Täysistunnon pöytäkirja 22/2011 vp

PTK 22/2011 vp

22. TIISTAINA 28. KESÄKUUTA 2011 kello 12.02

Tarkistettu versio 2.0

1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 22.6.2011 nimitetyn pääministeri Jyr-ki Kataisen hallituksen ohjelmasta

 

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Näiden sanojen takaa löytyvät hallituksen yhteiset arvot ja koko hallituksen toimintalinja.

Avoin on sulkeutuneen vastakohta. Suomen nousu yhdeksi maailman hyvinvoivimmista maista on ollut mahdollista vain ja ainoastaan kansainvälisen kaupan ja yhteistyön ansiosta. Suomessa on syntynyt osaamista, ideoita ja tuotteita. Suomessa on kannattanut tehdä työtä ja työllistää. Mennyt ei kuitenkaan kerro tulevasta, vaan hyvinvointimme on luotava joka päivä uudestaan.

Kaiken perustana on suomalainen työ. Sivistyksen ja osaamisen on kukoistettava Suomessa. Maatamme on rakennettava niin, että innovaatiot kannattaa jalostaa yritystoiminnaksi ja työksi nimenomaan täällä Suomessa. Meidän on pidettävä huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä sekä siitä, että työnteko on aina jokaiselle palkitsevaa ja kannattavaa. Olemme tähän asti olleet globalisaatiokehityksessä voittajien puolella. Mitä vapaammaksi kaupankäynti maailmassa on käynyt, sitä paremmin Suomi on menestynyt. Siksi sekä maailman taloudellinen että poliittinen avautuminen ovat olleet Suomen etu.

On niitä, joiden mielestä itsenäisyyttä on se, että päätämme kaikista asioistamme itse. Sellainen ajattelutapa on eristäytymisen ja sulkeutumisen tie. Sen päässä on näennäinen päätösvalta, mutta todellisuudessa mitätön vaikutusvalta suomalaisten asioihin. Suomen täytyy istua ja vaikuttaa niissä pöydissä, joissa asioistamme päätetään. Eristäytyminen ei ole itsenäisyyttä. Robinson Crusoe saa saarellaan vapaasti päättää kaikista asioistaan itse, mutta päätettävien asioiden määrä kutistuu silloin aika vähään. Samalla tavalla kutistuvat hyvinvointi ja vapaus.

Uskon, että edelliset sukupolvet — he, jotka ovat isänmaalle vapauden turvanneet — haluaisivat nähdä Suomen, joka on itsenäinen ja aktiivinen toimija muiden kansakuntien joukossa. Vapaus ja itsenäisyys ovat teon ja yhteistyön sanoja, eivät olemisen ja eristäytymisen.

Avoin tarkoittaa myös avoimuutta toisia ihmisiä, kulttuureja sekä erilaisuutta kohtaan niin maailmalla kuin täällä koto-Suomessakin. Se ei tarkoita vain erilaisuuden suvaitsemista ja hyväksymistä. Se tarkoittaa erilaisuuden arvostamista ja vaalimista. Luovuus, uudet ajatukset ja uusi toiminta syntyvät erilaisuuden kohtaamisina. Kaikki alkaa ihmisen kunnioituksesta toisiaan kohtaan. Hallitus on sitoutunut avoimuuteen ja kulttuurien rikkauteen. Rasismia emme hyväksy.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointimme on kiinni siitä, syntyykö Suomessa uusia ideoita, kannustaako yhteiskuntamme muokkaamaan ideat yritystoiminnaksi ja kannattaako Suomessa teettää ja tehdä työtä. Meidän on osattava uudistaa hyvinvointimalliamme vastaamaan tämän päivän ja erityisesti tulevaisuuden tarpeita. Edessämme on suuria haasteita. Suomen ikärakenteen muutos on Euroopan nopein. Huollettavien määrä suhteessa työssä käyviin kasvaa nopeimmin nimenomaan täällä meillä Suomessa. Tämä vaatii rohkeita uudistuksia, jotta palvelut ja hyvinvointi turvataan.

Viimeisin finanssikriisi ja lama synnyttivät valtion tulojen ja menojen välille noin 8 miljardin euron aukon. Sitä on kurottava nyt kasvun alettua päämäärätietoisesti umpeen.

Valtiontalouden suhteen hallituksen tavoite on yksiselitteinen. Olemme päättäneet kääntää tällä vaalikaudella valtion velkasuhteen selkeään laskuun. Hallitusohjelmaan sisältyy tämän tavoitteen saavuttamiseksi nettomääräisesti 2,5 miljardin euron sopeutustoimet. Hallitus seuraa vuosittain velkaantumiskehitystä. Jos nyt päätetyt toimet eivät riitä velkasuhteen taittamiseen, teemme uusia toimia.

Hallitus rakentaa talouspolitiikkansa siten, että Suomen valtion luottoluokitus säilyy jatkossakin nykyisellään eli parhaassa mahdollisessa luokassa. Tämä edellyttää hallitukselta johdonmukaista, uskottavaa ja määrätietoista talouspolitiikkaa sekä kykyä reagoida tarvittaessa nopeastikin ympärillämme tapahtuviin muutoksiin. Talouden uskottavuuden menettäminen ja luottoluokituksen heikentyminen johtaisi valtion velanhoitokulujen kasvuun ja olisi veronmaksajien rahojen heittämistä Kankkulan kaivoon. Kyse on siitä, haluammeko laittaa rahat valtionlainojen korkoihin vai palveluihin. On muistettava, että luottamus ei ole saavutettu etu vaan se on lunastettava aina uudelleen. Tämä on tärkeää, jotta kansalaiset ja yritykset voivat luottaa tulevaisuuteensa Suomessa.

Vielä valtiontalouttakin suurempi haaste on koko julkista taloutta uhkaava kestävyysvaje. Tämä tarkoittaa sitä, että työtätekevien suomalaisten veroilla ei enää jatkossa kyetä rahoittamaan ikääntyvän hyvinvointivaltiomme palveluja ja tulonsiirtoja. Eli jos emme uudista rohkeasti rakenteitamme, eivät rahamme riitä tulevina vuosina kouluihin, terveyskeskuksiin, vanhustenhoitoon tai eläkkeisiin. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamme menestyy, jos osaamme ja uskallamme uudistua. Valtiontalouden velkasuhteen kääntäminen laskuun on välttämätön mutta samalla yksin riittämätön toimi kestävyysvajeen kiinnikuromiseksi. Tarvitsemme myös rakenteellisia uudistuksia. Tärkeimpiä näistä uudistuksista ovat suomalaisten työurien pidentäminen sekä entistä rohkeampi kuntauudistus.

Arvoisa puhemies! Kuntauudistuksen lähtökohtana ja perimmäisenä tavoitteena on turvata jokaisen kansalaisen laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut kestävällä tavalla. Uudistuksen päämääränä on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on taloudellisesti riittävän vahva pystyäkseen huolehtimaan kuntalaisten peruspalveluista.

Kuntauudistuksen ohella toinen aivan keskeinen rakenneuudistus on työurien pidentäminen. Meidän suomalaisten on löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työuriemme pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan varmistamiseksi. Toimia tarvitaan niin työuran alussa, keskellä kuin loppupäässäkin. Kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu, työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ja toteuttamaan tarpeelliset toimet asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Hallitus on omalta osaltaan sitoutunut hyvään ja tiiviiseen yhteistyöhön työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työkyvyttömyys on merkittävin työuraa lyhentävä tekijä, siksi hallitus panostaa työkyvyttömyyden ehkäisemiseen ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantamiseen. Tämä edellyttää etenkin työterveyshuollon, kuntoutuksen ja luonnollisesti työelämän kehittämistä. Hyvä työelämä auttaa jaksamaan pidempään töissä. Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantamisessa avainasemassa ovat työyhteisöt. Siellä, missä työtä tehdään, löytyy myös paras asiantuntemus siitä, miten asiat voidaan jatkossa tehdä nykyistä fiksummin.

Arvoisa puhemies! Ilman yrittäjyyttä ja yksityisen sektorin tuomaa taloudellista kasvua ja työpaikkoja ei olisi suomalaista hyvinvointia. Hallitus kantaa erityistä huolta siitä, että Suomessa kannattaa tulevaisuudessakin yrittää, työllistää ja luoda kasvua. Teollisten vientituotteiden lisäksi meidän pitää viedä maailmalle innovaatioita ja palveluita. Paljon mahdollisuuksia on muun muassa ympäristö- ja energiateknologiaan perustuvalla cleantech-alalla. Suomalaisen laajan tutkimus- ja kehitysrahoitusjärjestelmän suuria linjoja on tarkasteltava uudelta pohjalta. Olennaista on tehostaa rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja löytää tätä kautta uusia piristeitä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Yhteisöveron keventäminen parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla sekä lisää Suomeen kohdistuvaa investointihalukkuutta. Teollisuuden kilpailukykyä edistää myös energiaveroleikkuri, joka pienentää metsä- ja metalliteollisuuden energiaverolaskua noin 120 miljoonalla eurolla vuosittain.

Kasvun luominen ei ole yksin hallituksen käsissä, vaan vastuunkantajiksi tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjä. Suomessa tarvitaan nyt uudenlaista yhteistyötä. Hallitus on valmis osaltaan tukemaan työmarkkinaratkaisun syntyä sellaisin keinoin, jotka tukevat kilpailukykyä sekä työllisyyden ja ostovoiman positiivista kehitystä. Tulen kutsumaan työmarkkinajärjestöjen edustajat elokuussa koolle etsimään yhteistyössä hallituksen kanssa keinoja, joilla tähän haasteeseen voidaan yhdessä vastata.

Arvoisa puhemies! Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden edistäminen on yksi hallituksen painopisteistä. Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on varattu liki 140 miljoonan euron satsaukset. Tulemme toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuun. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaisella ihmisellä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet menestyä, käyttää lahjojaan, toteuttaa itseään sekä pitää huolta itsestään ja läheisistään.

Hallitus jatkaa edeltäjänsä tiellä parantamalla edelleen perusturvaa. Kaikkein pienituloisimpien asemaa kohennetaan tuntuvasti. Niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan, pidetään erityisen hyvä huoli. Vanhuspalvelulailla turvataan ikäihmisten oikeus hyvään hoivaan. Tämän hallituskauden aikana perusturvaa parannetaan yli 330 miljoonalla eurolla. Perusturvan varassa olevien asemaa kohennetaan korottamalla peruspäivärahaa ja työttömyystukea 100 eurolla kuukaudessa. Tämän lisäksi hallitus korottaa kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä, toimeentulotukea ja yleistä asumistukea, kohdistaa enemmän tukea yksinhuoltajille sekä sitoo opintotuen indeksiin. Tämän vaalikauden jälkeen kaikki minimietuudet on sidottu indeksiin. Jatkossa niiden taso säilyy automaattisesti hintojen noustessa.

Arvoisa herra puhemies! Suomen menestys ja suomalaisten hyvinvointi on pitkälti kiinni harjoittamastamme kansainvälisestä yhteistyöstä talouden ja politiikan saralla. Suomen ulkopolitiikka perustuu jatkossakin aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen ja jatkuvuuteen. Suomi kantaa vastuuta paitsi omista kansalaisistaan myös kansainvälisesti. (Timo Soini: Joo, ja jakaa rahaa!) EU-politiikassa ajamme etenkin uudistuksia, jotka parantavat EU:n taloudellista kilpailukykyä maailmalla, sisämarkkinoiden toimintaa ja unionin yleistä tehokkuutta. Eurooppa-politiikkaa leimaa myönteinen ja määrätietoinen mutta realistinen linja. (Timo Soini: Rahat menee!)

Kahdenvälisissä suhteissa hallitus aikoo panostaa aiempaa voimakkaammin Venäjään, Yhdysvaltoihin ja nouseviin talouksiin. Pohjoismaiden ja Baltian keskeinen asema ulkopolitiikassamme kuitenkin säilyy. Ulkopolitiikan yhdeksi uudeksi painopisteeksi nousevat taloudelliset ulkosuhteet. Tavoitteena on tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä, tuotteiden ja palveluiden vientiä sekä sitä kautta luoda Suomeen lisää työpaikkoja. Kauppapolitiikassa Suomi tukee avointa, vapaata ja reilua kauppaa sekä edistää kehittyvien maiden yhdentymistä kansainväliseen talouteen.

Herra puhemies! Menestyvä Suomi perustuu kannustavuuden, sivistyksen, suvaitsevaisuuden ja välittämisen arvoille. Hallitus sitoutuu tekemään työtä sen eteen, että Suomen julkisen talouden rahoituspohja turvataan, Suomeen luodaan uutta työtä, kestävää kasvua ja kilpailukykyä sekä Suomessa vähennetään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja huolehditaan kaikkein heikoimmista. Teemme siis töitä sen puolesta, että myös tulevat sukupolvet voisivat Suomessa hyvin. Kaikkea hallituksen toimintaa ja päätöksiä on hyvä arvioida tätä, ja vain tätä, tavoitetta vasten. (Ben Zyskowicz: Hyvä puhe ja hyvä ohjelma ja hyvä hallitus!)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot ryhmien suuruusjärjestyksessä.

Jan Vapaavuori /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, ärade herr talman! (Timo Soini: Lisää ruusun tuoksua!) Toisenlaisissa oloissa on harjoitettava toisenlaista politiikkaa kuin toisenlaisissa. Edellisen hallituksen ohjenuorana oli tietoisesti velkaantumalla, kriisin oloissa elvyttäen, ylläpitää taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä. Nyt tavoitetilana on tuon velkaantumiskehityksen pysäyttäminen ja julkisen talouden vakauttaminen. (Eduskunnasta: Mutta missä kasvu?)

Kaiken perustana on kilpailukyvyn vahvistaminen ja kestävän talouskasvun tukeminen. Hallituksen keskeisenä johtotähtenä on oltava kasvuorientoituneen politiikan harjoittaminen. Suomeen investoiminen ja täällä toimiminen on oltava houkuttelevaa kaiken kokoisille yrityksille. Kyse on sekä suotuisan liiketoimintaympäristön luomisesta että positiivisen tunnelman aikaansaamisesta. (Timo Soini: Hyvä meininki!) Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta törmäkkäästi käyttämään kaikkia käytössä olevia välineitään kestävän kasvun vauhdittamiseksi.

Eräiden muiden eurooppalaisten maiden vähemmän ansiokas taloudenhoito on ollut päivänpolitiikan keskiössä koko alkuvuoden. On hyvä tiedostaa, että Suomi ottaa tänä vuonna kahdeksan miljardia euroa uutta velkaa. Se, että täällä kitalaki punaisena mylvittäisiin vaikkapa Kreikan taloussotkuista, mutta samaan aikaan kieltäydyttäisiin uskottavasta oman julkisen talouden vakauttamisesta, ei yksinkertaisesti voi olla mahdollista. (Timo Soini: 2,5 miljardia!) Tarvitsemme nyt rehellisyyttä ja väkevää vastuunkantoa.

Kataisen hallitus tavoittelee ennusteita vahvempaa talouskasvua ja asettaa itselleen kunnianhimoisen työllisyystavoitteen. Vaikka me kaikki takuuvarmasti toivomme, että hallitus näissä pyrkimyksissään onnistuu, on hyvä, että hallitus on myös selkeästi viitoittanut polun omalle päätöksenteolleen, mikäli näin onnellisesti ei kävisikään.

Nyt aloitettavan sopeutuksen lisäksi hallitusohjelmaneuvotteluissa on jo sovittu toimenpiteistä, joihin hallitus tarttuu, jos valtion velan bkt-osuus ei näytä kääntyvän laskuun, jos talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yhteen prosenttiin bkt:stä tai jos Suomen paras mahdollinen luottoluokitus on uhattuna. (Mauri Pekkarinen: Kumpi on virallinen ohjelma?) Tämän kokoomuslaisen talousankkurin tehtävä on varmistaa, että valtiontalous todella saadaan kestävälle pohjalle. Tämä on myös välttämätön edellytys monille muille hallituksen tärkeille tavoitteille, kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiselle.

Hallitus tarkastelee tilannetta vuosittain kehyspäätöstensä yhteydessä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa tämän vuositarkastelun tärkeyttä. Vain objektiivisten ennusteiden pohjalta tehtävät rehelliset tilannearviot ja niiden pohjalta tehtävät jämäkät johtopäätökset voivat muodostaa pohjan hallituksen talouslinjan uskottavuudelle. (Eduskunnasta: Eikö Säätytalolla pystytty?)

Hallitus keventää pienituloisimpien ansiotuloveroa sekä yritysveroa. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen siitä, että näissäkin oloissa yritysverotusta voidaan keventää ja säilyttää osinkoverotus kilpailukykyisenä. Tarpeellisia lisäverotuloja haetaan kiristämällä ympäristölle ja terveydelle haitallisen kulutuksen verotusta. (Timo Soini: Niin kuin autolla ajo!) Hallitus on yksiselitteisesti sitoutunut siihen, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy. Verotuksen painopistettä siirretään siten työn verotuksesta kuluttamisen verotukseen. Kokoomuslainen veropolitiikan peruslinja siis jatkuu. (Mauri Pekkarinen: Kuntavero nousee ja tasavero etenee!)

Talouden kestävyysvajeesta puolet kohdistuu kuntasektorille. Turvatun tulevaisuuden rakentaminen suomalaisille edellyttää siksi vaikeita päätöksiä myös kunnissa. Uusi hallitus toteuttaakin maamme mittavimman kuntareformin. Sen perustavoitteena on turvata yhtäläiset palvelut, päiväkodit ja terveyskeskukset sekä laadukas hoito vanhuksille joka puolella Suomea. Päämääränä on siis varmistaa, että postinumero ei ratkaise, minkä tasoisia palveluita kansalaisille on tarjolla. (Välihuutoja) Hallitusohjelmaan kirjattu kuntauudistushan perustuu jo keskustalaisen kuntaministerin säätämässä puitelaissa määriteltyihin työssäkäyntialueisiin. Hallitus siis itse asiassa jatkaa Paras-hankkeen alulle saattamaa kuntauudistusta. Nyt vain otetaan käsijarru pois päältä.

Pääministeri Kataisen hallitus on koko Suomen hallitus. Suomen menestys perustuu nyt ja tulevaisuudessa vahvoihin ja omaleimaisiin alueisiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma. Valtio tekee merkittäviä panostuksia Pohjois-Suomelle tärkeään kaivosalaan ja jatkojalostukseen.

Arvoisa puhemies! Toisenlaisilla kokoonpanoilla tehdään toisenlaista politiikkaa kuin toisenlaisilla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei edes yritä teeskennellä, että hallitusohjelma kaikilta osiltaan olisi täydellisesti linjassa omien näkemystemme kanssa. Ohjelmassa on myös monia hyviä ja oikeansuuntaisia linjauksia, joiden osalta olisi voinut ottaa hieman enemmänkin etukenoa. Vastuullisuutta on kuitenkin kyky sopimiseen ja muiden vaaleissa kannatusta saaneiden puolueiden näkemysten huomioimiseen. Tältä pohjalta kokoomusryhmä tulee tukemaan hallitusohjelmaa myös niiltä osin, kun se ei meille ole ehkä kaikkein mieluisin, edellyttäen luonnollisesti samaa hallituskumppaneiltamme.

Yksi poikkeuksellisen laajan hallitusrintaman syntyä selittävistä tekijöistä perustuu suurimman vaalivoittajan joko kyvyttömyyteen tahi haluttomuuteen osallistua minkäänlaiseen hallitukseen. (Timo Soini: Periaatteellisuuteen, Soinin ryhtiin!) Vaikka iso osa kansasta olisi halunnut nähdä perussuomalaiset vastuuta kantamassa ja maailmaa muuttamassa, he päättivät itse toisin. Minkäänlainen ratkaisu minkäänlaisella ohjelmalla ei heille kelvannut, ei minkäänlaisella kokoonpanolla. Ainoa jytkyjengille kelvannut malli olisi ollut Suomen pitkäjänteisen EU-linjan täydellinen romuttaminen ja eristäytymisen tie. (Timo Soini: Parantaminen!)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa osaltaan kiittää — täysin toisenlaisesta suhtautumisesta — keskustan ryhmää. Siinä vaiheessa, kun hallituksen muodostamisprosessi uhkasi ajautua takalukkoon, keskusta oli raskaasta vaalitappiosta huolimatta valmis rakentavasti pohjustamaan uutta hallitusta.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä arvostaa korkealle hallituksen edistyksellistä asennetta ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Pääministeri Kataisen hallitus sitoutuu jättämään ympäristön tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Luonnonsuojelua tehostetaan. Ilmastonmuutoksen torjunnassa pyritään edelläkävijämaaksi. Tavoitteena on maailman ympäristötietoisin kansakunta.

Toinen kansakunnan sivistyksen mittari on se, miten se huolehtii vähäosaisimmistaan. Kokoomusjohtoinen hallitus jatkaa sinivihreän hallituksen sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Perusturvaa parannetaan hallituskauden aikana yli 330 miljoonalla eurolla vuodessa. Nuorten yhteiskuntatakuu takaa nuorille polun koulutukseen ja työelämään sekä ehkäisee heidän syrjäytymistään. Itseäni ilahduttaa erityisesti se, että hallitus pyrkii kokonaan eroon pitkäaikaisasunnottomuudesta.

Sivistys ja osaaminen ovat paitsi arvoja sinänsä, pienen kansakunnan identiteetin rakentajia ja kansainvälisessä kilpailussa menestymisen edellytyksiä. Kokoomus korostaakin tarvetta lakkaamatta kehittää suomalaista osaamista.

Ryhmämme pitää hallitusohjelman linjauksia avoimen, sääntöihin perustuvan maailmantalouden kehittämisestä ja protektionismin torjunnasta tärkeinä. Hallitus panostaa entistä enemmän Suomen taloudellisten ulkosuhteiden vahvistamiseen. On myös positiivista, että hallitus suoraan toteaa Euroopan unionin olevan maamme ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava. (Timo Soini: Kyllä onkin ollut menestystarina viime aikoina!)

Arvoisa puhemies! Kun edessä ovat tiukat taloudelliset ajat, vastuunkantajat erottuvat vastuunpakoilijoista. Pääministeri Kataisen kuuden puolueen hallitus on tarttunut toimeen. Näkemyseroista huolimatta hallitus on kyennyt sopimaan yhteisestä ohjelmasta, jolla Suomeen luodaan uutta kasvua, rakennetaan oikeudenmukaisempaa Suomea ja katkaistaan maamme velkaantuminen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää hallitusohjelmaa olosuhteet huomioon ottaen oikein hyvänä saavutuksena ja antaa vahvan tukensa pääministeri Kataisen hallitukselle ja kuuden puolueen yhteiselle hallitusohjelmalle. (Mauri Pekkarinen: Hyvin esitetty!)

Jouni  Backman /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten viesti vaaleissa oli selvä. Haluttiin muutosta, muutosta, jolla eriarvoisuuden kasvu pysäytetään, muutosta, jolla yhteiset voimavarat kerätään ja jaetaan oikeudenmukaisemmin. Vaikka uudessa hallituksessa on osin samoja puolueita ja osin samoja kasvojakin kuin ennen vaaleja, on kuuden puolueen työllä, ja välillä tuskallakin, hyväksymän yhteisen ohjelman perusviesti selvä. Politiikan suunta muuttuu kansan haluamalla tavalla.

Vaalien jälkeen puolueita on samanaikaisesti sekä syytetty takinkäännöstä että vaadittu luopumaan tavoitteistaan. Sosialidemokraattien ei ole tarvinnut tehdä kumpaakaan. (Naurua) Jo viime vaalikaudella ja vaalien alla esittämämme arviot muun muassa talouspolitiikasta ovat osoittautuneet jälkikäteenkin arvioiden oikeiksi. Samaa johdonmukaista linjaamme oli luontevaa jatkaa hallitusohjelmaneuvotteluissakin. Säätytalolle kantautuneita vaatimuksia vaalipuheiden unohtamisesta on vaikea ymmärtää. Päinvastoin, politiikan uskottavuuden ja äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olisi toivottavaa, että muutkin puolueet kertoisivat tavoitteensa avoimesti jo ennen vaaleja ja tukeutuisivat niihin myös vaalien jälkeen.

Kuuden puolueen yhteinen ohjelma on ymmärrettävästi kompromissi. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän on kuitenkin helppo ilmoittaa hyväksyvänsä ohjelma ja tukevansa sen toteuttamista. Sosialidemokraattien keskeiset vaaliteemat olivat työ ja oikeudenmukaisuus. Ne ovat myös hallitusohjelman punainen lanka, jonka ympärille hallituksen kolme strategista painopistettä punoutuvat. Hallituksen toimintaa ja tuloksia on arvioitava, aivan kuten pääministeri totesi, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin sen perusteella, miten eriarvoisuus ja köyhyys vähenevät, julkinen talous vakautuu ja työllisyys paranee.

Tulevaisuus ei synny ennustamalla, ei suunnittelemalla, vaan tekemällä. On hyvä, että hallituksella on heti tekemisen meininki. Työllisyyslisäbudjetin antaminen välittömästi ensimmäisenä työpäivänä on erinomainen ja kaivattu esimerkki uudenlaisesta aktiivisuudesta työttömyyden torjunnassa. (Mauri Pekkarinen: Melkein joka vuosi on annettu kesäkuussa!)

Talouskehitystäkään ei luoda ennustamalla. Niiden, jotka arvuuttelevat edelleen oikeita ja tarkkoja vaje- ym. talouslukuja vuosien päähän, on syytä katsoa mennyttä kehitystä. Ennustusten osumatarkkuus ei ole ollut kovin hyvä edes lyhyellä aikavälillä. Tuorein esimerkki on lisäbudjetti, jossa tuloja korjataan jo puolen vuoden kuluttua lähes miljardilla ylöspäin.

Politiikkaa on tehtävä ajassa. On hyvä, että uusi hallitus ottaa tämän vanhan viisauden jälleen käyttöön. Puolivälitarkastelu ja vuosittainen reagointi ovat hyvää, aktiivista talouspolitiikka. Sitoumus tarvittaviin lisätoimenpiteisiin valtiontalouden vajeen osalta on paikallaan hyvin epävarmassa kansainvälisessä taloustilanteessa. Yhtä tärkeä on lupaus ennakoitua paremman talouskehityksen myötä syntyvän liikkumavaran käyttämisestä osittain lisäpanostuksina hallituksen strategisten tavoitteiden edistämiseen.

Tätä hallitusohjelmaa on jo ehditty moittia liian vaatimattomasta valtiontalouden tasapainottamisvauhdista. Pitäisi kuulemma leikata heti enemmän ja nostaa ainakin joitakin veroja tuntuvammin. Toisaalta esitettyjä menosäästöjä ja uudelleenkohdennuksia sekä verojen korotuksia on kauhisteltu kohtuuttoman suuriksi. Totuus lienee tässäkin jossakin välillä eli hyvin lähellä hallitusohjelman linjausta. Sosialidemokraatit pitävät hyvänä, että kokonaisuus on tasapainossa verotulojen lisäämisen ja menosäästöjen välillä. Hyvää on myös se, että kasvua ja työllisyyttä ei vaaranneta nyt ylisuurilla menoleikkauksilla.

Samalla kun hallitus puuttuu määrätietoisesti edeltäjänsä jälkeensä jättämään velkaantumiskehitykseen, panostaa se merkittävästi kasvuun ja työllisyyteen sekä eriarvoisuuden vähentämiseen. Perusturvan nostaminen 100 eurolla kuukaudessa ja vanhuspalvelulaki olivat sosialidemokraattien keskeisiä vaalitavoitteita. Hyvä, että niihin panostetaan niukkuuden keskelläkin. Työllisyysmäärärahojen lisääminen ja erityisesti nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi elikkä nuorten yhteiskuntatakuu olivat meille myös jo ennen vaaleja hyvin tärkeitä tavoitteita.

Oikeudenmukaisuutta edistetään nyt myös verotuksessa. Ansiotulojen ja pääomatulojen verorasitusta lähennetään toisiinsa nostamalla pääomatuloveroa. Maksukyvyn huomioimista vahvistetaan ulottamalla progressiivisuus myös pääomatuloihin ja suurimpiin perintöihin. Pienituloisimpia tuetaan myös nostamalla tuntuvasti perusvähennystä ja työtulovähennystä. Asumiskus-tannuksia nostavia energiaveroja ei nyt nosteta. (Mauri Pekkarinen: Voisiko laskea niitä?)

Pienyritysten ja työllisyyden tukemiseksi on perusteltua, että arvonlisäveroa ei koroteta. Kulutusta ohjaaviin haittaveroihin tehdään kohtuulliset korotukset. Liikennepolttoaineiden verotukseen tehdään myöhemmin kahdessa vaiheessa niiden reaaliarvon säilyttämiseksi inflaatiokorotukset, ei tasokorotusta. Verotuksenkin osalta ohjelma on tasapainoinen ja vaaliohjelmaamme muistuttava kokonaisuus. Puheet jonkin toisen vaihtoehdon tarjoamista euroista käytettäviksi menolisäyksiin tai valmisteverojen kompensoimiseen ovat tuulesta temmattuja.

Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina korostuu kyky nähdä kokonaisuus ja kantaa vastuuta. Valitettavasti kaikilla ei tätä kykyä näytä ainakaan riittävästi olevan. Jytky jäi nyt suutariksi ja pelkäksi tussahdukseksi. (Timo Soini: Kovin teillä on meitä ikävä!) Vastuuseen ei oltu valmiita, vaikka tie siihen siloteltiin pariinkin kertaan jopa antamalla tässä parisuhdelaissa lupaus ajoittaiseen uskottomuuteenkin. Ei auta, että muut yrittävät pitää jytkyn tulilangan palamassa, jos asianomainen itse katkaisee sen.

Kestävä kehitys, niin taloudellinen, sosiaalinen kuin ekologinenkin, edellyttää myös rakenteellisia uudistuksia. Hallitusohjelma sisältää niitä kaikkiin edellä mainittuun kolmeen ulottuvuuteen liittyen. Kestävään talouskasvuun päästään vain palauttamalla sopimusyhteiskunta kunniaan. Hallitusohjelman linjaus vahvasta yhteistyöhalukkuudesta työmarkkinajärjestöjen kanssa saa sosialidemokraattien vankkumattoman tuen. Myös työelämän laadulliseen kehittämiseen ja työssäjaksamiseen panostaminen on osa kestävää työllisyyspolitiikkaa.

Tärkein ja samalla haastavin rakenteellinen uudistus koskee kunta- ja palvelurakennetta. Edelliset keskustajohtoiset hallitukset ovat tehneet hyvän pohjatyön toteuttamalla muun muassa historiallisesti ennätysmäärän kuntaliitoksia. Nyt on tarve jatkaa tästä ja vahvistaa edelleen kunnallista itsehallintoa poistamalla kuntalaisten ja heidän valitsemiensa valtuutettujen välistä moniportaiset ja läpinäkymättömät hallintorakenteet. Vallan ja vastuun on oltava samassa paikassa, vahvan peruskunnan valtuustolla. Vain riittävän vahva kunta pystyy vastaamaan valtaosasta peruspalveluita ja toimimaan oman alueensa kehityksen veturina.

Kuntatalouteen merkittävimpänä osana julkista taloutta kohdistuu myös suuri osa kestävyysvajeesta ja sen vaatimista toimenpiteistä. Irrallisten, yksittäisten lukujen asemesta tässäkin on syytä katsoa kokonaisuutta. Esimerkiksi 1990-luvun puolivälin jälkeen kuntien valtionosuuksia leikattiin ennätysmäisesti mutta kuntatalous parani samalla jopa siten, että kuntien keskimääräinen veroprosentti laski kyseessä olevalla vaalikaudella. Nyt kunnat saavat kustannustason tarkistuksen ja indeksikorotuksen tuomat lisätulot täysimääräisinä ja lisäksi vielä kahden vuoden ajan korotetun osuuden yhteisöverotuotosta. Yhteisöveron osalta on kuntien etu, että keskustan tahto ei toteutunut, jolloin kunnilta olisi jäänyt saamatta tämäkin noin 600 miljoonaa euroa.

Ottamatta muutoin mitenkään kantaa hallituksen salkkujakoon tai ministerinimiin on syytä todeta, että etelän median, tai ehkä tässä tapauksessa vähän pohjoisenkin, väitteet Etelä-Suomen hallituksesta eivät pidä paikkaansa. Hallitus ja sen yksittäiset ministerit edustavat koko Suomea, eivät kotimaakuntaansa. Hallitusohjelman mukaisestikin erityishuomiota kiinnitetään Itä- ja Pohjois-Suomeen erillisellä toimenpideohjelmalla. Pohjanmaalta tuleva valtiovarainministerikin pitänee huolen, että maakuntien ääni kuuluu hallituksessa.

Lopuksi on syytä vielä korostaa yhtä hallitusohjelman tärkeää kokonaisuutta. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan edellyttämällä tavalla nyt puututaan vihdoinkin tosissaan harmaaseen ta-louteen. Tämä ei merkitse vain merkittävää verotulojen lisäystä vaan tukea ja kunnioitusta rehelliselle yrittäjyydelle ja työnteolle. Suomi elää ja voi hyvin vain yrittämisellä ja työnteolla. Niihin tämä hallitusohjelma antaa monella tavalla aiempaa paremmat ja kestävämmät mahdollisuudet.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit asettivat kolme kynnyskysymystä hallitukseen osallistumiselle. Nämä kaikki, pääomatuloveron nosto, työllisyysmäärärahojen korotus ja nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi sekä eläkeleikkausten ja eläkeiän nostamisen torjuminen, täyttyivät. Tämän ja hallitusohjelman kokonaisuuden perusteella sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallitusta sen ohjelman mukaisessa työssä ja toivoo sille niin jaksamista, viisautta kuin vastuullisuuttakin näinä vaikeina aikoina.

Pirkko  Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vapaavuori puhui vastuusta. Te olette asettaneet Suomen kansan hirvittäviin talousvastuisiin. Me emme ole teidän virhepolitiikkanne takuumiehinä, joten emme voi kantaa siitä myöskään vastuuta. (Vasemmalta: Mistä te voitte?)

Pitkien neuvottelujen jälkeen pääministeri Katainen sai lopultakin muodostettua hallituksen ja sille yhteisen ohjelman, jonka nimeksi annettiin "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi". "Avoin"-sana ei oikein sovi tämän hallitusohjelman nimeen, sillä sen laadinta on ollut kaikkea muuta kuin avointa. Median edustajat ja siten samalla koko Suomen kansa suljettiin neuvottelujen ulkopuolelle. Poliittisen eliittimme huonoksi tavaksi on muodostunut, että asioiden keskeneräisyyteen vedoten neuvotteluista ei kerrota mitään julkisuuteen, vaikka asiat totisesti koskettavat jokaista Suomen kansalaista. Joten se siitä avoimuudesta!

Arvoisa puhemies! Hallitus on luvannut vahvistaa peruspalveluita ja turvata ikäihmisille ihmisarvoisen vanhuuden. Hallitus on luvannut vähentää köyhyyttä, eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Kun katsoo hallitusohjelman loppusivuilla olevia euromääräisiä lukuja, niin nämä lupaukset eivät vaikuta uskottavilta. Todellisuudessa hallitus vähentää kuntien valtionosuuksia 631 miljoonaa euroa, mikä aiheuttaa automaattisesti säästöjä ja leikkauksia kaikkiin kunnallisiin palveluihin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että monen jo entuudestaan ylivelkaantuneen kunnan kunnallisveroon on tulossa jopa prosenttiyksikön suuruisia korotuksia. (Timo Soini: Tasaveroja lisää!)

Kunnallisveron korotukset ja samanaikaisesti toteutettavat kuntapalveluiden leikkaukset koskevat kipeimmin juuri pienituloisia eläkeläisiä, työttömiä, yksinhuoltajia, opiskelijoita eli niitä vähäosaisia kansalaisia, joilla ei ole varaa hankkia palveluitaan yksityiseltä sektorilta. Uskottavaa ja todellista köyhyyden, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen vähentämistä ei ole näköpiirissä tulevallakaan hallituskaudella.

Arvoisa puhemies! Hallitus edistää tasaverokehitystä korottamalla valmisteveroja sadoilla miljoonilla euroilla. Valmisteveron korotukset kohdistuvat pienituloisiin kansalaisiin jopa yleistä arvonlisäveroa ankarammin, sillä heidän kaikki rahansa menevät pakolliseen kulutukseen, kuten ruokaan ja asumiskustannuksiin. Sokerin kulutusta ja tupakanpolttoa voi joku vielä vähentää, mutta jatkuvasti kallistuvasta energiasta on lähes mahdotonta tinkiä. Liikenteen polttoaineverojen korottaminen tekee syrjäseuduilla kulkemisen entistäkin kalliimmaksi, eikä bensapumpulla hintaa säädetä tankkaajan tulojen mukaan.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä pääomatulojen veroprosentin korotukseen ja siihen liittyvään progressioon. Olisimme kuitenkin toivoneet, että hallitus olisi palauttanut Suomen rikkaimpiin kansalaisiin aikaisemmin kohdistuneen varallisuusverotuksen, joka poistettiin vuonna 2006, kun sosialidemokraatit olivat edellisen kerran hallitusvastuussa. Myös suurituloisten ansiotulojen verotusta olisi voitu kiristää.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ilmoittanut toteuttavansa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kuntien tuottavuuden parantamiseksi. On toivottavaa, että tämä ei tarkoita pakkoliitoksia ja kaikkien lähipalvelujen lopullista karkaamista kuntalaisten ulottuvilta. Hallitus lupaa huolehtia koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. Kyläkoulujen alasajon lisäksi ryhdytään kuitenkin supistamaan maaseudun lukioverkostoja. On kohtuutonta vaatia, että maaseudulla asuva lukiolainen matkustaisi päivittäin satoja kilometrejä voidakseen hankkia valkolakin. Myös maaseudulla pitäisi lapsiperheiden voida asua, elää, opiskella ja tehdä työtä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat huolissaan hallituksen aikomuksista leikata puolustushallinnon menoja 200 miljoonaa euroa. Tämän suuruusluokan leikkaukset vaikuttavat Suomen sotilaalliseen puolustuskykyyn. Emme kannata varuskuntien lakkauttamisia, varusmiesten tai Puolustusvoimien henkilökunnan aseman heikentämistä tai varusmiespalveluksen lyhentämistä neljään kuukauteen.

Perussuomalaiset ovat tyytyväisiä lupaukseen, jonka mukaan hallitus vie eteenpäin eduskunnan tarkastusvaliokunnan tuoreita toimenpide-esityksiä harmaan talouden torjunnasta. Tavoitteena on saada vuosittain 300—400 miljoonaa euroa lisätuloja valtiolle.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan hallituksen suhtautuvan vakavasti kansalaisten Euroopan unionin toiminnasta esittämään kritiikkiin. Jos näin todella olisi, niin hallitus varmaan muuttaisi jotenkin Suomen EU-politiikkaa. Näin ei ole kuitenkaan tapahtumassa. Perussuomalaiset ennustavat mallioppilaslinjan jatkuvan tämänkin hallituksen aikana.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset pitävät kovasti mainostettua peruspäivärahan ja työmarkkinatuen 100 euron korotusta askeleena oikeaan suuntaan, mutta huomautamme, ettei kyseinen uudistus paranna kaikkein köyhimpien toimeentuloa, sillä 100 euroa lasketaan tuloksi ja se vähentää toimeentulotukea.

Perussuomalaiset pitävät suunnitteilla olevaa vanhuspalvelulakia oikean suuntaisena edistysaskeleena, mutta korostamme, että jotta kunnat selviäisivät lain tuomista velvoitteista, on niille turvattava riittävät resurssit. On tärkeää, että ikäihmisille tarjottaisiin oman kodin ja laitoshoidon ohella mahdollisuuksia asumiseen kodinomaisissa pienissä yksiköissä, joissa olisi tarpeen mukaan tarjolla sekä yksityisyyttä että huolenpitoa. Kaikessa hoidossa tulee olla lähtökohtana inhimillisyys ja kunnioitus hoidettavaa kohtaan.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä arvokasta työtä tekevien omaishoitajiemme toimeentulo ja jaksaminen on pystyttävä turvaamaan nykyistä paremmin. Omaishoidon tuki tulisi oikeudenmukaisuuden nimissä pikimmiten siirtää Kelan vastuulle, jotta ihmisillä eri puolilla Suomea olisi yhtäläiset mahdollisuudet huolehtia läheisistään. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kaikki puolueet lupasivat ennen vaaleja!)

Hallitus lupaa kehittää sotaveteraaneille kohdennettuja etuuksia ja palveluja. Toivottavasti edellä mainitusta kehittämisestä päästään pikaisesti käytännön toimenpiteisiin, mikäli tarkoitus on, että veteraanit ehtivät eduistaan nauttia. Myös vammaisten aseman parantamiseksi toivomme vilpittömästi aitoja tekoja.

Perussuomalaiset pitävät positiivisena hallituksen aikomusta lisätä lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja. Jos lapsiperheiden ongelmien ennaltaehkäisyyn ei viimeistään nyt olla aidosti valmiita panostamaan, lankeaa veronmaksajille tulevaisuudessa suuri lasku maksettavaksi.

Arvoisa puhemies! Nuorten koulupudokkaiden määrä on ollut viime vuosina hälyttävässä kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että jopa 60 000 nuorta on yhteiskunnan ulkopuolella ilman työtä ja koulutuspaikkaa. Tilanne on vakava, joten toivottavasti hallitus puuttuu ongelmaan tosissaan.

Hallitus on päättänyt sitoa opintotuen indeksiin vasta syyskuussa 2014. Opintotuki on tärkeä osa opiskelijoiden toimeentuloa, joten jos hallitus haluaa nuorten valmistuvan nopeammin työmarkkinoille, tulisi toimenpiteisiin ryhtyä nopeammalla aikataululla.

Arvoisa puhemies! Kotimaisen kaivosteollisuuden toimintaedellytykset on turvattava vahvemmin kuin mitä hallitusohjelmassa suunnitellaan. Hallituksen tulee toimia aktiivisesti sen puolesta, että maaperässämme makaavat miljardit eurot ohjautuvat kotimaahamme eivätkä kansainvälisten kaivosyhtiöiden taskuihin.

