaloudelle: ovatko vaatimukset oikeita, ovatko tarjoukset oikeita? Tämä kiista pitää saada ratkaistua nopeasti.

Arvoisa puhemies! Toivomme, että kiista saataisiin mahdollisimman nopeasti ratkaistua. Mutta vielä on pitkä matka tietysti siihen, kun edellisen kerran paperikoneet seisoivat oikein pitkän päälle. Silloin työnantajat laittoivat työsulun, seitsemäksi viikoksi paperikoneet kiinni. Ei silloin oltu näistä kuluista huolestuneita.

Mutta iso kysymys tässä on, arvoisa työministeri, se, että Suomessa on helppoa ja halpaa irtisanoa. Käteen lyödään ainoastaan irtisanomisilmoitus. Irtisanomisajan palkka toki maksetaan, mutta silloinkin pitää olla töissä. Jos verrataan eurooppalaiseen tasoon, Suomessa on erittäin helppoa panna pysyvissä työsuhteissa olevia pihalle, ottaa osa-aikaisia, tilapäisiä vuokratyöntekijöitä tilalle. Esimerkiksi kun Nokia siirsi Bochumin tehtaan Romaniaan — siellä on parempi irtisanomissuoja — 200 miljoonaa euroa Nokia joutui maksamaan korvauksia, noin 70 000—80 000 euroa per työntekijä.

Onko, työministeri, hallitus nyt valmis tuomaan esityksen siitä, että siirrymme eurooppalaisen irtisanomissuojan tasolle? Sillä saadaan pikaisesti tämäkin kiista ratkaistua.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Suomalainen järjestelmä koostuu sellaisesta kokonaisuudesta, jossa irtisanomissuoja ei ole niin korkea kuin esimerkiksi monissa Etelä-Euroopan maissa. Toisaalta meillä on kollektiivisesti rahoitettu ansiosidonnainen työttömyysturva, meillä on kohtuullisen joustavat työmarkkinat. Tämä malli on kokonaisuus, ja mielestäni se on aika hyvä kokonaisuus työllisyysasteenkin kannalta. Jos me katsomme niitä maita, joissa irtisanomissuoja on erittäin korkea, tämän kriisin aikana ne ovat juuri ne maat, joissa esimerkiksi nuorisotyöttömyys on kasvanut vielä huimasti enemmän kuin Suomessa. Eli järjestelmä, jossa työmarkkinat ovat joustavat — vaikka tietenkään ei meilläkään irtisanominen ole kenellekään mikään itsestäänselvyys — työmarkkinoiden joustavuus kokonaisuudessaan edesauttaa myös nuorten ihmisten pääsyä työelämään.

Arvoisa herra puhemies! Työllisyys paranee parhaiten talouskasvun kautta, ja sitä pitäisi edistää muun muassa palkkaratkaisuilla. Mutta ei. Satamissa kuvitellaan, että Akt on tärkeämpi kuin bkt, ja samaan aikaan yritysjohtajat ahnehtivat itselleen uusia optio-ohjelmia. Tässä Kauppalehdessä joulukuulta lukee, että optio-ohjelmia tehdään entistä vauhtia. Se on pöyristyttävää, että tässä pörssikurssien alhossa tehdään uusia optio-ohjelmia, jotta voidaan juhlia muutaman vuoden päästä suuria optiovoittoja.

Pääministeri Vanhanen, te tapaatte tänään työurien pidentämisen merkeissä työmarkkinaosapuolia. Eikö mitään olisi tehtävissä, että työmarkkinoilla molemmat osapuolet, johto ja työntekijät, palkansaajat, enemmän osoittaisivat vastuullisuutta ja näkisivät, miten tänä päivänä ja nyt tarvitaan yhteisvastuun tunnetta ja tekoja? (Välihuutoja)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Olen tänään ollut työmarkkinakeskusjärjestöjen johtoon yhteydessä, ja kyllä kummallakin puolella tehdään tässä satamalakossa työtä. Keskusjärjestöt kytkettiin myös heti tuoreeltaan tämän kiistan ratkaisemiseen. He ovat valtakunnansovittelijan tukena eri tavoin ja ovat tarjonneet tässä apua. Sekin väline on jatkuvasti käytössä.