Liikennemäärärahojen jäädytys on turmion tie. Hallitukset ovat viime vuosina säästötoimillaan vähentäneet liikenneinfrastruktuurimme arvoa 100 miljoonalla eurolla joka vuosi. Jos tahdomme pitää kiinni hyväkuntoisista teistä, jotka ovat myös suomalaisen vientiteollisuuden selkärankaa, tämän hallituksen tulisi päinvastoin lisätä tiemäärärahoja niin pääteiden kuin alempiasteisen tieverkostonkin kunnon parantamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Maanviljelyksen säilyminen on turvattava koko maassa. EU:n uudistaessa tukipolitiikkaansa hallituksen vastuulla on turvata kotimainen ruokatuotanto vaikka omalla, EU:sta irrotetulla tukipolitiikalla. (Sirkka-Liisa Anttila: Siitä leikataan!)

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei usko siihen, että hallitusohjelman lukuisat kauniisti kirjatut tavoitteet toteutuvat, erityisesti kun niukkoja taloudellisia varoja ollaan edelleen syytämässä Euroopan kriisimaiden pelastamisoperaatioon.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: "Eduskunta toteaa, että hallituksen esittämä hallitusohjelma jyrkentää kansan kahtiajakoa, lisää entisestään tulo- ja varallisuuseroja ja jatkaa Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden kaventamista, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Kimmo Tiilikainen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaalitulos kertoi, että suomalaiset ihmiset janosivat muutosta, ja muutoksen me saimmekin. Koko Suomesta, jokaisesta suomalaisesta ja kaikista alueista huolehtiminen saa väistyä. Tilalle saadaan suljettuja ter-veysasemia, lakkautettuja oppilaitoksia ja kuolevia kirkonkyliä pusikoituvalla maaseudulla.

Vaalikaudesta tulee taloudellisesti vaikea. Rahoituskriisi Euroopassa ei ole ohi, ja Suomenkin valtio velkaantuu vauhdilla. Nyt tarvitsisimme töitä mahdollisimman monelle. Tarvitsisimme uusia yrittäjiä ja menestystä nykyisille. Tarvitsisimme kasvua, vahvan vientiteollisuutemme vetoapua ja tulevaisuudenuskoa. Ennen kaikkea tarvitsisimme taitoa ja viisautta ratkaista talouden ongelmat oikeudenmukaisesti ja taakkaa tasaisesti jakaen.

Kataisen hallituksen ohjelma epäonnistuu valitettavasti monella tapaa. Kuuden puolueen puristimesta on vedetty ulos laiha kompromissi. Ohjelmasta puuttuvat uuden kasvun eväät ja sellaiset yrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustavat toimet, joilla julkinen talous saataisiin kestävällä tavalla tasapainoon. Ohjelma leikkaa ihmisten koulutus- ja terveyspalveluita. Ohjelma on keskittävä, se lisää eriarvoisuutta, huonontaa julkisia palveluja ja vie ne monelta kansalaiselta entistä kauemmas. Hallitusohjelmasta puuttuvat keinot työpaikkojen luomiseksi. Keskustan mielestä yritysten perustamista pitäisi helpottaa ja tukea yritysten tuotekehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä verotuksen keinoin. (Miapetra Kumpula-Natri: Miksi vasta nyt?) Vain menestyvät yritykset voivat työllistää. Hallitus sen sijaan kiristää useimpien yritysten verotusta.

Pääministeri Katainen, olen pahoillani puolestanne, koska jouduitte antamaan periksi lähes kaikessa. Työnteon kannusteet vähenevät. Yrittäjien verotus kiristyy. Saavutukseksenne te väitätte, että työn verotus ei kiristy. Sekin tavoite vesittyy, kun kunnallisverot nousevat. Kyllä kunnallisveroja maksavat juuri ahkerat, työssä käyvät kansalaiset. (Ben Zyskowicz: Koskas kepu niistä on huolehtinut?)

Aivan omat kirjauksensa hallitusohjelmaan ovat saaneet kouluverkkomme kurittamissuunnitelmat. Aiotte säästää lukioista, ammattioppilaitoksista, ammattikorkeakouluista, yliopistoista — juuri sieltä, missä syntyy menestyksemme tae: sivistys ja ihmisten osaaminen. Näiden varassa Suomi on tähän saakka selvinnyt alati kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Eivätkö yrittäjyys, koulutus ja osaaminen enää olekaan kokoomukselle avaimia menestykseen? (Ben Zyskowicz: Mistäs te olisitte säästäneet, kertokaa se!)

Arvoisa puhemies! Hallitukselta puuttuu näköala maailmanlaajuisiin ongelmiin. Maailma huutaa uusia ratkaisuja luonnonvarojen hupenemiseen, mutta keskittämisvimmassanne te romutatte mahdollisuudet hyödyntää rikkaita luonnonvarojamme kestävällä tavalla ja luoda samalla uutta ympäristöä säästävää teknologiaa. (Susanna Huovinen: Miten niin?) Keskustan ajamaa vihreää taloutta ei tällä ohjelmalla rakenneta. Koko Suomen voimavarat jäävät vajaakäyttöön.

Maailmassa on ruokapula. Samaan aikaan hallitus rankaisee suomalaista viljelijää. Meillä suomalaisilla on oikeus puhtaaseen suomalaiseen ruokaan. Sitä ei lautaselle ilmesty, jos tuotanto ei kannata. Oletteko kuulleet, että lihatiloilla on vaikeuksia kattaa edes pakolliset menot? (Välihuutoja vasemmalta) Ettekö ole kuulleet vai ettekö ole ymmärtäneet? (Sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä: Eihän se tämän hallituksen syy ole!) Tässä unelmakokoelmassa ei ole sanaakaan Etelä-Suomen maatalouden jatkuvuudesta, sen turvaamisesta. Tukileikkauksilla te kyllä muistatte viljelijöitä ja samalla vaarannatte myös elintarviketeollisuuden työpaikat. Moni yrittäjä ja maanviljelijä kysyykin, missä kokoomus oli, kun hallitusneuvotteluja käytiin. (Martti Korhonen: Missä keskusta oli viime vaalikaudella?)

Arvoisa puhemies! Olen itsekin sanonut tätä hallitusta Kataisen vasemmistohallitukseksi, ja muutamassa asiassa te, hyvä poliittinen vasemmisto, onnistuitte. Te onnistuitte torppaamaan yrittäjyyden kannusteet ja kasvun mahdollisuudet. Mutta tarkemmin ohjelmaa katsottaessa hallitus ei ansaitse edes vasemmistohallituksen nimeä. SDP ja vasemmistoliitto, te olette vuosikausia vaatineet täällä lisää rahaa julkisiin palveluihin. Olette ääni väristen puhuneet hyvinvointiyhteiskunnasta ja sen alasajon turmiollisuudesta. Vallan makuun päästessänne te ensi töiksenne kouraisette julkisista palveluista miljardi euroa. Se on tuhat miljoonaa. Keskustan eduskuntaryhmä on vakavasti huolissaan esimerkiksi terveysasemien ja koulujen eli ihmisten lähipalveluiden tulevaisuudesta.

Erityisen syvään viillätte kuntien rahoitusta. Se kirpaisee vanhuksia ja sairaita, joiden hoitamiseen on entistä vähemmän käsipareja. Näiden käsiparien takaa löytyy tuhansia ja taas tuhansia kuntien työntekijöitä, suurimmaksi osaksi naisia, joiden työpaikat ovat vaarassa. Samalla kuntien mahdollisuudet maksaa kunnollinen korvaus tehdystä työstä heikkenevät. Näinkö hallitus aikoo huolehtia tasa-arvon toteutumisesta työmarkkinoilla?

Hyvät sosialidemokraatit, yhdessä me, keskusta ja SDP, loimme vuosikymmenten aikana alueellisesti kattavat mahdollisuudet kouluttautua. Loimme mahdollisuuksien tasa-arvon, jossa jokaisella suomalaisella oli asuinpaikasta tai majan mataluudesta huolimatta mahdollisuus kouluttautumisen avulla rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Tämän keskustalle pyhän asian, alueellisesti kattavan koulutusverkon, te olette raunioittamassa.

Entäpä verotus? Vasemmistopuolueet ilmoittivat vaalien alla pontevasti vastustavansa tasaveroja. Hallituksessa toimitte aivan päinvastoin. Hallitusohjelmassa korotetaan valmisteveroja, polttoaineveroja, autoveroa — kaikki tasaveroja. Lisäksi pakotatte kunnat nostamaan kunnallisveroa — tasavero sekin. Veronkiristyksistä, miljardista eurosta, progressiivisia on alle 10 prosenttia.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Työmarkkinatuen korotuksesta hallitus ansaitsee kiitoksen. Mutta esitellessänne hallitusohjelmaa te syyllistyitte käsitteiden vääristelyyn. Olette nimenneet työttömyyskorvausten korotuksen perusturvan nostoksi. Yleisesti perusturvalla ymmärretään, kuten keskustakin ymmärtää, sitä, että me työikäiset ja työkykyiset olemme valmiit jakamaan työmme hedelmiä lapsille, nuorille, sairaille ja eläkeläisille.

Nousevatko eläkkeet? Eivät nouse. Nousevatko pienimmät perhe-etuudet? Eivät nouse. Takaako ohjelma lapsiperheille muutakaan hyvää? Ei takaa. Nousevatko minimisairauspäivärahat? Eivät nouse. Nouseeko opintotuki? Ei nouse, sillä indeksiin sitominen tapahtuu vasta kolmen vuoden kuluttua, kun kiihtyvä inflaatio on kokonaan syönyt meidän viime kaudella tekemämme korotukset opintotukeen. (Välihuutoja) Keskustalle perusturva merkitsee heikoimmista huolehtimista. Teille perusturvan korotus merkitsee vain työttömyysturvan parannusta. Hyvä sekin.

Arvoisa puhemies! Kun kuuden puolueen ensimmäinen neuvottelukierros epäonnistui, keskusta oli valmis enemmistöhallituksen muodostamiseen ja puolustamaan äänestäjillemme tärkeitä asioita. Me halusimme mukaan myös teidät, hyvät perussuomalaiset. Moni luotti teihin vaaleissa ja haki muutosta kauttanne. Te kuitenkin väistitte vastuunne ja menitte EU:n taakse piiloon. (Timo Soini: Eikä menty!) Kannatitte ennen vaaleja koko Suomen elinvoimaisena pitämistä, aivan oikein; nyt maakuntia ja niiden ihmisiä kuritetaan raskaalla kädellä. Te vastustitte EU:n tukipaketteja; nyt syntyi hallitus, joka jatkaa niitä. Vastustitte vihreiden ympäristöpolitiikkaa; saitte vihreän ympäristöministerin. (Timo Soini: Niin tekin saitte!) Ei ole ihme, että moni perussuomalaisiin luottanut äänestäjä on pettynyt. Käteen jäi tyhjä arpa.

Hallitusohjelma osoittaa, arvoisa puhemies, millaista sinipunavoimien virtaa keskusta on kaksi vaalikautta ollut patoamassa. Nyt vaaleissa saamamme voima ei riittänyt perheiden, Suomen vähäväkisten ihmisten ja alueiden turvaksi. Sinipunan pohjalle rakentuvan hallituksen päämääränä on voimalla ja pakolla keskitetty ja eriarvoistettu Suomi. Keskittämisen teema on ainoa hallitusohjelman läpi kulkeva punainen lanka.

Arvoisa puhemies! Hallituksen keskittämisideologia näkyy kaikessa. Kuntia ajetaan väellä ja voimalla yhteen. Se vie monelle ihmiselle tärkeät palvelut yhä kauemmaksi. Monen koulun ja lukion ovi suljetaan lopullisesti. Liikennerahoja keskitetään, päällystettyjä pikiteitä ei riitä kuin suurimpien kasvukeskusten liepeille. Keskittämisen ajatus näkyy kaikilla aloilla ja kaikkialla maassa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman synty ei tyylipisteitä ansaitse. Ensin istuitte suurella joukolla kaksi viikkoa keräämässä kaikkien toiveet ilman talouspoliittista linjaa. Toiveet on kirjoitettu hallitusohjelmaksi. Sitten toisella yrityksellä teitte talouslinjan, joka liimattiin toivelistan liitteeksi. Ohjelman korulauseiden ja talouslinjan välillä on huutava ristiriita. Paljon kauniita lupauksia, vähän mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Jos sanojen ja talouden ristiriita on vahinko, olette tehneet huonoa työtä. Mutta jos se on tietoista harhauttamista, asia on paljon vakavampi.

Hyvät hallituspuolueiden edustajat! Tämän päivän te elätte kauniilla teksteillä, mutta korulauseiden tyhjyys paljastuu syksyllä, kun saamme käsiimme sinipunahallituksen talousarvioesityksen ja talouden kehykset. Silloin suomalaiset saavat tuntea hallituksen todellisen linjan. (Puhemies koputtaa) Kataisen hallituksella on luvata suomalaisille vain kylmä, märkä ja pimeä syksy.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvoisa puhuja! Väkevää tekstiä, mutta puolitoista minuuttia ollaan yliajalla. Pyydän jo tiivistämään.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Niinpä tiivistänkin, ja sanon, että edellä sanotun perusteella teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: "Hallituksen ohjelman tekstitavoitteet ja talouslinja ovat räikeässä ristiriidassa keskenään. Hallitusohjelmasta puuttuvat keinot talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Sen sijaan hallitus heikentää ja keskittää ihmisille tärkeitä palveluita. Tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus katkaisee köyhtymisen kierteen korottamalla työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa 100 eurolla. Tämän kustannusarvio on 227 miljoonaa euroa. Samalla yleistä asumistukea uudistetaan korottamalla tulorajoja, alentamalla omavastuita ja korottamalla hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja. Ilmaiseksihan tämä ei tapahdu, vaan siihen käytetään lähes 50 miljoonaa euroa. Sen lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä kumpaakin kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Myös toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla.

Me vasemmistossa pidämme tätä merkittävänä tekona. Turhaan ei puolueen puheenjohtaja ole todennut, ettei tällaista ole hänen elinaikanaan aiemmin tehty. Kyse on todella merkittävästä panostuksesta köyhyyden vähentämiseen, kun samaan aikaan kuitenkin pienennetään valtion menojen ja tulojen välistä kuilua yhteensä 2,5 miljardilla eurolla vuodessa. Nyt siis panostetaan vaikeana aikana köyhyyden torjuntaan, kun sitä eivät tehneet edelliset hallitukset parempina vuosina.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan nosto on paras tapa poistaa köyhyyttä. Työmarkkinatuen pienuus on korkeiden asumiskustannusten ohella tärkein syy ihmisten putoamiseen toimeentulotuelle, ja toimeentulotuen äärimmäisen tiukka tarveharkinta kiinnittää pahimmillaan sitä saavat pysyvän köyhyyden tuloloukkuun.

Vasemmistoliitto on tietoisesti halunnut panostaa nimenomaan työmarkkinatukeen eikä esimerkiksi siihen, että käytettävissä ollut raha olisi jaettu tasan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kesken. Miksi? Siksi, että tuntuva työmarkkinatuen korotus estää ihmisiä joutumasta toimeentulotuelle ja toimeentulotuen saajista moni pääsee sieltä pois. Samalla se vapauttaa ihmiset kuukausittaisesta tulojensa, menojensa ja varallisuutensa yksityiskohtaisesta selvittämisestä, minkä hakijat kokevat erittäin nöyryyttävänä. Ja ennen kaikkea: toimeentulotuen saajan kaikki tulot leikkaantuvat pois täysimääräisesti. Työmarkkinatuen korotus on myös sikäli merkittävä, että sitä korotettiin viimeksi vasemmistoliiton ollessa hallituksessa eikä korottaminen silloinkaan ollut helppoa.

Oikeudenmukaisuutta lisäävät eri veromuutokset.

Edellä mainitsin jo pienten tulojen verovähennykset. Suurista perinnöistä ryhdytään kantamaan korotettua veroa, ja eniten hyvätuloisia asunnonostajia auttavaa asuntovelan korkovähennystä pienennetään asteittain lähivuosina. Myös eniten hyvätuloisia hyödyttävää kotitalousvähennystä pienennetään. Pääomatuloja ei tosin verotuksessa rinnasteta ansiotuloihin, kuten olemme vaatineet, mutta verokantaa nostetaan ja yli 50 000 euron tuloista peritään veroa korkeammalla prosentilla. Tällä muutoksella puututaan verotuksen suureen epäkohtaan, joka on ollut se, että pääomatulot ovat olleet suhteettoman kevyesti verotettuja.

Valtion tulojen lisäyksessä merkittävässä asemassa ovat ympäristö- ja haittaperusteiset verot. (Timo Soini: Rahastusta ne on!) — Niin, rahastustahan tarvitaan, jotta voidaan jakaa tätä kaikkea hyvää, vaikka sitä toimeentulotuen ja perusturvan korotusta. Jostainhan ne rahat täytyy saada.

Kunnan tärkein tehtävä on asukkaiden palveluiden takaaminen. Tämän toteuttamiseksi hallitus pyrkii vahvoihin kuntiin.

Ikääntyvien ihmisten turvaksi säädetään vanhuspalvelulaki, joka antaa oikeuden laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Tätä olemme pitkään vaatineet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lakisääteiseen kehittämiseen varataan vuosittain yhteensä 145 miljoonaa euroa.

Nuorisotyöttömyys on suuri ongelma, johon olemme usein kiinnittäneet huomiota. Nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. (Ben Zyskowicz: Se on hyvä!)

Opiskelijoiden asema on myös aika tukala, ja sen vuoksi asema turvataan sitomalla opintotuki indeksiin.

Paljon puhuttiin ennen vaaleja harmaasta ta-loudesta, joka oikeastaan on rikollista toimintaa. Uuden hallitusohjelman parhaimpia saavutuksia on se, että tähän rikolliseen toimintaan puuttuminen on nostettu ihan kärkihankkeeksi. Uudessa hallitusohjelmassa on merkittävä toimenpiteiden kokonaisuus, jolla torjutaan harmaata taloutta. Se ei ainoastaan lisää verotuloja, vaan ennen kaikkea suojelee tavallista rehellistä yrittäjää filunkiyritysten epäreilulta kilpailulta. On harmillista, että joiltain osin harmaan talouden torjunnan yksityiskohdat jäivät auki. Silti kyse on merkittävästä askeleesta, jolla tavoitellaan 300 miljoonan euron lisäystä valtion tuloihin. Vasemmiston pitkään vaatimat toimenpiteet ovat kaikkien Suomessa työtä tekevien ja koko Suomen etu.

Eräisiin rajaaviin päätöksiin olemme erityisen tyytyväisiä.

Ensinnäkin sotilasliitto Naton osalta hallitusohjelma rajaa yksiselitteisesti Suomen jäsenyyden pois toteamalla, että sitä ei tämän hallituksen aikana edes valmistella. Luonnollisesti pyrimme siihen, että linja on pysyvä ja sama kirjaus tulee myös seuraavien hallitusten ohjelmiin.

Toinen merkittävä linjaus on, että periaatepäätöksiä uusista ydinvoimaloista ei tehdä.

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelmaan sisältyy lukuisia myönteisiä seikkoja, joita ajan puute estää luettelemasta mutta joita varmasti tämän päivän, huomisen ja torstain aikana voimme täällä täysistuntosalissa käsitellä. Sillä poistuu sekin huoli, minkä edustajat Ruohonen-Lerner ja Tiilikainen toivat esille, että hallitusohjelmasta ei tiedä tarpeeksi. No, nyt on mahdollisuus sitten selvittää ja tietää. (Timo Soini: Rahat tiskiin!)

Arvoisa puhemies! Me osallistumme mielihyvin hallituksen työskentelyyn. (Timo Soini: Ko-ko ryhmäkö?) Tiellä voi tulla vastaan vaikeita kysymyksiä ja vaikeita aikoja. (Ben Zyskowicz: Vaikeita edustajia!) Vasemmistoliitto puolueena, puoluevaltuustomme ja eduskuntaryhmämme pitkän ja perusteellisen yhteiskokouksen ja linjausten jälkeen, toteaa, että on parempi olla päätöksiä sorvaamassa kuin jäädä rannalle ruikuttamaan.

Pekka Haavisto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhan sanonnan mukaan "kenelle Herra antaa viran, hänelle Herra antaa myös järjen". (Timo Soini: Tätä toivotaan kovasti!) Jyrki Kataisen ensimmäisen hallituksen 89-sivuinen ohjelma on siinä järjen käyttämisessä tuoreille ministereille hyvänä tukena. Se on varsin yksityiskohtainen asiakirja, jota ministerit varmasti nyt iltapuhteinaan lukevat.

Kaikkea ei kuitenkaan ole mahdollista panna paperille. Lähiaikojen huolestuttavin hallitusohjelman ulkopuolinen ongelma on koko euroalueen vakautta koetteleva kriisi. Kreikan vaikea tilanne on taas viime päivinä ollut esillä. Hallitusohjelman liitteessä on kirjattu periaatteet, joiden mukaan Suomi voi harkita lisätukea vain, jos Suomi saa takuuosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Hallitusohjelman teksti asettaa tiukat neuvottelurajat hallitukselle.

Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi iski erittäin rajusti juuri Suomen talouteen, ja sen jälkiä korjataan vieläkin. Elvytystoimet onnistuivat, mutta valtiontalouden velkaantuminen on tällä hallituskaudella saatava hallintaan. Se edellyttää tarkkaa taloudenpitoa. Laskuja ei voi jättää tulevien sukupolvien maksettaviksi.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa painopisteeksi on valittu kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukeminen. 400 miljoonan euron sijoittaminen perusturvaan nostaa työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla kuukaudessa ensi vuoden alusta alkaen. Tässä taloustilanteessa tämä on historiallinen korotus.

Syrjäytymisen ehkäisemistä tarkastellaan hallitusohjelmassa monesta erilaisesta näkökulmasta. Kansainvälisesti tavoitteeksi on asetettu Ilon alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen ratifiointi — tämä parantaisi Suomen saamelaisväestön asemaa — sekä YK:n kansainvälisen vammaissopimuksen ratifiointi, joka vaikuttaisi suomalaisten vammaisten tilanteeseen. Hallitus sitoutuu myös kotimaisen romaniväestön tilannetta parantavan romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoon.

Hallitusohjelmassa on erittäin kunnianhimoinen työllisyystavoite. Työttömyysaste pyritään alentamaan 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Tämä vaatii uutta otetta työmarkkinoilla, työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista ja huomion kiinnittämistä työssäjaksamiseen. Työelämässä on löydettävä joustavia vaihtoehtoja, jotka paremmin vastaavat ihmisten elämäntilanteita. Työajan pituuteen on voitava itse vaikuttaa muun muassa silloin, kun on kotona pieniä lapsia tai huollettavia vanhuksia.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on vakaa, ja hallitusohjelmassa on nyt otettu merkittävä askel puolustusvoimauudistuksen tiellä. Tavoitteena on uudistuneet Puolustusvoimat, jotka keskittyvät ydintehtäväänsä, maanpuolustukseen. (Markus Mustajärvi: Lakkautetaanko Rovaniemen varuskunta?) Tähän reformiin voidaan ottaa aineksia myös Siilasmaan työryhmän työstä muun muassa varusmieskoulutusta tehostamalla. (Timo Soini: Varmaan kirjekurssilla käydään!)

Hallitusohjelman valmistumisen jälkeen ovat tulleet Yhdysvaltojen ja Belgian ilmoitukset joukkojen vähentämisestä Afganistanissa. Hallituksen on viipymättä tehtävä suunnitelma siitä, miten suomalaisen osallistumisen painopistettä Afganistanissa siirretään sotilaallisesta toiminnasta kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisinhallinnan suuntaan. Tässä erityisesti tuki Afganistanin naisille on tärkeää.

Suomi tavoittelee YK:n turvaneuvoston vaihtuvan jäsenen paikkaa kaudelle 2013—2014. Mahdollinen turvaneuvoston jäsenyys nostaisi Suomen kansainvälisen päätöksenteon keskiöön YK:ssa. Myös tätä tavoitetta vasten on tärkeää, että hallitus asettaa tavoitteekseen kehitysyhteistyövarojen nostamisen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitusohjelman kirjaukset hauraiden valtioiden strategian luomisesta ja YK-strategiasta ovat myöskin tervetulleita, samoin tuki naisten asemaa konflikteissa käsittelevälle 1325-päätöslauselmalle.

Ärade talman! Miljö- och naturskydd är starkt inskrivet i regeringsprogrammet. Speciell uppmärksamhet riktas mot Östersjöns tillstånd och skydd. Också sjötrafiken måste bära sitt ansvar för Östersjöns tillstånd. Det är hög tid att driva igenom ett totalförbud mot att tömma avfallsvatten från fartyg i Östersjöområdet.

Arvoisa puhemies! Ympäristön- ja luonnonsuojelu on hyvin mukana hallitusohjelmassa. Itämeren kalakantojen säilymiseen on kiinnitettävä kasvavaa huomiota. Tämänkesäiset uutiset luonnonlohen vähenemisestä pohjoisissa joissa ovat erittäin huolestuttavia. Hallituksen on selvitettävä, toimivatko kaikki EU-maat tässä asiassa määräysten ja sopimusten mukaisesti.

Verotuksen painopistettä siirretään edelleen ympäristöverotuksen suuntaan. Myös pakkaus-, maa-aines- ja uraaniveron käyttöönottoa selvitetään. Monissa Suomen kunnissa kannetaan kasvavaa huolta yhä suuremmista kaivosaluevarauksista sekä kaivostoiminnan ympäristöhaittojen lisääntymisestä. Näihin huoliin on uuden hallituksen nopeasti vastattava.

Myös luonnon monimuotoisuuden suojelu on hallitusohjelmassa tärkeänä tavoitteena. Turpeen noston ympäristöhaitat ovat monien suomalaisten huolenaiheena. Turpeen tuottajat eivät ole kantaneet ympäristövastuutaan esimerkiksi alapuolisten vesistöjen kunnon heiketessä. Soiden kuivatus on lisännyt monin paikoin tulvasuojelun tarvetta. Onkin paikallaan, että hallitus suhtautuu entistä kriittisemmin turvetuotannon ympäristöhaittoihin.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen ilmastolain säätämisen ja hiilineutraalin Suomen. Paitsi että tämä linjaus vastaa hyvin EU:n ja kansainvälisiin ympäristötavoitteisiin, se antaa mahdollisuudet kehittää maata, jossa ympäristöteknologia, cleantech ja energiansäästöratkaisut kehittyvät yhdeksi osaamisalueeksemme ja vientituotteeksemme. Suomalaisella ympäristöosaamisella on maailmalla kysyntää.

Arvoisa puhemies! Koulutusta eivät hallitusohjelman liitteeksi sovitut talousluvut käsittele kovin helläkätisesti. Nouseekin huoli, unohtuuko muiden prioriteettien alle se tosiasia, että Suomi pärjää maailmassa vain koulutuksellaan ja osaamisellaan. Valopilkkuna on toki opintotuen sitominen indeksiin vuonna 2014. (Markku Rossi: Vasta!) Näin myös monien opiskelijajärjestöjen sinnikkäästi ajama tavoite saadaan maaliin.

Kokonaisuudessaan hallitusohjelman rakentaminen on ollut kamppailua sen tosiasian kanssa, että kahta eri veromuotoa, tuloveroa ja arvonlisäveroa, ei ole haluttu korottaa, vaikka palvelujen ylläpitämiseksi myös maltillisten veronkorotusten tulisi olla mahdollisia. Verolähteitä on etsitty nyt muualta: alkoholin, tupakan ja makeisten valmisteveroista, perintöverosta, pääomaveron progressiosta. Myös uudesta pankkiverosta on sovittu. Näistä ei kuitenkaan välttämättä saada kootuksi kyllin suuria verokertymiä hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut voimakkaasti ihmisten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen eikä hyväksy rasismia missään muodossa. Kaikelle syrjinnälle on sanottu ehdoton ei.

Kuuden puolueen hallitusohjelma on aina kompromissien tulosta. Tavoitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista tukivat sekä monet eduskuntaehdokkaat ennen vaaleja että eduskuntaan valittujen kansanedustajien enemmistö. Tämän tavoitteen toteuttaminen jää nyt tämän eduskunnan harteille.

Olisiko hallitusohjelmasta voinut jättää jotakin pois? Kyllä. Kysymys raskaudenkeskeytyksistä on lääketieteellinen ja hyvin henkilökohtainen asia niissä perheissä, joissa se on ajankohtainen, eikä sitä ole hyvä politisoida, kuten hallitusohjelmassa nyt on tehty. Poliitikkojen ei pitäisi lisätä sitä tuskaa, jota yksityiset ihmiset näissä asioissa joutuvat kokemaan.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma antaa hyvät eväät neljäksi vuodeksi, jos maailman tila säilyy vakaana ja yllätyksiä ei tapahdu. Tämä on kuitenkin toiveajattelua. Hallitusohjelmaa paremmat eväät saadaan silloin, kun hallitus toimii aidosti keskustelevana, nopeasti asioihin tarttuvana kollegiona, jossa myös vaikeista asioista uskalletaan keskustella perin pohjin. Hyvin perusteellinen hallitusohjelmatyö antaa tällaiselle asioiden käsittelylle hyvät eväät.

Avoin yhteiskunnallinen keskustelu on tärkeää demokratian toteutumisen ja kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta. Suomalainen demokratia on ajautunut harharetkelle, kun keskeneräisistä asioista on pyritty vaikenemaan ja estämään keskustelua. Hallitusohjelmaa ja eduskuntatyötä ei tehdä siksi, että pidettäisiin markkinavoimat tyytyväisinä, vaan siksi, että kansalaiset olisivat tyytyväisiä ja heidän asioistaan huolehdittaisiin.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen vill först gratulera talmannen till valet och uttrycka sin förvissning om att han liksom de övriga vice talmännen leder riksdagens arbete så att både regering och opposition och alla riksdagsgrupper, större och mindre, i debatterna behandlas jämlikt och rättvist. Vi ser fram emot ett gott samarbete.

Samarbetsanda bör prägla också den nya regeringens arbete. Regeringsbasen är exceptionell, men inte fullt så unik som det gjorts gällande. Finland har visserligen inte haft en sexpartiregering sedan kriget, men nog regeringar med en minst lika bred bas i riksdagen. Basen för till exempel Lipponens första regering var förvisso "bara" fem partier, men alla nuvarande regeringspartier förutom ett var med och basen i riksdagen var bredare än nu, 135 mandat. Den nya regeringen råkar ha en exakt lika bred bas som sin närmaste föregångare.

Arvoisa puhemies! Onko niin, että ruotsalaisen eduskuntaryhmän tapaan uutta hallituspohjaa arvostavat pyrkivät vain tekemään välttämättömyydestä — vaihtoehdottomuudesta hyveen? On totta, että hallituspohja oli ainoa jäljelle jäänyt enemmistövaihtoehto sen jälkeen, kun muita mahdollisia pohjia oli selvitetty ja ne oli hylätty. Mutta toisaalta juuri tässä piilee uuden pohjan vahvuus. Suuri vaalivoittaja valitsi vapaaehtoisesti oppositioon jäämisen hallitustunnustelijan erityisoikeuksia koskevasta avokätisestä tarjouksesta huolimatta. Tämän päätöksen myötä puolue luopui myös oikeudestaan toteutuneen hallituspohjan kyseenalaistamiseen. Oikeus hallituksen ohjelman ja politiikan arvosteluun pysyy sen sijaan tietenkin opposition oikeutena ja velvollisuutena.

Uuden hallituksen politiikkaa samoin kuin hallitusohjelmaa tulevat vääjäämättä leimaamaan kompromissit. Mutta jos kompromissi sanana ymmärretään kielteisesti, on syytä muistuttaa samaa ilmiötä kuvaavista yksiselitteisesti myönteisistä sanoista: yhteisymmärrys, konsensus, tasapaino. Ja juuri tätä Suomi tarvitsee talou-dellisen rauhattomuuden ajan jatkuessa meitä ympäröivässä maailmassa.

Yhteisymmärryksen tarve on erityisen suuri työmarkkinoilla. Harmaan talouden vastaista taistelua eivät tee perustelluksi vain valtiontalouden tarpeet vaan myös kaikkia koskevien yhdenvertaisten ehtojen kunnioittaminen työmarkkinoilla ja kaikkien rehellisten yrittäjien huomioon ottaminen. Muuten markkinatalous ei toimi niin kuin sen tulisi.

Kansallista yhteisymmärrystä vaaditaan myös maaseutu- ja maatalouspolitiikassa, ja tässä ruotsalaisella eduskuntaryhmällä on erityinen tehtävä sinä hallituspuolueena, jolla mahdollisesti on voimakkaimmat siteet myös maaseudulle ja maaseudun elinkeinoihin. Tämä havaittiin jo hallitusneuvotteluiden aikana, jolloin meidän tehtävänämme oli olla etujoukossa vastustamassa uutta metsäveroa, joka olisi sabotoinut puukaupan, ja estämässä maatalousmäärärahojen vieläkin suurempaa leikkaamista. Tällä vaalikaudella Suomella on myös edunvalvonnan haaste edessään, kun EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan.

Ärade talman! Till att börja med är dock de europeiska utmaningarna av ett helt annat slag. Det finns hopp om att särskilt Irland, men också Portugal kan klara sig ur sina djupa ekonomiska kriser. Däremot är Grekland ett fortsatt allvarligt problem, och därmed finns alltjämt risken för att krisen sprids till nya och större länder. Men receptet är inte att låta landet löpa bankrutt, för just då sprids smittan via banker som går omkull eller drabbas av orimliga kreditförluster.

Statsminister Katainen har redan på sitt första EU-toppmöte i förra veckan kraftfullt drivit Finlands linje som ställer hårda villkor på ett eventuellt nytt stödpaket till Grekland. De privata investerarna och finansiärerna bör bära sitt ansvar, och inte bara Finland utan alla länder som ställer lånegarantier bör kunna få säkerheter och därmed en förvissning om att de inte går miste om sina pengar.

Regeringen har rätt att förutsätta att de oppositionspartier som inte kan omfatta Finlands linje klart formulerar trovärdiga, realistiska alternativ. Det går inte an att alltid bara säga nej till allt och alla, utan att säga vad man vill ha i stället.

Finlands viktigaste bidrag till hanteringen av den ekonomiska krisen i Europa är att vi sköter våra egna finanser ansvarsfullt. Därför är den kanske allra viktigaste punkten i regeringsprogrammet strävan efter balans i den offentliga ekonomin. En fortsatt växande skuldsättning vore ansvarslös med tanke på kommande generationer, hur motiverat det än har varit att låna oss ur den globala finanskrisens värsta följder.

Arvoisa puhemies! Tilanteessa, jossa valtion menoja joudutaan leikkaamaan ja veroja korottamaan, on erityisen merkittävää, että uusi hallitus jatkaa edeltäjänsä politiikkaa parantamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Perusturvan korottaminen on tärkein toimenpide, ja yksinhuoltajien asemaan kiinnitetään erityistä huomiota, mutta lisääntyvät panostukset nuorten syrjäytymisen estämiseksi ovat myös hyvin tärkeitä. Opintotuen indeksitarkistuksella turvataan opiskelijoiden tulot. Eläkeläisille tarjotaan nyt järjestöjensä kautta paikka neuvottelupöytiin.

Tällä hallituksella on vahva sosiaalinen omatunto aivan kuten edelliselläkin. Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina yhteiskunnan onnistumista mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. Samanaikaisesti on yhtä tärkeää estää yhä useampien joutuminen tilanteisiin, jotka tekevät heistä yhteiskunnan erityisestä huolenpidosta riippuvaisia. Parhaana reseptinä sosiaalista syrjäytymistä vastaan on ja tulee olemaan oma työ. Tämän vuoksi aktiivinen politiikka uusien työpaikkojen luomiseksi on tärkein sosiaalipolitiikan väline.

Työllisyysastetta ei pystytä nostamaan ilman kannattavaa yrittäjyyttä, jolla luodaan uusia työpaikkoja. Hallituksen tulee sen vuoksi edelleen kuunnella tarkoin yrittäjien ja aivan erityisesti pien- ja yksinyrittäjien tarpeita. Vihreä teknologia on kasvuala, jonka potentiaali on hyödynnettävä.

Ärade talman! Ett samhälles framgång mäts också i hur det behandlar sina minoriteter, gamla såväl som nya. Svenska gruppen välkomnar att den nya regeringen är tydlig i respekten för landets fortsatta tvåspråkighet, och allmänt för respekt, tolerans, öppenhet och mångfald.

Svenska riksdagsgruppen är stolt över de skrivningar om de båda nationalspråken som på dess initiativ har tagits in i regeringsprogrammet. Det gäller framför allt de övergripande löftena om att regeringen under statsministerns överinsyn utarbetar en långsiktig nationell strategi för att trygga de båda nationalspråkens framtid. Medborgarnas behov av service på de båda nationalspråken ska också tryggas i samband med fortsatta förvaltningsreformer. Den nya justitieministern kommer för sin del att följa upp att så sker också i praktiken.

I en tid då försvaret hör till de områden som drabbas av sparkrav är det likaså värdefullt att regeringen lovar trygga den svenska värnpliktsutbildningen på det sätt lagstiftningen förutsätter. Den nya försvarsministern behöver alltså inte så att säga "dra hemåt", utan hela regeringen står bakom löftet att trygga det svenska truppförbandets framtid.

Arvoisa puhemies! Kuten aina niin myös nyt hallitusohjelmassa on huolenaiheita. Hallituksen on tarkoin pidettävä huolta siitä, että koulutusmäärärahojen leikkaukset eivät kohdistu opetuksen laatuun vaan ulkoisiin rakenteisiin. Hyvä koulutus kaikilla asteilla pysyy keskeisenä tavoitteena yksilöiden yhdenvertaiset lähtökohdat elämässä ja kansakunnan menestyksen huomioon ottaen. Vastuu tästä ei ole pelkästään uudella opetusministerillä vaan koko hallituksella.

Sama koskee puolustusmäärärahojen leikkauksia. Ne eivät saa kohdistua meidän puolustuskykyymme tai varusmieskoulutuksen laatuun vaan ainoastaan näitä ylläpitäviin rakenteisiin.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkaminen on myös antanut aihetta huoleen. On kuitenkin syytä muistuttaa, että vahvojen peruskuntien tarkoituksena on turvata hyvä palvelutaso välittömästä demokratiasta tinkimättä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon koordinoiminen yhteisten rakenteiden puitteissa tuottaa vähemmän päällekkäisiä toimintoja, paremmin toimivia hoitoketjuja ja antaa mahdollisuuden joustavampaan henkilöstöpolitiikkaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

(koputtaa)

Arvoisa edustaja, ollaan jo vähän yli ajan.

Puhuja:

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen uttrycker sitt förtroende för statsminister Jyrki Katainen, hans regering och dess program, och hoppas på ett gott regeringssamarbete.

Arvoisa puhemies! Aivan viimeisenä, ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmaisee tukensa pääministeri Kataiselle, hänen hallitukselleen ja sen ohjelmalle ja toivoo erittäin hyvää hallitusyhteistyötä.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! On tunnustettava, että Jyrki Kataisen luotsaama hallitus aloittaa työnsä haasteellisista lähtökohdista. Yhdysvalloista vuonna 2008 alkanut finanssikriisi iski viennin romahduksen myötä Suomeen rankalla tavalla. Hallitusohjelmaa ja sen tavoitteita tulee siksi tarkastella useammasta eri näkökulmasta. Ensinnäkin on tunnistettava se toimintaympäristö, jossa Suomi ja Eurooppa tällä hetkellä ovat; globalisaation myötä heilahtelut maailmantaloudessa vaikuttavat talouteemme enenevässä määrin. Toiseksi on muistettava, että valtion velka on viime vuosina kasvanut lähes 10 miljardin vuosivauhtia. Kolmanneksi on otettava huomioon, että lähes 900 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella.

Julkisen talouden tasapaino on julkisen talouden alijäämien ja velan nopean kasvun myötä noussut talouspolitiikan keskiöön. Vaikka Suomen julkisessa taloudessa ei ole akuuttia kriisiä, erityisesti väestön ikärakenteen muutokseen liittyvät lähitulevaisuuden haasteet vaativat laajaa yhteistyötä niin sukupolvien kuin puolue- ja järjestörajojen yli.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus aikoo sopeuttaa valtion menoja ja tuloja 2,5 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi hallitus on sitoutunut tarpeen vaatiessa tekemään lisäsopeutumistoimia. Tämä kirjaus on varmaan syytä huomioida.

Hallituksen toimintaa ja kaikkea päätöksentekoa yhdistää kolme keskeistä kokonaisuutta: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kristillisdemokraattien mielestä hallitusohjelman kärkitavoitteet on asetettu oikein. Vain tätä kautta voidaan turvata talouden kasvu, hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitusohjelman lopputulos koostuu luonnollisesti monista kompromisseista. Siitä huolimatta ohjelma tuo parannuksia eri kansanryhmille. Kokonaisuuteen voi puutteista huolimatta näissä olosuhteissa olla tyytyväinen. Perheille on tärkeää, että tärkeät etuudet, kuten kotihoidon tuki ja lapsilisät säilyvät.

Värderade talman! Regeringsprogrammet blev inte helt oväntat ett program bestående av många kompromisser. Trots kompromisserna innehåller programmet förbättringar för vissa folkgrupper. En del skattehöjningar och nedskärningar kommer att ha negativa effekter för bland annat landsbygden. Därför är det viktigt att den nya regeringen är lyhörd för oppositionens och människornas kritik i olika frågor, samt att vi söker finna pragmatiska lösningar så att vi även i framtiden kan ha en levande landsbygd.

Vanhuspalvelulaki oli yksi tärkeimmistä tavoitteistamme ennen vaaleja. Nyt toteutuvan vanhuspalvelulain avulla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan ja kuntoutukseen.

Tärkeää on myös omaishoitajien ja hoidettavien aseman parantaminen, joka hallitusohjelmassa on kirjoitettu toteutuvaksi muun muassa yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet ja lisäämällä tuen saatavuutta ja kattavuutta. Lisäksi hallitus selvittää kauden aikana omaishoidon tuen verokohtelun.

Eräs meille kristillisdemokraateille keskeisistä kysymyksistä oli yritysten toimintamahdollisuuksien varmistaminen. Kasvu ja taloudellinen menestys edellyttävät kilpailukykyistä teollisuutta, palvelualojen kehittymistä sekä uusia ja kasvuhakuisia yrityksiä. Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yritykseen jätettävän pääoman verotusta laskemalla yhteisöverokantaa yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Olemme myös tyytyväisiä siihen, että nykyinen osinkoverotusrakenne säilyy, vaikka verotettavan osingon euromääräistä rajaa alennetaankin. On myös hyvä, että yritysten listautumiskynnystä madaltavia toimenpiteitä selvitetään.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kaikkien kansalaistensa työtä. Hallitus pyrkii saavuttamaan alle 5 prosentin työttömyysluvut vahvistamalla työvoiman tarjontaa ja parantamalla työvoiman kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta. Työllisyys-, elinkeino- ja koulutuspolitiikan toimilla on pystyttävä ennakoivasti ja nopeasti reagoimaan työelämän muutostilanteisiin ja rakennemuutoksiin työmarkkinoilla.

Koulutukseen kohdistuu tällä hallituskaudella mittavia leikkauksia, sitä ei voi kieltää. Kristillisdemokraateille on tärkeää, että perusopetus turvataan taloudellisesti vaikeinakin aikoina laadukkaana peruspalveluna kaikille. Massiiviset perusopetukseen kohdistuvat leikkaukset onnistuttiin hallitusohjelmassa torjumaan ja opetusryhmien koon pienentämiseen tähtääviä toimia jatketaan.

Kristillisdemokraatit vaati vaalien alla konkreettisia toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Hallitus linjaa, että jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Tämä on merkittävä askel taistelussa eriarvoistumista ja syrjäytymistä vastaan. Toteutuakseen niin kutsuttu nuorisotakuu vaatii laajapohjaista yhteistyötä. Tässä opiskeluhuollon parantamisella ja opinto-ohjauksen vahvistamisella on tärkeä rooli.

Arvoisa puhemies! Hallitus pitää tärkeänä, että palvelujen saatavuus ja alueiden kehittäminen tulevat tasa-arvoisesti turvatuksi. Tämä on kristillisdemokraateille tärkeää myös maaseudun kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena tulee olla peruspalvelujen takaaminen kaikille kansalaisille joka puolella maata. Tämän vuoksi on hyvä, että kunta- ja palvelurakenneuudistusta jatketaan. Me kristillisdemokraatit olemme tyytyväisiä myös siihen, että hallitusohjelmaan kirjattiin, että seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien aiheuttamien velvoitteiden korvaaminen selvitetään vuoden 2011 aikana.

Hallitus käynnistää uuden metsäalan strategisen ohjelman, jonka tavoitteena on jalostusasteen nostaminen, perusmetsäteollisuuden toimintojen vahvistaminen ja puun käytön ja puurakentamisen lisääminen. Olemme tyytyväisiä myös siihen, ettei metsänomistusta rasiteta uusilla maksuilla tai veroilla.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan ja oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen vahvistaminen. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä yhtyy näkemykseen siitä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä.

KD:n eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että hallitus ei ryhdy muuttamaan avioliiton perusteita. Haluamme kiittää muita puolueita keskinäisestä kunnioituksesta. Hallituksen tehtävä on keskittyä toteuttamaan niitä tavoitteita, jotka ovat kaikille yhteisiä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on rohkeasti tarttunut toimeen uudistamalla rakenteita, katsomalla tulevaisuuteen ja kannustamalla ihmisiä hyvinvointia luovaan työhön. Hallitusohjelman otsikko "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi" kuvaa erinomaisesti uuden hallituksen linjaa, jonka varaan voimme rakentaa pitkäjänteistä ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille evästyksestä ja palautteesta ja ihan mielenkiintoisesta kritiikistä. Joitakin huomioita.

Ensinnäkin täällä aika monessa puheenvuorossa todettiin aivan oikein, että tämä hallitus aloittaa, ja itse asiassa eduskunta aloittaa, työnsä hyvin haastavissa olosuhteissa nimenomaan kansainvälisen talouden kannalta ajateltuna. Me emme pysty yhtään ennakoimaan, millainen maailma on tästä kuuden kuukauden päästä. Voimme vain arvailla. Voimme tehdä parhaamme, että se maailma ei ole taloudellisesti totaalikatastrofi, koska mikäli näin olisi, silloin Suomi kärsisi, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kärsisi ja suomalaiset ihmiset kärsisivät lähinnä menettämällä työpaikkojaan.

Se totaalikatastrofivaihtoehto on hallitsematon vaihtoehto, eli uusi finanssikriisi veisi meiltä työpaikkoja eikä meillä olisi varaa enää elvyttää samassa mittakaavassa kuin edellisen kriisin aikana. Me siis elämme, halusimme tai emme, hyvin epävarmassa taloudellisessa ympäristössä, ja tulevaisuuden ennakointi on äärettömän vaikeaa. Se, kuinka sitä voidaan ennakoida ja siihen valmistautua, on se, että me teemme kotiläksymme niin hyvin kuin osaamme. Jos jotakin odottamatonta pahaa tapahtuisi meidän ulkopuolellamme, joka iskisi Suomeen, silloin ensiarvoisen tärkeää on se, että maalla on hallitus, joka kykenee nopeasti päätöksentekoon, kykenee kantamaan vastuuta, ja maalla on sellainen eduskunta, joka kykenee tekemään vastuullisia päätöksiä, eli teemme kotiläksyt ja kykenemme tekemään tarvittaessa nopeasti vastuullisia päätöksiä.

Toinen huomio tästä suomalaisen yhteiskunnan rakenteellisesta uudistamisesta. Aika moni puheenvuoro sivusi kuntarakenneuudistusta. Toisten mielestä se on pelottava, toisten mielestä se on välttämätön. Mutta mitä jos suhtauduttaisiin siihen ihan järkevällä, pragmaattisella, talonpoikaisjärkisellä asenteella? Suomalainen kuntarakenne ei vastaa tämän päivän hyvinvointiyhteiskunnan tarpeita. Meillä on yksinkertaisesti liian monta kuntaa, jotka ovat tulopohjaltaan liian kapea-alaisia, eli rahat eivät riitä ihmisten peruspalvelujen maksamiseen ja järjestämiseen.

Tämä on tosiasia. Se ei ole kenenkään syy, mutta maailma on ympärillämme muuttunut. Ihmiset ovat muuttaneet vapaaehtoisesti paikkakunnalta toiselle. Toisten kuntien kohdalla väestörakenne on sellainen, että siellä ei juurikaan ole enää tai tulevina vuosina tule olemaan palkkaveroa maksavia veronmaksajia. Jokainen ymmärtää, että tämmöisen luonnollisen muutoksen seurauksena kaikki kunnat eivät ole tasavertaisessa asemassa järjestäessään palveluja kuntalaisille. Missä kunnassa lakkautetaan kyläkouluja, missä kunnassa lakkautetaan terveysasemia? Sellaisissa kunnissa, joissa ei ole asiakkaita, tai sellaisissa kunnissa, joissa ei ole asiakkaita eikä ole riittävästi verotuloja. Sellaiset kunnat ovat kansalaisten kannalta turvattomimpia, joilla ei ole taloudellista voimaa kantaa vastuuta palveluista ja sitä kautta ihmisistä. Tämä on, hyvät ystävät, se syy, minkä takia hallitus haluaa tehdä määrätietoisia toimenpiteitä, jotta suomalainen kuntarakenne uudistuu ja palvelurakenne uudistuu niin, että Suomi olisi palveluja tarjoava hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina.

Ei kannata rakastua rakennuksiin. Rakastetaan niitä palveluja, jotka ovat meille tärkeitä, jotka tuovat sitä tasa-arvoa ihmisten välille, tuovat sitä tasa-arvoa eri alueilla asuvien ihmisten välillä. Uudistetaan rakenteita, jotta meillä on varaa tuottaa niitä palveluja.

Jokainen meistä tietää, että verotulot eivät kasva sillä tavalla, että ne pysyisivät samassa tahdissa kuin palvelun tarve kasvaa. Tämä johtuu puhtaasti ikääntymisestä. Tämä ei ole ikäihmisten syy. He tarvitsevat palveluita, he ansaitsevat palveluita, ja meidän velvollisuutemme on tehdä Suomesta semmoinen maa, missä he myös palveluja saavat. Uudistetaan rakenteita, jotta saamme palveluja. Tätä ei kannata demonisoida eikä sitä kannata pelätä. Tämä on muutosta, se on jotakin uutta, mutta sen tavoitteena on päästä parempaan, turvallisempaan Suomeen.

Kolmantena huomiona ottaisin esiin työnteon kannusteet. Hallitus ymmärtää sen, että talouskasvu ei ole yksin meidän käsissämme, mutta me ymmärrämme myös sen, että me voimme siihen omalta osaltamme vaikuttaa. Tästä syystä johtuen yhteisöverotasoa lasketaan. Osinkovero pysyy varsin kilpailukykyisenä sekä listatuilla että erityisesti listaamattomilla yrityksillä. Me emme mene niin alas kertaalleen maksetun osingon summassa kuin monet puolueet itse asiassa vaalien alla vaativat. Me pidämme sen listaamattomien yritysten osinkojen tason, kertaalleen verotettujen osinkojen tason, varsin kilpailukykyisellä tasolla.

Samoin otamme käyttöön energiaveroleikkurin. Pidämme palkkaverotuksen kilpailukykyisellä tasolla eli emme anna sen kiristyä, vaikka perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron mukaan asiantuntijoitten palkkaveroa pitäisikin kiristää. Me emme lähde siis siitä, että työn verotusta Suomessa kiristetään, vaan me lähdemme siitä, että työn verotusta Suomessa ei kiristetä, pikemminkin madalletaan, jotta työnteko on palkitsevaa, jotta palkan maksaminen on aina kannustavaa ja mahdollista.

Hallitus on valmis tarkastelemaan näitä kannusteita uudelleen osana palkkaratkaisua. Nyt meidän täytyy ymmärtää se, että ei yksin veroilla vaan myös maltillisella, työpaikkoja luovalla, kilpailukykyä lisäävällä työmarkkinaratkaisulla on äärettömän suuri merkitys ja arvo suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessa. Sen takia me olemme valmiita jättämään joitakin paukkuja myös tähän kokonaisuuteen neuvoteltavaksi.

Viimeisenä, arvoisa puhemies, toteaisin tästä tasapainotuksen välttämättömyydestä. Toisten mielestä leikkauksia tehdään liian vähän, toisten mielestä kaikki tämä on liikaa. Hallitus leikkaa menoja, hallitus korottaa joitakin veroja. Miksi? Siksi, että Suomi olisi vahva julkisen talouden maa, vahva hyvinvointiyhteiskunta, jonka tulevaisuuteen sekä tavalliset kansalaiset että yritykset voivat luottaa myös jatkossa. Me emme hyväksy sitä, että vain omaa löperyyttämme tai vain itseämme säästääksemme emme tekisi vaikeita päätöksiä ja antaisimme Suomen ajautua hallitsemattomalle talouskehityksen uralle. Leikkaukset koskettavat aina jotakuta, verojen korotukset on aina jonkun maksettava. Ei tämä mielekästä ole, mutta kun me tiedämme, miksi ne tehdään, niin ne vaan on yksinkertaisesti tehtävä. Jos nyt määritellyt sopeutustoimet eivät riitä, niitä tehdään lisää, mutta Suomea ei uhrata.

Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi alkaa erittäin epävakaissa merkeissä. Me emme tiedä, mihin kaikkeen joudumme, mutta olennaista on se, että hallituksella on toimintakykyä, rohkeutta ja kykyä viedä Suomea myös odottamattomissa, vaikeissa aallokoissa satamaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi käydään debatti. Siihen varataan noin kaksi tuntia aikaa. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat vastauspuheenvuoron, painamaan vastauspainiketta ja nousemaan seisomaan. Huomautan, että vastauspuheenvuoron pituus on 1 minuutti ja uusi puhemiehistö on sopinut, että se pyrkii tämän rajan toteuttamaan, että mahdollisimman moni edustaja ehtii puhumaan.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä oli perussuomalaiset kaivattu kumppani, mutta miksi meistä ei tullut teidän kumppanianne? Sen takia, että me pidimme kiinni vaalilupauksistamme. Siellä ministeriaitiossa on puolue — se on nimeltään vasemmistoliitto — joka vielä 12.4. ilmoitti, että kansi kiinni ja kuulemiin, me emme tue eurooppalaisia pankkeja. Nyt samainen puolue aikoo rangaista osaa kansanedustajistaan alle kaksi ja puoli kuukautta sen jälkeen, kun he ovat pitäneet vaalilupauksistaan kiinni.

Arvoisa puhemies! Kreikka kaatuu seuraavaksi, ja tämä on ollut myös Suomen hallitusten politiikkaa koko ajan, edelliset takuut, edelliset maksut, edelliset vakuudet, kaikki. Katsotaan nyt, muuttuuko tilanne. Jos piikki tulee kiinni, niin hyvä on. Minä veikkaan, että piikki on auki taivasta myöten.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen viidettä kautta eduskunnassa ja en muista, että koskaan hallitus aloittaessaan ja hallituksen ohjelma olisi saanut tällaista kritiikkiä osakseen, jota se on saanut, (Välihuutoja) enkä tarkoita tätä salia vaan tarkoitan sitä, mitä tulee tuolta salin ulkopuolelta.

Tämän hallituksen ohjelma on poikkeuksellisen kritisoitu ja syystä. Tältä hallitukselta puuttuu johtajuus, yhteinen tahto ja ennen kaikkea yhteinen näkemys Suomen suunnasta, ja erityisesti tämä talouden perusta on valettu kyllä erittäin hetteikölle. Kuvaavaa on se, että pääministeri Katainen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan totesi, että tässä matkan varrella varmasti joudumme tekemään uusia poliittisia linjauksia, että talouden puolelta tulee niin paljon painetta. Voi kysyä, onko tämä hallitus ollenkaan tilanteen tasalla nimenomaan talouden osalta, kun pääministeri toteaa jo vajaa viikko sen jälkeen, kun hallitusohjelma on Säätytalolla hyväksytty, siitä ei ole muste edes kuivunut, että pitää tehdä uusia päätöksiä. Hyvin kuvaavaa on se, että kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todetaan, että kokoomus toivoo, että hallitus onnistuu.

Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen monesti täällä pohdiskellut sitä, miten edustaja Soini niin sujuvasti puhuu Zorbaksesta ja musakasta ja tsatsikista. Viimeistään tänään minulle selvisi se. Se perustuu siihen, että perussuomalaiset ovat tämän eduskunnan kreikkalaisin puolue. Kun lukee tätä teidän ryhmäpuheenvuoroanne, ei täällä ole käytetty yhtään sellaista puheenvuoroa, jossa niin suruttomasti mätettäisiin rahaa kaikkiin mahdollisiin, sinänsä hyviin tarkoituksiin. Ei löydy semmoista kohdetta, mihin ette haluaisi lisää rahaa. Ei löydy semmoista kohdetta, missä hallitus olisi antanut riittävästi rahaa. Silloinkin se on korkeintaan oikeansuuntaista.

Pääministeri Katainen puhui täällä erittäin viisaasti haasteellisista ja epävarmoista oloista. Me tarvitsemme tässä eduskunnassa nyt ryhtiä ja selkärankaa ja aitoa vastuunkantoa. Me tarvitsemme kiperiäkin ratkaisuja niin valtion puolella kuin kuntataloudenkin puolella, koska ellemme niitä tee, niin tiedossa on vielä kiperämpiä ratkaisuja joskus myöhemmin.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ja kes-kustan ryhmäpuheenvuoroista puuttui yksi asia ja sen myötä kaikki: talouspolitiikan linja, oma vaihtoehto. Ei minulle eikä muillekaan käynyt selväksi, pitäisikö nyt lisätä menoja, vähentää menoja, lisätä veroja, vähentää veroja jne. (Ben Zyskowicz: Liian vasemmalla vai liian oikealla!)

Perussuomalaisille on syytä todeta, että kun valititte, että Säätytalon ovet eivät olleet avoimia, ne olivat avoimina perussuomalaisille. Tästä salista aikoinaan kannettiin edustaja Veikko Vennamo ulos. En tiedä, olisiko pitänyt edustaja Soini kantaa sisälle Säätytalolle, (Naurua) että hän olisi ollut valmis joukkonsa sinne sisään marssittamaan.

Keskustan ryhmäpuheenjohtajalle annan tunnustusta siitä, että hän hyvin avoimesti kuvasi, missä tilassa Suomi, maanviljelijät, yrittäjät ovat kahdeksan vuoden keskustan valtakauden jälkeen. Tällä hallituksella on paljon työtä näiden epäkohtien korjaamiseksi.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset harjoittavat rehellistä politiikkaa. Se tarkoittaa sitä, että me pidämme sen, minkä olemme äänestäjille luvanneet, joten emme voi lähteä syömään sanojamme, niin kuin tässä nyt on nähty, kuinka nämä hallitusaitiossa istuvat puolueet ovat tehneet.

Ennen kaikkea tässä kritisoitiin perussuomalaisten ryhmäpuheessa esille otettuja asioita liittyen tiettyihin veroratkaisuihin. Toteaisin tässä, että perussuomalaisille on tärkeätä pitää koko Suomi asuttuna. Niinpä emme voi hyväksyä sitä, että polttonesteiden verotustasoa on korotettu huomattavasti. Se tarkoittaa automaattisesti sitä, että haja-asutusalueiden oman auton käyttökustannukset tulevat nousemaan paljon, joten asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat kohta sillä tasolla, että kukaan suomalainen ei voi asua maaseudulla vaan hänen täytyy muuttaa kaupunkiin. Me emme voi hyväksyä sellaista politiikkaa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen puhuu edelleen kauniisti, ja onnittelut siitä. Valitettavasti sisältö ei aivan vastaa sitä, mihin on viime vuosina totuttu. Te puhutte talouden tasapainottamisesta, mutta tuntuu, että ette enää itsekään usko, että hallitusohjelmanne pystyisi tasapainottamaan valtiontalouden. Tasapainottaminen edellyttäisi vahvoja panostuksia kasvuun ja yrittäjyyteen, ja niitä ei valitettavasti löydy. Täällä ei ole henkisiä eikä aineellisia kannusteita yrittäjyyteen, ei verokannusteita eikä muita, ja myös vahvat leikkaukset koulutuksesta ja osaamisesta viestivät jotain aivan muuta suomalaisille kuin tulevaisuudenuskoa ja panostusta kasvuun. Mistä moinen suunnanmuutos?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Perussuomalaiset tässä puhuvat takinkäännöksestä, mutta ettekö itse luvanneet, että kun pääsette eduskuntaan, niin alatte vaikuttaa asioihin, ja nyt te olette siitä kieltäytyneet?

Euroopan muiden kriisimaiden tukemisessa on kiristynyt linja, ja kuten hyvin tiedätte, niin on edellytetty muun muassa vakuuksia ennen kuin Suomesta lähtee lisää rahaa. Täällä on kirjattu myös kansainvälinen transaktiovero, joka on ihan meidän vaatimuksemme mukainen. Olemme vaatineet myös pankkiveroa. Onko se takinkäännöstä, kun meidän vaatimuksemme kirjataan hallitusohjelmaan? Ei minusta ainakaan. Sen lisäksi on olemassa muun muassa tämä harmaan talouden torjumisohjelma. Olemme vaatineet työlupien osalta saatavuusharkinnan säilyttämistä. Nekin on kirjattu tänne. Tänne on kirjattu telakkatuen, innovaatiotuen, energiatuen jatkuminen. Sekin on kirjattu tänne. Kyllä täällä on huomattavan paljon enemmän. Me olemme myös vaatineet, että ykkössäästökohde on Puolustusvoimien hankinnat niin, että myös Puolustusvoimat osallistuu näihin yhteisiin talkoisiin. Sekin on kirjattu tänne. (Ben Zyskowicz: Osallistuu enemmän kuin muut!)

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska olemme nyt Suomen parlamentissa emmekä Kreikan parlamentissa, niin suuntaan puheenvuoroni keskustan ryhmäpuhujalle Tiilikaiselle. Teillä oli hyvin tulikivenkatkuinen puheenvuoro, jossa kuvasitte tätä vastakkainasettelua: pohjoinen—etelä, maaseutu—kaupunki. Minä olisin ehdottanut kahdessa asiassa yhteistyötä.

Toinen on se, että te tiedätte hyvin, että maaseudulla maataloustuotannossa luomupainotteisuus, lähiruokapainotteisuus ovat nyt lähdössä vauhtiin. Ne ovat asioita, joista myös hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia. Maaseudulla on ympäristöystävällisiä ja ympäristötietoisia tuottajia, kaupungissa on ympäristötietoisia kuluttajia. Etsitään väylä näiden intressien yhdistämiseksi.

Toinen on maaseutuyrittäjyys. Te puhuitte kovasti yrittäjyydestä, mutta kaikki tietävät, että jotta haja-asutusalueella voitaisiin elää, tarvitaan elinkeinoja, tarvitaan yrittäjyyttä. Etsitään ne keinot, joilla voitaisiin yrittäjiä näillä alueilla tukea ja luoda uutta yrittäjyyttä myös maaseudulle.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Diskussionen om regeringsprogrammet påvisar med önskvärd tydlighet några viktiga faktorer. Regeringsprogrammet står för en stark social rättvisa. Under rådande ekonomiska omständigheter har det krävts en massiv, gemensam politisk viljeyttring i regeringen för att åstadkomma den här sociala rättvisan.

Det andra är att vi bör förbli realister. Den ekonomiska osäkerhet som råder i Europa kan tvinga regeringen att skrida till ytterligare, svåra åtgärder för att stabilisera den offentliga ekonomin. Helt enkelt för att trygga framtiden.

Kolmantena, rakenteelliset uudistukset jatkuvat keskustan viitoittamalla tiellä. Syyt uudistukseen ovat samat kuin edellisellä kaudella. Vanheneva väestö ja sen mukanaan tuomat haasteet vaativat uudistuksia, jotta pystymme turvaamaan laadukkaita palveluita kaikkialla Suomessa. Järkevillä rakenteilla pystytään tuottamaan järkeviä palveluita.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Salikeskustelussa viitataan usein Kreikan talouskriisiin, ja ulkopuoliselle syntyy helposti sellainen näkemys ja kuva, että Suomi on ikään kuin lahjoittamassa ja antamassa rahaa muille Euroopan maille. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomi on ollut antamassa lainaa tai ollut takaamassa lainoja. Vielä emme ole lahjoittaneet varoja ulkomaille.

Meidän täytyy samanaikaisesti muistaa myöskin se, että viimeisen kolmen vuoden aikana Suomen valtiontalous on saanut lisää valtionvelkaa 30 miljardia. Riippumatta siitä, mitä olisi tapahtunut Kreikassa ja muissa Euroopan maissa, Suomen valtionvelka on kasvanut 30 miljardilla. Kysyisin siksi oppositiolta — kun te syytätte nyt hallitusta siitä, että me emme olisi ottaneet yrittäjyyttä huomioon tarpeeksi hyvin, olisi pitänyt olla enemmän kasvuhakuisuutta tässä — millä keinoin te olisitte sen hoitaneet. Me olemme laskeneet yhteisöveroa 1 prosenttiyksiköllä, ja se on 200 miljoonaa ainakin teoriassa pois valtion kassasta. Jos te syytätte meitä siitä, että olemme tehneet muita meidän mielestämme välttämättömiä leikkauksia, niin etsikää ne keinot sitten, millä tavalla me voisimme saada valtiontalouden tasapainoon.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En voi muuta sanoa kuin että jo on aikoihin eletty. Siellä he nyt ministeriaitiossa istuvat, kokoomuksen ministeri Katainen ja vasemmistoliiton ministeri Arhinmäki, vierekkäin, vierekkäin kuin variksenpojat männynoksalla. (Naurua) Ettei vaan olisi käynyt niin, että porvarihenkisyys tarttui ministeri Arhinmäkeen niin, että pipo vaihtuu sorsannahkastetsoniin.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on seuraava maininta: "Hallitus lähtee siitä, että kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita - -." Näinköhän on? Olisikohan paikallaan ministeri Arhinmäen mennä kysymään, mitä mieltä ovat eläkeläiset, työttömät tai toimeentulotuen varassa elävät kulttuurin välttämättömyydestä, kun vatsa huutaa leipää?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa pääministeri kehotti meitä lähestymään hallitusohjelmaa ja siellä esitettyjä tavoitteita järkevällä asenteella. No, mehän lähestymme. Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa perhe, joka on valinnut asuinpaikkansa sen perusteella, mitkä koulutuspalvelut ovat lähellä. No, siltä menee läheltä tietysti peruskoulu, koska siellä ovat yhteiset opettajat lukion kanssa, joka on pieni ja joka päätetään leikkaussyistä valtion toimesta vähentämällä valtionosuuksia lakkauttaa. No, tämän jälkeen siinä on lähellä ammattikorkeakouluyksikkö. Sielläkin käy leikkuri, otetaan pois. Perheen opiskelija jättää sen ja siirtyy kauemmas opiskeluahjoon.

Nyt kysymykseni kuuluu: Miten lähestyä järkevällä asenteella tätä rakennelmaa? Haluammeko todella, että opiskelijamme siirtyvät kasvukeskuksiin, joutuvat siellä työttömiksi etsiessään uutta opiskelu- tai työpaikkaa, vai olisiko huokeampaa tarjota koulutuspalvelut lähellä niitä perheitä, siellä, minne ne ovat asettuneet asumaan?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tiilikainen ei osannut päättää, moittiako hallitusta liian vasemmistolaisesta vai liian vähän vasemmistolaisesta politiikasta. Ainakin veropolitiikan osalta luulen, että hallitusta voisi moittia Pekkarisen hallitukseksi. Nimittäin kun verrataan hallituksen veroratkaisuja edustaja Pekkarisen ennen vaaleja esittämiin näkökohtiin, niissä on harvinaista yhdenmukaisuutta. Edustaja Pekkarinen sanoi joulukuun 30. päivä 2009 Keskisuomalaisessa näin: "Lisäksi Pekkarinen nostaisi pääomaveron nykyisestä 28 prosentista 30 prosenttiin, pienentäisi listaamattomien yritysten verovapaiden osinkojen määrän lähemmäksi 60 000:ta euroa ja vapauttaisi teollisuuden sähköverosta." No, näinhän hallitus juuri on tekemässä. Se nostaa pääomaveroa 2 prosenttiyksikköä, ja se pudottaa listaamattomien yritysten osinkoverokohtelun tuohon 60 000 euroon, eli Pekkarisen ja kepun politiikkaa näköjään ainakin verojen osalta toteutetaan.

Sirpa  Paatero  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on vähän niin kuin se lasketaan täällä tänään. Tärkeintähän on, että ne vastuut, joita kunnille tulee palvelujen lisätuottamisesta, myöskin rahoitetaan valtion puolelta mahdollisimman pitkälle. Jos katsotaan kunnittain, niin on nähtävissä kuitenkin, että tämä yhteisöveron korotuksen jatko ja nämä muut toimet eivät itse asiassa vähennä oikeastaan minkään kuntien osalta valtionosuuksia vaan ne pysyvät varsin hyvin.

Köyhyyden vähentämisessä tuntuu keskustaa lähes harmittavan se, että nyt panostetaan 350 miljoonaa tähän köyhyyden vähentämiseen.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielenkiintoistahan tässä on nyt, kun kuuntelee oppositiopuolueitten puheenvuoroja, kumpi on enempi oppositiossa. Keskusta yrittää nyt selvästi olla enempi oppositiossa kuin perussuomalaiset, ja siitä voi tulla tietenkin mielenkiintoinen kilpailu, mutta siinä on se ongelma, että keskustapuolueen pitää kyllä nyt kantaa jonkunlaista vastuuta aiemmista päätöksistä, mitä siellä on takana. Oli mielenkiintoista kuulla, että nyt ei maatalous kannata. Tämän kahden viikon aikanakohan se kannattavuus loppui? Siellä ovat leipäjonot, jotka ovat kasvaneet teidän hallitusaikananne. Siellä ovat tuloerot, jotka ovat kasvaneet teidän hallitusaikananne. Niitähän tässä yritetään lähteä korjaamaan ja hakea jonkunnäköistä oikeudenmukaisuutta tähän yhteiskuntaan.

Perussuomalaiset taas: Ei siitä voi mitään muuta johtopäätöstä tehdä kuin että käpykaartiin teki mieli. Siellä te olette, siellä te yritätte huutaa ja kertoa, kuinka te kannatte poliittista vastuuta vaaleissa. Ei tämä maa sillä poliittisella vastuun kantamisella korjaannu. Tämä vaatii oikeita päätöksiä, oikeaa vastuuta, jotta muutoksia saadaan aikaan. (Pentti Oinonen: Olisit mennyt ministeriksi!)

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uuden hallitusohjelman painopisteitä on köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen, ja tämähän edellyttää oikeudenmukaisia tulonsiirtoja ja oikeudenmukaista verotusta ja tietysti työtä. Myös tässä uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Kuitenkaan kaikkien palkka ei riitä elämiseen eikä kaikilla ole työtä. Siksi tämän hallitusohjelman kaikkein tärkeimpiä kirjauksia on se, miten voitaisiin parantaa pienten työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta. Ja tässä on semmoinen asia, johon toivoisin tämän hallituksen ja koko eduskunnan yhdessä kiinnittävän huomiota. Meidän täytyy yhdessä löytää sellaisia keinoja, joilla helpotamme ihmisten mahdollisuutta ottaa työtä vastaan. Se on yksi tärkeimpiä asioita, joilla työllisyyttä pystytään parantamaan, ja jos pääministerillä on mahdollisuus, niin kuulisin mielelläni teidän kantanne siihen, minkälaisia keinoja voidaan esittää työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä hallitusohjelmassa tulee hyvällä tavalla esille ihmistä lähellä olevia uusia lakiuudistuksia, kuten vanhuspalvelulaki ja varhaiskasvatuslaki. Toisaalta pidän erinomaisena nuorisotakuun toteutumista tässä hallitusohjelmassa.

Eräs asia, joka kuitenkin on jäänyt painamaan sydäntäni tämän hallitusohjelmaprosessin teon aikana, on oppilashuoltolain tilanne ja asema. Täällä kyllä todetaan, että oppilashuoltoa kehitetään, mutta mitä hallitus ihan oikeasti sitten tekee opetus- ja kasvatuspalveluissa näiden tukipalvelujen lisäämiseksi, kun tämä on kuitenkin kahden hallinnonalan yhteistyötä ja varsin tärkeää ajatellen, että me saamme lapsemme ja nuoremme säilymään hyväkuntoisina aikuisuuteen?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tässä vaiheessa debattia myönnän puheenvuoron pääministeri Kataiselle, 3 minuuttia.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Talouden tasapainotuksen kohdalla tehdään se, mihin tarvetta on. Aloitamme ensimmäisessä kehysratkaisussa syyskuussa 2,5 miljardin euron tasapainotuksella. Jos kävisi niin, että se ei riitä, niin sitten tehdään lisää. Me emme pysty ennakoimaan tässä tilanteessa kovin pitkälle talouden tulevaisuutta. Se tulevaisuudenkuva on hyvin häilyvä tällä hetkellä. Me emme tiedä, onko edessä kriisi vai ovatko edessä kasvun vuodet Euroopassa ja maailmantaloudessa.

Mitä tulee sitten siihen, että koulutuksesta leikataan, huomionarvoista on se, että pääsääntöisesti menojen karsinta kohdistuu rakenteisiin eli koulutuksen rakenteisiin. On aivan itsestään selvää ja hyvin laajalti tunnustettua, että meillä hyvin monen palvelun kohdalla on ylikapasiteettia ainakin palveluntarjonnan yksiköiden kohdalla. Mistä se ylikapasiteetti tulee? Se tulee siitä, että ihmiset ovat muuttaneet vapaaehtoisesti paikkakunnalta toiselle, ja tavallaan sen yhden ihmisen kouluttamisen kustannukset kasvavat kohtuuttomasti, kun oppilasmäärä vähenee. Ja tästä syystä johtuen on järkevää karsia mieluummin rakenteista kuin opetuksen laadusta. Mieluummin rahaa palkanmaksuun, pieniin opetusryhmiin, ammattikorkeakoulujen t&k-panostuksiin kuin siihen, että yksiköitä on mahdollisimman paljon.

Joka vuosi, voisiko sanoa joka kuukausi, joku kunta viimeisten 4, 5, 6, 10 vuoden aikana on lakkauttanut jonkun yksikön siitä syystä johtuen, että joko ei ole kysyntää tai kysyntä on dramaattisesti vähentynyt tai sitten kunta on niin peeaa, että sillä ei ole varaa pitää sitä palvelurakennetta. Ja tämän hallituksen tavoitteena on nimenomaan vahvistaa sitä kuntarakennetta ja palvelurakennetta niin, että meillä olisi varaa ylläpitää laadukkaita palveluja, ei ihan jokaisessa yksikössä, missä tällä hetkellä, mutta joka tapauksessa niin, että se palvelu on saatavilla. Tämä on normaalia evoluutiota, ja se vaan pitää tehdä hallitusti. Se pitää tehdä niin, että palvelut ovat saatavilla, eikä tämmöisen asteittaisen näivettymisen kautta, että kunta ei kykene yksinkertaisesti enää tarjoamaan mitään, koska se palvelurakenne ja itse se koko kuntarakenne on niin heikko.

Aivan loppuun toteaisin, kun täällä on joissakin puheenvuoroissa mainittu, että valmisteverot iskevät kaikkein pienituloisimpiin ja työttömät ja opiskelijat kärsivät: Nyt kannattaa todella huomata se, että tässä ohjelmassa on merkittävät satsaukset perusturvaan mukaan lukien työttömyyspäiväraha. Kun laskette vielä siihen perusvähennyksen eli kuntaveron perusvähennyksen korotuksen 200 miljoonalla eurolla ja kun lasketaan vielä pienien ansiotulojen vähennys, 200 miljoonaa euroa, nämä satsaukset on nimenomaan kohdistettu työn ja sosiaaliturvan rajapinnassa olevien ihmisten auttamiseksi ja ihan köyhimpien ihmisten auttamiseksi. Jos hinnat nousevat, niin indeksisidonnaisuus pitää huolta myös etuuksien nousemisesta.

Mutta niin kuin totesin, hallitus tekee tasapainotustoimenpiteitä. Jokainen menoleikkaus kohdistuu johonkin, jokainen veronkorotus tulee jonkun maksettavaksi, mutta vaihtoehto on se, että mitään tasapainotusta ei tehdä, ja se on Suomen kannalta huonompi vaihtoehto.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Seuraavaksi ministeri Arhinmäki, 2 minuuttia.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edustaja Oinonen on aikaisemmin ollut huolestunut minun lenkkareideni käytöstä, nyt pipon käytöstä. (Eduskunnasta: On se vieläkin!) Pipo ja lenkkarit on hyvä perussuomalainen asuste, ja aion niitä jatkossa ministerinäkin käyttää.

Mutta mitä tulee, edustaja Oinonen, teidän näkemykseenne kulttuurista ja sen merkityksestä köyhille, kaikki tutkimukset osoittavat, että kulttuurilla on valtavan suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Köyhyyttä vastaan tämä hallitus taistelee sillä, että tehdään isoin taloudellinen panostus perusturvaan koko minun elinaikanani. Edellisen kerran työmarkkinatukea nostettiin kymmenen vuotta sitten noin 100 markalla kuukaudessa. Nyt korotetaan 100 eurolla kuukaudessa, lähes kuusinkertainen korotus, ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen tasokorotus työmarkkinatuessa. Tällä tavalla tullaan vastaan, samalla tavalla kuin toimeentulotuen korotuksella, asumistuen korotuksella, opintorahan sitomisella indeksiin. Eli jos tutkimukset osoittavat, että tämän hallituksen politiikka tasaa tuloeroja ja lisää verotuksen progressiota, niin siitä voi olla näiden köyhien, pienituloisten ihmisten puolesta ylpeä.

Mutta se, mikä on oleellista: ei pelkästään sillä leivällä elä, vaan tarvitaan myös sosiaalista hyvinvointia. Ja minä, edustaja Oinonen, haluan pitää huolta siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille, myös pienituloisille, niin eläkeläisille, työttömille kuin lapsille. (Pentti Oinonen: Entä leipä?) Tämä joukko on se... — Niille, jotka ovat leipäjonoissa. — Tämä joukko on se, joka ei pelkästään taloudellisesti vaan myös terveydellisesti ja sosiaalisesti syrjäytetään, ja sen vuoksi kulttuurilla on iso merkitys.

Mitä tulee edustaja Soinin esiin nostamaan asiaan eurotuista, niin nyt, kun on hankalat ajat, eikö ole parempi, että me olemme painamassa niitä vaatimuksia, joita meillä ennen vaaleja oli ja jotka hallitusohjelmastakin löytyvät, vaatimuksia siitä, että hyväksytään velkajärjestelyt, vaatimuksia siitä, että ensisijainen asema on julkisilla, maiden antamilla lainoilla yksityisiin lainoihin verrattuna, eli nimenomaan sitä, mitä me olemme koko ajan vaatineet: sijoittajan vastuuta. Meidän politiikassamme on ollut koko ajan ero. Me olemme sanoneet, että sijoittajat ja pankit vastuuseen mutta tavallisia ihmisiä voi auttaa; te olette olleet sitä mieltä, että ketään ei pidä auttaa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ihan mielenkiintoista, että täällä on perussuomalaisilta peräänkuulutettu nyt kokonaisvaltaista vaihtoehtoa tällaiselle paperinivaskalle, joka on viikon vanha ja jota valmistelemassa olleista puolueista osa on sata vuotta vanhoja. Tämä on pitkä tie, miten tähän on tultu, eli Suomi on taloudellisessa kriisissä. On todella vastuutonta peräänkuuluttaa viikossa tähän vastausta. Tämähän on niin epäselvä paperi, tämä on todellinen sekametelisoppa. Tätä pitää tutkia vielä kauan, ja myös ne konkreettiset toimenpiteet, joita tulee, vasta kertovat, mitkä ovat perussuomalaisten vastaukset tähän.

Mutta se on selvää, että kun täällä on jo mainostettu esimerkiksi vanhuspalvelulakia, niin siellähän on kevythoiva käytännössä, mitä siellä nyt luvataan, ja on mielenkiintoista, miten tämä toteutetaan, kun kunnilta vähennetään 631 miljoonaa euroa samaan aikaan. Se on mielenkiintoista nähdä.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on yritetty ymmärtää väärin keskustan ryhmäpuheenvuoro liittyen maatalouselinkeinon kannattavuuteen. Se on tosiasia, että viime vaalikaudella niin kansalliset kuin EU-tuetkin maksettiin täysimääräisinä, mutta peruskysymys on se, että elinkeinon ulkopuolella syntyvät kustannukset ovat merkittävästi nousseet eikä niitä ole ketjussa kyetty välittämään eteenpäin. Viime vaalikaudella emme saaneet aikaiseksi sitä tuottaja- ja toimialaorganisaatiolainsäädäntöä, joka välttämättä olisi tarvittu, jotta siinä ketjussa syntyvä arvonlisä voitaisiin jakaa ketjun toimijoiden kesken oikeudenmukaisemmin. Nyt kun katselee tätä hallitusohjelmaa tätä kehitystaustaa vasten, niin täytyy vaan todeta, että aika hurskaaksi toivomukseksi jää lähi- ja luomuruoka, jos elinkeinon kannattavuutta ei kyetä parantamaan. Ja ne 110 miljoonan euron leikkaukset, joista 40 miljoonaa euroa kohdentuu suoraan maatalouden tukiin, eivät varmasti tule parantamaan elinkeinon kannattavuutta. Siihen kannattaa hallituksen vakavasti paneutua, jos aikoo kotimaisen ruuantuotannon ylläpitää. Näillä eväillä se ei kyllä onnistu.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitusohjelma on vaarallinen kansan käsissä. (Välihuutoja) Ohjelmaa lukemalla saa väärän käsityksen maamme tulevaisuudesta ja peruspalvelujen turvaamisesta. Hallituksen lupaukset, teot ja rahoitukset ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään. Lupaukset eivät hallituksen lääkkeillä toteudu, päinvastoin.

Hallitus lupaa muun muassa vahvistaa peruspalveluita, turvata ihmisarvoisen vanhuuden ja panostaa terveyspalveluihin. (Susanna Huovinen: Näin tehdään! — Kari Uotila: Mitä pahaa siinä on?) Ei tämä pidä tosiasioihin nähden paikkaansa. Miten peruspalveluita voidaan parantaa, kun esimerkiksi kunnilta leikataan 631 miljoonaa euroa? (Eduskunnasta: Ne saavat muuta rahaa tilalle!) Jo nyt osa kunnista ei pysty tarjoamaan edes riittäviä lakisääteisiä palveluja, kuten sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluja. Näillä hallituksen toimenpiteillä ja rahoituksella julkiset terveyspalvelut heikkenevät. Raha ratkaisee entistä enemmän siinä, saako hoitoa vai ei.

Arvoisa hallitus — arvoisa, no niin, lainausmerkeissä — miksi myös sairaat joutuvat kyykkyyn? Köyhät ovat jo kyykyssä, ja nyt joutuvat myöskin sairaat kyykkyyn. (Timo Heinonen: Olisivat perussuomalaiset kantaneet vastuuta!)

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannustan perussuomalaisia tutustumaan tähän hallitusohjelmaan oikein kunnolla, ihan näihin viimeisiin sivuihin, joissa kerrotaan, miten paljon rahaa esimerkiksi vanhuspalvelulakiin ollaan varaamassa.

Keskustalle haluan sanoa, että olette kyllä todella sukkelasti hypänneet vastuusta oppositioon, sillä edustaja Kiviniemi arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa. En mitenkään voi uskoa, että olette unohtanut, miten epävakaa maailman ja Euroopan talous ympärillämme on. Kyllä nyt tarvitaan aitoa vastuunkantoa ja rehellisyyttä.

Pidänkin erittäin hyvänä, että hallitusohjelmassa ovat nämä kokoomuksen vaatimat perälautakirjaukset, joilla turvataan se, että jos velkaantuminen ei käänny laskuun tai luottoluokituksemme vaarantuu, niin otetaan käyttöön uusia sopeuttamistoimia, sillä vain vahva talous on hyvinvointimme perusta.

Mutta erityisen hyvänä kirjauksena sen lisäksi, että meillä voimakkaasti panostetaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja terveyserojen vähentämiseen, meillä on vihdoin ja viimein tämä vanhuspalvelulaki, jonka ministeri Risikko laittoi jo viime kaudella alulle.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiontalous ja kuntien talous riippuu hyvin paljon siitä, miten elinkeinoelämä toimii. Minä peräänkuuluttaisin nyt myös oppositiota mukaan siihen, miten me maakunnissa ja kunnissa yhteistoiminnalla pystymme siihen, että elinkeinoelämä lähtisi Suomessa kasvu-uralle. Se vaatii yhteistyötä. Meillä onneksi on muutakin kuin tämä valtion 50 miljardin budjetti. Meillä on rahaa elinkeinoelämän käytössä moniin tarkoituksiin paljon enemmän, ja yksistään jo veroluonteisesti kerätyt työeläkerahastot ovat suuruudeltaan melkein kolme kertaa valtion budjetti. Miten ne tuottavasti ja turvaavasti käytetään infraan tai muuhun sellaiseen, jossa ne ovat sinänsä turvassa?