Herra puhemies! Todellakin meillä on poikkeuksellisen vaikea tilanne työmarkkinoilla. Ihmisillä on huolta työpaikasta, on paljon irtisanomisia, ja se luo tietysti turvattomuutta. Meillä on parhaillaan käynnissä kemianteollisuudessa ylempien toimihenkilöiden työtaistelu, ja onneksi yliopistopuolella työriita kyettiin välttämään. Olisi siis ollut syytä viime vuoden puolella saada laaja tuloratkaisu. Tiedämme, että se ei ole onnistunut. Mutta kysyn nyt pääministeriltä:

Kun olette siis ollut tänään ilmeisesti ensimmäistä kertaa yhteydessä keskusjärjestöihin tämän vaikean satama-alan tilanteen takia, oletteko kysynyt heiltä, voiko hallitus tehdä jotain palkansaajien muutosturvan parantamiseksi? Onko joitain semmoisia toiveita heidän suunnallaan, joissa hallitus voisi toimia kiistan ratkaisun hyväksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Olin kyllä yhteydessä aivan tuoreeltaan, välittömästi, silloin kun tämä kiista alkoi, (Ed. Zyskowicz: Siitä ei ole raportoitu Heinäluomalle!) myös keskusjärjestöjen osalla. Niin kuin sanoin, keskusjärjestöt on kytketty tähän ratkaisun hakemiseen heti alkuvaiheesta, ja se on tapahtunut myös heidän omasta tahdostaan.

Me emme nyt hae tähän yksittäiseen kiistaan hallituksen tasolla ratkaisua, vaan se pitää löytää siellä neuvottelupöydässä. Pitää luottaa nyt siihen, että järjestöjen ja keskusjärjestöjen sovittelijoiden kesken löytyy se tapa edetä. Mikäli siellä jotain sellaista ilmenisi, jossa valtiota tarvitaan, niin me kyllä vastaamme heti.

Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten rajamiesten kohdalla haluttiin lakko-oikeutta rajoittaa Helsingissä järjestettyjen pituushyppykisojen vuoksi, hoitajien työtaistelun uhatessa säädettiin eduskunnassa pikapikaa lakonmurtolaki, ja nyt yritetään ahtaajien laillinen työtaistelu murtaa ulkomaalaisella rikkurityövoimalla.

Mikä on hallituksen ministereitten kanta siihen, mikä on avainryhmä työmarkkinoilla, sellainen ryhmä, jonka perustuslaillisia oikeuksia voidaan rajoittaa? Jos teillä kerran on sellaisia haluja ja pyrkimyksiä, että te haluatte näitä oikeuksia rajoittaa, eikö olisi reilua kertoa, mikä on kulloinkin se avainryhmä, jolta nämä oikeudet viedään? Tässähän lopputulema on se, että kun tarpeeksi monta avainryhmää nimetään, niin enää jäävät jäljelle vain ne työntekijäryhmät, joiden lakko ei enää mitään vaikutakaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Palaan vielä edelliseen kysymykseen. Välittömästi silloin, kun tämä kiista alkoi, kävin itse asiantuntijoiden kanssa lävitse sen kysymyksen, onko tässä kiistassa sellaista ratkaisua, joka vaatisi mahdollisesti työttömyysturvalainsäädännön tai eläkelainsäädännön puolella sellaisia vaikutuksia, jotka vaatisivat myös sitten valtiovallan edustajat mukaan. Vastaus oli yksiselitteisesti: ei ole. Myös Akt:n vaatimukset on mitoitettu sillä tavalla, että se ei vaadi niin sanotusti kolmikantaista valmistelua tai valtion mukaanottoa.

Tämä eduskunta muistaa hyvin Tehyn lakon alla tehdyn lainsäädännön, ja sen kohdalla katsottiin, että voidaan mennä lainsäädäntötoimenpiteisiin, koska ihmisen hengen tai terveyden turvaaminen, oikeus terveyteen, on perusoikeutena vahvempi kuin järjestäytymisen vapaus. Myös perustuslakivaliokunta yhtyi tähän. Se loi sen juridisen pohjan, että haluttiin suojella ihmisten henkeä ja terveyttä. Siihen oli mahdollisuus, ja se laki myös läpäisi tämän. Sen sijaan taloudellisia vahinkoja ei katsota sellaisiksi, että ne antaisivat mahdollisuuden puuttua järjestäytymisvapauteen.