Näitä asioita meidän pitää maakunnissa pohtia, jotta me pääsemme käytännössä eteenpäin, saamme kunnille verotuloja, saamme ihmisille työpaikkoja Suomessa. Tämä on se yhteinen asia. Kyllä me voimme näitä pieniä yksityiskohtia tässä puida, mutta kuten aikoinaan Lenin sanoi, että piru elää yksityiskohdissa, niin tämä keskustelu on aika paljon juuri tätä. (Timo Soini: Lenin ei enää elä!)

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista" tuli mieleen, kun kuunteli ryhmäpuheenvuoron käyttäjän, edustaja Tiilikaisen puheenvuoroa. Eihän se nyt niin ole, että tämän hallitusohjelman seurausta olisi se, niin kuin tässä ex-ministeri Anttila jo totesikin, että maataloudessa on voitu hyvin menneellä kaudella ja tällä hetkellä. Kyllä se taitaa olla niin, että niitä kyläkoulujakin on lopetettu aika paljon tämän kahdeksan vuoden aikana, kun keskusta on ollut pääministerin kahvassa kiinni. (Katri Komi: Keskittyminen kiihtyy!) Monta sellaista seikkaa on. Tiilikainen totesi, että puuttuu kasvun eväät, mutta mitään konkreettista hän ei kertonut, mitä ne eväät olisivat. Oli vain joitain epämääräisiä heittoja, että olisi pitänyt jakaa enemmän rahaa, nähtävästi yritystukiin, verotukina jne.

Kaksi yksityiskohtaa, mitkä ovat hyviä: harmaan talouden torjunta, se on eduskunnan tahto, ja toinen on valtion tuottavuusohjelman uudelleenlaittaminen. Se on myöskin ollut eduskunnan tahto, ja se toteutuu tässä hallitusohjelmassa. Elikkä tästä tällaisesta pakottavasta, hinnalla millä hyvänsä -valtion henkilöstön vähentämisestä siirrytään aitoon tuottavuuden ja tuloksellisuuden tavoitteluun.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa pahoiteltiin sitä, että tehdään liikaa säästöjä ja väärissä paikoissa, korotetaan veroja liikaa tai ei käytetä rahaa tähän ja tuohon tarpeelliseen tarkoitukseen. Onkin ihan totta, että tämä hallitus on talouden vakauttamisen hallitus. Talouden vakauttaminen ei ole tehtävä, jota olisimme pyytäneet, jota olisimme halunneet, mutta se on tehtävä, jonka olemme valmiita kantamaan. Tilanteessa, jossa valtio velkaantuu jopa 8 miljardia euroa vuodessa, on taloudessa löydettävä uusia ratkaisuja.

Pääosin itse katson, että nyt hallitusohjelmaan kirjatut veronkorotukset ja säästöt ovat asiallisia ja perusteltuja. Toki yksityiskohdista voidaan olla eri mieltä. Varoitan ja muistutan vain, että meillä on edessä säästöjä myös tulevaisuudessa. Osa säästöistä jää budjettiriiheen, ja jos — ja ehkä voi sanoa: kun — talous kehittyy ehkä ennakoitua heikommin, silloin joudutaan uusien säästöjen eteen. Silloin pitää miettiä, mistä voidaan hakea säästöjä aiheuttamatta kohtuutonta haittaa ihmisille ja kohtuutonta haittaa ympäristölle. Se pohdinta kannattaa kyllä aloittaa tässä salissa jo nyt.

Astrid  Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Huolestuin perussuomalaisista äskettäin, koska viikossa edes edustaja Saarakkala, joka on lukutaitoisimmasta päästä, ei ollut pystynyt lukemaan näitä 80:tä sivua. (Timo Soini: Käsittämätöntä puhetta!) Se merkitsee kyllä aika suurta haastetta tulevalle eduskuntakaudelle, jos ei tätä määrää ole pystytty tässä ajassa lukemaan.

Mutta hyvät ystävät, tämä tilaisuus on sekä hallituksen että opposition eräänlainen tulikoe, ja siinä mielessä petyin, että tehdään mustaa valkoiseksi ja valkoista mustaksi. Hyvä ystävä Kimmo, tiedämme, että esimerkiksi yrittämisen osalta nykyinen listaamattomien pienyritysten verotus on ollut yksi tärkeä tekijä saada lisää työtä ja tehtäviä, ja sen me säilytimme ja olemme valmiita tukemaan Pekkarisen linjoittamaa tietä, tapoja kannustaa tutkimusta ja tuotekehitystä.

Mutta kysymykseni haluaisin asettaa ministeri Urpilaiselle: Jakaako hän pääministeri Kataisen huolta kansainvälisestä taloustilanteesta? Ja oletteko valmis noudattamaan Juhana Vartiaisen neuvoja, mitä tulee esimerkiksi tuottavuuden lisäämiseen, ja niitä neuvoja, joita on annettu, että yritysverotus todella säilyy kilpailukykyisenä maassamme? Lisäbudjettihan sisältää huolestuttavia tietoja yhteisöveron tuotosta.

Timo  Soini /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Thorsin puheenvuoro oli aika karmaiseva. Tuota asennetta oli kartanoiden Suomessa, että epäiltiin rahvaan lukutaidon perään. Se jääköön nyt omaan arvoonsa.

Mutta mitä tulee siihen, etteikö ollut halua hallitukseen, me kävimme pääministeri Kataisen kanssa neuvotteluja monta viikkoa. Me haimme ratkaisua. Me emme päässeet ratkaisuun. Me yritimme. Miksi me emme päässeet? Siksi, että meillä oli erilainen käsitys tästä Eurooppa-politiikan linjasta. (Ilkka Kanerva: Kävittekö muiden kanssa neuvotteluja?) — Kyllä käytiin muidenkin kanssa. (Kanerva: Sepä se!) — Aivan oikein. — Mutta kun ei yhteistyötä synny, niin se johtuu yleensä siitä, että on ratkaiseva poliittinen erimielisyys. Ja se on meillä siinä, että me emme hyväksy tätä hallituksen Eurooppa-politiikkaa, emme hyväksyneet myöskään edellisen hallituksen Eurooppa-politiikkaa. Olisimmehan me voineet niinkin tehdä, hyvät ystävät, että olisi pistetty kansi kiinni, hallitus olisi muuttanut linjaa ja te kokoomuksessa olisitte saaneet äänestää erivapaudella puolesta.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, te olitte eilen Tukholmassa ja kerroitte, että kollegan kanssa vähän fiilisteltiin. Säätytalolla ei kyllä fiilistelty, mutta hetki sitten, kun olitte tuossa kertomassa siitä, miten fantastinen on tämä kuntarakenneuudistus, niin siinä kyllä taas oli hieman fiilistelyn makua. Minä olen huolissani erityisesti siitä, että tuntuu siltä, että tästä kuntarakenneuudistuksesta on tulossa teille ja ehkä koko hallituksellekin sellainen pakonomainen mantra, että se kun tehdään, niin sitten kaikki on Suomessa hyvin. Minä kyllä lähtisin siitä, että ensin mennään palvelut edellä ja kuntarakenne on se toissijainen juttu.

Mutta sitten kaikista tärkein, isoin ongelma on minusta se, mikä täällä jo moneen kertaan on sanottu, että nämä tavoitteet, mitä tässä on sanottu työurien pidentämisestä, ikääntymisestä, talouden tasapainottamisesta ym., ovat oikein, mutta nämä keinot, joita täällä esitetään, ovat onnettomasti riittämättömät. Niitä toimenpiteitä, keinoja, vaikkapa työurien pidentämiseen, että aina on työn ottaminen kannattavaa, ei täällä ole riittävällä tavalla esitetty. Siinä on kyllä jalostettavaa ja paljon.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poikkeuksellisen vaikeina aikoina tarvitaan yhteistyötä, ja olen iloinen, että olemme saaneet Suomeen laajapohjaisen, yhteistyökykyisen hallituksen. Viime viikkoina on varmasti lähes jokaiselle suomalaiselle tullut selväksi, että ei imukupilla eikä pihdeilläkään olisi synnytetty sellaista hallitusta, johon perussuomalaiset olisivat tulleet kantamaan vastuuta.

Minulla on sellainen tunne, että tässä on alkanut olla tälle salille ja ehkä suomalaisillekin tulla selväksi myöskin se, että näyttää siltä, että ei niillä imukupeilla eikä pihdeillä saada irti perussuomalaisilta myöskään vastuullista talouslinjaa. Te olette kita punaisena, niin kuin ryhmän puheenjohtaja taisi sanoa, huutaneet siitä hulvattomasta menosta, joka Etelä-Euroopassa on, mutta samaan aikaan te jatkatte sitä menoa täällä. Kun kuuntelin teidän ryhmäpuheenvuoroanne, siinä lisättiin lähestulkoon kaikkeen lisää rahaa, ja näyttää siltä, että perussuomalaisten tie on se Portugalin ja Kreikan tie. Suomi tässä ensin kaatuisi, jos teidän talouspolitiikkaanne kuuntelisi. Toivoisinkin, että perussuomalaiset kantaisivat vastuuta myöskin oppositiossa. — Varmasti puheenjohtaja Soini tähän vastaa, jos en osunut oikeaan, mutta luulen, että kalikka kalahti sinne ja koira älähtää. (Naurua)

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on mielenkiintoista keskustelua käyty näitten roolien vaihtumisen jälkeen. Ensinnäkin voin suositella oppositiopuolueille: SDP:llä on loistavia linjoja ollut vaihtoehtoesityksistä viime kaudelta. Kaikki kestävät päivänvalon vielä tänäkin päivänä. Suosittelen vilpittömästi perehtymistä.

Ihmettelen aidosti edustaja Kiviniemen kommentteja täällä, että talouspolitiikka tässä hallitusohjelmassa olisi rakennettu hetteikölle. Hän itse sanoi vaalitenteissä, että taloudessa ei tarvita säästöjä lainkaan, korkeintaan ministereiden lukumäärää voidaan vähentää. Tämä oli se keskustan talouspoliittinen linja. Ja kun hän epäili, millä linjalla tässä kohtaa mennään, kun taloustilannetta tarkistellaan vähän väliä — sanotaan, että mennään terveellä ja reilulla pohjalla — teidän aikananne hallitus tarkisti talouspolitiikkansa kerran neljässä vuodessa, silloin, kun se aloitti toimensa, vaikka talous muuttui radikaalisti. Tässä sentään luetaan riveiltä ne tekstit, mitä kuuluukin. Tässä tehdään toimia tässä hetkessä eikä suljeta silmiä, niin kuin edellinen hallitus teki.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ikävää, että edustaja Paasio ei puhu täällä totta. Siis minä en todellakaan vaalikeskusteluissa sanonut, että leikkauksia ei tarvittaisi. Arvioimme leikkausten määrän 0—2 miljoonaan euroon (Pia Viitanen: Pieni haarukka!) ja keskustan linja oli se, että lapsiperheiltä ei leikata ja perusturvasta ei leikata. (Pia Viitanen: Mistä nyt ei leikatakaan!) Mitään muuta me emme sulkeneet leikkausten ulkopuolelle.

Mitä tulee tähän talouslinjaan, niin se on täällä erityisesti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa — kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa — kyseenalaistettu. Sielläkin toivotaan, että hallitus pääsisi tavoitteeseensa. Tämä kertoo juuri siitä, että hetteiselle pohjalle se on todellakin rakennettu.

Mitä tulee tähän perusturvan parantamiseen, me olemme iloisia siitä, että tämä hallitus jatkaa edellisten keskustajohtoisten hallitusten perusturvan nostamislinjaa. (Välihuutoja) Viime vaalikaudella, ministeri Arhinmäki, perusturvaa korotettiin lähestulkoon 700 miljoonalla eurolla (Välihuutoja) — sinipunan jäljiltä jouduttiin paikkaamaan pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja — ja samoin pienimmät eläkkeet nousivat jopa tuolla 170 eurolla, niin että nyt on kyllä ministeri Arhinmäki ihan muutaman kuukauden ikäinen tai sitten muisti pätkii.

Timo  Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan tätä taloustilannetta, niin kyllä hymy hyytyy, ja siinä mielessä pääministeri Katainen on oikeassa. EU:n johdolla, euroryhmän johdolla, Eurooppa syöksyy entistä pahempiin vaikeuksiin. Se tiedetään. Kreikka joutuu velkasaneeraukseen, ja mitä ilmeisimmin koko Etelä-Eurooppa joutuu tämän viruksen kouriin. Mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että keskitetty talouspolitiikka Euroopan unionissa ei toimi. Siellä ovat huijarimaat mukana, jotka ovat vääristelleet tilastonsa, tehneet jatkuvasti vaikka minkä kokoista vilppiä. Vastahan pari viikkoa sitten Kreikassa lakattiin kuolleille maksamasta eläkettä.

Mutta mitä tämä hallitus lupaa Suomen eläville eläkeläisille? Tästä nyt on kysymys, kun katsotaan talouspolitiikan suuri linja. Eikä se minua yhtään naurata, että perussuomalaiset on ollut oikeassa. Se on vakava paikka, kun tehdään kansoista riippumatonta eliitin politiikkaa, joka ei toimi.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä, edustaja Tiilikainen, että tuottaa hieman vaikeuksia, kun yhtäkkiä joutuu uudelleen syntymään suurimmasta hallituspuolueesta pienimmäksi oppositiopuolueeksi. Mutta kyllä teidän puheenne siitä, että perusturvaa ei paranneta, samoin kuin ex-pääministeri, edustaja Kiviniemen ja myöskin perussuomalaisten — 320 miljoonaa: 230 miljoonaa työttömyysturvan parantamiseen, 50 miljoonaa asumistukeen, 40 miljoonaa toimeentulotukeen. Se on 320 miljoonaa.

Suomessa näitä kaikkein köyhimpiä on yhteensä noin poikkileikkauksena laskettuna 320 000—330 000. Jakakaa 320 miljoonaa 320 000:lla. Se on 1 000 euroa vuodessa. Eikö 1 000 euroa vuodessa ole mitään kaikkein heikoimmille? (Ben Zyskowicz: Plus verovähennykset!) Eikö sillä nyt saa yhtään lyhennettyä sitä leipäjonoa? Ainakin sillä saa niitä ihmisiä pois sieltä toimeentulotuelta, joka on se viimesijaisin etuus, jota varten joudut kerran kuukaudessa tekemään tiliä kaikista menoistasi, kaikista tuloistasi. Toimeentulotuen väheneminen leikkaa myöskin kuntien menoja. Kunnat säästävät tällä ratkaisulla sitä kautta 60 miljoonaa vuodessa.

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Maatalouden kannattavuus on todella heikko, niin kuin edellinenkin hallitus on todennut, ja sitä ei ole helppo kääntää. Nyt tämä hallitus väittää, että maatalouden kannattavuutta lisätään markkinaehtoisesti, ja se ei ole vaan tyhjiä sanoja. Sieltä löytyy toimenpiteitäkin.

Hallitus tekee esimerkiksi selvityksen elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä, todellinen ongelma tänään; hallitus toteuttaa luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelman eli jatkaa edellisen hallituksen ohjelmaa; kasvatetaan luomu- ja lähiruuan osuutta julkisissa hankinnoissa parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruuan tuottajien osallistumista hankintojen kilpailutuksiin muun muassa laadullisten kriteeristöjen esilletulolla; ja ehkä tärkein, hallitus uudistaa hankintalakia niin, että kuntien suorat hankintamahdollisuudet lisääntyvät tuntuvasti. Nostetaan kynnysarvo lähelle EU:n direktiivitasoa eli 5—6-kertaiseksi. (Martti Korhonen: Parannetaan maatalouden mahdollisuuksia!)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Seuraavaksi puheenvuoro ministeri Urpilaiselle, 3 minuuttia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinille haluaisin todeta, kun täällä maalasitte aika synkkää kuvaa tulevaisuudesta, että valitettavasti lukiessani perussuomalaisten ja myös keskustan ryhmäpuheenvuoroa kriisitietoisuus noista puheenvuoroista oli kaukana. Kriisitietoisuutta ei ollut havaittavissa kummankaan oppositiopuolueen ryhmäpuheenvuoroissa. Siellä lueteltiin iso lista asioita, joita hallitus ei saa tehdä, mutta siellä ei kerrottu asioita, joita tässä ajassa pitäisi tehdä.

On totta, että Mari Kiviniemen hallitus jätti tälle hallitukselle ikävän perinnön, ja se on 8 miljardin euron alijäämä valtiontaloudessa, mutta me emme ole sitä perintöä valinneet. Me olemme sen saaneet, ottaneet sen avoimin mielin vastaan ja lähteneet tuota perintöä hoitamaan niin, että tämän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että velkaantuminen käännetään laskuun tämän vaalikauden aikana ja myös, mikä tärkeintä, työttömyysaste pyritään painamaan 5 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työnteolla. Tuo on tärkeä periaate, sitä me haluamme vaalia. Se olkoon meillä tavoitteena, kun hallitus yrittää saada kasvua aikaan ja yrittää omalta osaltaan olla tukemassa, että saamme Suomeen uusia työpaikkoja ja sitä kautta myöskin vähennetään työttömyyttä.

Täällä edustaja Kiviniemi kyseli hallituksen talouspoliittisen linjan perään. Minusta on reilua, avointa ja läpinäkyvää kertoa, että tämä hallitus tekee politiikkaa ajassa. Tämä hallitus vuosittain tarkistaa, miten omiin talouspoliittisiin tavoitteisiin on päästy, mikä on kansainvälinen taloustilanne, niin kuin täällä muun muassa edustaja Thors kyseli. Me elämme tällä hetkellä poikkeuksellisen epävarmassa maailmassa. Olisi itsepetosta betonoida hallitusohjelma neljäksi vuodeksi ja sanoa, että tällä mennään eteenpäin, ei ole aihetta tehdä kurssin muutosta, vaikka ajettaisiin karille.

Päinvastoin, tämä hallitus lähtee siitä, että talouspolitiikkaa niin kuin muutakin politiikkaa tarkistetaan vuosittain ja erityisesti puolivälitarkastuksen yhteydessä olemme valmiita tekemään lisää sopeuttamistoimenpiteitä, mikäli siihen on tarvetta. Mutta mikä olennaisinta, me teemme nuo sopeuttamistoimet oikeudenmukaisella tavalla. Ne kansalaiset, jotka ovat vahvoja, jotka ovat varakkaita, joilla on kykyä kantaa enemmän vastuuta, ottavat myöskin suuremman vastuun tästä taakanjaosta, ja se on oikeudenmukaista.

Arvoisa puhemies! Olen erityisen tyytyväinen siihen, että kun muualla maailmassa sopeutetaan taloutta, tehdään leikkauksia, kiristetään veroja ja leikataan samalla myöskin sosiaaliturvaa, niin täällä hallitus sopeuttaa taloutta, mutta samaan aikaan parantaa 800 miljoonalla eurolla kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Minusta se on vastuullista ja oikeudenmukaista toimintaa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri ilmaisi, että hallitus tulee panostamaan aiempaa voimakkaammin nouseviin talouksiin. Onko hallituksella todellakin suunnitteilla strategia yhteistyön lisäämiseksi esimerkiksi Brasilian, Intian ja Kiinan kanssa?

Hallitus tuntuu jatkavan myös edellisen hallituksen linjalla, että pyritään kaikkiin EU:n ytimiin. EU:n pohjoinen ulottuvuus näyttää jäävän vain Itämeren liikenteeksi. Arktisen alueen hyödyntäminen nähdään ensisijaisesti vain panostamiseksi ympäristösektorille. Eikö olisi aika kiinnittää huomiota enenevässä määrin yhteistyöhön Venäjän kanssa? Yhteistyöstä Venäjän kanssa tuntuu hallitusohjelmassa olevan vain heittoja siellä täällä.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on kokonaisuus, se ei voi olla yhtä tai kahta asiaa. Pääministeri Katainen, te lupasitte kaksi asiaa: tasapainottaa valtiontalouden ja turvata suomalaisen työn ja yrittäjyyden kaikissa oloissa. Tämä ei pelkällä poliittisella päätöksellä toteudu, tarvitaan laajaa kansalaisten sitoutumista. Sen tähden on vaarallista kohdentaa säästöpäätöksiä niihin ihmisiin, jotka asuvat etäällä ja kaukana tai joidenka toimeentulo on heikompi.

Tähän asti suomalaisten luottamus talouteen on ollut suhteellisen korkea. Tulevina kuukausina tullaan näkemään, millä tavalla suomalaiset kuluttajat luottavat tähän hallitusohjelmaan, ja se kotimarkkinoilla ratkaisee, mikä tulee olemaan tämän hallitusohjelman hinta ja millä tavalla suomalaiset kuluttajat ja kansalaiset tätä hallitusohjelmaa joko moittivat tai kehuvat. Sen tähden kehotan varovaisuuteen, en ylimielisyyteen. Pitää muistaa, että sitouttamisen takana aina pitää olla oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiviniemi kertoi keskustan olevan sitä mieltä, että pitäisi tehdä noin 2 miljardin leikkaukset. Kun kuunteli edustaja Tiilikaisen sinänsä taitavan puheenvuoron ja kun miettii näitä kahta asiaa, niin siihen leikkauslistaan ei enää paljon elementtejä jäänyt, koska Tiilikainen kielsi lähes kaiken, mitä nyt ollaan tekemässä. Siinä ei montaa elementtiä varmasti jäänyt jäljelle.

Nyt on vaan niin, että valtio velkaantuu 8 miljardia tänä vuonna. Tämä hallitus on tilanteessa, jossa se joutuu nostamaan veroja, joutuu tekemään niitä leikkauksia noin 2 miljardilla. Se ei ole kivaa puuhaa. Mielestäni tässä tilanteessa on aivan erinomainen saavutus se, että maahan on saatu aikaan hallitus ja vielä kuuden kovin erilaisen puolueen hallitus. Se on arvo, ja se on sellainen pohja, jolle on hyvä rakentaa politiikkaa vaikeana aikana. Jos tämä hallitus ja tämä maa kohtaavat vielä vaikeampia aikoja, niin uskon, että tällä koalitiolla niistä voidaan todella laajasti kansan tuki säilyttäen päästä yli.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että olipa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro ponneton. Siinä ei pääoppositiopuolueen asemasta huolimatta juuri kritiikin siemeniä löytynyt hallitusohjelmaa kohtaan. Itse monen muun suomalaisen tavoin ja tässä salissa olleen tavoin olisin toivonut, että perussuomalaiset olisivat tulleet hallitukseen laittamaan kotimaan asioita kuntoon. Mutta ei, sen sijaan Portugalia keppihevosena käyttäen he ravasivat oppositioon. Eli se siitä asioiden hoitamisesta.

Edustaja Tiilikaiselle on kyllä sanottava, että itse tulen kaukaisimmasta maakunnasta, Lapista, ja olen syntyisin lähestulkoon pienimmästä kylästä siellä. Täytyy sanoa, että — teidän hallituskauttanne seuranneena — aluepolitiikka ajettiin alas eikä sitä harjoitettu lainkaan. Sen sijaan minulla on uutinen eiliseltä, Yleisradion sivuilta: "Lapin kunnat saamassa miljoonia", pelkästään sen myötä, että hallitus poistaa kiinteistöverot valtionosuuden tasauksesta. Sen lisäksi meille tulee erillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma. Täytyy sanoa, että maakunnat eivät kuihdu vaan päinvastoin kukoistavat tämän ohjelman myötä.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmasta puuttuu hyvin, hyvin monta tärkeätä asiaa. Otan tässä ajan puutteessa esille vain yhden.

Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, 25 prosenttia väestöstä vauvasta vaariin. Työeläkkeellä eläkeläisistä on tasan 1 miljoona henkilöä. Tässä ohjelmassa ei puhuta sanaakaan "kirosanasta" monelle eläkeläiselle, taitetusta indeksistä. Johtuuko se siitä, että vuosina 1994—1999 oli tasavallassa hallitus, jossa oli Paavo Lipponen demaripuheenjohtajana ja Sauli Niinistö valtiovarainministerinä, ja tällöin vuonna 1996 taitettu indeksi poistettiin? (Susanna Huovinen: Kyllä puhutaan!) Nyt vaikuttaa siltä, että tässä hallituksessa on sama kuuden koplan ryhmä, ja johtuuko siitä, että tämän vuoksi ette halua ottaa kantaa taitettuun indeksiin? Se on monelle suomalaiselle, minulle ja monelle muulle, erittäin tärkeä asia. (Erkki Virtanen: Se on siellä, edustaja Tuupainen! — Pia Viitanen: Se on siellä!)

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on hyvää se, että tuloeroja kavennetaan, perusturvaa korotetaan ja luonnonsuojelua lisätään, mutta talouden tilanne asettaa toki meille haasteita, ja 2,5 miljardin sopeutus ei ole suuren suuri, jos vertaa siihen, että velkaannumme 7 miljardia per vuosi. Hyviä vastauksia tähän ovat työllisyyteen panostaminen, 5 prosentin työttömyystavoite ja nuorten yhteiskuntatakuu. Harmaan talouden torjuntapaketti on myöskin hyvä lisä yritysten kannattavuuden parantamiseksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on niin ikään tärkeä ratkaisu, joka tukee julkisen talouden parantamista, mutta sopeutusta voidaan kyllä tarvitakin monestakin syystä. Väestö ikääntyy, maailmantilanteet heittelevät ja valtionvelkaa on saatava supistettua. Kun mietitään keinoja, niin energia- ja ympäristöverojen indeksitarkastukset voivat tulla hyvin kyseeseen, ja tärkeää on myös se, että leikkauksissa ei pitäisi mennä liiallisuuksiin ja toistaa 1990-luvun laman virheitä, jolloin lapsiperheiden peruspalveluista leikattiin ja rokotettiin, ja sille tielle ei nyt pitäisi lähteä, vaan on syytä harkita myös progressiivisten verojen korotuksia, jos tarve tulee.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Odotetaan tietysti, että heiluttelisimme lippua ja huutaisimme: fantastista! Mutta kyllä minun on surukseni kysyttävä, miksi maaseudun ihmisiä halutaan rangaista tällä tavalla. Miksi te haluatte lopettaa lähikoulut maaseudun lapsilta? Miksi te haluatte pakottaa nuoret muuttamaan pois kotoa peruskoulun jälkeen? Miksi te haluatte keskittää terveyspalvelut monien kymmenien tai jopa satojen kilometrien päähän ja samaan aikaan nostaa bensaveroa, kiinteistöveroa, kunnallisveroa, muita tasaveroja? Eikö kukaan teistä ministereistä tiedä, miltä tuntuu, kun verot nousevat ja palvelut karkaavat? (Susanna Huovinen: Energiaverot!) Me keskustalaiset tiedämme, ja on surullista, että ainoastaan silloin, jos keskusta on hallituksessa, on hallituksessa puolue, joka kantaa huolta koko Suomesta.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ei sen enempää suomalaisittain kuin eurooppalaisittainkaan tämä hallitus ole mikään poikkeus. Tämäntapaisissa oloissa ja haasteissa, asetelmissa on ollut tämänkaltaisia laveapohjaisia hallituksia meillä aikaisemmin ja myös Euroopassa näin tehdään. Hallituspuolueet ovat ikään kuin Rubikin kuutiota ratkaisemassa kuuden puolueen voimin. Kipparihan joutui kyllä tekemään hallituksen muodostaessaan tavallaan tuplahattutempun ensin tämän libreton eli hallitusohjelman aikaansaamiseksi ja toisaalta tämän kokoonpanon muovaamiseksi.

Yhdyn siihen, ettei tässä ole kovin selvää ideologista sisältöä tässä ohjelmassa. Mutta, herra puhemies, kysymys onkin siitä, että jos meillä pyritään politiikassa, niin kuin uskon eurooppalaisittain, selkeisiin poliittisiin vaihtoehtolin-jauksiin, pitäisi ryhmittyä jo ennen vaaleja selviin poliittisiin blokkeihin, kuten Ruotsissa on tehty, mutta jo ennen vaaleja, mikä olisi huomattava edistysaskel suomalaisissa politiikan toimintalinjauksissa. Se myöskin vähentäisi pienten puoluekohtaisten intressien esillenousua vaalien jälkeisessä tilanteessa tavalla, joka monta kertaa vaikeuttaa määrätietoisen ja toimintakykyisen hallitusohjelman aikaansaamista ja sen kokoonpanonkin tekemistä. Sen vuoksi voi olla, että jos suomalainen politiikka kehittyy tästä myönteiseen suuntaan, (Puhemies koputtaa) niin seuraavissa tai sitä seuraavissa valtiollisissa vaaleissa meillä päästään huomattavasti pidemmälle tämänkaltaisen blokkipolitiikan muotoutumi-sessa.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että edustaja Kalmarin muisti on kovin lyhyt. Kyllä se oli keskustavetoinen hallitus, joka nosti energiaveroja, arvonlisäveroa ja korotti juuri näitä tällä hetkellä ihmisten taloudessa kovasti tuntuvia erilaisia maksuja. Myöskin tuntuu siltä, että perussuomalaisten edustaja Tuupainen ei ole lukenut hallitusohjelmaa. Kyllä se taitettu indeksi siellä mainitaan. Kehottaisin katsomaan sivuja vähän eteenpäin. (Timo Soini: Koska se korjataan?)

Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että tämä eduskunta aloittaa taloudellisesti erittäin haasteellisessa tilanteessa. Kiviniemen vetämän hallituksen peruina on 8 miljardia euroa alijäämää ja valtio velkaantuu vauhdilla, ja tosiasia on se, että ainoaa vastuullista politiikkaa Suomea ja suomalaisia ajatellen on pysäyttää tämä kehitys. Tärkeää tässä kuitenkin on se, että hallitus tarttuu tähän työtä ja oikeudenmukaisuutta korostaen niin, että köyhyys ja syventynyt eriarvoisuus saadaan pysähtymään, vaikka rahasta onkin pulaa. Hallitusohjelma vastaa hyvin näihin haasteisiin. Siellä on keinona oikeudenmukainen verotus, perusturvan korotus ja työllisyys muun muassa joitain mainitakseni.

Olisinkin halunnut tähän loppuun kysyä, jos mahdollista, että kun kaikkein eniten tämän hallituksen ulostulon jälkeen (Puhemies koputtaa) ainakin itselleni kohdistuneita kyselyitä on tullut tähän taitettuun indeksiin liittyen, niin koska tämä työryhmä aiotaan laittaa käyntiin?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen linjana on kaventaa tuloeroja. Maltilliset tuloerot ovat vihreiden mielestä tärkeä suomalaisen yhteiskunnan arvo. Myös kansainvälisten selvitysten mukaan ne yhteiskunnat, joissa tuloerot ovat maltillisia, ovat luottamuksen yhteiskuntia, ja sen tähden itse näen, että osana kestävän kasvun edellytyksiä ovat myös ne toimenpiteet, joilla autamme ihmisiä ulos köyhyydestä ja joilla tasaamme tuloeroja. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikkien on helpompi yrittää.

Edustaja Alanko-Kahiluoto mainitsi erään hallitusohjelman kirjauksen, joka on myös minun mielestäni yksi tärkeimmistä. Se on työn ja sosiaaliturvan nykyistä parempi yhteensovittaminen. Luulen, että se on yksi niistä kaikkein tärkeimmistä, kun haluamme saavuttaa sen hallitusohjelman kirjauksen, jossa pyritään vain viiden prosentin työttömyyteen.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Urpilainen epäili sitä, että oppositiolla ei ole kriisitietoisuutta, niin minä olen huomannut, että SDP:ltä se kriisitietoisuus puuttui koko sen neljä vuotta eikä sitä löytynyt edes hallitusneuvotteluissa, (Pia Viitanen: Voi voi!) ja erityisesti teiltä ikään kuin jäi huomaamatta se maailmanlaajuinen lama, joka 2008—2009 Suomeen vyöryi, mutta hallitus määrätietoisilla toimillaan onnistui siinä. Tänä vuonna alkuvuodesta talous on kasvanut 5,5 prosentin vauhtia ja työttömyys on alentunut. Siitä huolimatta suomalaiset yritykset tekivät parhaansa, hallitus teki oikeaan osuneita toimenpiteitä, ja siitä selvittiin kohtuullisesti, mutta haasteita on edelleen edessä, ja on ikään kuin aika huvittavaa, että ministeri Urpilainen ylimielisesti kertoo siitä, että tämä hallitus nyt elää ajassa ja aikaisemmat hallitukset eivät eläneet ajassa. Nimenomaan viime vaalikaudella elettiin ajassa ja tehtiin siihen ajankohtaan sopivia toimenpiteitä, joilla pelastettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, eikä se ajassa eläminen tarkoita sitä, että kun hallitusohjelmasta tuskin muste on kuivunut, niin siitä vajaa viikon päästä sanotaan, että sitä pitääkin nyt sitten muuttaa.

Näissä vaalilupauksissakin olisi ollut hyvä olla rehellinen. Ministeri Urpilainen lupasi 600 miljoonaa euroa lisää rahaa kunnille vaalitentissä. Miten tässä käy? Leikataan 600 miljoonaa ja sen lisäksi tehdään myöskin todennäköisesti sellaisia siirtoja valtionosuusjärjestelmän sisällä, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, (Puhemies koputtaa) eli epäoikeudenmukaisuus kyllä tämän hallituksen toimesta kukoistaa, ja teille todellakaan eivät tunnu olevan samanarvoisia mummot Pihtiputaalla ja eri puolella Suomea, vaan haluatte osaa Suomea kurittaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Edustaja Kiviniemi, minuutti on yhtä pitkä kaikille. Se on tasa-arvoa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tunnustan, että olo on vähän hämmentynyt. Olen neljä vuotta ollut salista pois, ja tämä keskusta, joka täällä nyt istuu, on eri keskusta kuin se, jonka minä opin tuntemaan. Se keskusta oli asiantunteva, vastuuntuntoinen ja tiukka, mutta rakentavalla tavalla tiukka. (Ben Zyskowicz: Ei nyt liioitella!) Nyt kysymys on siitä, että vain heinäsirkat puuttuvat, ja pidän Suomen kannalta valitettavana sitä, jos keskusta valitsee oppositiopolitiikkansa tyylilajiksi poltetun maan taktiikan. Se pelottelu, jota täältä keskustan riveistä esitetään suomalaisille, ei perustu tähän hallitusohjelmaan eikä mihinkään sellaiseen, millä olisi katetta noissa puheissa.

Edelliselle pääministerille Kiviniemelle: Täytyy muistella vanhoja. Kun seurasin sivusta edelliset neljä vuotta eduskuntakeskustelua, silloinen kuntaministeri Kiviniemi totesi ennen kunnallisvaaleja, että ei ole mitään sellaista näköpiirissä, mikä antaisi aihetta sosialidemokraattien huoleen kuntataloudesta ja valtiontaloudesta, ja muistan silloisen kuntaministeri Kiviniemen todenneen, että sosialidemokraatit pelottelevat huonommalla talouskehityksellä.

Aivan kuten ryhmäpuheenvuorossa totesin, sosialidemokraattien arviot tuollakin vaalikaudella ovat kaikki edelleen paikkansapitäviä.

Jan Vapaavuori /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä hieman puhujasta riippuen ollaan joko sitä mieltä, että edellinen hallitus oli kamalan hyvä ja nykyinen kamalan huono tai toisinpäin, niin kyllä minä sanon, että molemmat hallitukset ovat oikein hyviä (Naurua) ja molemmat elävät ihan hyvin ajassa. Toki tämä hallitus on ehkä vielä hiukkasen parempi, kun täällä on kokoomuslainen pääministeri, vaikka olkoonkin, että toki edellisessäkin hallituksessa ihan hyvä pääministeri oli.

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu kuntataloudesta, ja hyvä niin. Kestävyysvajeesta noin puolet kohdistuu kuntapuolelle. On itsestään selvää, että kun taloutta sopeutetaan ja vakautetaan, niin osa näistä toimenpiteistä väistämättä kohdistuu myös kuntapuolelle. Siitä ei pääse mihinkään. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että kuntaveroja pitäisi nostaa. Asioita voi myös tehdä paremmin. Asioita voi tehdä fiksummin. Ja sen takia tämän hallitusohjelman ehkä keskeisin rakenteellinen uudistus eli kunta- ja palvelurakenneuudistus on erittäin tärkeässä asemassa. Rakenteita muokkaamalla, sekä hallinnollisia rajoja että palvelurajoja, voimme tehdä asioita paremmin ja väistää nämä veronkorotukset, jotka muutoin staattisessa tilassa saattaisivat olla edessä.

Arvoisa puhemies! Se, mitä sen sijaan emme tarvitse, on vastakkainasettelua kuntien ja valtion välillä. Jokainen suomalainen on sekä kansalainen että kuntalainen. Jokainen suomalainen on riippuvainen sekä valtion toimenpiteistä että kuntien toimenpiteistä. Samassa veneessä ollaan.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Kataiselle puheenvuoro. 3 minuuttia, olkaa hyvä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti alkuun tästä ulkopolitiikan painopisteestä ja Venäjä-politiikasta.

Itse asiassa ensimmäistä kertaa ulkopolitiikkaan otetaan uusi painopiste, joka on taloudellisten suhteiden korostaminen. Eli yhtenä tekijänä ulkopolitiikassa me tulemme aiempaa vahvemmin korostamaan taloudellisen yhteistyön merkitystä, ja se tarkoittaa sitä, että me käytämme enemmän aikaa ja omia resurssejamme erityisesti nousevien talouksien kanssa yhteistyön tiivistämiseen. Niitä nousevia talouksia on ihan tässä Euroopan lähialueellakin, Turkki esimerkiksi, mutta tietysti kauempana sitten vielä enemmän. Eli tämä on yksi tärkeä kohta.

Mitä tulee Venäjään, niin hallitus perustaa Venäjä-politiikkansa koordinaation parantamiseksi erillisen ministerityöryhmän. Tätä ei aiemmin ole ollut. Muutoin rakentavat suhteet Venäjän kanssa säilyvät, mutta me haluamme vielä up-greidata sitä omaa koordinaatiotamme, omaa valmiuttamme ja osaamistamme tällä saralla.

Edustaja Karimäki totesi aivan oikein, että 2,5 miljardin euron sopeutus ei ole järin paljon, kun otetaan huomioon tämä taloustilanne. Minä olen iloinen siitä, että ainakin tämän keskustelun aikana talouden kriisitietoisuus on tässä salissa kasvanut. Se antaa olettaa sitä, että kun syksyllä teemme tasapainotustoimia, jos joudumme turvautumaan lisätasapainotustoimiin, niin tämä sali tukee. En usko, että tämän keskustelun jälkeen Suomessa on enää päästävissä, eduskunnassa päästävissä tilanteeseen, missä joku kansanedustaja vastustaisi talouden tasapainotustoimia. Kyllä tämä viesti on ollut hyvin selvä. Erilaisia painopisteitä toki on, mutta viesti on ollut selvä: Suomen taloudesta pidetään huolta. Haluan kiittää siinä myös oppositiota.

Mitä tulee sitten kuntarakenteeseen, täällä kysyttiin, miksi hallitus lakkauttaa kyläkouluja, lähikouluja ja muita palveluja. Voidaan kysyä, miksi viimeisten vuosien aikana lähes joka kuukausi jossakin kunnassa on joku palvelupiste lakkautettu. Vastaus on: siksi, että kysyntä on vähentynyt, tai siksi, että kunnalla ei ole rahaa järjestää enää palveluja kaikissa palvelupisteissä. Meidän uudistuksemme tavoite on nimenomaan se, että kunnilla olisi varaa, että kunnat olisivat rakenteellisesti vahvoja. Kun tapahtuu vakava autokolari pienen kunnan asukkaalle ja hän joutuu tehohoitoon ja erityisen, vaativan erikoissairaanhoidon asiakkaaksi, niin kuin kuuluukin saada sitä palvelua, niin koko kunnan talous romahtaa. Eihän semmoinen kunta ole turvallinen tavallisen kansalaisen kannalta. Kenenkään ei pidä pelätä Suomessa sitä, että jos minulle jotakin sattuu tai kun minä vanhenen, pystyykö tämä kunta tarjoamaan minulle palveluja. Tästä syystä johtuen näitä rakenteita muutetaan, että niitä palveluja pystytään saamaan.

Täällä puhuttiin siitä, eletäänkö ajassa. Pitää elää erityisesti tulevassa ajassa. Ei riitä se, että elämme tässä päivässä, vaan pitää elää tulevassa ajassa, ja sen takia näitä muutoksia tehdään.

Täällä vähän päiviteltiin sitä, kun polttoaineverotkin nousevat. Minä olen valmistellut semmoisen lain viime vaalikaudella, jolloin niitä polttoaineveroja nostettiin 300 miljoonalla eurolla, niin että sitä on tehty ja tullaan tekemään.

Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo leikata puolustusmenoja peräti 200 miljoonalla eurolla. Mistä nämä suhteettoman suuret säästöt otetaan, se tuntuu olevan epäselvää hallitukselle itselleenkin, mutta selvää on, että ne tulevat heikentämään maamme puolustuskykyä. Käytänkin tilaisuuden hyväkseni ja "onnittelen" vasemmiston ja vihreiden pasifistisiiven kansanedustajia yhden perinteisen tavoitteenne, oman maan puolustuksen alasajon, edistämisestä, mutta samalla hämmästelen maanpuolustukseen aiemmin myönteisesti suhtautuneen kokoomuksen leikkausintoa, jopa aloitteellisuutta tässä asiassa.

Pääministeri Katainen, eikö tämä ole takinkääntämistä, sillä puolueenne sitoutui viime vaalikaudella puolustusvoimauudistuksen merkeissä jopa määrärahojen korotuksiin? Silloin puhuttiin 50 miljoonasta eurosta.

RKP:n linjaa en sen sijaan ihmettele. Ministeri Wallin, teille tuntuu olevan se ja sama, miten armeijalle käy, kunhan Dragsvikin varuskunta säilyy.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Miellyttävää, että nimeni on mainittu niin useasti. Ilmeisesti puhetta on kuunneltu, ymmärryksen kanssa en sitten tiedä, miten lienee. Täytyy yrittää uudelleen.

Te vasemmistopuolueista sanotte, että maakunnat kukoistavat ja köyhyys vähenee tämän ohjelman myötä. Me sanomme, että tämä ohjelma toteutuessaan johtaa maaseudun kiihtyvään tyhjenemiseen ja keskittymiseen. Katsotaan, kumpi on oikeassa. Kun tämä hallitus joskus työnsä päättää — toivottavasti mahdollisimman pian — katsotaan, kumpaan suuntaan Suomen maaseutu ja maakunnat kehittyivät. Te puhutte hurskaasti maakuntien elinkeinoelämän tarpeista pohtia menestyksen eväitä. Se tarve on erittäin suuri ja vielä suurempi tästä eteenpäin, jos te supistatte maakuntien monipuolista koulutustarjontaa, joka on elinkeinoelämän yksi perusedellytys.

Ja edustaja Zyskowicz, sen takia on vaikea hahmottaa hallituksen linjaa, kun sitä linjaa ei ole. Tämä on kokoelma eri puolueitten sekalaisia tavoitteita.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päivän sana on tänään ollut vastuu. Vastuunkanto ei kuitenkaan aina ole hauskaa, se vaatii rohkeutta, se vaatii tosiasioiden kohtaamista, ja kaikilla ei ole täällä siihen ollut kykyä eikä halua. Me suomalaiset tarvitsemme kuitenkin vastuullisia päätöksiä, joilla turvataan palvelut, luodaan uutta työtä, kestävää kasvua ja kilpailukykyä.

Edustaja Tiilikainen on täällä kantanut huolta yritysten ja elinkeinoelämän tulevaisuudesta. Huoli pois, edustaja Tiilikainen, nyt pääministeri Kataisen johdolla panostetaan työllistämisen edellytyksiin, yritysten kasvuun ja myöskin kansainvälistymiseen, sillä merkittävä asia on, että tällä kaudella myös ulkopolitiikan keinoin tuetaan työllisyyttä, talouskehitystä ja pk-sektorin yritysten kansainvälistymistä. Ja tämä on erityistä verrattuna edelliseen hallituskauteen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä nyt vielä kysyisin puheenjohtaja Kiviniemeltä teidän talouslinjanne perään. Nimittäin itse äsken täällä kerroitte, että teidän haarukkanne menosäästöille on 0—2 miljardia euroa. Sanoisin, että aikamoinen haarukka. Ja kun tämä hallitus nyt tekee niitä säästöjä vähän reilun miljardin, niin olisi ystävällistä, jos vähän tarkentaisitte, onko teidän arvionne lähempänä sitä nollaa vai lähempänä sitä kahta, niin päästäisiin ehkä helpommin keskustelemaan näistä hallituksen ja opposition talouslinjojen eroista.

Veropolitiikkaan teillä on todella syytä, edustaja Kiviniemi, olla tyytyväinen, nimittäin tämä hallitushan noudattaa sitä veropolitiikkaa, mitä ministeri Pekkarinen viime kaudella kaksi vuotta vaati: hyväosaiset lamatalkoisiin, verot maksukyvyn mukaan, pääomavero ylös ja progressiiviseksi. Tämä on oikeudenmukainen linja.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä minä nyt ihmettelen näitä perussuomalaisten linjauksia ja arvostelua siitä, että myös Puolustusvoimat osallistuu näihin säästötalkoihin. Olisiko parempi vaihtoehto sitten, että me emme korottaisi sitä työmarkkinatukea ja perusturvaa? Ihmettelen suuresti, minkälainen käsitys teillä on oikeudenmukaisuudesta. Sekö, että pistetään sinne Puolustusvoimille niihin hankintoihin, joita on loppumaton lista? Varaa tarvitaan minun mielestäni mieluummin vaikka terveydenhuollon laitteisiin ja hankintoihin.

Mutta totta kai kun tämä hallitusohjelma on kuuden puolueen yhteinen ohjelma, niin jokainen puolue on saanut jotain, ja sitten on niitä asioita, joita joku puolue ei ole saanut läpi. Ja kyllä vasemmistoliiton arvio on se, että meidän kädenjälkemme näkyy tässä riittävästi. Yksi on esimerkiksi se, että kun näitä europäätöksiä arvioidaan, arvioidaan myös niiden vaikutuksia Suomen kansalaisten suhteen ja myös sitten sen kriisissä olevan euromaan kansalaisten suhteen. Eli sellainen arvio pitää joka tapauksessa tehdä, ja minusta se on tärkeää. Myös ne kreikkalaiset ovat köyhiä ja syrjäytyneitä, ja myös heidän asemaansa pitää meidän tällä pohtia.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin asiasta vastaavalta ministeriltä elinkeinorakenteen uudistamisesta. Tässä hallitusohjelmassa puhutaan siitä, mutta ei kerrota, miten sitä uudistetaan. Onko nykyinen elinkeinopolitiikka lukuisine elinkeinoyhtiöineen ja raskaine järjestelmineen ajan tasalla, ja mitä käytännön toimia hallitus aikoo tehdä elinkeinopolitiikan uudistamiseksi? Kysyn tätä siksi, että luku- ja kirjoitustaitoisena perussuomalaisena minulla on siihen myös esityksiä.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Talouden tasapainottaminen on äärimmäisen tärkeä asia, mutta, hyvät hallituspuolueiden edustajat, ovatko suomalaiset yrittäjät olleet innoissaan ohjelmasta? Ovatko he nyt lähdössä riemurinnoin investoimaan, kehittämään toimintaansa ja luomaan uusia työpaikkoja? Ovatko he osoittaneet sitä? Mielestäni eivät. Sen sijaan esimerkiksi ne vihreän kasvun elementit, joita keskusta on tarjonnut jatkuvasti niin vaalikamppailussa, sen jälkeen kuin myös edellisellä vaalikaudella, ovat nyt sellaisten leikkausten edessä, että ne hyvät ja hienot sanat, joita hallitusohjelmaan on kirjattu, eivät muuten toteudu.

Ministeri Koskinen, te olette ammattimies paikallanne, varmasti erinomaisen hyvä. Mutta onko teillä värkkejä toteuttaa tuota hallitusohjelmaa siinä, että myöskin maaseudulla voidaan elää ja sitä vihreää kasvua saada aikaan? Onko teillä ne värkit olemassa? Tätä hallitusta leimaa kaksi asiaa, ja ne voidaan, täällä äsken oli libretosta puhetta, punaiseen viivaan laittaa. Toinen on keskittäminen, ja toinen ovat ristiriitaisuudet hallitusohjelman ja lukujen ja toimenpiteiden välillä. Toivon, että näissä päästään ja pystytään niitä konkreettisia toimia toteuttamaan, jotta se talous pysyy kunnossa ja koko maa pysyy hyvinvoivana ja palvelut siellä.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisella oli mielenkiintoinen näkökulma, jossa sanottiin, että hallitukselle on mahdollista tarkastella uudelleen myöskin veropolitiikkaa, mikäli työmarkkinaosapuolet tekevät maltillisen palkkaratkaisun. Olisinkin oikeastaan kysynyt valtiovarainministeri Urpilaiselta, kun toinen kysymys on tietysti nämä osinko- ja kasvuyrityskysymykset. Pienemmillä yrityksillä tilanne näyttää hyvältä, itse asiassa verotus on alentunut, kun siihen liitetään arvonlisäveron pysyminen ja myöskin yhteisöveron alentaminen. Mutta sitten kasvuyritykset ovat oma mietintäkohteensa. Mitä tapahtuu, jos esimerkiksi näillä uusilla veroratkaisuilla ei välttämättä osinkovero nousekaan, tulo valtiolla? Onko mahdollista tarkistella uudestaan sitä, minkälaisia veroratkaisuja pitäisi tehdä, että veroprosenttia ei optimoida korkealle vaan itse asiassa verotulo maksimoidaan niin, että se on kannustava?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta pitää erottaa kaksi asiaa keskustelussa: mikä on kuntien talous ja mikä on kuntalaisten talous. Minusta täällä on nyt heräämässä uuden oppositio-keskustan toimesta tämmöinen epämiellyttävä vastakkainasettelu ihmisten välillä sen mukaan, missä he asuvat. Minun mielestäni olisi hyvin tärkeää, että me haluaisimme lapsiperheille antaa hyvät peruskoulupalvelut, eläkeläisille hyvät vanhuspalvelut, perheille toimivat palvelut riippumatta siitä, missä ihmiset asuvat. Mutta ei voi olla tavoitteena se, että kun esimerkiksi meiltä Vaasasta Seinäjoelle on alle 100 kilometriä, niin siinä täytyisi olla seitsemän kunnanjohtajaa plus kaupungeissa sitten vähän sivutoimisia johtajia lisäksi, vaan se on järkevämpää, että sinne luotaisiin työssäkäynnin kokoiset alueet, niin kuin eilen Vähäkyrö on äänestänyt liittyvänsä Vaasaan, Seinäjoki on jo kasvanut useiden maaseutukuntien muodostamaksi suuremmaksi kaupungiksi. Näin me takaisimme ne hyvät, toimivat palvelut jokaiselle, eikä niin, että täällä luodaan nyt pelko maaseudun asukkaille. Ne kaikki ihmiset, jotka minä kohtasin maaseudulla, kärsivät eniten korkeista energialaskuista, ja tuolla on nyt hallitusohjelmassa myös uusia ideoita siihen, miten ihmisten asumiskustannuksia voitaisiin vähentää energiainvestointien tukemisella.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Pääministeri sanoi ensimmäisessä infossaan hyvin synkkiä näkymiä tulevaisuudesta, vähän mystisiäkin. Tänään te puhuitte siitä, että vaikeat ajat ovat edessä, voi tulla myös ikäviä yllätyksiä, ja vaaditte hyviä kotiläksyjen tekemisiä. Aivan oikea lähestymistapa.

Mutta kysymys kuuluukin sitten niin, kuinka tämä sopeutus oikein sisällöltään tehdään. Siinä on kaksi eri näkemystä selvästikin vastakkain. Keskustan näkemys on tämän ohjelman perusteella — tekojahan ei vielä voi ollakaan, mutta ohjelman perusteella — siis se, että tämä hallitus on lähtenyt uskoen siihen, että keskittäminen kaikella tavalla on se oikea, kestävä, tuloksia tuottava linja monessakin mielessä, ja toisaalta sitten te omilla ratkaisuillanne olette kyllä myös eriarvoistamassa sosiaalisesti tätä yhteiskuntaa. Meidän näkökohtamme on se, että tämä ei ole sittenkään se kestävä sopeutuksen tie vaan alueellinen tasapaino ja toisaalta sitten hyvin vankka yhteiskunnallisen eheyden rakentaminen. Se tuo sitä vahvuutta, jolla Suomi pystyy kaikkein parhaiten kohtaamaan kenties myös ikävät yllätykset tulevaisuudessa. Meillä on näkemysero. Ei tässä riidasta ole kysymys vaan näkemyserosta, joka on teidän ja meidän välillämme.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tähän vaiheeseen pari ministeripuheenvuoroa, ensiksi ministeri Häkämies 2 minuuttia ja sama määrä ministeri Niinistölle.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindströmin kysymykseen siitä, miten elinkeinotoimintaa kehitetään, voisi sanoa, että perusero varmasti 1990-luvun lamasta irtautumiseen on se, että silloin Suomi oli tämmöisen Nokia-vetoisen kasvun varassa. Nyt odotukset kohdistuvat moniin moniin toimialoihin. Otan muutaman esimerkin.

Ensinnäkin tietysti pääkohta on se, että Suomi satsaa jatkossakin innovaatiovetoiseen elinkeinotoimintaan. (Mauri Pekkarisen välihuuto) — Edustaja Pekkarinen, ei ole vielä leikattu yhtään innovaatiomenoista. Pikemminkin noita järjestelmiä arvioidaan tavoitteena parempi tehokkuus ja parempi tuloksellisuus. — Toisekseen teollisuuden toimintaedellytyksistä huolehditaan. Tämä hallitus alentaa teollisuuden energiaveroa yli 100 miljoonalla eurolla. (Timo Soini: Se on oikein!) — Kiitoksia, edustaja Soini. — Se on varmasti oikeansuuntainen päätös teollisuuden toimintaedellytyksien kannalta. Edelleen hallitus kannustaa Finnveran ja vientitakuujärjestelmien kautta kansainvälistymiseen ja kasvuun ja riskinottoon. Se on kolmas kohta. Edelleen tuossa hallitusohjelmassa panostetaan ihan konkreettisestikin, suunnataan paukkuja ympäristöliiketoiminnan edistämiseen, ja se on sellaista, mille on myöskin hyvin paljon kansainvälistä kysyntää. Viimeisenä kohtana uskon, että myöskin nämä Nokian uudelleenjärjestelyt tulevat noilla paikkakunnilla tarjoamaan sekä uusia työmahdollisuuksia että uusien yritysten perustamisideoita. Tässä on annettava edeltäjälleni, edustaja Pekkariselle tunnustusta, että ne toimet laitettiin silloin aikanaan hyvin liikkeelle, ja uskon, että siltä saralta saadaan hyviä tuloksia aikaan. Edetään monella sektorilla.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Niinistö, 2 minuuttia!

Ympäristöministeri Ville  Niinistö

Arvoisa puhemies! Edustaja Leppä toi esille vihreän talouden, ja haluaisin korostaa, että tässä hallitusohjelmassa on myös uusia avauksia sillä saralla pelkän rahallisen panostuksen lisäksi. Hallitusohjelmassa nimittäin korostetaan, että me pyrimme ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja rakennamme Suomesta hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tässä erityisesti uutta on se, että kootaan ympäristöministeriön alaisuuteen ilmastopaneeli, jossa asiantuntijat arvioivat päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästövähennyksiä mahdollisimman tehokkaalla tavalla, jossa samaan aikaan edistetään ilmastonsuojelua, päästöjen vähentämistä sekä rakennetaan vihreää taloutta, luodaan suomalaisille uuden sukupolven työpaikkoja. Tämä ilmastopaneeli rakentaa hiilibudjetointia, millä tehokkaimmin eri sektoreilla vähennetään päästöjä ja luodaan uusia työpaikkoja, ja tämän budjetoinnin perusteella hallitus valmistelee sitten ilmastolakia ja tekee siitä esityksen, jolla rakennetaan Suomesta kestävää, menestyksekästä yhteiskuntaa niin ympäristönsuojelullisesti kuin taloudellisestikin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, ja sitten takaisin edustajien vastauspuheenvuorolistaan. Niitä on vielä ihan riittävästi jäljellä. Pyydän kärsivällisyyttä, vuoro saattaa koittaa aikanaan, mutta nyt on edustaja Mäkipään vuoro.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean ensinnä niin vasemmalle kuin oikeallekin, että perussuomalaisten mielestä isänmaamme tarvitsee uskottavan puolustuspolitiikan ja toivottavasti emme joudu palkka-armeijaan.

Mutta sitten, arvoisat hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden jäsenet, oletteko tosiaan sitä mieltä, että hallitusohjelma on oikeudenmukainen, tasapuolinen ja että peruspalvelut turvataan? Aikaan ministeri, nykyinen edustaja, Kiviniemi laittoi tämän Paras-hankkeen alulle, mutta nyt täytyy sanoa, että kun nämä kuutoset ovat lähteneet liikkeelle, niin on tuhkatkin viety pesistä kunnissa. Se tarkoittaa sitä, että 600 miljoonaa heitetään kunnilta pois, ja kun meistä lähes jokainen on kuntapäättäjä, niin menkääpä sinne kunnan tiloille ja kysykää, mitä mieltä ollaan tulevista kunta-asioista, mitenkä jotain pikkuista kuntaa tai muuta hoidetaan. Olette sanoneet, että kuntaliitoksia ei tehdä, mutta kun kunnilta vähennetään jatkuvasti tuloja, niin ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä kuntaliitoksia. Nämä kuntaliitokset ovat johtaneet siihen, ainakin Pirkanmaalla kun liikuin, että ei ollut kuin eripuraa, kaikki on viety, mitään ei ole jäljellä. Tämä epätasainen kohtelu hallitukselta näyttää kyllä nyt todelliset kasvonsa.

Olisinkin sanonut, että tämä hallitusohjelman perälautakirjaus olisi voinut päättyä siihen, että elämme onnellisina tämän vuoden loppuun saakka, katsotaan, mitä tuleman pitää.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, teillä on hyvä sisälukutaito. Pääomavero, ihan totta, ja osinkovero, juuri niin minä kirjoitin jo kauan aikaa sitten. Mutta tehän luette niin kuin piru raamattua. Lukekaa loppuun se teksti, seuratkaa, katsokaa, mitä muuta minä sanoin. Enhän mitä ole vaatinut sellaisia toimia, jotka johtavat kuntaveron, tasaveron, kiristymiseen, niin kuin kuntajohtajat ovat kertoneet erittäin suuressa osassa Suomea. Pankkiveroa, joka sekin on tasavero, polttonesteiden veroa, joka sekin on tasavero, tiettyjä muita valmisteveroja, sitä sosialidemokraattien niin ankarasti vastustamaa tasaveroa te nyt näillä ratkaisuilla kiristätte erittäin tuntuvasti.

Tällä hallituksella on oikeus hallita. Sillä on selvä enemmistö täällä, mutta tämä hallitusohjelma on sillisalaattia, sulle, mulle; niin kuin edustaja Lapintie sanoi, jokaisen on täytynyt saada jotain. Kun jokaisen on täytynyt saada jotain, iso linja puuttuu nyt siitä hallituksen visiosta, jonka pitäisi nyt olla kaikelle kansalle kerrottavana. Suomi on kovien haasteitten edessä, me ikään-nymme, globalisaatio haastaa meitä. Nyt kuitenkaan niistä asioista, joilla tuleva kasvu rakennettaisiin, työn määrästä tai työn tuottavuudesta, työurien jatkamisesta SDP:n ryhmäpuheenvuoro ei sanonut sanaakaan. Tuottavuuden kannalta tärkeistä asioista, sekä osaamisesta että innovaatioista, hallitus leikkaa. Ei ole olemassa sellaista uskottavaa näkymää, jolla Suomen talous saadaan kannettua sille kasvun tielle, joka vasta estää suurten leikkauksien tekemisen jatkossa.

Lasse Männistö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala kertoi, että perussuomalaisten ajatusten pohdinta alkoi vasta, kun hallitusohjelma saatiin nähtäville. Kiitoksia vaan rehellisyydestä, mutta proaktiivisuudesta ei voi kyllä kehua. Tämä antaa myös hyvän näkökulman siihen, minkä takia edustaja Soini on joukkojensa johtohahmona kuin pankkiiri Kreikassa. Kovaa peliä halutaan pelata omien voittojen toivossa mutta vastuuta ei näy otettavan sitten mistään.

Edustaja Pietari Jääskeläiselle voi todeta, että voitte nukkua yönne rauhassa. Tämä hallitusohjelma on turvallinen Jyrki Kataisen käsissä, ja tällä tiellä Suomen tie on turvattu.

Vähänpä on keskustallakaan asiaa tai näkemystä, kun samaan aikaan taloutta tasapainotetaan liian vähän ja toisaalta leikkauksia ja veronkorotuksia tehdään liikaa. Sekin, mitä tässä nyt tasapainotetaan, tehdään ilmeisesti väärin, joten kysynkin nyt, edustajat Kiviniemi ja Tiilikainen, mistä te leikkaisitte ja kuinka paljon. Mikä on se keskustan suuri ohjelma ja esitys, joka tälle vaihtoehtona toimii?

Sosialismista hallitusta kovaan ääneen soimanneet perussuomalaiset taas maalaavat itsensä äärivasemmalle näillä verolinjoillaan, (Puhemies koputtaa) varallisuusvero otetaan takaisin, ja progressio vaan kiristyy. Hienoa joka tapauksessa, että perussosialismin luonne nyt kävi kaikille selväksi.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa käyty keskustelua siitä, mitenkä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten suhteen käy.

Edustaja Tiilikainen sanoi puheenvuorossaan, että hallitusohjelma tarkoittaa suljettuja terveyskeskuksia. Itse ajattelen täysin päinvastoin. Suuremmat kunnat ja laajempi väestöpohja tarkoittavat sitä, että kunnat pystyvät järjestämään sellaiset perusterveydenhuollon palvelut, joissa taataan laatu, saatavuus ja henkilöstön mitoitukset riittävät. Jos nykymeno jatkuu — pienet kunnat, vähäväkiset terveyskeskukset — silloin käy niin, että toiminta hiipuu, terveyskeskukset joutuvat sulkemaan ovensa. Koska ei ole työntekijöitä, ei ole myöskään potilaita, ei ole ammattitaitoa. Tämä hallitusohjelma takaa sen, että meillä on tulevaisuudessa vahvat perusterveydenhuollon yksiköt, joissa on laaja erikoisosaaminen sen lisäksi, että on erva-alueet.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Urpilainen, 3 minuuttia!

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Täällä on kovasti peräänkuulutettu sitä, onko tällä hallituksella yhteistä visiota. Sitä kyseli muun muassa arvostamani kansanedustaja Seppo Kääriäinen. Voin ilokseni todeta, edustaja Kääriäinen, että meillä on yhteinen visio. Se on nimittäin eheä Suomi.

Jotta tähän eheään Suomeen päästään, tässä hallitusohjelmassa on kolme painopistettä. Ensimmäinen on eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen, toinen on työllisyyden ja talouskasvun vahvistaminen, ja kolmas on talouden vakauttaminen. Nämä ovat ne painopisteet, jotka läpileikkaavalla tavalla kulkevat läpi tämän hallitusohjelman, jotta tähän yhteiseen visiotavoitteeseemme, eheään Suomeen, hyvinvointivaltioon, jonka rahoitus on turvattu, päästäisiin.

Täällä on myöskin kyseenalaistettu tiettyjä rakenteellisia uudistuksia. Voin vain sen todeta, että ei tähän eheään Suomeen päästä ilman rohkeita uudistuksia. Mutta olennaista on se, että ne rohkeat uudistukset, kuten esimerkiksi kuntarakenteen uudistaminen, tehdään oikeudenmukaisella tavalla.

Edustaja Kalli totesi täällä, että meillä on yhteinen tavoite kuluttajien luottamuksen vahvistamiseksi tulevaisuuden osalta. Minusta tämä on tärkeä tavoite, ja yhdyn tähän edustaja Kallin huoleen. Sen takia minua hieman mietityttävätkin ne pirut, joita täällä nyt maalataan seinille tulevaisuuden osalta muutamissa puheenvuoroissa, koska näitä piruja maalaamalla ei kyllä kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen vahvisteta. Täällä on uhkailtu koulujen lakkauttamisella, terveyskeskusten lakkauttamisella ja monien muiden peruspalveluiden heikentämisellä. Haluan todeta, että kuntapuolen säästöt, joita tämä hallitusohjelma pitää sisällään, ovat reilu prosentti kuntataloudessa eli hyvin hyvin pieni osa.

Täällä edustaja Kiviniemi viittasi puheenvuorooni ennen vaaleja yhdessä vaaliväittelyssä, jossa totesin, että SDP:n tavoitteena on jatkaa kuntien korotettua yhteisövero-osuutta. Olen hyvin iloinen, että tämä hallitusohjelma pitää sisällään kahdelle seuraavalle vuodelle korotetun yhteisövero-osuuden, jonka keskusta olisi ollut poistamassa, joka on yhteensä 600 miljoonaa kahden seuraavan vuoden aikana. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että edustaja Kalmarin kotipitäjässä, jossa eilen vierailin, Kivijärvellä, valtionosuudet tulevat ensi vuonna nousemaan. Ja siellä Pihtiputaallakin, jonka mummosta edustaja Kiviniemi kantoi kovasti huolta, valtionosuudet tulevat ensi vuonna nousemaan.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan täytyy tässä ensimmäiseksi sanoa Urpilaiselle, että ei tämä kyllä ole pelkkää uhkailua, että kouluja, päiväkoteja ja myös terveyskeskuksia lakkautetaan, sillä onhan kokoomuksella ja SDP:llä siitä kokemusta Vantaallakin, sillä jopa Vantaalla ruvetaan lakkauttamaan ja yhdistämään terveysasemia näitten säästötoimien johdosta.

Mutta se asia, josta haluaisin sanoa, on se, että itse tämä hallitusohjelma on aika lailla ei nyt ihan vessapaperin luokkaa, vaan on siinä paljon hyviäkin asioita, kuten esimerkiksi se, että siinä nuorisotyöttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen puututaan. Siitä annan kyllä kiitosta. Mutta suurin osa tässä on kuitenkin korulauseita. Täällä on tämmöisiä talouden tasapainottamisesta aina köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen olevia toimenpiteitä, joita ei pystytä toteuttamaan.

Eniten kuitenkin olen huolissani siitä, että toivottavasti tämä hallitus ei tänä kautena lähde rikkomaan niitä lupauksia, joita täällä nyt sanotaan, että "kansalaisjärjestöjen tekemä arvokas työ täydentää yhteiskunnan palveluita ja lisää hyvinvointia", ettette lähde leikkaamaan nyt niitten resursseja. Nyt on jo nähtävissä, että te lisäätte (Puhemies koputtaa) näitä vastuita Raha-automaattiyhdistykselle ja Veikkaukselle ja muille, semmoisia, mitkä kuuluisi muista budjeteista ottaa. Toivoisinkin, (Puhemies koputtaa) että jättäisitte todelliset mahdollisuudet kolmannelle sektorille toimia tämän hallituskauden aikana.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen sanoi, että tämä on sulle—mulle-ohjelma, ja on sanottu, että tämä hallitusohjelma on vasemmistolainen ohjelma, mutta kun itse kuuntelin pääministeri Kataista, niin voi kyllä todeta, että tämä on myös vahvasti kokoomuslainen ohjelma, niin totaalisesti tässä on laskettu toivon varaan. Varsinainen toivo-ohjelma. (Ben Zyskowicz: Kyllä me ymmärretään!) Missä on erimerkiksi se yritysjohtaja, joka on valmis investoimaan kasvuun tämän ohjelman kannustamana?

Mutta talouden tasapainottamiseen sitten. Ministeri Urpilainen sanoi, että talouspolitiikkaa tarkistetaan vuosittain. Pelkään pahoin, että te joudutte kyllä vielä tämän syksyn aikana tarkistamaan talouspolitiikkaa ja valitettavasti kiristävään suuntaan.

Pääministeri sanoi aiemmin, että syksyllä kehyksissä lähdetään liikkeelle sovitusta 2,5 miljardin tasosta ja tarvittaessa kiristetään. Haluankin nyt, kun pääministeri on paikalla, kysyä valtiovarainministeriltä: kiristetään suhteessa mihin, velanoton pysäyttämiseen vai velan taittamiseen?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on ihmetelty keskustan linjaa, mutta, hyvät keskustalaiset ystävät, minä haluan antaa teille myöskin tunnustusta. On nimittäin yksi asia, missä teidän linjanne on pitänyt. Te olitte ainoa puolue ennen vaaleja, joka ei pystynyt valitsemaan ainuttakaan säästökohdetta, ettekä te ole pystynyt mainitsemaan sitä myöskään tässä keskustelussa. Sen takia kuulostaakin varsin oudolta se, että te kuitenkin kannatte vahvaa huolta siitä, että valtiontalouden tasapaino säilyy. Tarkoittaako se sitä, että kun mistään ei voida säästää, niin olisi pitänyt myöskin ne kohdat, mitkä hallitus on säästänyt, ottaa veronkorotuksilla? Jos näin olisi tehty, minkälaista myrkkyä se olisi ollut yrittäjyydelle ja työllisyydelle Suomessa?

Pyydän siis tässä suhteessa, että voisitte älylliseen rehellisyyteen vedoten edes nyt kertoa, mistä teidän mielestänne olisi pitänyt leikata. Ja se, millä Suomen tulevaisuus ratkeaa, on se, kuinka moni suomalainen on jatkossa työelämässä, ja sellaisia toimenpiteitä tässä ohjelmassa on varsin hyvin. Niitä on huomioitu erityisesti, että nuorisotyöttömyyteen nyt hyvin voimakkaasti puututaan.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hämmästelen tässä vielä edustaja Kiviniemen ja edustaja Tiilikaisen ryhmäpuheenvuoroa moneltakin osin. Ensinnäkin täällä on monta kertaa tullut esille se tosiasia, että Kataisen hallituksella ja tällä eduskunnalla on nyt käsissä Kiviniemen perintö, joka on noin 8 miljardia euroa alijäämäinen, enkä ymmärrä sitä kautta niitä puheenvuoroja, joita keskustasta on tullut, että keskusta ryhmänä olisi tyytyväinen tähän tilanteeseen, jonka Kiviniemen hallitus meille jätti. Olisin kysynyt sitä, kun peräätte, että tämä nykyinen hallitus ei teidän mielestänne kanna hyvää talouspolitiikkaa, olisitteko te, edustaja Kiviniemi, jatkanut sitä hallituspolitiikkaa, jota edustitte oman hallituksenne kannalta.

Olen tästä syystä erittäin tyytyväinen niihin linjauksiin ja ylpeä tästä hallituksesta, kun se on lähtenyt rakentamaan poikkihallinnollista köy-hyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen ohjelmaa, joka läpileikkaa koko tämän hallitusohjelman. Kyse ei ole vain julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, vaan kyse on työllisyyden vahvistamisesta, panostamisesta nuorisotyöttömyyteen, nuorisotakuuseen, opiskelijahuoltoon, vanhempien vanhemmuuden tukemiseen. Lasten erilaisia harrastusmahdollisuuksia lisätään, ja on monia muita toimenpiteitä. Tämä vahvistaa myös asuntorakentamista, ja asunnottomuutta vähennetään. Tämä poikkihallinnollinen ohjelma hakee nimenomaan todellisia vaihtoehtoja ja esityksiä siihen, miten eriarvoisuutta ja köyhyyttä tullaan vähentämään. Näkisin, että tämän ohjelman tulee saada koko meidän eduskuntamme tuki.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Se oli miltei uusi ennätys, lähes 2 minuuttia — olin ajatuksissani — mutta täyttä asiaa tietysti. (Naurua)

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen paperi sisältää paljon kauniita, hyviä, mutta niin kovin tyhjiä ja pelottavia sanoja. Puhutaan esimerkiksi työeläkejärjestelmän uudistamisesta ja indeksisuojasta. Siitä ei puhuta, onko se indeksisuoja palkkasuoja vai onko se elinkustannussuoja. Tiedätte sen eron, mikä se on. Puhutaan 100 euroa lisää köyhimmille, mutta 6 prosenttia lisää toimeentulotuen perusosaan ei todellakaan ole 100 euroa köyhille, ei ainakaan sen matematiikan mukaan, mitä minä olen lukenut.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen sanoi, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja parasta köyhyyden hoitoa. Tämä on totta. Miksi ihmeessä hallitus haluaa sitten ottaa 110 miljoonaa pois elinkeinotuista? Eikö näitä elinkeinotukia pitäisi kohdentaa uudella tavalla ja päästä pois siitä viidakosta, mikä siellä nyt on, ja auttaa myöskin sitä kautta ihmisiä työllistymään? Jos hallitus aikoo hokkuspokkustempulla hoitaa tämän maan talouden, niin silloin siinä käy niin, että vaikka meillä on 980 000 (Puhemies koputtaa) EU:n saneleman köyhyysrajan alapuolella elävää ihmistä, niin täällä hallituspuolueesta sanotaan, että heitä on vain 380 000. Kyllä se sillä keinoin onnistuu.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä hallitusohjelmassa, kun tätä lukee, on paljon ihan hyviä ja iloisia elementtejä. Tämä on paikoin kaunis kuin kesäpäivä. Siellä uudistetaan ja kehitetään ja turvataan erilaisia asioita. Ja minä ymmärrän senkin, että hallitus joutuu tekemään myös vaikeita ratkaisuja. Mutta sitä en ymmärrä, miksi tämä ohjelman teksti ja lopussa oleva liite ovat kuin eri maailmasta. Toinen on kuin kaunis kesäpäivä, toinen on kuin räntäsade.

Muutama esimerkki. Lukioiden alueellinen saavutettavuus turvataan, se on tekstiosuus. Ja sitten liite: lukioverkon karsiminen miinus 30 miljoonaa euroa. Otetaan toinen, teksti: ohjataan investointia uusiutuvaan energiaan. Ja liite: tukia leikataan 25 miljoonaa euroa. Ja vielä kolmas: hallitus panostaa turvallisuuteen. Mitä se on? Liite: puolustusmäärärahoja leikataan 200 miljoonaa euroa ja poliisilta vielä kymppi pois.

Arvoisa puhemies! Kymmeniä muita esimerkkejä valitettavasti löytyy. Ohjelmateksti ja numerot eivät täsmää. Sanat ja teot ovat ristiriidassa. Ohjelma on kuin kesäpäivä mutta liitteen numerot kuin räntäsade.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen, en lainkaan kaikkia teidän esittämiänne veroleikkauksia ja kiristyksiä esitellyt täällä aikaisemmin. Esimerkiksi te esititte myös tuloverotusta kiristettäväksi tässä yhteydessä, mutta niin vasemmistolainen tämä hallitus ei ole, että se olisi siihen ryhtynyt.

Yrittäjät ovat tyytymättömiä, kertoi edustaja Leppä. Mihin he ovat tyytymättömiä? He ovat tyytymättömiä pääomaveron nousuun, jota keskusta esitti. He ovat tyytymättömiä osinkojen progressiiviseen verotukseen, jota keskusta esitti. He ovat tyytymättömiä siihen, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverokohtelu kiristyi siten kuin keskusta esitti. Mutta ei kyse ole pelkästään edustaja Pekkarisen henkilökohtaisista esityksistä, vaan osaan sisälukea myös keskustan vaaliohjelmaa, jossa esitettiin muun muassa, että verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi pääomien verotusta on kiristettävä, osinkoja on verotettava progressiivisesti, eli suurempia osinkoja verotetaan ankarammin.

Turhaan te moititte sitä, että yrittäjät ovat tyytymättömiä hallituksen veropolitiikkaan. Monet ovatkin, mutta kyse on juuri sellaisista kohdista, jotka vastaavat teidän omia esityksiänne.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Tolppanen, teidän ryhmäpuheenjohtajanne tuossa sanoi, että perussuomalaiset harjoittavat rehtiä politiikkaa ja te pidätte lupauksenne. Nyt te kritisoitte hallitusta perusturvan nostosta ja siitä, että toimeentulotuen pohjaosaa nostetaan vain 6 prosenttia. Samaan aikaan hallitus kehittää asumistukea ja nostaa kunnallisveron perusvähennystä. Nämä ovat muuten niitä asioita, joita ei edes perussuomalaisten vaaliohjelmasta löydy. (Timo Soini: Lisätään ne!)

Sitten te täällä kritisoitte valmisteverojen korotuksia. Täällä on perussuomalaisten vaaliohjelma: vaalikauden aikana pienet korotukset alkoholi-, tupakkaveroon ja muihin valmisteveroihin. Te siis haukutte päätöksiä, joita olette itse vaatineet, ja vaaditte nyt toimia, joita ette ole älynneet vaaliohjelmassanne vaatia. Eli täytyy kysyä, missä on äänestäjien kuluttajansuoja, missä on perussuomalaisten oppositiopolitiikan linja. Jos on haukuttu hallitusta hajanaisuudesta, (Puhemies koputtaa) niin täytyy sanoa, että on se yhtenäisempi kuin perussuomalaisten eduskuntaryhmä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Tähän väliin kolme lyhyttä ministeripuheenvuoroa. Ministeri Koskinen aloittaa, 2 minuuttia.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Muutama maatalouskommentti ensinnäkin näistä säästöistä, jotka kohdistuvat maa- ja metsätalousministeriön hallintoluokkaan, 110 miljoonaa euroa. Säästäminen ei ole hauskaa eikä helppoa hommaa, mutta jonkun se on tehtävä. Pyritään miettimään yhdessä varmaan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan että tuottajajärjestöjen kanssa, miten nämä säästöt kohdennetaan mahdollisimman järkevällä tavalla.

Toinen asia: Täällä edustaja Leppä kyseli, mistä, onko riittävästi värkkejä kasvun varalle. Kuitenkin me uskomme vähän sillä tavalla, niin kuin täällä edustaja Nylund totesi, että markkinoiden pitäisi Suomessa toimia vähän paremmin. Jos ajatellaan maailmanlaajuisesti, väkiluku maailmassa kasvaa, ruuan kysyntä kasvaa. Suomessa ja muuallakin kuluttajat haluavat syödä entistä turvallisempaa ruokaa, haluavat tietää, mistä ruoka koostuu, ja toivotaan, että sitä kautta myös tuottajien saama hinta markkinoilla paranee, ja myös tiedetään se, minkälaisia haasteita tai mahdollisuuksia bioenergia tarjoaa niin Suomessa kuin vähän laajemmaltikin.

Vielä kolmas kommentti, mitä edustaja Tiilikainen omassa ryhmäpuheenvuorossaan totesi. Hän puhui siitä, että täällä ei ole mainintaa artikla 141:stä. No, varmaan kaikki muistamme hyvin, että artikla 141 on Suomen reilut 15 vuotta kestäneen EU-jäsenyyden aikana neljä kertaa neuvoteltu uudestaan ja riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat olleet hallituksessa, perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki ovat yhdessä puolustaneet Suomen oikeutta maksaa myös Etelä-Suomessa vakavien vaikeuksien nimellä kulkevaa tukipottia. Niin tulee olemaan jatkossakin, ja jos nyt haluaa siihen jotain tukea, niin jos lukee hallitusohjelmasta yhden virkkeen, missä sanotaan, että tavoitteena on EU:n ja kansallisten tukien suuntaaminen Suomen maatalouden erityistarpeet huomioon ottaen, niin kyllä tämä minun mielestäni selvästi käsittää myös artikla 141:n.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Räsänen, 2 minuuttia.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kannettu huolta hallitusohjelman vaikutuksesta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja epäilty sen syventävän kansan kahtiajakoa. Tämä kysymys on tärkeä myös sisäisen turvallisuuden näkökulmasta, ja hallitusohjelmassa sisäisen turvallisuuden kohdalla nostetaan aivan keskeiseksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja syrjäytymisen ehkäisy.

Kyllä talouden sopeuttaminen on välttämätöntä. On välttämätöntä tehdä leikkauksia, mutta pidän erittäin merkittävänä sitä, että näistä leikkauksista huolimatta köyhyyttä ja syrjäytymistä pystytään torjumaan ja tehdään merkittäviä panostuksia perusturvaan samoin kuin pienituloisten verovähennysoikeuksiin niitä korottamalla ja myös merkittäviä panostuksia nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Täällä edustaja Niikko kiinnitti huomiota tärkeään asiaan: kolmannen sektorin ja järjestöjen vaikutusmahdollisuuksiin. Oikeuspolitiikkaa, sisäistä turvallisuutta ja maahanmuuttoa koskevassa hallitusohjelman kirjauksessa painotetaan hyvin voimakkaasti kolmannen sektorin merkitystä ja todetaan se, miten tärkeää on taata kolmannen sektorin toimintaedellytykset kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja ryhmien elämän mahdollisuuksien tukijana, ja myös vahvistetaan maahanmuutto- ja kotouttamistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ja vielä ministeri Arhinmäki, 2 minuuttia.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviniemi täällä epäili muistiani. Työmarkkinatuki on suurin syy suomalaiseen köyhyyteen. Työmarkkinatukeen on tehty viimeksi tasokorotus vuonna 2001 eli kymmenen vuotta sitten, edustaja Kiviniemi, puhumattakaan sitten toimeentulotuen tasokorottamisesta, jota on kritisoitu, että se ei ollut tarpeeksi suuri. Toimeentulotukeen ei ole tehty vuoden 1989 jälkeen tasokorotusta. Silloin otettiin käyttöön laajennettu perusosa. Vuoden 1989 jälkeen ei ole tasokorotusta tehty toimeentulotukeen. Vuonna 1989 perussuomalaiset oli nimeltään SMP ja Arhinmäki oli menossa silloin yläasteelle. Kyllä se aikamoinen saavutus tältä hallitukselta on.

Mutta oleellista, arvoisa puhemies, on se, että kukaan ei joutuisi perusturvan varassa elämään, ja sen vuoksi nuorisopuolelta, kun vastaan siitä, erityisen ylpeä olen nuorisotakuun kirjaamisesta selkeästi tähän ohjelmaan ja siitä, että nuorison työpajoille nuorisotakuun toteuttamiseen on myös suunnattu rahaa, jotta nuoria ei syrjäytetä yhteiskunnasta, vaan he pääsevät siihen mukaan. Toisaalta työtä syntyy entistä enemmän luovien työpaikkojen puolella luovilla aloilla. Selkeä painotus hallitusohjelmassa ovat luovan työn alat, sosiaaliturvan verotuksen kehittäminen niin, että se palvelee tätä.

Erityisen huolestuneita täällä keskustelussa on oltu siitä — tai jotkuthan ovat olleet huolestuneita siitä, että kulttuuriin ylipäätään panostetaan — miten palvelut jakaantuvat. Todetaan, että hallitus kehittää kulttuurisen moninaisuuden tunnustavaa kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuuri on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa ja erityistoimilla parannetaan osallisuutta nyt kulttuurin ulkopuolelle jäävissä ryhmissä. Eli halutaan puuttua siihen alueelliseen epätasa-arvoon, joka on kulttuurin puolella.

Lopuksi urheilusta. En voi luvata Suomelle paikkaa EM-kisoissa vuonna 2014. Se on tulevan presidenttiehdokkaan tehtävä, mutta stadionin puitteet laitetaan sellaisiksi, että se on ainakin mahdollista.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, jatketaan vielä jonkin aikaa. Yritetään pysyä siinä minuutissa, niin että mahdollisimman moni ennättää vielä käyttää puheenvuoron.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lukiessani tätä korkeintaan yhden vuoden kestävää hallitusohjelmaa, joka kaatuu viimeistään syksyllä budjettineuvotteluissa, löysin sieltä sanoja, joihin on helppo yhtyä. Näitä ovat muun muassa työllisyys, suvaitsevaisuus, EU-politiikkaan vaikuttaminen, harmaan talouden kitkeminen ja sosiaalinen tasa-arvo.

Eri mieltä olen silti niistä asioista, kyseenalaisiksi tulevat ne asiat, jotka siellä eivät ole. Esimerkiksi hallitusneuvotteluista on vuotanut harmaan talouden kitkemiseen liittyvä muistio. Se asettaa hallitusneuvottelut erittäin mielenkiintoiseen asemaan. Miten nämä asiat hoidetaan? Se on hyvin haasteellista, ja tulemme seuraamaan sitä.

Olette kyselleet vastuun perään. Hyvä hallitus, kuuden puolueen tahtimarssi johtaen Suomea sysimustaan pimeyteen ei ole vastuullista politiikkaa.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelma pitää sisällään monta mystistä kohtaa, jotka varmasti aukeavat vasta budjetin saamisen jälkeen. Mutta esimerkiksi uusi rakennelaki, mitä se pitää sisällään? Se iskee kuntakenttään ja varmasti juuri kunnalliseen itsehallintoon.