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että koko suomalainen yhteiskunta on huolissaan tästä yhteiskunnan tilasta, jossa tällainen 3 000 ihmisen aiheuttama tilanne on ratkaisematon. Tämä on todella huolestuttavaa sen takia, että se kertoo yhteiskunnan tilasta ja kyvyttömyydestä puuttua tällaisiin ongelmiin. Minusta hallituksen aikanaan valitsema linja irrottautua työmarkkinapolitiikasta on varmasti sellainen asia, jota pitää uudelleen harkita. Jos hallituksen taholta tässäkin yhteydessä ilmoitetaan, että he eivät halua millään tavalla tähän puuttua, niin se kertoo edesvastuuttomuudesta, jota tällainen politiikka hallituksen kautta on edustanut. Tiedän kuusankoskelaisena, mitä inhimillistä hätää irtisanominen ja siitä johtuva taloustilanne aiheuttaa ihmisille, perheille jne., kun muutosturvaa ei ole: inhimillistä hätää ja monta muuta tekijää.

Ettekö, pääministeri, voi nyt nöyrtyä tässä asiassa ja palata päiväjärjestykseen ja ryhtyä työmarkkinajärjestöjen kanssa ratkaisemaan tätä asiaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Juuri tässä olen kertonut sen, kuinka paljon tässä tehdään työtä tämän merkeissä. Täällä joka toinen puheenvuoro varoittaa siitä, että älkää vain puuttuko millään tapaa järjestäytymisvapauteen tai muuhun, eli toivotaan, että valtio ei puuttuisi tällaiseen. Äsken myös kuvasin sen, että jos tämä olisi ollut tämmöinen tyypillinen kolmikantajuttu, jossa tarvitaan myös oikeasti valtiota mukaan ratkaisun tekemiseen — sellainen tämä ei ole, mutta jos tämä olisi ollut — niin siitä olisi tietysti seurannut seuraava kysymys: Pitäisikö tällaisia yleisiä asioita ratkoa 3 000 työntekijän kohdalla yleisesti? Eikö se pitäisi tehdä keskusjärjestötasolla koko työmarkkinakenttää koskien? Oma vastaukseni on: kyllä, näin pitäisi tehdä. Me valmistelemme kolmikannassa asioita, jotka kattavat aina koko työelämän. Se on ollut se pitkä perinne, joka myös tupojen aikana on ollut. Mutta tämän kysymyksen kohdalla ei sellaisia lainsäädäntövaatimuksia ole, joissa muutettaisiin lakia, vaikka nämä Akt:n vaatimukset menisivät lävitse.

Minusta jatkossakin työelämää pitää kehittää kolmikannassa, ja silloin hallituksen neuvottelukumppanina ovat keskusjärjestöt, ja siinä järjestetään se kolmikantayhteistyö. Nyt yritetään näiden keskusjärjestöjen kanssa (Puhemies: Nyt minuutti on umpeutunut!) yhdessä auttaa ratkaisun hakemista tähän kiistaan.

Arvoisa herra puhemies! Ahtaajat haluavat ehkäistä tilapäisellä työvoimalla keinottelun satamissa ja ahtausalalla. He haluavat säilyttää työpaikkansa. Lakon aiheuttamista seurauksista kantaa kyllä vastuun myös EK, ja suuret metsä-, metalli- ja kemian alan yritykset käyttävät määräysvaltaa Satamaoperaattoreissa eli satamapuolen työnantajapuolella.

Oletteko vedonneet EK:hon ja suuriin työnantajiin, että myös he kantavat vastuunsa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Nämä vetoamiset ovat olleet kyllä hyvin tasapuolisia. Omissakin puheenvuoroissani olen aina sanonut, että sekä vaatimusten että tarjousten pitää olla tähän tilanteeseen sopivia. Kummankin osapuolen pitää ottaa tämä tilanne huomioon.

Huomaan, että mielellänne kävisitte itse sisällöstä kiistaan ja hakisitte eduskuntaa tai hallitusta erotuomariksi itse tähän sisältöön liittyen. En usko, että se auttaa tämän ratkaisun hakemista. Meistä jokaisella on varmaan henkilökohtainen mielipide siitä, onko 12 kuukauden erorahavaatimus yhdelle sektorille oikeutettu vai ei, mutta ei ole viisasta ottaa tällaiseen kysymykseen sisältökantaa. Se ei ole eduskunnan eikä hallituksen tehtävä.