Täällä todettiin, että on tavoitteena oikeudenmukainen tapa tehdä kuntauudistus. Mikä se on? Alkaako se Pääkaupunkiseudulta vai kuinka se lähtee sitten toteutumaan? Joka tapauksessa samalla myös kuntasäästöt iskevät niihin palveluihin, joista on täällä paljon puhuttu. Mukavaa on nähdä muun muassa, kun opetusministeri Gustafsson uudistaa lukiokenttää. Säästöt ovat edessä. Miten se tapahtuu?

Arvoisa puhemies! Kysyn myös valtiovarainministeri Urpilaiselta: Te puolittain myönsitte sen, että talouden kohdalla joudutaan tekemään, kuten hallitusohjelmassa mainitaan, lisäjäädytyksiä valtionapuihin, sopeutuksia, verojen lisäkorotuksia ja verovähennysten karsimista. Kuinka todennäköisenä pidätte sitä, että edellä mainittuihin toimenpiteisiin, kuten ohjelmassa myös mainitaan, joudutaan myös jo tulevan syksyn aikana?

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntalain muutokset ovat varmaan tulevaisuudessa välttämättömiä. Kuten pääministeri Katainen totesi, hallitus haluaa tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat palvelurakenteen säilymisen. Juuri nyt on aktuelli asia Pohjanmaalla Vaasan ja Vähäkyrön liittyminen. Nykyinen laki on mahdollistanut ristiriitaisia tulkintoja Vaasan ja Vähäkyrön yhdistymisestä, koska näillä kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Heitän pallon uudelle kuntaministerille ja toivon, että hallitus tekee mahdolliseksi jo nykylain pohjalta Vaasan ja Vähäkyrön valtuustojen eilen kokouksessa hyväksymän liittymispäätöksen.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olin jo välissä peruuttanut. Sen takia viivettä tässä alussa.

No, tarkoitus oli hiukan kommentoida tätä keskustelua yleisesti. Nämä kohteet kritiikille, jota opposition puolesta on esitetty, ovat aika odotettuja. Yllättävintä on ollut se ikään kuin kuplassa eläminen, mistä edustaja Kiviniemi entisenä pääministerinä antoi osoituksen, että tämä hallituksen ohjelma olisi saanut enemmän kritiikkiä kuin mikään 16 vuoteen. Minä olen katsellut likeisemmin 20 vuotta tätä politiikkaa, ja kyllä aika tasapuolista tämä kritiikin kohdistuminen eri hallituksiin on ollut. Ei voida sanoa, että mikään objektiivinen vyöry kritiikkiä olisi tätä hallitusta ja sen ohjelmaa kohdannut. Enemmänkin on kysymys siitä, että näihin odotettuihin kohtiin oppositio koettaa keskittää hyökkäyksensä, mutta kovin vahvaa asiatukea sille ei ainakaan tässä keskustelussa ole esille tullut. Kun käydään sitten tarkemmin läpi seuraavan budjetin yhteydessä näitä eri hallinnonalojen kehittämissuunnitelmia, niin varmasti tämä kritiikki vielä tästäkin laimenee.

Mielenkiintoista on ollut se, että perussuomalaiset on keskittynyt tähän hattulinjaan kovin voimakkaasti, että siellä on nyt siirrytty gepardihatuista sorsannahkahattuihin ja kaiken aikaa tietysti puheenjohtaja Soini vielä tätä samaa lakkia sovittelee erikokoisille hedelmille. Tässä ilmeisesti pyrkimyksenä on pitää nämä hatut esillä sen takia, että tämä hattutemppu eri vaaleissa onnistuisi, että tulisi vielä eurovaalien ja eduskuntavaalien jälkeen joku kolmas menestys. Minusta tuntuu, että tämä kupla puhkeaa ennen sitä (Timo Soini: Niinhän te ennustitte ennen eduskuntavaaleja!) ja tuuli vie hatut mennessään.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Edustaja Koskinen, minuutti!

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueitten ryhmäpuheenvuoroissa korostettiin yrittäjyyden merkitystä kasvun indikaattorina, ja se on erittäin hyvä linjaus. Jos lukee hallitusohjelmaa ja miettii, onko hallitusohjelma linjassa näitten puheitten kanssa, niin valitettavasti näin ei ole. Miksi?

Tässä salissa on varsin usein korostettu sitä, että työpaikat syntyvät tulevaisuudessa pk-sektorille mikroyrityksiin. Tämä hallitusohjelma on laadittu suuryritysten ehdoilla, suuryritysten ehdoilla. Mietitäänpä sitä tilannetta, jos yritysverotusta kevennetään yksi prosentti. Jos pk-yrittäjä saa tulosta 100 000 euroa vuodessa, se erotus on 1 000 euroa. Maksaako 26 000 vai 25 000? Ei sillä 1 000 eurolla investoida merkittävästi.

Pääministeri, korostitte, että tämä mahdollistaa investointien kasvun. Valitettavasti yrityksillä suurin ongelma on saada tulosta viivan alle, ei se, voidaanko maksaa veroja. Minusta on ollut erittäin harmillista se, että yritystukia leikataan, polttoaineverotus kiristyy. Kyllä pienyrittäjät kokevat tämän hallitusohjelman todella hankalaksi, ja varmaan ne kannustimet, joita te olette nostanut esille, eivät näy valitettavasti tässä hallitusohjelmassa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa tivattiin uudelta hallitukselta aitoja ja vilpittömiä tekoja, ja niitä pitäisi tehdä vielä ihan tosimielessä. Täytyy kysyä nyt teiltä, eivätkö teidän mielestä ole aitoja tekoja, että hallitus valmistelee vanhuspalvelulain, jolloin jokainen ikäihminen saa riittävän hoivan ja turvan, että tulee nollatoleranssi nuorten työttömyyteen, nuoret eivät jää tyhjän päälle niin kuin aikaisemmin vaan kolmen kuukauden sisällä heillä on työpaikka, opiskelupaikka tai joku muu aktiivinen työvoimapoliittinen toimenpide. Sen lisäksi vielä on perusturvaa korotettu, me olemme parantaneet huomattavasti köyhien ihmisten asemaa. Eivätkö nämä ole hyviä tekoja (Pentti Oinonen: Paratiisi!) ja aitoja ja vilpittömiä? Kysyn vaan. Minun mielestäni ovat.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja hallitusohjelman kuntapolitiikka, jota pääministeri Katainen äsken myös julisti, oli aika surullista kuultavaa. Siinä jää syrjään jokseenkin totaalisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ydin, joka on ihminen ja palvelut. Pääasiaan nousee uusi taikasana kuntarakenne, ja se tuntuu ratkaisevan kaiken. Olen selkeästi sitä mieltä, että kuntarakenneuudistusta tarvitaan, mutta tällä tavalla toteutettuna se merkitsee totaalista keskittämistä: palveluiden, asumisen ja toimintojen keskittämistä.

Se kaiken lisäksi ei myöskään tuo niitä säästöjä, joita kuvitellaan. Jos se toteutetaan tällä lailla, kustannukset nousevat. Ei tule julkisen talouden kestävyysvaje paikattua, vaan kustannukset ja menot kasvavat. Kaiken lisäksi tämä merkitsee myös pahimmillaan sitä, että paikallishallinto ajetaan alas, siirrytään suoraan aluehallintoon. Tämä on melkoinen isku paikalliselle demokratialle ja paikalliselle vaikuttamiselle, joka on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydinasia. Tässä ollaan tekemässä korvaamatonta vahinkoa kunnalliselle itsehallinnolle. (Puhemies koputtaa) Kannattaa huolella paneutua faktoihin eikä liikkua tunnelmissa.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Seuraava asia on maailmanloppu. Siltä se kuulostaa, kun oppositiota kuuntelee. Olen ollut huolissani tässä jo pitkän aikaa siitä, onkohan perussuomalaisille ja keskustalle jaettu erilainen hallitusohjelma kuin meille hallituspuolueiden edustajille, niin erilaisia tulkintoja ja pelkoja sekä mörköjä sieltä on löydetty. Sen lisäksi mitään ei saisi tehdä, ja toisaalta se vaihtoehto puuttuu kokonaan. Minun mielestäni on turha haikailla asioitten perään, jos ei uskalleta tai ei pystytä kantamaan vastuuta vaikkapa lasten, nuorten, vanhusten ja työttömien tulevaisuudesta. Pitää puhua ja ottaa vastuu silloin, kun sen aika on, ei jälkikäteen. Niin kuin me sosialidemokraatit tuppaamme sanoa: olisitte tulleet varjosta valoon aikanaan.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on kritisoitu hallitusohjelmaa siitä, että se ei riittävästi luo kannusteita yrittäjyyteen ja työpaikkojen luomiseksi. Kuitenkin kun olen yrittäjien kanssa aiheesta keskustellut, niin on kaksi asiaa, jotka nousevat ylitse muiden siinä, että yrittäminen on kannattavaa ja kiinnostavaa Suomessa.

Ensimmäinen on se, että meillä on vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, ja sitähän pyritään luomaan juuri sillä, että talous kehittyy sillä tavalla, että meillä ei tule tällaisia äkkinäisiä muutoksia maailmalta ja pystymme kaikin keinoin turvaamaan siten myös yrittäjien toimintaympäristön, eli reagoidaan muuttuviin tilanteisiin, joita maailmalta tulee.

Toinen on se, että yritysten byrokratiaa vähennetään, ja tähän hallitusohjelmaan sisältyy se, että yrittäjien hallinnollista taakkaa edelleen kevennetään. Toki pääomaveron kiristys on negatiivinen asia, mutta se, että yhteisöveroa kuitenkin pystytään keventämään, ja myöskin se, että työn verotusta kevennetään, auttaa luomaan uusia työpaikkoja. Lisäksi täällä on hyviä kirjauksia siitä, että uusiin aloihin, kaivosteollisuuteen, luoviin aloihin, ympäristöliiketoimintaan panostetaan, tämä Venäjä-ohjelma on tärkeä, matkailustrategia, ja myöskin luomu- ja lähiruokatuotantoon panostetaan. Kyllä täällä on hyvinkin paljon kirjauksia löydettävissä yrittäjyyden edistämiseksi.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus uudistaa, kehittää, selvittää, tutkii, parantaa jne. jne., mutta selkeää linjaa hallitusohjelmasta on monista paikoin vaikea löytää. En ole ainut, joka miettii, onko myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassa tulevaisuudessa kaksi linjaa, ministeri Tuomiojan ja ministeri Stubbin linja, vai onko siellä kenties myös kolmas linja, ministeri Hautalan linja.

Kysyisinkin ministereiltä, miten tämä kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaus tukee Suomen turvallisuusneuvostojäsenyystavoitetta, jotka teillä sieltä ohjelmasta molemmat löytyvät. Toisaalta määrärahojen leikkauksen lisäksi myös kehitysyhteistyömäärärahoja suunnataan uudella tavalla. Viime vaalikaudella ruokakriisi osoitti, että maaseutuun ja maaseudun kehitykseen tarvitaan lisämäärärahoja. Nyt tästä ei puhuta mitään, ei metsäosaamiseen panostamisesta, ja yleensäkin ruokaturva tuntuu puuttuvan koko hallitusohjelmasta niin Suomen kuin globaalillakin tasolla.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Hyvät edustajat, nyt on käyty kaksi tuntia tätä debattia. Myönnän vielä neljä vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen ministereille lyhyitä vastauspuheenvuoroja ja yhteenvetopuheenvuoroja. Seuraavat vastauspuheenvuorot edustajille Hiltunen, Rehula, Soini ja Kiviniemi ja sitten ministereitten vastauksiin.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En tässä ehtinyt, kun olin kunta-asioihin perehtymässä tuossa toisessa tilassa, kaikkia puheenvuoroja kuunnella, mutta haluaisin sanoa, että lieköhän nyt tuo juhannusyön usvainen hämärä sekoittanut keskustapuolueen ja perussuomalaisten asiakirjapinon. Nimittäin, kuulkaa nyt, se puheenvuoro, joka keskustalla oli ryhmäpuheenvuorona, ei kyllä kertonut tästä Jyrki Kataisen hallituksen hyvästä ohjelmasta. Tämä ohjelma on ihan eri maailmasta kuin se, mistä puheenvuorot käytettiin, ja minä haluaisin korostaa, että minä uskon vakaasti, että hallitus tulee toimimaan niin, että eriarvoisuus vähenee ja tasa-arvo edistyy tässä maassa.

Erityisesti minä toivon työministeri Ihalaiselle voimia pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja toivon, että hallitus tekee nyt hyvin pikaisesti, jo alkusyksyyn mennessä, suunnitelman siitä, kuinka muun muassa tämä kuntakokeilu käynnistyy. Ensimmäisen kerran minä uskon siihen, että kun hallituksen ohjelmassa lukee, että kunnille taataan riittävä rahoitus, niin tämä hallitus tulee sen tekemään.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitusneuvotteluja käytiin kahdessa eri jaksossa. Tässä hallitusohjelmassa on kaksi eri osaa: on seminaariosa, joka antaa erinomaisen käyttövoiman kaikille hallituspuolueiden kansanedustajille puhua vaalilupausten, tekemisen, selvittämisen, kehittämisen jne. puolesta, ja sitten tässä on, arvoisa valtiovarainministeri Urpilainen — kun kysyitte keskustan kriisitietoisuuden perään — se kriisitietoisuusosa, joka lyö täysin korvalle asioita, (Ben Zyskowicz: Missä on teidän säästöt?) jotka se seminaariosan tekstiosa lupaa. Otanpa vain yhden esimerkin: työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto 30 miljoonaa euroa. Ei se enää mitään selvityksiä vaadi; pitää tehdä päätös siitä, miten toimitaan.

Sitten, arvoisa puhemies, toinen asia: Ministeri Arhinmäki, korjasitte oman sanomanne. Te hehkutitte täällä miesmuistinne mittaiselta ajalta suurimmasta perusturvan korotuksesta. Kyllä pienimmät päivärahat nousivat 170 eurolla 1.1.2009. Te korjasitte tämän. Toinen asia on sitten se, että kyllä perusturva on paljon paljon laajempi käsite kuin työmarkkinatuki ja peruspäiväraha. (Ben Zyskowicz: Ja missä oli ne keskustan säästöt?)

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näissä vaaleissa äänestettiin oikeudesta olla eri mieltä. Viiden kansanedustajan puolueesta tuli 39 kansanedustajan puolue. Se tuli omalla ohjelmalla, omalla linjalla, olemalla eri mieltä kuin vanhat puolueet. Ja huomaan, että se on kyllä teistä hämmästyttävää, että joku pitää kiinni periaatteistaan.

Sanon sosialisteille pari asiaa. Olisitteko te menneet hallitukseen, joka samana päivänä olisi poistanut sekä ay-maksun vähennysoikeuden että yleissitovat työehtosopimukset? No, ette olisi menneet. Tällainen vastaava kynnyskysymys on itsenäisyyden asia, joka ei vanhene koskaan ja josta en anna periksi. Ja kun on lähdetty liikkeelle, niin missä seurassa ollaan? Kyllä porukkaan on eksytty: Kreikka, Espanja, Italia, Belgia. Semmoisessa ollaan.

Mikä on perussuomalainen ratkaisu? Se olisi ollut se, mikä on Norjan ja Sveitsin tie, ja siinä välissä ovat vielä Tanska, Ruotsi, Iso-Britannia. Ei ole maa nielaissut niitä. Hyvät ystävät, itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan!

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen tuossa totesi, että taloussuhteet tulevat ensimmäistä kertaa osaksi ulkopolitiikkaa. Kyllähän taloussuhteet ovat olleet olennainen osa ulkopolitiikkaa kautta aikojen. Sen vuoksi meillä on ulkomaankauppaministeri. Ja kun olen kolmessa hallituksessa toiminut, niin olen sen nähnyt. Pääministeri Vanhanen otti ensimmäisen hallituksensa aikana erityisesti painopisteeksi sen, että kolmansiin maihin taloussuhteita kehitetään, ja sitä linjaa on jatkettu, ja sitä myös itse jatkoin, niin että ei tämä sinänsä mikään uusi asia ole.

Se, että tämä hallituksen kuntalinjaus herättää niin paljon kysymysmerkkejä ja kauhukuvia, johtuu juuri siitä, että te unohdatte sen ihmisen ja palvelut. Te puhutte vain kuntauudistuksesta, ette kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, koska palveluthan tässä on se kaikkein olennaisin asia. Nyt te heitätte sen työn, mitä kunnissa on suurella vaivalla, tuskalla ja hiellä, tehty viime vuosina, kokonaan romukoppaan ja lähdette käytännössä pakkoliitosten tielle. Olisi hyvä rakentaa sille pohjalle, mitä on tehty Paras-hankkeessa, ja sitä viedä osaltaan eteenpäin, silloin tulisi hyvä. Ja kyllä minä hieman ihmettelen tätä laskuoppia, että kun leikataan 600 miljoonaa, niin sitten kukaan ei muka menetäkään mitään. Sosialidemokraatit ja puheenjohtaja Urpilainen lupasivat 2,4 miljardia lisää tällä vaalikaudella kunnille, mutta nyt käytännössä tulee 1,2 miljardin euron leikkaus.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Edustajien vastauspuheenvuorot on käytetty, ja nyt ovat vuorossa ministerien puheenvuorot.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Kyllä täällä nyt aika erikoinen keskustelu on köyhimpien aseman turvaamisesta, kun ajattelee sitä, että täällä on niin valtavat satsaukset, että ei ole ennen nähty, kerta kaikkiaan. Olen samaa mieltä kuin edustaja Rehula, että totta kai perusturva on laajempi kuin työttömyysturva, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, mutta täällähän se on laajempi. Täällä on asumistuki, täällä on toimeentulotuki ja hyvin monia erilaisia satsauksia.

Sitten palveluista. Nimenomaan, aivan niin kuin edustaja Kiviniemi sanoi, näin juuri menetellään, eli me haluamme säilyttää lähipalvelut, me haluamme samanaikaisesti, kun kuntarakennetta kehitetään, satsata nimenomaan palvelurakenteeseen ja nimenomaan varmistaa vahvemmat yksiköt, että niihin riittää myös työvoimaa ja sitä kautta sitä osaamista sinne palveluihin. Nimenomaan Paras-hanke on tehnyt hyvää työtä, ja siitä jatketaan.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Edustaja Kiviniemi muisteli, että taloudellisia ulkosuhteita olisi alettu painottaa pääministeri Vanhasen hallituksen aikana. Historioitsijana kyllä tahtoisin muistella, että tämä on koko Suomen itsenäisyyden ajan ollut Suomen talous- ja yhteiskuntakehityksessä erittäin tärkeä asia. Mutta maailma muuttuu, ja myöskin niiden asioiden ja haasteiden ja kohteiden määrä koko ajan kasvaa, ja siksi niihin on panostettava myöskin enemmän ja osaavammin, niin kuin tässä hallitusohjelmassa pyritään tekemään.

Oma käsitykseni on, että meillä on nyt tässä hallituksessa erittäin hyvä ja erittäin yhteistyökykyinen tiimi ulkoasiainministeriössä kaikkia niitä tehtäviä varten, joita tähän hallitusohjelmaan on kirjattu, enkä usko, että pystymme samanlaisiin näytelmiin tai suorituksiin kuin edellisen hallituksen aikana ministerit ulkoministeriössä tietyiltä osin kykenivät. Voin tässä vaan siteerata edellistä pääministeriä, joka kyselytunnillakin totesi, että ei ole olemassa mitään sellaisia vastakkainasetteluja, erilinjaisuuksia, Suomen ulkosuhteiden hoidossa tätä edeltäneen ja sitä edeltäneen hallituksen välillä, enkä usko, että nytkään on. Jatkuvuus on tässä selkeätä. Hallitusohjelma, joka on tältäkin osin tehty erittäin hyvässä yhteisymmärryksessä, antaa selkeät ohjeet siitä, mitenkä tällä vaalikaudella ulkosuhteita kokonaisuudessaan tullaan hoitamaan. Toivon, että se tapahtuu myöskin keskustan tyydytykseksi.

Opetusministeri  Jukka  Gustafsson

Arvoisa puhemies! Täällä on lähinnä keskustan edustajien taholta luotu uhkakuvia koskien hallituksen koulutuspolitiikkaa, ja haluan ne kyllä ehdottomasti torjua. Esimerkiksi perusopetuksen kohdalta haluan todeta sen — tiedän, että se on myöskin keskustalle tärkeä, se on meidän koko koulutuksen kivijalka — että sinne on varattu erikseen entisten päälle 34,5 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen, aamu- ja iltapäivätoimintaan, kerhotoimintaan muun muassa. Sitten siellä on uudistus, jonka luulisi lämmittävän myöskin keskustapuoluetta: nyt kun uudistamme valtionosuusjärjestelmää, on tarkoitus luoda indikaattoreita, kuten muun muassa vanhempien koulutusaste, maahanmuuttajien määrä, työttömyys, joka huomioidaan alueellisen kouluverkon rahoituksessa.

En moiti pääministeri Kiviniemeä siitä, että kahdeksan vuoden aikana maasta on poistunut 800 lähikoulua, 800 on poistunut. Ne päätökset on tehty kunnissa juuri siitä syystä, mitä pääministeri Katainen täällä sanoi väestökehityksestä ja siitä, että kunnissa vastuulliset päättäjät ovat arvioineet, että ei ole edellytyksiä, tarvetta pitää näitä kouluja.

Sitten lyhyesti, mitä tulee lukioverkkoon, lukiokoulutukseen, ylpeänä luen ensimmäisessä ministeripuheessani eduskunnassa seuraavaa: "Uudistetaan lukioiden rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden - -." Alueellisen saavutettavuuden — me tiedämme hyvin hallituksessa sen, kuinka tärkeää maakunnissa ja eri puolilla Suomea on se, että lukioon on nuorilla mahdollisuus päästä. Tietysti pojille se on erityisen tärkeää. Mutta näemme myöskin sen, että tässä on paljon erilaisia keinoja, (Puhemies koputtaa) joilla voidaan tämä saavutettavuus turvata: on tämä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö, monimuoto-opiskelu, etäopiskelu, mutta tuskin on mahdollista se, että nykyinen lukioverkko sellaisenaan voi säilyä. Viittaan myöskin siihen, mitä nyt on tapahtunut meidän peruskoulujen osalta. (Puhemies: Kiitoksia!) Mutta haluan erittäin vastuullisesti tehdä tätä lukioverkkouudistustakin, totta kai.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Täällä on useampaan otteeseen noussut esiin kuntapolitiikan merkitys, ja hallitus on omassa ohjelmassaan linjannut, että siinä tärkein tavoite on turvata nimenomaan laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Eli mitä tulee noihin viittauksiin, joita opposition osalta keskustasta on tullut, että nyt tässä hylättäisiin jollakin tavalla se periaate, että pyritään turvaamaan kaikkialle maahan tasavertaiset, laadukkaat palvelut, niin sitä periaatetta ei ole sivuutettu, vaan päinvastoin sitä pyritään vahvistamaan. Lisäksi on vielä nostettu erityisesti esiin kunnallisen itsehallinnon ja paikallisen demokratian vahvistamisen merkitys.

Kunta- ja palvelurakennehanke, joka on nyt ollut meneillään punamultahallituksen ajoista saakka, on ollut tarpeellinen ilman muuta, koska sillä on voitu vahvistaa nimenomaan palveluiden saatavuutta niillä alueilla, missä kunnat yksin ovat olleet liian pieniä palveluita järjestämään. Samalla on kuitenkin voitu havaita, että tuon kehityksen seurauksena kuntarakenne ja palvelurakenne ovat entistä enemmän etääntyneet toisistaan. Sitä ei voi pitää kunnallisen itsehallinnon eikä demokratian kannalta hyvänä kehityksenä, koska tuolloin noin 60 prosenttia itse asiassa kunnan palveluista, päätösvallasta on etääntynyt jo kunnallisten päättäjien käsistä, kun on siirrytty erilaisiin yhteistoiminta-alueisiin.

Siksi hallitus on ottanut linjan, että haluamme vahvistaa valtionohjausta tästä eteenpäin ja haluamme toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, joka pohjautuu nimenomaan vahvoihin peruskuntiin. Tämä sen vuoksi, että hallituksen mielestä kunta on kaikkein paras, demokraattisin, tehokkain, läpinäkyvin yksikkö järjestämään palvelut, ja pidämme myös tärkeänä sitä, että kunnat ovat niin vahvoja, että ne pystyvät myös kehittämään tuon alueen elinkeinoja. On tärkeää, että tuo työ, mitä kunnissa on tehty viimeisten vuosien aikana, hyödynnetään täysimääräisesti, kun tästä otetaan seuraavia askeleita eteenpäin ja vahvistetaan valtionohjausta nimenomaan kuntarakenteen osalta.

Tässä on viitattu keskustelun aikana eilen valtuustoissa päätettyyn Vaasan ja Vähänkyrön liitoshalukkuuteen. Tämä on ilman muuta sellainen asia, jota hallitus haluaa olla edistämässä. Se on oikean suuntainen askel, että kaupunkiseuduilla tehdään näitä kuntien yhdistämisiä. Tiedämme, että siellä erityisesti talousalue, työssäkäyntialue, on tänä päivänä suurempi kuin kuntarajat, ja näin se on myös muualla Suomessa. Ihmisten työssäkäynti-, asiointialueet ovat laajentuneet kuntarajojen ylitse, ja sen vuoksi haemme nyt valtakunnallista mallia, (Puhemies koputtaa) jossa jatkossa pohjana palveluissa on entistä vahvemmin eheä, talousalueisiin, työssäkäyntialueisiin, perustuva kuntarakenne.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Nyt siirrymme pyydettyihin puheenvuoroihin.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Yksi asia tässä keskustelussa on tullut selväksi: meillä on yhtenäinen oppositio. Se, mistä oppositio aikoo säästää, ei ole tullut selväksi, mutta ainakin ne listat on yhdessä sovittu piilotettavan. Toivon, että jatkokeskusteluissa niin keskusta kuin perussuomalaisetkin kertovat, miten te tulette valtiontalouden tasapainottamaan, mitkä ovat teidän vaihtoehtonne vastuullisina opposition edustajina.

Arvoisa puhemies! Itämeren aalloilla juhannuksena purjehtiessani vakuutuin taas kerran siitä, että lopulta kaikkein tärkeintä, tietenkin purjehduksen ohella, on se, että me huolehdimme ympäristöstä. Meidän päättäjien tehtävä on huolehtia vastuullisesta ympäristöpolitiikasta, oli taloudessa heikot tai hyvät ajat. Mielestäni Kataisen hallituksen ohjelma antaa tähän kiitettävät eväät. Saastuneen Itämeren pelastaminen vaatii kipeästi tehostettuja ja vaikuttavia toimia koko hallitukselta. Kaikkein kiireellisintä on urakoida maatalouden kuormituksen vähentämiseksi ja maatalouden ympäristötuen uudistamiseksi, ja tässä uuden ympäristöministerin ja maatalousministerin on pidettävä toinen toistaan kädestä kiinni. Toimien on todella oltava parempia ja vaikuttavampia kuin edellisen hallituksen, jonka aikana Itämeren päästöt Suomen osalta ikävä kyllä vain kasvoivat.

Vastuullinen kansa ei syö lapsiensa mahdollisuuksia, ja siksi Kataisen hallituksen toisena keskeisenä tavoitteena on velkaantumisen taittaminen, kestävän kasvun aikaansaaminen ja sitä tukevat rakenteelliset uudistukset. Mielestäni kaikkein olennaisimpia toimia ovat ne, joilla luodaan uusia työpaikkoja ja edistetään yrittäjyyttä. On erittäin kiitettävää, että hallitus on asettanut itselleen kirittäjäksi kunnianhimoisen työllisyystavoitteen. Varsinkin yrittäjyyden edistämisen osalta kannustan hallitusta tekemään yli sen, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu. Samoin hyvän ja perheystävällisen työelämän edistämisessä on toimittava samalla tavalla, jotta ihmiset jaksavat työelämässä paremmin ja pidempään. Kun Suomessa on työtä ja yrittäjyyttä, silloin meillä on myös voimavaroja toteuttaa hallituksen muita tärkeitä tavoitteita.

Mielestäni on erittäin viisasta, että hallitus on sopinut ehdottomista perälautakirjauksista, joiden mukaan vuosittain päätetään uusista sopeuttamistoimista, mikäli talouden tunnusluvut eivät ole tavoitellulla tolalla. Näin varmistetaan, että valtiontalous saadaan varmasti uskottavalle pohjalle eikä taloustavoitteesta livetä Portugalin eikä Kreikan tielle eikä sille tielle, jolle perussuomalaiset tänään Suomea viitoittivat.

Hallitusohjelmassa jatketaan verotuksen painopisteen siirtämistä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen, työn vastaanottamisesta tehdään kannattavampaa ja heikoimmassa asemassa olevien tilannetta parannetaan. Ohjelmassa on sitouduttu vahvasti siihen, että työn verottamista ei kiristetä. Kokoomuslaisen talouspolitiikan peruslinja jatkuu, ja se on kaikkien suomalaisten etu.

Suomalaisten arjen kannalta on olennaista, että hallitus onnistuu puskemaan läpi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Keskeistä on terveyspalveluiden rakenneuudistus, joka harmillisesti kaatui viime hallituskaudella keskustan tarrautumiseen vanhoihin rakenteisiin. Nyt tinkimätön lähtökohta on se, että terveydenhuolto ja muut hyvinvointipalvelut järjestetään suuremmilla väestöpohjilla. Ihmisille on kuitenkin lopulta kaikkein tärkeintä se, että he saavat terveyspalvelut, eikä se, missä kunnan rajat sijaitsevat.

Arvoisa puhemies! Metropolipolitiikka on tärkeä osa maamme kasvupolitiikkaa. Globaalissa taloudessa metropolialue toimii koko maan talouden ja hyvinvoinnin veturina. Kiritänkin hallitusta ja erityisesti kuntaministeriä aktiiviseen metropolipolitiikkaan. Myöskin tiukempaa yhteistyötahtoa tarvitaan Pääkaupunkiseudun kunnilta. Lähtökohtana on oltava byrokratian ja päällekkäisen hallinnon vähentäminen. Toivon, että hallitus tuo myöskin Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön lisää porkkanoita enemmän kuin tähän hallitusohjelmaan on kirjattu.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on monia ilonaiheita: opintotuki sidotaan indeksiin, ikivanha päivähoitolaki uudistetaan, päivähoidon hallinto siirretään opetustoimeen, Perusopetus paremmaksi, Pop-ohjelma, jatkuu, ylisuurten ryhmäkokojen kitkemistä jatketaan, kerhotoimintaa vahvistetaan, samoin aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tässä sanonkin, että keskustan Kiviniemen suulla toitottama lapsiperheiden unohtaminen ei kyllä pidä paikkaansa.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta, että keskustan valmius kovan vaalitappion jälkeen tulla hallitukseen siinä neuvottelujen vaikeassa solmukohdassa osoittaa vastuullisuutta ja se ansaitsee kiitokset. Mutta selväksi tuli myös se, niin kuin sanoin tuossa aiemmassa keskustelussa, että ei imukupilla eikä pihdeillä saatu aikaan sellaista hallitusta, jossa perussuomalaiset olisivat tulleet kantamaan vastuuta. Ja sen sanon, puheenjohtaja Soini, että jos politiikassa halutaan vaikuttaa, niin silloin pitää olla valmiita myöskin yhteistyöhön ja kompromisseihin, ja tähän yhteistyöhön kokoomus on valmis. Ja sanon, että vaikka tässä ohjelmassa on paljon sellaista, mitä siinä ei olisi, jos kokoomus sen yksin kirjoittaisi, niin on siinä paljon kokoomuksen kädenjälkeä, siellä on ruiskukkia.

Ja ihan lopuksi sanon opetusministerille, joka istuu siellä ministeriparrella, että vaikka koulutukseen on tulossa säästöjä, niin toivon, että ette heti alkumetreillä luovu niistä rakenteellisista kehittämishankkeista. Toivon todellakin, että teidän lausuntonne taideyliopiston hyllyttämisestä eivät olleet lopullisia (Puhemies: No niin, aika!) vaan puskette senkin uudistuksen läpi. Se on hallitusohjelmaan tehty selkeä kirjaus.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmaa voi tarkastella monesta näkökulmasta käsin. Erityisen paljon hyviä asioita löytyy hyvinvointipolitiikan alueelta. Haluan nostaa tässä puheenvuorossani esille ainoastaan pari seikkaa, joiden toteutuminen on palveluja tarvitsevien kansalaisten kannalta tärkeää ja jotka samalla pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna tulevat säästämään yhteiskunnan kustannuksia ja vähentämään tulevaisuuden kestävyysvajetta.

Hallitusohjelmassa on monia kohtia, joiden avulla on tarkoitus vähentää eriarvoistumista. Eriarvoistuminen on lisääntynyt edellisten hallitusten aikana, ja eriarvoisuus näkyy myös kansalaisten terveydessä.

Tutkimusten mukaan sosioekonomiset ter-veyserot ovat Suomessa kansainvälisesti tarkasteltunakin suuret. Esimerkiksi pitkäaikaissairaudet ja vakavat mielenterveysongelmat ovat alemmissa koulutus- ja sosiaaliryhmissä huomattavasti yleisempiä kuin ylemmissä sosiaaliryhmissä. Korkeasti koulutetut ja hyvässä taloudellisessa asemassa olevat sairastavat vähemmän ja ovat paremmassa asemassa myös potilaina. Perusterveydenhuollon palvelut kohdistuvat työterveyspalvelujen kautta hyvissä työmarkkina-asemissa oleviin. Suurituloiset käyttävät yksityislääkärin palveluja, ja pienituloiset ovat terveyskeskuksen asiakkaita. Terveyskeskusten toimimattomuus aiheuttaa monessa kunnassa sen, etteivät pienituloiset pääse terveyspalvelujen pariin. Terveyspalvelujen käyttö jakaantuu tällä hetkellä selvästi suurituloisia suosivaksi. Vakavien tautien sairaalahoidossakin on eroja. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin ohitusleikkauksia, pallolaajennuksia ja kaihileikkauksia tehdään tarve huomioon ot-taen enemmän suurituloisille kuin pienituloisille.

Pitkäaikaissairauksien hoito tulee tällä hetkellä yhteiskunnalle kalliiksi. Lisäksi pitkäaikaissairaudet ovat eräs keskeinen tekijä ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisessä. Esimerkiksi masennuksen takia varhaiseläkkeellä olevien määrä oli vuoden 2010 lopussa 35 000 henkilöä ja vuonna 2010 uusia eläkkeelle jääneitä oli lähes 3 800. Masennusperäiselle eläkkeelle jäädään keskimäärin 49-vuotiaana. Vuonna 2010 masennusperäiset työkyvyttömyyseläkemenot olivat 523 miljoonaa euroa. Samansuuntaisia lukuja voi esittää monesta muustakin pitkäaikaissairaudesta.

Yhteiskunnallamme ei ole varaa jatkaa tätä kehityssuuntaa. Tämä kielteinen kehityssuunta on mahdollista muuttaa vain julkista terveydenhuoltoa ja erityisesti perusterveydenhuoltoa kehittämällä sekä eheitä palveluketjuja rakentamalla. Nämä tavoitteet on selvästi kirjattu hallitusohjelmaan.

Vähävaraisten kansalaisten palvelujen käytön näkökulmasta tärkeää on myös se, että asiakasmaksujärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että tämänhetkisiä erillisiä maksukattoja yhdistetään ja uudistetaan siten, etteivät sosiaali- ja terveydenhuollon maksut muodostu kenellekään palveluiden käytön esteeksi. Tämänkin voi lukea hallitusohjelmasta.

Erittäin tärkeä asia hallitusohjelmassa on hankintalain uudelleen tarkastelu sosiaali- ja terveyssektorilla silloin, kun kyseessä on erityisen haavoittuvien asiakasryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, pitkäaikaisten palvelujen hankinta. Nykyinen hankintalaki ja sen tulkinta aiheuttaa sen, että esimerkiksi vanhus- ja vammaispalvelujen kilpailuttamisella pompotellaan ihmisiä paikasta toiseen sen perusteella, mikä taho kulloinkin voittaa kilpailutuksen.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi ikäihminen voi viimeisten vuosiensa aikana joutua muuttamaan hoito- ja asumispaikkaa jopa useita kertoja vuodessa. Kaikki muutot eivät johdu kilpailutuksesta, vaan syynä voi olla esimerkiksi se, ettei hoitoyhteisössä ole riittävän ammattitaitoista henkilökuntaa hoitamaan ikäihmisten terveydentilan muutoksia vaan ikäihminen lähetetään usein turhan takia johonkin toiseen hoitopaikkaan pienenkin akuuttivaivan hoitamista varten. Tällaisten tilanteiden estämiseksi tulevassa vanhuspalvelulaissa tulee ottaa kantaa myös työntekijöiden ammattitaitoon ja koulutustasoon.

Vanhuspalvelulain säätäminen onkin yksi hallitusohjelman hyvinvointipalveluiden tärkeimmistä asioista. Henkilöstön määrän ja koulutustason lisäksi tulevassa laissa tulee selkeästi määritellä määräajat sille, miten nopeasti ikäihmisen on päästävä terveydentilansa muuttuessa tarpeidensa ja elämäntilanteensa mukaiseen kuntoutukseen ja hoitoon. Meillä on runsaasti tieteellistä näyttöä siitä, että kuntouttavalla hoidolla voidaan ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja esimerkiksi hidastuttaa muistisairauksien etenemistä. Tällä hetkellä ikäihmiset joutuvat noin kolme vuotta liian aikaisin raskaaseen laitoshoitoon.

Vanhuspalveluissa ei eheä hoitoketju toimi. Kotihoidossa on ihmisiä, joiden oikea asumispaikka ei ole enää koti, ja vuodeosastoilla on ihmisiä, joiden ei tarvitsisi olla siellä, jos niin sanottuja välimuotoisia hoitopaikkoja, kuten tehostettua palveluasumista ja ryhmäkoteja, olisi riittävästi. Toisaalta oikea asumis- ja hoitopaikkakaan ei riitä, ellei ole riittävästi henkilökuntaa tekemään kuntouttavaa työtä.

Vanhuspalvelulaki on laadittava, koska informaatio-ohjaus esimerkiksi laatusuosituksina ei ole saanut aikaan riittäviä muutoksia vanhuspalveluiden sisällössä. (Puhemies: Aika!) Kysymys on toisaalta inhimillisyydestä, mutta toisaalta kysymys on myös yhteiskunnan rajallisten voimavarojen käytöstä. Mikään ei ole niin epäinhimillistä ja yhteiskunnalle kallista kuin ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan puutteesta johtuva pitkäaikainen laitoshoito.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan kannattaa edustaja Ruohonen-Lernerin tekemää epäluottamuslause-esitystä.

Hyvät kollegat, politiikassa täytyy pitää kiinni omista periaatteistaan, meillä kaikilla on niitä. Näissä vaaleissa ei äänestetty siitä, kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Näissä vaaleissa äänestettiin siitä, minkälaista suosiota eri poliittiset mielipiteet nauttivat Suomessa. Se saattaa olla vaikeaa joidenkin vanhojen puolueiden ymmärtää, että perussuomalaiset eivät kysele teiltä lupaa eivätkä keneltäkään muultakaan lupaa siihen, mitä mieltä me saamme olla, emmekä me edellytä sitä teiltä. (Sari Sarkomaa: Emme mekään teiltä!) Ja tästä on kysymys, kun me lähdimme EU-politiikan haastamiseen. Me olemme tehneet sitä johdonmukaisesti, ja me emme voineet kerta kaikkiaan jatkaa sitä linjaa, jota Suomessa on tehty.

Uskon, että tämä ei ole mikään mukava asia, mutta tulee vielä meidän kaikkien eteen ensi syksynä: Euro mitä ilmeisimmin nykymuodossaan hajoaa ja Kreikka joutuu velkasaneeraukseen. Sanoin tuossa alun perin, että aika porukkaan on eksytty, ei sattumalta vaan tietoisesti, ja siinä kaikki vanhat puolueet ovat olleet mukana. Euro oli virhe. Ja kun me katsomme ympärillemme, Norja ja Sveitsi pärjäävät loistavasti, eivät kuulu edes EU:hun. Tanska ja Ruotsi eivät kuulu euroon, pärjäävät loistavasti. Me olemme porukoissa, joissa ovat ylivelkaiset Belgia, Espanja, Italia, Kreikka, Portugali, Irlanti, ja ne ovat eurossa.

Nämä asiat liittyvät muuten toisiinsa. Väärä politiikka tuo turmiota. Kirjoitin tästä The Wall Street Journaliin 9.5., ettei tarvitse syyttää jälkiviisaudesta, ja perussuomalaiset ovat puhuneet tästä jo puolitoista vuotta. Kun huonon rahan perään lyödään hyvää, niin kohta koko eurooppalainen pankkijärjestelmä on kriisissä. Nyt humpuukimaakareita ja pettureita ja monin tavoin asioita sotkeneita palkitaan ja elätetään. Missä luodaan uuden Euroopan työpaikat, innovaatiot, keksinnöt? Kuka ne rahoittaa?

Sitten veljille vasemmalle muistin virkistykseksi. Tässä lukee, ei ole edes aprillipäivältä, 12.4.: "Vasemmistoliitto ei hyväksy eurooppalaista pankkitukea. Äänestä muutosta." No, juuri sen te nyt hyväksytte, kun te olette hallituksessa. Meille on tärkeämpää tukea tavallisia ihmisiä kuin kansainvälisiä pankkeja. Miksi sinulle, Mari, ei ole? 180 astetta jäniskäännös, ja se hajotti teidän eduskuntaryhmänne. Älkää, hyvät toverit, rankaisko niitä tovereita, jotka noudattavat tätä teidän vaalilupaustanne.

Arvoisa puhemies! Sitten muutama arvoasia täältä. Halusin tämän puheenvuoron sen takia myöskin, että on hyviäkin kirjauksia hallitusohjelmassa. Nyt puhun kansanedustaja Timo Soinina, en ryhmän edustajana, enkä myöskään sido ryhmän jäseniä tämmöisiin kantoihin, joita minulla on. (Sari Sarkomaa: Mikä se ero on?) Esimerkiksi pidän ihmiselämää pyhänä. Minä pidän sitä erittäin hyvänä, että kristillisdemokraatit ovat saaneet sen kirjauksen tähän, että pyritään aborttien vähentämiseen. Elämän pyhyys on pyhä asia. Sitä kehtaa puolustaa. Sitä pitää uskaltaa puolustaa. Kovin nuukasti otan vastaan ihmisoikeusrikkomuspalautetta henkilöiltä, jotka ensimmäisen ihmisoikeuden, oikeuden elää, pistävät varjoon. Tämä oli henkilökohtainen mielipiteeni. Tästä pidän kiinni.

Arvoisat kollegat, hyvä puhemies! Kyllä tässä ohjelmassa on paljon hyviä asioita, ja perussuomalaiset tulevat niitä tukemaan. Me kannatamme niitä panostuksia työllisyyteen, inhimillisyyteen, perusturvaan. Emme me kaikkea vastusta. Tästä on kysymys. Ei kannata olla meistä niin huolissaan. Kyllä kansa meistä huolen pitää, hyvät ystävät. On tähänkin asti pitänyt. Antaa vielä kastelun ja kasvun. Ei ole ongelmia.

Arvoisa puhemies! Suomalaisuus on yhteistyötä, mutta se on myös sitä, että kun on eri mieltä, niin voi sitä aidosti olla ja on. Ei se tähän lopu, ei tämä viimeinen hallitus maailmassa ole. Kyllä vielä sellainenkin hallitus tulee, missä perussuomalaiset ovat mukana. Se on sen jälkeen, kun epäonnistunut talouskokeilu Euroopassa on ohi ja rakennetaan uudestaan itsenäisten maiden yhteistyötä.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi kannatan edustaja Tiilikaisen tekemää ehdotusta päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodosta ja sitä vaihtoehtoa, jonka hän tuossa ryhmäpuheenvuorossaan esille toi.

Arvoisa puhemies! Täällä on tässä keskustelussa aivan kuin uutena asiana kerrottu valtiontalouden tasapainottamistarpeet, mutta, hyvät kollegat, ne olivat tiedossa jo hyvissä ajoin ennen vaaleja, niistä keskusteltiin vaaleissa, ja jokainen puolue sai tuoda oman vaihtoehtonsa esille, niin myöskin keskusta. Siksi tuo äskeinen keskustelu siitä, että valtiontalous tarvitsee tasapainottamista, on tietenkin täysin välttämätön, ja siihen me kaikki voimme yhtyä. Se ei ole mitenkään uusi asia.

Keskustan resepti talouden tasapainottamiseksi muodostui tehokkuuden parantamisesta, tasapuolisesti kohdistetuista veroleikkauksista ja veronkorotuksista sekä talouden kasvuedellytysten parantamisesta kaikkialla maassa, ja viimeinen asia, mihin se perustui, oli se, että ohjelma, jolla talous tasapainotetaan, on vähintään kahden vaalikauden mittainen. Me emme pysty sitä tekemään oikeudenmukaisella tavalla lyhyemmässä ajassa.

Kaavamaisten menoleikkausten tielle keskusta ei ollut eikä ole valmis lähtemään. Meillä ymmärretään, että valtiontalouden menoleikkaukset kohdistuvat aina heikommassa taloudellisessa asemassa oleviin palveluiden käyttäjiin, työntekijöihin ja yrittäjiin. Näin siksi, että valtiontalouden rahoitusmekanismit on luotu tukemaan niitä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja toimia, jotka eivät pelkästään kvartaalikapitalismin ehdoilla menesty, ja tätä paluuta menneisyyteen me emme halua. Se on aivan päivänselvä asia.

Toisin kuin nyt aloittava hallitus ohjelmassaan linjaa, keskusta on aina ollut valmis sitoutumaan koko Suomen kehittämiseen. Keskusta kertoi olevansa valmis jatkamaan koko Suomen voimavarojen hyödyntämistä ja siihen perustuvaa vahvaa elinkeinopolitiikkaa, mutta vaalitulos sekä perussuomalaisten kieltäytyminen vastuunkannosta ja siten myös maaseudun asioiden hoitamisesta jätti varsinkin maaseudun kohtalon tämän pääministeri Kataisen sosialistihallituksen käsiin. Ja olisin toivonut äskeiseen edustaja Soinin puheenvuoroon myös jotakin muuta sisältöä kuin pelkkää Kreikkaa. Se on yksi asia. Se on tärkeä asia meille, mutta se on vain yksi asia. Meillä on paljon paljon isompia ja kansallisesti tärkeämpiäkin asioita.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin, etteivät suomalaisten hyvinvointipalvelut saa olla sidottuina kunkin postinumeroon. No, jos hallituksen kirjaukset toteutuvat, suomalaisilla on sama palvelutaso postinumerosta riippumatta, mutta palveluiden saavutettavuudessa on vähintäänkin kymmenien, jopa satojen kilometrien ero. Samoin hinta, jonka kukin suomalainen näistä lakisääteisistä palveluista maksaa, on todellakin sen jälkeen riippuvainen postinumerosta, toisin kuin annettiin ymmärtää. Eli hallitus on vahvalla keskittämisen linjalla, ja sitä me keskustassa emme hyväksy, vaan me haluamme kantaa huolta kaikista suomalaisista asuinpaikasta riippumatta.

Täällä esitettiin, että vahvoihin peruskuntiin ja parempiin palveluihin päästään hallituksen mielestä leikkaamalla kuntien valtionosuuksista 630 miljoonaa euroa, siis leikkaamalla tavallisten ihmisten tavallisista peruspalveluista. Se on hallituksen mielestä sitä hallittua, vahvoihin peruskuntiin perustuvaa — hallittua — rakennemuutosta. Mihin on jäänyt puhuminen palvelurakenteen uudistamisesta ja sen järkevöittämisestä?

Puhemies! Maatalouden osio ja maaseudun osio on murheellista luettavaa. Mihin on jäänyt se suomalaisen ruuantuotannon puolustaminen, joka on aina ollut kirjoitettuna suomalaiseen hallitusohjelmaan, kaikkiin muihin hallitusohjelmiin EU-jäsenyyden aikana paitsi nyt tähän? Mihin se on unohtunut? Mihin on unohtunut 141? Mihin on unohtunut meidän kansallisten tukien puolustaminen? Mihin on unohtunut se, että nämä leikkauskaavailut, joita nyt tässä esitetään, vaikuttavat meidän edunvalvontaamme, meidän neuvotteluasetelmaamme EU:n uudessa maatalouspolitiikan uudistamisessa? Siihen meillä ei ole varaa, ja siksi on tuo räikeä epäsymmetria, joka hallitusohjelman kirjauksien ja esitettyjen käytännön toimenpiteiden ja voimavarojen osalta on. Sama pätee myöskin uusiutuvaan energiaan. Siellä on pelkkää leikkausta, ei sitä, mitä muuten puhutaan siitä, että meidän pitää lisätä omaa energiantuotantoamme ja omavaraisuuttamme ja ilmastopolitiikan näkökulmasta myöskin edistää uusiutuvilla saatavaa energiaa.

Kaiken kaikkiaan siis tämä Kataisen sosialistihallitus on kahden perusperiaatteen hallitus: leikkausten, epätasapainon — tai niitä tulee jo kolme — ja myöskin sen, että... (Kari Uotila: Perusturvan parantamisen!) — Perusturvaa, edustaja Uotila, ei paranneta kuin pieneltä osin. Hyvä sekin, ei siinä mitään, se on ihan hyvä. — Mutta "keskittäminen" on se pääsana, joka tässä valitettavasti vallitsee, ja sitä keskusta ei hyväksy.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Puolueeni vasemmistoliiton tärkein tavoite on aina ollut heikompien ja vähäosaisten puolustaminen. Siitä me olemme pitäneet tinkimättömästi kiinni. Olen itse toiminut tässä talossa kahdeksan vuotta sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä paremman perusturvan, heikommista huolen pitämisen ja oikeudenmukaisuuden lisäämisen puolesta.

Olen varmasti, uskallan sen sanoa, puhunut tässä salissa enemmän kuin kukaan muu viimeisten kahdeksan vuoden aikana nimenomaan näistä asioista ja kyllästymiseen saakka. Olen tehnyt myöskin eniten vastalauseita perusturvan parantamiseksi, terveyserojen kaventamiseksi, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, joka kerta aivan turhaan. Kulloinenkin hallitus, ketkä siellä silloin ovat olleetkaan, ei ole paljon korviaan niille esityksille lotkauttanut.

Perussuomalaiset eivät ole tehneet niiden kahdeksan vuoden aikana ensimmäistäkään muutosesitystä hallituksen sosiaaliturvaa koskeviin lakiesityksiin. Toki olette kannattaneet aina minun tai kristillisdemokraattien tai viime kaudella sosialidemokraattienkin tekemiä muutosesityksiä. Oma aktiivisuus on jäänyt vähän vähälle, ja siksi olisin oikeasti toivonut, että olisitte olleet Säätytalolla parantamassa vielä enemmän tätä perusturvaa.

Näitä lupauksiahan on kyllä riittänyt ennen vaaleja. Kun niiden toteuttamisaste on valitettavasti jäänyt varsin matalaksi, ei ole ihme, että taloudelliset, sosiaaliset ja terveyserot ovat kasvaneet. Samalla on kasvanut ihmisten, erityisesti köyhien ja heikompiosaisten, pettymys ja epäluottamus meitä poliittisia päätöksentekijöitä kohtaan. Janoisten huulilla on pidetty tyhjää maljaa.

Nämä 17 päivää Säätytalolla, etenkin siinä yhdessä huoneessa, jossa me kirjoitimme tämän hallitusohjelman hyvinvointipoliittista osiota, toteuttivat jotain sellaista, mihin ihan oikeasti en olisi uskonut. En olisi vaalien jälkeenkään uskonut, niin kyyniseksi olin tullut, että löytyy hallitus, joka tekee 40 vuoteen suurimman satsauksen hallitusohjelmassa, nimenomaan hallitusohjelmassa — Vanhasen kakkoshallituksenkin satsaukset perusturvaan olivat vain puolet tästä — että löytyy sellainen hallitus, joka tämän tekee. Mutta se teki. Me osoitimme 320 miljoonaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, toimeentulotukea saavien, työmarkkinatukea, työttömyysturvaetuuksia saavien, aseman parantamiseen. Päätimme parantaa asumistukea. Päätimme myöskin alentaa aravakorkoja. Olin itse jo entisessä elämässäni työskennellyt yhtenäislainojen omavastuukorkojen alentamiseksi. Nyt ne puolitetaan. Se tarkoittaa 50—200:n euron alennusta aravavuokriin kuukaudessa. Se on useissa tapauksissa paljon enemmän kuin se satasen korotus perusturvaan. Ei tämä ole näyttänyt kiinnostavan juuri ketään, mutta sekin on hallitusohjelmassa.

Kun täällä on syytetty siitä, että niihin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin eli toimeentulotuella oleviin ei ole satsattu, niin kyllä niihin satsataan. Asumistuen parantaminen parantaa heidän asemaansa, ja toimeentulotuessa se 25 euron korotus — toki olisimme halunneet enemmänkin — suuntautuu vain pieneen osaan toimeentulotukea saavista. Aikuisten perusosan korotus korottaa myöskin lapsien perusosia. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perhe saa lisää 73 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajat saavat 10 euron lisäkorotuksen, jolloin yksinhuoltajan ja kahden lapsen perhe saa lisää 65 euroa kuukaudessa. Eivät nämä ole pieniä summia niille, jotka joutuvat laskemaan jokaisen euron.

Tämä 320 miljoonaa euroa, joka perusturvaan nyt nettona laitetaan, kun siitä on otettu jo nämä toimeentulotuen leikkaukset pois, kun se jaetaan niillä 320 000:lla, se on 1 000 euroa. Käykää kysymässä siellä leipäjonoissa, käykää kysymässä työttömiltä, eikö 1 000 euroa vuodessa merkitse mitään, ja puhukaa sitten vasta pienistä tai olemattomista perusturvan parannuksista.

Tämä hallitusohjelma parantaa perusturvaa enemmän kuin yksikään hallitusohjelma tähän mennessä. Olen siitä aidosti ylpeä, olen iloinen. Meille jäi vielä tehtävää. Se toimeentulotuen tarveharkintakin toivon mukaan poistetaan puolivälin tarkistuksessa, ja uskon vielä muuhunkin parantamiseen, jos taloudellinen tilanne antaa mahdollisuuksia. Mutta jo tähän mennessä me olemme tehneet niin paljon, että en olisi uskonut tällä omalla poliittisella urallani siihen yltäväni. Olen siitä ylpeä ja iloinen, (Puhemies koputtaa) ja uskon voivani sanoa, että tämä hallitus ei pidä tyhjää maljaa köyhien huulilla.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Suuri haaste tällä hallituskaudella on talouden tasapainottamisessa, jotta lasku ei lankea lapsillemme. On myös tärkeää, että tässä vaikeassa tilanteessa tuloeroja kavennetaan molemmista päistä. Kautta koko ohjelman on linjauksia ilmasto- ja ympäristöpolitiikan parantamiseksi. Luonnonsuojelun tasoa nostetaan, lajien suojeluun panostetaan, metsien-, soiden- ja eläintensuojelua parannetaan.

Kipeä asia on korkeakoulujen säästöt. Helpotus on kuitenkin se, että peruskoulut jätetään säästölistan ulkopuolelle ja ryhmäkokojen pienentämiseen panostetaan. Lapsista ja nuorista emme halua säästää. Jatkossa on tehtävä työtä korkeatasoisen tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen puolesta. Opintotuen sitominen indeksiin parantaa opiskelijoiden asemaa. Myös 100 euron korotus perusturvaan on tärkeä saavutus, sillä se nostaa monta ihmistä toimeentulotuen luukulta. Korotukset toimeentulotukeen ja asumistukeen ovat tarpeen kaikkein köyhimmille. Olen iloinen vanhuspalvelulaista, joka takaa vanhusten inhimillisen hoidon ja kohtelun viimeisinä vuosina.

Arvoisa puhemies! Keskityn nyt lopuksi hallitusohjelman elinkeinopolitiikkaan, jota olin neuvottelemassa, ja ympäristönsuojeluun.

On hyvä, että perusväylänpidossa painotetaan raideliikennettä ja autoilun verotusta muutetaan ympäristöperusteisemmaksi. Uusiutuvan energian tavoitteesta ja tuulivoiman tuista pidetään kiinni. Lisäksi selvitetään keinoja hajautetun pientuotannon edistämiseen ja tutkitaan nettomittaroinnin mahdollisuudet. Tämä olisi todella tärkeä ja odotettu uudistus, sillä vain Suomessa on niin, että kun pientuottaja syöttää ylimääräsähkön verkkoon vaikkapa tuulimyllystä tai aurinkopaneeleista, niin hän ei saa mitään korvausta tai kompensaatiota syöttämälleen sähkölle.

Ilmastopolitiikassa mennään pieni harppaus eteenpäin, sillä päästökaupan ulkopuolisen sektorin kattava ilmastolaki kirjattiin hallitusohjelmaan. Se edistää tavoitteellista ilmastopolitiikkaa, johon sisältyy hiilibudjetointi ja seuranta.

Viestintäosuudessa on tärkeää julkisen tiedon avaaminen, avoimen lähdekoodin ja julkisten sähköisten palvelujen kehittäminen sekä älyratkaisut kaikilla sektoreilla. Ne tarjoavat kaivattuja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Työllisyysosiossa pidän tärkeänä pienyrittäjyyden edistämistä, toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi ja uusien ratkaisujen löytämistä vaikeasti työllistyville. Palkkatuesta tehdään työntekijän henkilökohtainen tuki, reppuraha, jonka turvin pitkäaikaistyötön voi mennä minne vain töihin, jolloin palkkatuki on kompensaatio alentuneesta työkyvystä. Vaikeasti työllistyville ja vammaisille tavoitellaan pysyvää palkkatukea. Työpankkikokeilu laajennetaan valtakunnalliseksi. Tämä on tervetullut kirjaus, sillä työpankkikokeilussahan joka kolmas vajaakuntoinen tai vaikeasti työllistyvä on työllistynyt pysyvästi.

Hieno asia hallitusohjelmassa on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan kolmen kuukauden kuluessa työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Pk-yritysten hallinnollista taakkaa kevennetään ja yrityspalveluita kootaan yhteen. Yrittäjien sosiaaliturvaa kehitetään ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan. Perheen ja työn yhteensovittaminen muun muassa lisäämällä osa-aikatyön mahdollisuuksia on tärkeä lapsen asemaa parantava kirjaus.

Arvoisa puhemies! Maatalouden ympäristötukijärjestelmää uudistetaan siten, että vesiensuojelutoimenpiteiden tehoa ja oikeaa kohdistamista parannetaan. Luomu- ja lähiruoka käännetään vahvaan nousuun ja niiden osuutta julkisissa hankinnoissa kasvatetaan. Perinnebiotooppeja ja alkuperäisrotuja suojellaan.

Maatalousmomentille kohdistuu myös leikkauksia, joten on haastetta huolehtia maaseudun asukkaiden elinedellytyksistä. Painottaen monituloyrittäjyyttä ja viljelijöiden aseman parantamista markkinoilla tässä voidaan hyvinkin onnistua. Pienyrittäjyys, oman ruuan tuotanto, EU:ssa tehtävät maatalouspolitiikkaratkaisut ovat avainasemassa. Suomen pohjoiset erityisolosuhteet tulee huomioida. Tavoitteena on myös ravinnepäästöjen vähentäminen koko Itämeren valuma-alueella. Vesistöjen ja kalakantojen suojelu on huomioitu muun muassa toteuttamalla kalatie-strategia, eikä Vuotosta ja Kollajaa rakenneta. EU:n kalastuspolitiikassa tavoitellaan kestäviä kalakantoja. Suurpetokannat varmistetaan kestävälle tasolle ja salametsästykseen puututaan. Hallitusohjelmassa huomioidaan myös tuotannon eettisyys. Eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan ja eläinsuojelulaki uudistetaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytettävä, ja siihen tarvitaan uusia keinoja. Siksi metsälaki uudistetaan ja uudistuksessa huomioidaan luonnonsuojelutarpeet ja edistetään nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa. Metsänsuojeluohjelma Metsoa jatketaan ja puurakentamisohjelma käynnistetään.

Säätytalolla kuuden puolueen kesken oli hyvinkin hankala välillä sovittaa yhteen yhteisiä tavoitteita, mutta mielestäni saatiin kasattua melko hyvä kokonaisuus, jota tietysti talouden niin vaatiessa on syytä tarkastella kestävyysvajeen parantamiseksi. Mutta minä itse haluan korostaa sitä, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus on aina pidettävä mielessä ratkaisuja tehtäessä. (Puhemies: Aika!) Ympäristönsuojelu- ja innovaatiopolitiikka niin ikään tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia.

Mats Nylund /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Statsminister Katainens regeringsprogram har utarbetats under helt andra förhållanden än för fyra år sedan. Då hade vi en högkonjunktur och grubblade mest över hur välfärden skulle fördelas, nu har vi en ekonomisk kris och kämpar med inbesparingar i statsbudgeten. Denna regerings viktigaste uppgift är att stimulera till ekonomisk tillväxt och balansera statens utgifter och inkomster på ett sätt så vi uppnår balans i statsekonomin. Finland ska inte bli något nytt Grekland.

Arvoisa puhemies! Neuvottelut eivät olleet helpot. Hallituspuolueet edustavat eri ideologioita, jossain määrin erilaista näkemystä valtiontalouden tasapainottamistarpeesta, ja myös se, mistä puolueet saavat pääasiallisen kannatuksensa, vaikuttaa tietysti myös näkemyksiin. Ruotsalaiselle kansanpuolueelle ja ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle, jolla on hyvin vahvat siteet maaseutuun ja saaristoon, oli erittäin haasteellista sopia uuden hallituksen maaseutu- ja maatalouspoliittisesta linjasta.

Herr talman! De värsta farhågorna som debatterades i media under regeringsbildningen har inte förverkligats. Det blir ingen fastighetsskatt på jord- och skogsbruksmark och det blir ingen skogsavgift. Det här betyder inte att regeringsperioden inte kommer att bli ytterst utmanande för jordbruks- och landsbygdsbefolkningen. Nedskärningar i jordbrukarnas nationella stöd med 40 miljoner euro per år i kombination med en de facto skatteskärpning på 20 miljoner per år när bränsleaccisåterbäringens koldioxidandel tas bort är en besk medicin som känns direkt i böndernas plånbok.

Arvoisa puhemies! Kompensaation on tultava markkinoilta. Hallituksella on kovat tavoitteet Suomelle ruokaa tuottavana maana ja vihreän sektorin kasvumahdollisuuksille. Välineinä tavoitteen saavuttamiseen on alkuperämerkinnän parantaminen, avoimuuden lisääminen elintarvikeketjun hinnanmuodostuksessa ja julkisen sektorin roolin painottaminen kotimaisten elintarvikkeiden kulutuksessa. Muun muassa kuntien mahdollisuuksia hankintojensa ohjaamiseen parannetaan voimakkaasti.

Ruotsalaiselle kansanpuolueelle on erittäin tärkeää, että hallitus ottaa vahvasti kantaa turkistuotannon puolesta tulevaisuuden elinkeinona. Tulevaisuudenuskolle maamme eniten vientiin suuntautuneessa maaseutuelinkeinossa on hyvin tärkeää, että meillä on nyt takeet hallituksen tuesta neljäksi vuodeksi eteenpäin.

Herr talman! Jag är också glad över att regeringen så starkt tar ställning för pälsdjursproduktionen som en framtidsnäring. Det är mycket viktigt för framtidstron i vår mest exportinriktade landsbygdsnäring att vi nu har garantier för regeringens stöd fyra år framåt.

En annan viktig landsbygdsnäring, växthusnäringen, har drabbats hårt av den förra regeringens energiskattehöjning. Nu får Katainens regering en möjlighet att rätta till detta missförhållande genom att sänka energiskatten för energiintensiva företag och justera gränsvärdena för beskattningen.

En av regeringens stora utmaningar kommer att bli trafiksektorn. Regeringen ska i början av perioden ge en trafikpolitisk redogörelse som kommer att ligga som grund för kommande trafikinvesteringar. Jag ser det som en absolut nödvändighet att i detta ekonomiska läge förskjuta tyngdpunkten från investeringar till underhåll av bastrafiknätet. Annars finns det en risk för att det för hela Finland ytterst viktiga lägre allmänna vägnätet ytterligare försämras, och det får inte ske.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Jyrki Kataisen hallitusohjelma ei ole vain hallinnon ohjelma vaan myös kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen työtä motivoiva ohjelma. Sana "kansalais-" ja sen eri muotoilut esiintyvät ohjelmassa kokonaista 59 kertaa. Todetaan muun muassa, että kansalaisjärjestöjen tekemä arvokas työ täydentää yhteiskunnan palveluita ja lisää hyvinvointia. Hallitus kasvattaa kansalaisjärjestöjen osuutta kaikesta kehitysyhteistyöstä — tämäkin on hyvin tärkeä linjaus tiukkojen resurssien ajassa. Hallitus tukee vapaata kansalaistoimintaa ja sivistystyötä, ja todetaan, että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vapaaehtois- ja vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajina vahvistetaan. Todetaan myös, että niiden varainhankintaa ja verovapautta selkeytetään. Tärkeää on taata kolmannen sektorin toimintaedellytykset kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja ryhmien elämänmahdollisuuksien tukijana. Erinomaisen tarpeellista tekstiä.

Liikunnan osalta todetaan, että edistetään matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan entistä paremmin paikallisesti tukea. Nuorisotoiminnassa huolehditaan kansalaisjärjestöjen lasten, nuorten ja vanhempien vertais- ja vapaaehtoistoiminnan edellytyksistä. Julkisen päätösvallan valmistelua avataan kansalaisille tietoverkkoja hyväksi käyttäen. Sosiaalisen median ja muun interaktiivisen tieto- ja viestintäteknologian käyttöä hallinnon ja kansalaisten välisessä kanssakäymisessä lisätään. Samoin todetaan, että Raha-automaattiyhdistyksen avustukset sosiaali- ja terveysjärjestöille kohdennetaan kansalaisten omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia edistäviin kohteisiin.

Kaikki nämä ovat merkittäviä linjauksia aikana, jona emme todellakaan voi ajatella niin, että valtio tai kunnat huolehtisivat kaikista käytännön asioistamme.

Kansalaisia kannustetaan vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen hyödyntämällä muun muassa terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Koko terveyspoliittinen kysymys, asiakohta, on hyvin suuri edessä olevan hallituksen taipaleelle. Se vaatii paljon resursseja, siksi nämäkin linjaukset ovat tarpeen.

Samoin todetaan se, mikä täällä on kertaalleen jo mainittu, että hallitus suhtautuu vakavasti kansalaisten Euroopan unionin toiminnasta esittämään kritiikkiin ja pitää kansalaisyhteiskunnan laaja-alaista osallistumista Eurooppa-asioiden käsittelyyn sekä niistä tiedottamista tärkeänä. Kansalaiset eivät siis ole vain kohde vaan nimenomaan toimija. Itse asiassa koko hallintohan on kansalaisia varten.

Arvoisa puhemies! Yhteenliittymistä tärkein, perhe, saa myös monta mainintaa, kokonaista 52. Perheiden hyvinvointia, jokaisen kansalaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään. Ihmisten omaa vastuuta itsestään, perheistään, yhteisöistään tuetaan. Perheväkivallan estämiseen ja hoitamiseen paneudutaan ja maahanmuuttopolitiikan osiossa linjataan perheenyhdistämiskysymystä. Perheen ja työn yhteensovittamista parannetaan, päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena, päivähoitoa syrjäytymistä ennalta ehkäisevänä palveluna kehitetään jne. Perhe, työ ja kohtuullinen sosiaaliturva ovat merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä. On hyvä, että lapsilisiin tai kotihoidon tukeen ei puututa. Näin siis hallituksen linjauksessa, jolle voi toivottaa menestystä.

Velkaantuminen on kansakunnan koetinkivi. Tuo sana johdannaisineen löytyy 12 kertaa, monet yksityistalouksien auttamisen kohdalta. Kaikki varmaankin tunnemme Viisikon seikkailut, mutta nythän edessä on uutta. Uuden kuusikon seikkailukohteista ylivoimaisesti vaikein jakso varmaankin on nimeltään velkaantumisen uhka. Ellemme tulevien vuosien aikana saa kansallista ja valtiomme velkaantumista tiukkaan kuriin, ei tulevilla hallitusneuvottelijoilla ole meistä paljonkaan hyvää sanottavaa.

Jatkossa valtionvelan suhdetta bruttokansantuotteeseen seurataan entistä tarkemmin. Ikääntyvänä maana meillä ei ole varaa tuudittautua ajatukseen, että mitään ei tarvitsisi tehdä. On hyvä muistaa, että suuria muutoksia ei ole aina arvioitu ajoissa. Näin tapahtui 1980-luvun muutoksen kohdalla idässä, viime vuosina Nokian kohdalla, viime kuukausina Välimeren alueella. On syytä muistaa, että Japani ei ole maailmantalouden veturi, Yhdysvallat ei ole enää talouden kuningas, Eurooppa on vanheneva maanosa. Vaikuttavimmat muutokset sijoitustoiminnassa tulevat jatkossa luultavasti idästä, missä muun muassa Kiina on aktiivinen toimija. Muutoksen nopeutta on vaikea tarkkaan arvioida, mutta sekin tulee meihin vaikuttamaan. Tämäkin näköala on syytä pitää mielessä. Tämän kaiken keskellä voin toivottaa ja on syytä toivottaa paljon voimia ja iloa uudelle hallitukselle.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on menestystarina, joka nojaa pitkälti työhön ja yrittämiseen, ahkeriin työntekijöihin sekä menestyviin yrityksiin, jotka työllistävät, maksavat veroja ja rahoittavat hyvinvointipalveluja. Työnsä aloittavan uuden hallituksen keskeisin tehtävä onkin varmistaa, että näin tapahtuu myös jatkossa.

Nyt käsittelyssä olevassa hallitusohjelmassa on otettu oikea askel eteenpäin. Ohjelmassa sitoudutaan kokoomuksen tavoitteiden mukaisesti laskemaan yritysten yhteisöverokantaa, mikä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa ja vahvistaa yritysten mahdollisuuksia sijoittaa uusiin investointeihin ja työllistää. On tärkeää, että yritysveroja tullaan myös jatkossa madaltamaan. Ohjelmaan on lisäksi kirjattu useita muita maamme teollisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä täsmätoimia, kuten t&k-järjestelmän uudistaminen, energiaveroleikkurin parantaminen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanoksien kohdentaminen luoville aloille ja palveluihin, aivan muutamia kokoomuksen tavoitteita mainitakseni.

Arvoisa puhemies! Yksi kokoomuksen päätavoitteista on aina ollut yrittäjän asemasta huolehtiminen. Kun kokoomus on puolustanut yrittäjyyttä, siitä on kuitenkin mielestäni jopa tahallisesti yritetty synnyttää virheellistä mielikuvaa puolueena, joka ajaa vain kansainvälisten suuryritysten tai suuria voittoja nostavien yritysjohtajien etuja. Tämä mielikuva on täysin väärä. Suomen yrityksistä 95 prosenttia on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Lisäksi kaikista yrityksistämme peräti 99 prosenttia on kotimaisia. Olen erittäin tyytyväinen, että hallitusohjelmassa on kokoomuksen toimesta yrityskentän rakenne tunnustettu ja siitä välittyy vahva tahtotila juuri yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien aseman parantamiseksi. Yhteinen herääminen maamme yrittäjien arkeen ei todellakaan tule yhtään liian aikaisin.

Suhtaudun toiveikkaasti hallituksen lupaukseen kehittää yrittäjien sosiaaliturvaa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomat erot sekä helpottaa yrittäjien perheen ja työn yhteensovittamista. Näiden epäkohtien poistamisessa on paljon vielä tehtävää. Monen yrittäjän arkea hel-pottaa myös viranomaisasioinnin järjestäminen yhden luukun periaatteella toimivaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi ohjelmaan kirjattu yrittäjien velkajärjestelytilanteiden ongelmien selvittäminen on tärkeä apu niille, jotka ovat kohdanneet urallaan vastoinkäymisiä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten hyvinvointi ei synny yksinomaan hallituksen elinkeino- tai sosiaalipoliittisten toimien avulla. Myös yksilöllä itsellään on vastuu omasta elämästään. Olen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmaan on kirjattu rakennusaineita kunkin henkilökohtaisen hyvinvoinnin luomiseksi. Tärkeimpiä ja kustannustehokkaimpia tapoja tässä ovat hallituksen toimet terveyden edistämiseksi ja koko elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan luomiseksi.

Kaikkein tehokkain keino luoda pohja liikunnallisuudelle on kouluopetus. On erinomaista, että hallitus on lupautunut toteuttamaan kokoomuksen jo viime hallituskaudella esiin nostaman perusopetuksen tuntijakouudistuksen ja siinä yhteydessä tehtävän liikunnan opetusmäärän lisäämisen. Myös Liikkuva koulu -ohjelman jatkaminen on tervetullutta. Samalla kuitenkin ehdotan, että ohjelmaa laajennettaisiin myös varhaiskasvatukseen liikkuva päiväkoti -periaatteella, alkaahan liikkuvan elämäntavan muodostuminen jo ennen peruskoulua. Myös hallituksen lupaaman lukion tuntijaon uudistamisen yhteydessä olisi hyvä katsoa liikunnan määrän riittävyys ja suoritustapa lukio-opetuksessa. Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että koko lukion liikunta suoritetaan ikään kuin alta pois yhden tai kahden jakson aikana.

Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla myös hallituksen muita toimia liikunnallisuuden edistämiseksi: lupausta juurruttaa työyhteisöliikunnan hyviä käytäntöjä pysyviksi ja kannustaviksi työelämän toiminnoiksi, hyödyntää liikuntaa maahanmuuttajien kotoutuksessa, uudistaa liikuntalaki sekä kehittää edelleen matalan kynnyksen seura- ja kansalaistoimintaa. Toivottavasti hallituksen ymmärrys siirtyy läpi hallinnon eri hallinnonrajojen aina opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön eri virkamiestasoille asti.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli hyvä, että satuin saliin juuri, kun edustaja Harkimo puhui yrittäjien asemasta. Tausta kuitenkin on se, että ainakin viitenä vuonna olen äänestyttänyt tätä salia yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva-aseman vuoksi ja ennen kaikkea niiden tulkintojen selkeyttämiseksi, että siellä on aika rajuja päätöksiä siitä, kuinka myöskin yrittäjän samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen työttömyysturva on evätty mitä käsittämättömimmin perustein. Nyt kun uusi ministeri on salissa, niin toivon kyllä, että hän kiinnittää erityistä huomiota siihen, että nämä asiat saataisiin selkiytettyä. Tämä ei ole mikään määrärahakysymys. On tuore tapaus, jossa turvealan yrittäjämies on jäänyt ensin sairauslomalle, sitten sairauseläkkeelle, myynyt kalustonsa pois, sanonut irti sopimuksensa ja kuitenkin työttömyysturvatulkinta on työ- ja elinkeinotoimistossa sitten se, että hänen vaimonsa työllistyy sellaisessa yrityksessä, jota ei enää ole olemassakaan.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusvastuuseen halukkaat puolueet ovat saaneet hallitusohjelmansa valmiiksi. Kuuden puolueen yhteistä tahtoa ilmaiseva paperi sisältää tietysti monia kompromisseja. Tästä huolimatta ohjelmalla on selkeä poliittinen linja, jonka takana on yhteinen tahtotila. Visiona on, kuten valtiovarainministeri Urpilainen sanoi, eheä Suomi.

Hallitus on asettanut työlleen kolme painopistealuetta: 1) köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2) julkisen talouden vakauttaminen, 3) kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Valitun linjan taustalla on tietoisuus yhteiskunnan vakavimmista uhkista ja tärkeimmistä mahdollisuuksista.

Hallitus on tietoinen eriarvoisuuden kasvusta, joka konkreettisimmin ilmenee köyhyyden lisääntymisenä. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus parantaa perusturvan tasoa merkittävästi ja siirtää ihmisiä pois toimeentulotuen piiristä säällisempään asemaan. Ikäihmisten oikeutta ihmisarvoiseen vanhuuteen vahvistetaan säätämällä vanhuspalvelulaki. Eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen vastaa sitä vaatimusta, jonka kansalaiset ovat toistuvasti esittäneet.

Toiseksi, hallitus on tietoinen julkisen talouden kestävyysvajeesta ja valtionvelan kasvusta. Keskustajohtoisen hallituksen jäljiltä valtiontaloudessa on 8 miljardin euron alijäämä. Hallitus ottaa tehtäväkseen velkaantumiskehityksen pysäyttämisen hallituskaudella. Tämä tavoite näkyy hallitusohjelmassa muun muassa veronkorotuksina ja menoleikkauksina. On selvää, että molempiin kohdistuu arvostelua. Mukavammaltahan tuntuisi, jos voitaisiin olla leikkaamatta ja jos voitaisiin välttyä veronkorotuksilta. Hallitus kohdentaa menoleikkaukset ja veronkorotukset siten, että oikeudenmukaisuuden näkökulma on johtotähtenä. Niinpä lisäpanostuksilla muun muassa turvataan perusopetuksen kehittämistä näissäkin oloissa. Toisin kuin edustaja Kalmari pelotteli, hallitus pitää lähikouluja perusopetuksen lähtökohtana.

Nuorisotakuun toteuttamiseen osoitetaan työllisyysmäärärahoja. Verotusta kiristetään siten, että verotaakkaa annetaan lisää niille, joilla on paras taakankantokyky. Verotuksen progressiivisuutta lisätään ja tasaverokehitys pysäytetään sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän tavoitteiden mukaisesti. Vaikka tasapainotustoimet pyritään tekemään oikeudenmukaisesti, mitään riemujuhlia ei näissä vaikeissa oloissa ole odotettavissa. Hallitusohjelma ei lupaa ruusutarhaa tässä ja nyt, mutta huolehtii siitä, että julkinen talous ja edellytykset hyvinvointivaltion palvelujen kehittämiseen jatkossakin turvataan.

Kolmanneksi, hallitus on tietoinen siitä, että Suomen tulevaisuuden menestys on riippuvainen korkeasta koulutuksesta, osaamisesta, työllisyydestä ja talouskasvusta. Hallitusohjelmassa asetetaankin koulutuksen tason nostolle korkeita tavoitteita. Tulevaisuuden Suomi ei voi kilpailla matalan osaamisen, halpatyövoiman maana, vaan korkeaan koulutukseen perustuvan osaamisen yhteiskuntana.

Hallitus tarttuu vahvalla otteella nuorten syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseen. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka. Nuorta autetaan löytämään itselleen ja omalle oppimistavalleen sopiva koulutuspaikka siinä tilanteessa, jossa putoamisen, syrjäytymisen riski on suurin. Tuo koulutuspaikka voi olla lukio, ammatillinen oppilaitos, oppisopimus, työpaja tai kuntoutus, tai ehkä jokin muukin vielä löytyy. Luovuutta pitää tässä käyttää.

Toisen asteen koulutuksessa lisätään joustavuutta siten, että nuori voi rakentaa oman yksilöllisen opinpolkunsa. Näin vähennetään turhia keskeyttämisiä ja edistetään opintojen sujuvaa etenemistä. Kehitettäessä oppilaitosverkkoa otetaan huomioon ikäluokkien pieneneminen ja opetuksen laadulliset tavoitteet sekä toisen asteen oppilaitosten väliset yhteistyömahdollisuudet. Hallitus turvaa muuttuvissakin oloissa lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Tiilikainen tässä aikaisemmin väitti, hallitus ei ole tuhoamassa maakuntien menestyksen eväitä. Hallitusohjelmassa on erittäin tiukka kirjaus siitä, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu, siis jokaisessa maakunnassa. Hajanaisen korkeakoulujen toimipisteverkon kokoaminen palvelee maakuntakeskusten korkeakoulujen kehittämistä ja opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista kaikkialla maassa. Tässä on vahva myönteinen aluepoliittinen viritys. Kun hallitusohjelmassa todetaan "Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi", niin tämä antaa vahvat eväät maakuntien korkeakoulujen vahvistamiselle niukentuvienkin resurssien tilanteessa. (Anne Kalmari: Savonlinnaan muun muassa varmaankin!)

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa luvataan auttaa kaikkein köyhimpiä, mutta kompastutaan kalkkiviivoille. Kovia sydämiä rauhoitellaan sanomalla, että nyt on tehty suurin parannus ahdingossa elävien ihmisten elämään sitten 40 vuoteen.

Suurin paketti ei kuitenkaan auta kaikkein köyhimpiä. Se on surullista. Eriarvoisuutta ja syrjäytymistä ei vähennetä antamalla vasemmalla kädellä ja ottamalla oikealla kädellä vielä enemmän pois. 100 euroa lisää köyhille kuukaudessa ei todellakaan pidä paikkaansa. Perustoimeentulotuella elävät eivät saa satasesta mitään. Miksi saisivatkaan, sehän olisi vain byrokratian pyörittämistä, koska jos annettaisiin se ensin, niin se otettaisiin kuitenkin viimekätisestä tuesta pois.

Hallituksen esittämä köyhyyspaketti ei auta kaikkein köyhimpiä lapsiperheitä. Lapsiperheiden osalta unohdettiin edelleenkin lapsilisäasia, asia, josta meistä hyvin useat tässä salissa istuvat puhuivat vaalikentillä. Edelleenkin lapsilisät lasketaan kaikkein pieniosaisimpien tuloksi. Suurempiosaisten lapsilisiä ei sen sijaan saa laittaa verolle.

Muistelenpa vähän. Lapsilisät tulivat tähän maahan vuonna 1946 sotien jälkeen. Niillä tasattiin lapsiperheiden ja lapsettomien perheiden tuloeroja. Aika on muuttunut. Sodastakin on kulunut jo 65 vuotta. Nyt meillä on eriarvoisia lapsiperheitä, meillä on eriarvoisia lapsia. Jos lapset eivät saa elää tasa-arvoisessa maailmassa, mikä on heidän tulevaisuutensa?

Tässä hallitusohjelmassa on ikävän paljon tasaveroja, ikävän paljon haittaveroja. Yksi niistä on sellainen, joka riipaisee sen takia, että se kouraisee lapsia, ja se on se sokerivero, karkkivero, tuo kuuluisa haittavero. Sanotaan, että se on hyvä asia, koska sokeri on niin valtavan haitallista. Sehän on totta. Mutta mitä ihmettä tämä hallitus tekisi sitten Riku Rikkaan lapsille, jotta heidänkään ei tarvitsisi siinä haittamaailmassa elää? (Mia-Petra Kumpula-Natri: Nostaa pääomaveroja!) — Se olisi varmasti ihan hyvä asia.

Sen lisäksi tässä hallitusohjelmassa puhutaan kyllä työelämäjärjestelmän uudistamisesta, työeläkkeiden uudistamisesta puhutaan ja indeksisuojasta. Mutta minulle ei selvinnyt se, mitä se indeksisuoja tarkoittaa. Suojataanko sillä palkasta laskettua eläkeindeksiä vai elinkustannusindeksiä? Jos suojataan palkasta laskettua indeksiä, niin sehän olisi erittäin hyvä asia. Jos suojataan elinkustannusindeksistä laskettua eläkettä — no, onhan sekin eläkettä, mutta huomattavasti pienempää eläkettä kuin palkasta laskettu eläke.

Kaikessa tapauksessa se, mitä tässä maassa tarvitaan, on työ ja toimeentulo. Minä ihmettelen sitä, miksi tässä hallitusohjelmassa on otettu elinkeinotukia pois 110 miljoonaa euroa. Täällä tarvittaisiin tukea pienille yrityksille ja pk-yrityksille, sellaista tukea, millä pk-yrittäjä pärjäisi ja pystyisi tarjoamaan työntekijöilleen sellaista palkkaa, jolla työntekijätkin eläisivät, ja pystyisi tarjoamaan kokoaikaista työtä.

En usko, että antamalla rahaa Kreikkaan tai Portugaliin tai muihin sellaisiin Euroopan maihin, jotka ovat hoitaneet taloutensa huonosti, pystytään luomaan Suomeen yhtään ainoaa uutta työpaikkaa. Mutta tässä maassa tarvitaan — tarvittaisiin tämä 110:nkin miljoonaa euroa — työtä, täällä tarvitaan vientiä, täällä tarvitaan teollisuutta, täällä tarvitaan vastuunkantoa nyt niistä asioista, (Timo Heinonen: Tuleeko sitä, jos euro kaatuu?) että nämä asiat saadaan hoidettua.

Se on sellainen asia, että tuolla nurkan takana on olemassa Kreikan ja Portugalin lisäksi jo Amerikka. Sieltäkin kuiskitaan, kuinka taas dollari on huonoissa kantimissa. Silloin kun sen vaikutukset tulevat meille, me olemme todellisessa hädässä. Silloin minä todella toivon, että tässä maassa pystyttäisiin tekemään yhteistyötä ja rakentamaan niitä työpaikkoja, tekemään ihmisille leipää, koska tosiasia on se, että jokainen luotu työpaikka tuo kerrannaisvaikutuksinaan puolitoista muuta työpaikkaa. Jokainen menetetty työpaikka vie mennessään kaksi työpaikkaa. Se näkyy nyt Euroopan maissa, EU-maissa. Toivon totisesti, että tällä hallitusohjelmalla sitä ei saada näkymään myöskin Suomessa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen maalaili tässä kuvia siitä, että olisimme rahaa jakamassa Eurooppaan vain jakamisen ilosta. Ei tilanne, edustaja Tolppanen, näin ole, tekin todennäköisesti sen tiedätte. Jos me antaisimme nyt Euroopan ajautua uudestaan lamaan vuosien 2008—2009 lamojen jälkeen, niin me tiedämme sen, mikä olisi tilanne Suomessa. Meille ei tulisi, edustaja Tolppanen, niitä työpaikkoja, joita te peräänkuulutitte, joita me nyt olemme saaneet onnistuneen elvytyksen ja talouskasvun myötä luotua. Jos me tähän maahan otamme toisen laman, niin te tiedätte, mitä tässä maassa tapahtuu. Silloin meillä ei ole varaa pitää huolta lapsista, vanhuksista tai kenestäkään muustakaan. Sen takia me olemme auttamassa nyt Eurooppaa ja euroa, että me pystyisimme turvaamaan nämä palvelut tulevaisuudessakin. Me teemme sitä Suomessa ainoastaan itsekkäistä näkökulmista, sen takia, että Suomessa olisi hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän Kreikka-asiaan täytyy vielä todeta, että niin kuin edustaja Tolppanen hyvin tietää, hallituksella on nyt uusi tiukentunut linja, jossa Suomen vastuut on rajattu aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Tässä suhteessa kansalaisia on kuultu ja hyvä niin.

Mutta olisin vielä halunnut tarkentaa, kun edelleen kritisoitte näitä valmisteveroja ja nyt nimenomaan tätä sokeriveroa: Perussuomalaisten vaaliohjelmassa todetaan, että terveelliset elintarvikkeet edullisemmiksi ja epäterveellisille lisää veroa. Mitäköhän se sitten koskee, jos ei se sokeria koske. Edelleen peräänkuulutan äänestäjien kuluttajansuojaa. Tämä teidän vaaliohjelmanne on muutenkin aikamoinen toiveiden tynnyri. Siellä on niin paljon toiveita, että loiskuu yli, vaikka keinot valuvatkin rei’istä maahan ja sieltä sen alle.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Talouden tasapainosta on toki pidettävä kiinni. Laajoilta leikkauksilta olisi kuitenkin vältytty, mikäli veronkorotuksista olisi löytynyt sopu ja kasvusta olisi huolehdittu. Nyt Katainen uitettiin kölin alta.

Keskittäjähallituksen kasvun edistämisinnovaatio on seuraava: pakotetaan ihmiset muuttamaan suuriin kaupunkeihin ja puolitetaan gryndereitten lainan korot, että saavat tehdä vuokra-asuntobisnestä. Onkohan vaalirahoituksella merkitystä?

Sen sijaan maaseudun väkeä kurjistetaan monin keinoin. Maaseudun palvelut keskitetään monien kymmenien tai satojen kilometrien päähän. Bensaa on pakko ostaa, vaikka hinta kallistuu. Rintamamiesasuntojen ja tehdashallien kiinteistöveroja pitäisi korottaa. Se kouraisee 687 euron takuueläkkeellä olevia, ja se kouraisee suomalaisia yrittäjiä. Kunnallisvero nousee, kun kuntien lakisääteiset palvelut lisääntyvät ja valtio-osuudet pienenevät. Pienten yritysten verotus kiristyy mukaan lukien maa- ja metsätalousyritykset. Näinkö palkitsette miljoonainvestointeja tehneet velkaiset yrittäjät, siis 32 prosentin verotuksella? Pääomatuloveron nostolla hallitus heikentää myös metsätalousyrittäjän asemaa ja vaikeuttaa teollisuuden tarvitsemaa tasaista puukauppaa.

Kyläkouluja ja lähikouluja suljetaan, sanoipa Kantola mitä hyvänsä, siitä pitävät huolen 631 miljoonan valtionosuusleikkaukset ja peruskouluun kohdistuvat leikkaukset. Lasten koulumatkat näin pitenevät. Lukioverkko karsiutuu, ja ammattikouluverkko harvenee. Hallituksen ohjelmaa onkin jo ehditty ruotia koulutusvastaisimmaksi kautta historian.

Terveyspalvelut keskittyvät ja kallistuvat uusien määräysten myötä. Palvelut pitäisi järjestää sähköisesti, mutta lupausta nopeiden laajakaistayhteyksien jatkorahoituksesta ei tullut. Selvityksiä sen sijaan piisaa. Markkinatalous ei viestintäyhteyksiä maaseudulle hoida. Kun perustienpidon rahat vähenevät, ovat ihmisten ilmoille lähteminen ja tieliikenteen kuljetukset entistä vaikeampia. Kaiken lisäksi Kataisen sosialistihallitus haluaa lopettaa suomalaisen ruuantuotannon tai ainakin ajaa sitä alas.

Maailman väkimäärä kasvaa 6,5 miljardista 8,2 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Ruuan kysyntä lisääntyy. Kaikenlaiset pelurit ja väärentäjät hääräävät ruokamarkkinoilla. Ulkomainen melamiinimaito ja dioksiiniliha ovat arkipäivää, samoin ruuan hintaheilahtelut. Nyt jos koskaan on syytä pitää kiinni ruuan omavaraisuudesta. Ja nyt tämä Kataisen sosialistihallitus päättää aloittaa suomalaisen ruuantuotannon alasajon. Se on kauhistuttavaa lyhytnäköisyyttä. Siitä tulevat meidän lapsemmekin vielä kärsimään. En ainakaan voi itse tulkita hallitusohjelmaa mitenkään muutoin, koska maatalouspääluokan leikkaukset ovat suhteellisesti kovimmat, kun ne lasketaan tilaa kohti. Leikkaukset ovat yli 10 prosenttia tuloista. Viljelijöiden palkat eli maataloustulo viime vuonna jäi noin 735 miljoonaan euroon. Tästä 60 miljoonaa leikataan suoraan, ja välilliset leikkaukset, veronkorotukset ja lisämääräykset aiheuttavat vielä jopa toisen mokoman. Viljelijän tuntipalkka on 3,40 euroa. Eikö tämä hallitus ymmärrä, että tästä ei ole enää varaa leikata?

Miksi hallitusohjelmasta ei löydy kirjausta 141-tuen jatkoneuvotteluista? Eikö löytynyt yhteisymmärrystä siitä, kuinka tärkeää tämä on koko Suomen maatalouden kannalta? Kuluttaja haluaa syödä puhdasta ja gemovapaata suomalaisruokaa, mutta missä on äänestäjän kuluttajansuoja? Hallituspuolueet lupasivat rinta kaarella ennen vaaleja, että Suomi julistetaan gemovapaaksi. Nyt kun olemme EU:ssa hoitaneet siihen mahdollisuuden — kiitos myös monille näille hallituspuolueille — ei edes gemovapaita maakuntia löydy hallitusohjelmasta. Missä on reilun kaupan laki luomu- ja lähiruuan tuottajille? Miksi hallitus ei näe Suomen mahdollisuuksia tulevaisuuden ruokamarkkinoilla? Keskustalle suomalainen ruoka on peruskallio. Me emme hyväksy sen alasajoa.

Muun muassa näistä syistä kannatan Tiilikaisen esittämää epäluottamuslausetta. Siihen yhtynevät kaikki, jotka haluavat puolustaa oikeudenmukaista Suomea.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Synkkä oli äskeinen puheenvuoro, ja synkkä oli myöskin perintö, jonka edellinen hallitus jätti tälle vaalikaudelle. Valtio velkaantuu vauhdilla, leipäjonot pitenevät ja harmaa talous rehottaa työmailla. Näiden tosiasioiden keskellä on Säätytalolla tehty huolella ja harkiten uutta hallitusohjelmaa, ja tämä lopputulos osoittaa, että nyt todella pyritään kääntämään valtiontalous kestävälle uralle, vähentämään köyhyyttä ja kitkemään harmaata taloutta.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan varassa elävät ihmiset saavat ensi vuoden alusta alkaen 100 euroa lisää tukea joka kuukausi. Taso ei vieläkään ole riittävä, mutta tämä korotus lopettaa jo pari vuosikymmentä jatkuneen perusturvan näivettämisen, jota on tehty työnteon kannustavuuden nimissä, ja siksi se merkitsee todellista suunnanmuutosta köyhyydenvastaisessa taistelussa. Toimeentulotukeen tulee kuukausittainen 25 euron korotus, summa, jonka pitäisi olla vielä suurempi. Siksi yksinhuoltajien toimeentulotukea kuitenkin parannetaan tätä enemmän. Myös opintotuki sidotaan tämän hallituksen päätöksellä indeksiin, joten opiskelijoiden tukea ei enää inflaatio tule syömään takavuosien malliin. Kunnallisverotuksessa pienituloisten asema paranee, koska perusvähennystä nostetaan. Myös asumistukeen tulee parannuksia, jotta perusturvan tason nostaminen ei leikkaa asumistuen määrää sitä nostoa vastaavasti.

Näin perusturvaan suunnataan kaikkiaan 334 miljoonan euron lisäsatsaukset, mikä on tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kova saavutus. Syystäkin monet kovan linjan uusliberalistiset talouselämän vaikuttajat ovat olleet pettyneitä hallitusohjelmaan, koska heidän mielestään Suomella ei olisi varaa edes nykyisen tasoiseen sosiaaliturvaan, jota siis korotetaan nyt 334 miljoonalla eurolla.

Hyväosaisille sen sijaan tulee lisää vastuuta hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisesta. Pääomaverotuksen taso nostetaan 30 prosenttiin ja vielä korkeammista pääomatuloista maksetaan 32 prosenttia veroa. Myös verovapaiden osinkojen alaraja lasketaan 60 000 euroon ja suuria perintöjä verotetaan jatkossa ankarammin.

Hallitusohjelman uutena asiana on nuorisolle suunnattu työllisyystakuu, jonka myötä jokainen alle 25-vuotias nuori ja alle 30-vuotias vastavalmistunut saa esimerkiksi työ- tai harjoittelupaikan kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Tämä on hyvä uudistus, koska nuorten syrjäytyminen on suuri yhteiskunnallinen ja inhimillinen ongelma. (Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi vasta kahden vuoden päästä?)

Senioripolvea ei ole unohdettu, koska esimerkiksi pitkään vatvotusta vanhuspalvelulaista tulee nyt totta. Se luo velvoitteen, että jokaiselle ikääntyneelle tulee oikeus inhimilliseen hoivaan, ja tähän vanhuspalvelulakiin tulee valtion erillisrahoitus. Myös eläkeindeksit otetaan tarkasteluun vaalikauden aikana, mitä kaikki eivät olleet hallitusohjelmasta huomanneet.

Arvoisa puhemies! Aikaisemmat hallitukset eivät ole harmaaseen talouteen juuri puuttuneet, ja siksi se tällä hetkellä rehottaa työmailla ja valtion veromenetykset ovat erittäin tuntuvia. Nyt alkavalla hallituskaudella tullaan tavoittelemaan 300—400 miljoonan euron vuosittaisia verohyötyjä harmaan talouden kitkemisellä. Tavoitteen saavuttamiseksi on korvamerkitty 20 miljoonan euron satsaukset, viranomaisresurssit, jotta saadaan lisää voimaa esimerkiksi Verohallintoon, poliisityöhön, maistraatteihin ja työsuojeluun. Nopealla tahdilla tullaan ottamaan käyttöön rakennustyömailla veronumero pakollisessa kuvallisessa tunnistekortissa, näin yhden konkreettisen esimerkin mainitakseni. Lisää esimerkkejä löytyy sivuilta 15 ja 16.

Ihan täydellinen hallitusohjelma ei tietenkään ole, koska ajat ovat vaikeat ja tämä perintö, joka on jätetty Säätytalon tämänkertaisille vääntäjille, on synkkä. Siihen sisältyy myös paljon vaikeita asioita liittyen esimerkiksi kuntien rahoitukseen. Kuntia odottavat 3 prosentin leikkaukset valtio-osuuksiin, mikä merkitsee prosentin heikennystä koko kuntatalouteen. Ikävä asia on myös asumistuen verovähennysoikeuden alentaminen, mikä tulee merkitsemään esimerkiksi 100 000 euron asuntolainassa 3 prosentin korkotasolla 17,5 euron kuukausittaista tappiota asuntovelalliselle. Eli sen suuruisesta näivettämisestä on kysymys euromääräisesti.

Moni asia jää kuitenkin vielä neljän vuoden aikana päätettäväksi, koska moni hanke toteutetaan vasta selvitysten jälkeen hallituskauden aikana.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: kannatan hallitusohjelman hyväksymistä ja toivon lämpimästi, että kuuden puolueen sixpack-hallitus kykenee rakentavaan ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön hallituksen sisällä ja myös täällä eduskunnassa.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskityn omassa puheenvuorossani arvioimaan hallitusohjelman ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevia osioita. En siksi, että muut politiikkalohkot eivät olisi tärkeitä, vaan siksi, että olin näistä asioista vastaavissa ryhmissä Säätytalolla neuvottelemassa ja ryhmämme muut jäsenet tulevat käsittelemään muita hallitusohjelman osioita.

Ilmastopuolella on symbolisesti hyvin tärkeää, että ilmastopolitiikkaa käsitellään omana pääotsikkona hallitusohjelmassa. Tällä tasolla se siis on vastaavassa asemassa kuin vaikka talouspolitiikka tai hyvinvointipolitiikka. Pitkän aikavälin tavoitteeksi hallitusohjelmassa asetetaan se, että Suomesta tehdään hiilineutraali yhteiskunta. Se on tietysti iso ja tärkeä tavoite.

Sisällöllisesti merkittävin saavutus ilmastopuolella on se, että hallitusohjelmaan kirjattiin ympäristöministerin esitys ilmastolain säätämisestä. Näin yksi vihreiden kärkitavoitteista ilmastopolitiikassa ja toki yksi monien muidenkin tässä salissa edustettujen ryhmien tavoitteista on nyt etenemässä lähemmäksi kohti toteutumistaan. Ilmastolaki on tärkeä instrumentti ilmastopolitiikassa siksi, että se tuo politiikkaan kaivattua ennakoitavuutta, suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja sitovuutta. Meille on päättäjinä hyvin itsestään selvää, että valtiontaloudessa käytetään työkaluina budjetteja ja kehysmenettelyä. Vastaavalla tavalla myös ilmastonsuojelussa tarvitaan sitovia päästöbudjetteja, jotka ohjaavat meidän päätöksentekoamme vuodesta toiseen.

Kohti vahvaa ilmastolakia edetään hallitusohjelmassa pienin mutta määrätietoisin askelin. Aloitetaan ohjeellisista päästöbudjeteista. Hallitus asettaa tutkijoista koostuvan riippumattoman ilmastopaneelin tukemaan ilmastopolitiikan päätöksentekoa. Kun sitovat päästöbudjetit aikanaan otetaan käyttöön, ne koskevat alkuun vain päästökaupan ulkopuolista sektoria, mikä on ihan hyvä tapa aloittaa. Pikkuhiljaa näitä askelia yhteen liittämällä edetään kohti sellaista kehikkoa, jonka varaan voidaan rakentaa vahvaa ilmastopolitiikkaa sekä tällä että tulevilla hallituskausilla.

Hallitusohjelman ilmasto-osiossa merkittävää on myös se, että hallitus sitoutuu tukemaan EU:n siirtymistä tiukempaan 30 prosentin päästötavoitteeseen, jos selvitykset antavat siihen aihetta. Itse uskon, että antavat aihetta. Euroopan viime vuosien talouskriisin kääntöpuolena on ollut se, että tiukastakin päästötavoitteesta on tullut aiempaa edullisempaa ja helpompaa toteuttaa eli 30 prosentin päästövähennys on nyt talouskriisin jälkeisessä Euroopassa selvästi edullisempi kuin silloin, kun siitä aikanaan päätettiin, kun päätettiin, kuinka suuri päästötavoite Euroopan on mahdollista hyväksyä.

On arvioitu, että jos Euroopan maiden sinänsä jo aiemmin hyväksymä tavoite energiatehokkuuden parantamisesta vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä todella onnistutaan saavuttamaan, silloin päästään jo hyvin lähelle tätä 30 prosentin päästövähenemää. Suomen ja EU:n aiemmin hyväksymä tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään 2 asteeseen edellyttää vähintään tämän suuruusluokan päästövähennyksiä myös Euroopassa, ja vieläpä viitaten tämänpäiväiseen keskusteluun vihreän talouden merkityksestä, viherkaulustyöpaikoista, vahvempi päästötavoite on omiaan myös tukemaan vihreän talouden rakentamista ja uusien viherkaulustyöpaikkojen luomista Euroopassa.

Energiapuolella vihreät ovat hyvin tyytyväisiä selvään kirjaukseen siitä, että hallitus ei tule myöntämään uusia periaatelupia ydinvoimaloille. Tämä tarkoittaa sitä, että Fortum voi unohtaa aikeensa rakentaa Loviisaan kolmas ydinreaktori ja Suomeen jo peräti kahdeksas ydinreaktori ainakin nyt seuraavaksi nelivuotiskaudeksi — ja jos vihreistä on kiinni, niin ikiajoiksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos Fennovoiman ydinvoimalahanke kaatuu, mikä on näillä näkymin hyvinkin mahdollista, hankkeella on monia isoja esteitä ylitettävänään. Silloin hallitus ei tule myöntämään korvaavaa lupaa Fortumille.

Vihreät ajoi hallitusneuvottelussa myös ydinvoimaloiden rakentamislupien turvallisuusehtojen selvää tiukentamista, ja se on aika luonteva vaatimus Fukushiman katastrofin jälkeisessä tilanteessa, ei siksi, että Fukushiman kaltainen traaginen onnettomuus voisi koskaan tapahtua Suomessa, sen taustatekijät ovat niin erilaisia, että niitä Suomessa ei luojan kiitos voida nähdä, vaan siksi, että myös Suomessa yllättävät, epätodennäköisetkin tapahtumaketjut voivat yhdistyä tavalla, joka saattaa vaarantaa Suomen kansalaisten turvallisuuden ja terveyden. Sen takia luulisi, että on sekä ydinvoiman kannattajien että ydinvoiman vastustajien yhteinen etu vaatia mahdollisimman tiukkoja turvallisuusehtoja suomalaisille ydinvoimaloille. Tässä tavoitteessa ei valitettavasti hallitusohjelmassa onnistuttu, mutta haluan uskoa, että hallituksessa on viisautta ja kanttia rakentamisluvista päätettäessä ottaa hyvin tiukka kanta uusien ydinvoimaloiden turvallisuusehtojen suhteen.

Vanhoille ydinvoimaloille saadaan hallitusohjelman lupauksen mukaisesti vihdoin windfall-vero, joka leikkaa suurten energiayhtiöiden ansiottomia voittoja, ja tästä on tässä salissa vuosia taitettu peistä. Nyt se vihdoin toteutuu. Samalla selvitetään uraaniveroa. Itse uskon, että uraanivero on paikallaan sekä ydinvoimaloissa käytettävälle ydinpolttoaineelle että kaivoksissa louhittavalle uraanille. Molemmissa tapauksissa uraaniverolla voidaan sisällyttää tuotteiden hintoihin niitä ulkoiskustannuksia, joita aiheutuu ydinvoiman meille kansalaisille ja ympäristölle aiheuttamista riskeistä ja haitoista.

Ulla-Maj Wideroos /r:

Ärade talman! Äntligen, har jag lust att utbrista. Det är på tiden att vi här i riksdagen får en möjlighet att debattera det nya regeringsprogrammet. Vi behöver en bra och en saklig debatt, och min förhoppning är att det också ska bli så.

Regeringen börjar sitt arbete under osäkra ekonomiska tider, och det är heller egentligen ingenting nytt. Så har det varit tidigare och så kommer det också att vara i framtiden. Den största förändringen är ändå kanske det osäkra ekonomiska läget i flere europeiska länder, ett osäkert läge som givetvis påverkar vårt eget lands ekonomi. Det är länge sedan den tid är förbi då vi finländare levde vårt eget liv utan påverkan av andra, om det nu någonsin har funnits en sådan tid.

Arvoisa puhemies! Epävarmuudesta huolimatta hallitusohjelmassa on monia selkeitä panostuksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen. Työmarkkinatukea ja työttömyysturvan peruspäivärahaa korotetaan 100 eurolla kuukaudessa ja yleistä asumistukea muutetaan siten, että tulorajoja korotetaan, omavastuita alennetaan ja hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan.

Erityisen tärkeä on toimeentulotuen perusosan korottaminen noin 6 prosentilla ja 5 miljoonan euron varaaminen yksinhuoltajille kohdennettaviin erityispanostuksiin. Olemme tehneet vuosikausia, voin vakuuttaa sen, työtä tämän puolesta ja toivottavasti saamme nähdä jatkoa tähän, että se ei tähän jää. Nämä ovat merkittäviä, tarpeellisia ja oikeudenmukaisia panostuksia, erityisiä panostuksia niitä todella tarvitseville. Pitkän tähtäyksen toiminnan merkitystä korostaakseen hallitus käynnistää poikkihallinnollisen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman. Sekin on tärkeä asia.

Todella suuri asia on iäkkäiden henkilöiden oikeuden turvaaminen laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan lailla, vanhuspalvelulailla. Tässä asiassa eteenpäin pääseminen oli jonkin verran monimutkaista — rahaa tarvitaan nimittäin aika lailla — ja voidaan kyllä hyvin todeta, että Kuntaliitto ei osoittanut kovin aktiivista kiinnostusta tähän asiaan. Siinä vaiheessa, ymmärrettävää kyllä, kyseeseen tuli rahoituksen löytäminen laille sosiaali- ja terveysministeriön alueelta, mutta siinäkin onnistuimme.

Olimme nimittäin neuvotteluissa yhtä mieltä siitä, että ei voida säätää lakia, johon ei ole osoitettavissa rahaa. Tämä merkitsee, totta kai, ilman muuta, kuntien vastuun lisääntymistä, mutta olemme nyt kai yhtä mieltä siitä, että nyt on aika säätää vanhuspalvelulaki. Ei voi olla hyväksyttävää, että hoidon laatu ja laajuus riippuvat asuinpaikasta. Oikeus hyvään hoitoon ei saa olla kotipaikasta riippuvainen.

Herr talman! Regeringsprogrammet ger goda möjligheter till en rättvis politik de kommande fyra åren. Men det krävs att regeringen och riksdagen "håller i pengarna" och gör allt som kan göras för att minska statsskulden. Vi kan nämligen inte bara tänka på oss själva utan också ta ansvar för kommande generationer.

Till sist, herr talman, det tog sin tid att få detta regeringsprogram klart, men så kan man också påstå att det är väl förankrat i sextetten, — jag föreslår att vi slutar prata om sixpacken och pratar om sextetten, det klingar musik över sextetten och låter bättre i alla fall — dvs. de sex partier som nu förbundit sig att ta ansvar för den finländska politiken i fyra år framåt.

Och jag vill för egen del och svenska riksdagsgruppens del önska den nya regeringen lycka till i sitt arbete de kommande fyra åren. Det är ett tufft arbete.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Salissa on puhuttu tänään paljon, ja paljon tekisi mieli itsenikin sanoa, mutta nostan esiin omassa puheenvuorossani vain muutaman monista itselleni tärkeistä asioista.

Kokoomusvetoisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Tällaisessa yhteiskunnassa jokainen voi yrittää ja iloita onnistumisistaan, mutta epäonnistuakin saa. Tällaisessa Suomessa välitetään heikoimmista eikä rangaista menestymisestä. Silti parhaimmassakin yhteiskunnassa jokainen meistä kohtaa jossain elämänsä vaiheessa tilanteita, joissa tarvitaan yhteiskunnan tukea ja palveluita. Meillä kaikilla onkin oltava oikeus turvaan sairauden, työttömyyden tai jonkin muun hankalan elämäntilanteen kohdatessa. Tällaisina hetkinä on välttämätöntä, että yhteiskunnan tukiverkko on kunnossa. Meidän päättäjien vastuulla on huolehtia siitä, että tämä myös toteutuu.

Kokoomus on kantanut vastuunsa heikoimpien auttamisessa nyt käsiteltävässä Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa. Voin aidosti ilmaista tyytyväisyyteni hallituksen päätökseen nostaa yhdeksi päätavoitteekseen syrjäytymisen ja köyhyyden estämisen sekä terveysongelmien torjumisen. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta etuuksien ja palveluiden parantamiseen, työelämän kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tehdään merkittäviä panostuksia.

Kuten kaikki tiedämme ja olemme tänään saaneet useaan otteeseen täällä myös kuulla, heti ensi vuoden alusta alkaen korotetaan työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla kuukaudessa. Samalla toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla. Lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen varataan 5 miljoonaa euroa. Toimeentulotukiohjeita tarkennetaan huomioiden erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Asumistukea parannetaan alentamalla omavastuuta ja korottamalla hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja.

Tärkeä on myös hallituksen lupaus kehittää peruspalveluita painottaen ennaltaehkäisyä ja asiakkaan asemaa. Kaivattuja uudistuksia ovat myös mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja kuntoutuksen uudistaminen palvelemaan paremmin kuntoutujan tarpeita ja työelämän mahdollisuuksia. Myös kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kehittäminen hallinnonalojen yhteistyöllä on osoitus täsmätoimista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja varhaisen tuen lisäämiseksi. Tämä oli kokoomuksen tavoite jo vaaliohjelmassa, ja sen toteuttamisesta on nyt pidetty kiinni.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että yhteiskunta kannattelee heikoimpiaan mutta auttaa heitä vähitellen kantamaan myös vastuuta itse itsestään. Parasta sosiaaliturvaa on todellakin työ. Toimiva yhteiskunta tarvitsee meidän kaikkien panosta. Jokaisella meistä on jotain annettavaa. Mitä useampi työikäinen ja -kykyinen suomalainen käy töissä, sitä paremmin yhteiskunta pystyy pitämään huolta eniten apua tarvitsevista. Yksi hallituskauden suurimmista haasteista onkin saada kaikki kynnelle kykenevät töihin osallistumaan hyvinvointivaltion palveluiden rahoittamiseen edes osittain. Myös koko Suomen tulevaisuuden menestys sekä hyvinvointivaltion kestävä rahoitus ovat riippuvaisia korkeasta työllisyysasteesta.

Olen tyytyväinen siihen, että hallitus on luvannut ryhtyä aktiivisiin toimiin työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi. Hallituskaudella lisätään erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksia osallistua koulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työpaikkansa menettävä työntekijä löytää nopeasti uutta työtä tai työllistyy muulla tavoin. Näin estetään työttömyyden pitkittyminen. Lisäksi kaikkein akuuteimpaan tarpeeseen hallitus on antanut tänään myöhemmin käsiteltävän toisen lisätalousarvion, jolla muun muassa lisätään juuri nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Yhtä lailla tärkeä signaali hallitukselta on, että etuisuuksilla elämisen sijaan se pyrkii kannustamaan työntekoon muun muassa osatyökykyisten työmahdollisuuksia parantamalla.

Arvoisa puhemies! Läpi hallitusneuvottelujen kokoomuksen ehdoton vaatimus oli se, ettei työn verotusta kiristetä millään tulotasolla. Tästä tavoitteesta pidettiin kiinni ja hallitusohjelmaan kirjattiin ensimmäistä kertaa periaate siitä, ettei hinta- ja ansiotason nousu missään tilanteessa johda verotuksen kiristymiseen. Lisäksi työn verotusta kevennetään parantamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä.

Olen iloinen siitä, että näillä kokoomuksen ajamilla painotuksilla voin olla mukana rakentamassa välittävää ja menestyvää Suomea, maata, jossa työntekoa arvostetaan ja jossa jokaisella on mahdollisuus suunnitella tulevaisuuttaan samalta viivalta, maata, jossa kenenkään haaveita ei murskata, olivat kotiolot mitkä tahansa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! On hallitukselta suurta viisautta myöntää avoimesti ja elää ajassa. Se Eurooppa, missä tällä hetkellä Suomen suurin taloudellinen intressi on, on ilmiselvässä pulassa. Me emme vielä osaa sanoa, mitä tapahtuu esimerkiksi tällä viikolla Kreikassa. Sen takia on suurta viisautta luvata elää ajassa myös Suomen talouden osalta.

Pidän aika huolettomana monien opposition edustajien suhtautumista hallitusohjelmaan, kun he esittävät vain lisämenoja ilman yhtään konkreettista vaihtoehtoa. Kannustan näin kauden alussa oppositiota kovaan työhön, sillä opposition tehtävä on esittää kritiikkiä, mutta opposition tehtävä olisi myös esittää parempi vaihtoehto. Vaihtoehdottomuus ja vain "ein" huutelu ei ole demokratian kannalta arvostettavaa. Se olisi arvostettavaa, että osoitettaisiin joku parempi linja, miten tehdä.

Se, että jotain tästä puuttuu tai enemmän olisi haluttu tehdä, voi aina pitää paikkansa, mutta koska Suomen tien ei tule olla Kreikan tie vaan julkista taloutta on hoidettava, voi sanoa, kuin omaansa, niin ikuinen velkaantuminen ei ole silloin järkevää. Nyt hallituksen saama perintö on raskas: 8 miljardia pienemmät tulot kuin menot. Kun viimeksi hallitus aloitti neljä vuotta sitten, niin sen perintönä oli 3 miljardia ylijäämäinen valtiontalouden tilanne, ja näin nopeasti se jäi 8 miljardia vajaaksi. Olisi ollut järkevää — toisin kuin edustaja Kiviniemi nyt täällä sanoi, että pitäisi kirjoittaa hallitusohjelma, johon ei saisi puuttua, kuten me aiemmin oppositiosta toivoimme — tarkastella myös hallituskauden kuluessa taloudellista liikkumatilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa taloutta. Sen takia olen itse hyvin ylpeä ja tyytyväinen siitä, että tässä ohjelmassa perälautoja on kirjoitettu avoimesti kaikkien luettavaksi.

Sieltä täältä yksityiskohtien napsiminen antaa kyllä oudon kuvan hallitusohjelmasta. Äsken kuulimme muun muassa karkkiverot ja yritystuet ja lapsien ongelmat jnp. Kokonaisuus, jollaiseksi tämä on rakennettu, on puolustamisen arvoinen, ja siitä voi olla suuresti ylpeä. Meillä on edessä säästöjen vuodet, ja silti eriarvoistumiskehitys on lopetettu näillä teoilla. Perusturvan parantamiseen sitoutuminen ja myös monet laadulliset kehittämiset ihmisten eriarvoistumiskehityksen lopettamiseksi ovat tärkeitä kirjauksia, ja toivon hallitukselle suurta viisautta ja intomieltä niiden esitysten, jotka tähän on kirjattu, läpiviemiseksi.

On myös hyvä, että säästöjä ei tehdä varmuuden vuoksi, koska on toive paremmastakin talouskehityksestä. Tällä hetkellä talous kehittyy hienosti, ja jos tämä jatkuisi, olisi ollut ehkä turhaakin säästää paljon enemmän. Sen takia tuo kahden vuoden päästä tehtävä tarkastus voi olla sitten suuntaa ylös- tai alaspäin osoittava.

Ehkä yksi tärkeimmistä tavoitteista on työttömyyden leikkaaminen 5 prosenttiin. Siinä isona asiana, joka ei tänään vielä ole ollut niin paljon esillä — osittain ehkä siksi, että saamme jo lisätalousarvion, joka antaa lisämäärärahoja työttömyyden hoitoon — on nuorisotakuun toteuttaminen: jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle 30-vuotiaalle tai sitä nuoremmalle vastavalmistuneelle taataan tai tarjotaan viimeistään 3 kuukauden kuluessa työharjoittelu- tai opiskelupaikka, jokaiselle, riippumatta asuinpaikasta.

Myös pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen tarvitaan uusia keinoja, ja yksi sellainen käynnistettävä malli on kuntakokeilu, johon vielä erikseen varataan 20 miljoonan euron määrärahat. Siinä kunta pääsee toteuttamaan yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa pitkäaikaistyöttömien palveluja ja työllistämiskokeilun. Työvoimapalvelujen laatu myös erilaisille asiakasryhmille on tänä päivänä tärkeä, kun on olemassa akateemista työttömyyttä ja työvoimatoimistojen palveluja jo pitkään käyttäneitä pitkäaikaistyöttömiä.

Lyhyen puheenvuoron lopuksi haluan sanoa vielä intoni siitä, että aluepolitiikka palautetaan kunniaansa. Erilaisia työkaluja hiotaan, ja muun muassa käynnissä ollut elyjen alasajo on päätetty lopettaa, eli Suomessa säilytetään kaikki 15 ely-keskusta. Siitä esimerkkeinä Vaasa, Pori, Joensuu, Lahti, Mikkeli ovat riemuissaan, että heidän ely-keskustaan ei yhdistetä johonkin toiseen. On tärkeää, että nämäkin palvelut ovat lähempänä yrittäjiä ja työttömiä ja niiden välistä toimintaa pystytään koordinoimaan aika läheltä eikä yhdeksästä isosta ely-keskuksesta.

Aluepolitiikassa kaiken kaikkiaan alueiden omista vahvuuksista halutaan kaivaa kasvua. (Puhemies koputtaa) Kaupunkipolitiikassa siirrytään sopimusperusteiseen kaupunkipolitiikkaan, jolla koko Suomessa saadaan tehtyä aiesopimuksia, joissa saadaan yhteen korkea koulutus, yrittäjyysjärjestöt ja keskus kaupunkiseutunsa veturiksi.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Kun hallituksen aikaansaaminen kesti kauan, ei ohjelman valmisteluihin ole paljonkaan perehdytty — runsaasti kauniita lupauksia, joille ei kuitenkaan löydy katetta ohjelman talousluvuista. Hallitus jatkaa edellisen hallituksen mañana-linjalla. "Uskotaan", "toivotaan" lienevät olleet ohjelman tekijöiden suosikkisanat. Kun kaikki talousennusteet osoittavat talouden kehityksen taantuvan Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin, päinvastaiseen kehitykseen lujasti uskovan hallituksen kasvuluvuille ei ole todellista pohjaa.

Ei myöskään yrittäjiä rasittava energiaverotus, jota hallitus yhä edelleen tuntuu kiristävän, suosi millään tavalla kasvun odotuksia. Päinvastoin orastava kasvu pysäytetään ylimääräisillä menolisäyksillä. Tämä tulee aiheuttamaan myöskin työpaikkojen vähenemistä ainakin raskaassa ja muussa runsaasti energiaa käyttävässä teollisuudessa.

Maaseudun ihmistä kohtaavat tämän hallituksen aikana kovat ajat. Paikallistieverkko vetelee viimeisiään, ja tienhoitoon ei ole tulossa minkäänlaista määrärahaa, puhumattakaan riittävistä kunnostusmäärärahoista. Tosin liikenneministeri lupaa lapioida rataa auki, mutta sekin auttaa vain talviaikana.

Me tarvitsemme maaseutua, viljelijöitä, jotka tuottavat maallemme elintarvikkeita. Jos heitä ei olisi, ruoka loppuisi ja vatsaa rupeaisi pian kurnuttamaan, tulisi nälkä. Siksipä huoltovarmuuden varmistaminen on meille jokaiselle tärkeää. Lainaan täältä hallitusohjelmasta kohdan, joka on mielestäni ihan hyvä: "Maataloustukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Tukiperusteet tehdään läpinäkyviksi. Tukia suunnataan aitoon aktiivituotantoon." — Jos tämä aktiivituotanto tarkoittaa päätoimisia viljelijöitä, niin se on hyvä asia. — "Tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään ja arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää roolia."

Kuntien vastuulle sysätään lisää tehtäviä mutta ei osoiteta niihin määrärahoja. Mikä on kohtalo vanhuspalvelulailla? On puhuttu, että se on hyvä asia, mutta antaako valtio täysimääräisesti kunnalle rahoja? On puhuttu, että kunnat tekevät hoitosopimuksia, mutta saammeko siihen vanhusten lakiin tärkeimmän kohdan eli henkilöstömitoituksen?

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta aiotaan ajaa eteenpäin pakkokeinoin siitä huolimatta, että mitään konkreettista taloudellista tulosta ei ole pystytty osoittamaan. Pakkokeinoihin viittaa kuntien 600 miljoonan euron tuloleikkaus. Tuloleikkaus tietää myöskin kunnallisverotuksen kiristymistä eli suhteellisen verotuksen kiristymistä pienituloisimmilla.

Herra puhemies! Me perussuomalaisissa olisimme odottaneet, että hallitusohjelmassa olisi jollain tapaa mainittu vaalien alla paljon esillä ollut ja myöskin hallituspuolueiden mainoksissaan lupaama eläkeindeksin tarkistus. Tosin täällä on pari kolme riviä, että perustetaan työryhmä, arvioidaan, tarvitaanko tämmöistä indeksikorjausta. Työuria eli eläkeikää on tarkoitus pidentää myöskin lopusta SDP:n päinvastaisista vakuutteluista huolimatta. Eläkeläisistä ei juuri muita mainintoja löydä, mutta maahanmuuttajat saavat erityiskohtelun lähes jokaisessa asiakohdassa.

Muutama asia. Lasten huostaanottojen määrän hurja lisääntyminen ei ole hallitusohjelmaan saanut kuin lyhyen sivulauseen. Tähän odottaisin todellista panostusta mahdollisimman pian. Seuraukset näkyvät monilla aloilla pitkään.

Oikeusministeriltä toivon tiukkaa kannanottoa lasten hyväksikäytön tapauksiin. Pedofilia on yksi kaikkein iljettävimpiä rikosmuotoja, joka edellyttäisi myöskin rangaistusasteikkojen selkeää korottamista. Ja vaikka asteikot ovat korkeitakin, niin ainakin lehtitietojen mukaan rangaistukset ovat muutama kuukausi ehdollista.

Arvoisa puhemies! Varsinkin vasemmisto on hehkuttanut perusturvaan tehdyillä korjauksilla. Niistäkin suuri osa sulaa muutamiin kymppeihin, kun samalla muita tukia leikataan vastaavalla määrällä. Kun siihen lisätään tasaveroina tulevat polttoaineiden, energian, sanomalehtien, ajoneuvoverojen, matkalippujen jne. korotukset, moni taitaa jäädä pahasti pakkasen puolelle.

Mutta, arvoisa puhemies, kun on näin kaunis päivä ja kevätistuntokausi on loppumassa, haluan toivottaa jokaiselle ministerille ja kansanedustajalle, olkoonpa sitten hallituksen tai opposition jäsen, aurinkoista ja siunattua työpäivää ja työrupeamaa, jotta tämä siunaus koituisi meidän jokaisen ihmisen ja maamme hyväksi.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallitusohjelma ei ole rohkea. Se on uhkarohkea. Pääministeri epäilikin aiheellisesti ohjelman talouden kivijalkaa jo hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa. Talouspohjan osalta voidaan puhua Toivotaan toivotaan -ohjelmasta. Mutta hyvääkin on luvassa: perusturvaa korotetaan, opintotuki sidotaan indeksiin, nuorten syrjäytymiskehitykseen puututaan, nopeat tietoliikenneyhteydet ulotetaan maan kaikkiin osiin. Valitettavasti hyvätkin asiat jäävät höttelön talouspohjan varjoon, mikä vie toteutukselta uskottavuuden. Jostain muualta täytyy tinkiä tai sitten uudistuksia siirretään vaalikauden loppuun rahoituksen osalta toisten päänsäryksi. Oulussa ruukataan sanoa: "Ittekö teit? Mistä arvasit?" Ehkä arvaatte, mitä se tässä yhteydessä voisi tarkoittaa.

Ison kuvan hahmottaminen korulauseiden täyttämästä ohjelmasta on ongelmallista. Se on selvää, että pienet ja harvaan asutut kunnat saavat kylmää kyytiä. Talouden perusta ei pidä. Maaseutu ja maatalous ovat suhteessa suurimmat maksajat. Uudet leikkauslistat joudutaan kaivamaan pöytään jo syksyllä. Tällä ohjelmalla olemme itsekin Kreikan tiellä. Olisi kannattanut säästää kaksi viikkoa neuvotteluaikaa, luottaa VM:n alkuperäiseen arvioon valtiontalouden vajeesta ja tehdä realistinen kahden kauden talouden kasvuhakuisuutta tavoitteleva tasapainotusohjelma.

No, mitä sitten pitäisi tehdä? Leikkauksia tarvitaan varmasti, mutta suurempi aukko pitäisi täyttää talouskasvulla. Olin hyvin yllättynyt, etten löytänyt ohjelmasta juurikaan konkreettisia kasvua tukevia elementtejä. Hallitusohjelman linjauksilla on mahdotonta päästä tki-menojen 4 prosentin kansalliseen tavoitteeseen. Nokian muutokset valitettavasti vähentävät merkittävästi yritysten tuotekehityspanostuksia Suomessa. Hallituksen toimet eivät kompensoi tätä laskua millään tavalla. Lisäksi elinkeinotukia leikataan 110 miljoonalla eurolla. Toivottavasti tämä leikkaus ei kohdistu Tekesin määrärahoihin. Ne ovat elinehto korkean teknologian yritysten kehittymiselle Suomessa.

Uusia kasvavia toimialoja pitäisi nopeasti löytää olemassa olevien rinnalle. Lupaavimmista toimialoista voisi mainita ympäristöteknologian sekä uusiutuvan energian. Uusiutuvan energian tuesta kuitenkin leikataan 25 miljoonaa euroa. Toivottavasti tämä ei tapahdu puu- eikä biopohjaisen sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Biokaasu on meillä melkein kokonaan hyödyntämättä. Myös tämä toimiala tarvitsee kipeästi toimivan kotimarkkinan kehittyäkseen kasvavaksi vientialaksi. Nettomittarointi on erinomainen tapa vauhdittaa uusiutuvan energian pientuotantoa ja siihen liittyvää laitevalmistusta. Valitettavasti tämä moneen kertaan selvitetty asia taas jälleen kerran selvitetään. Tässäkin olisin odottanut määrätietoista päätöksentekoa.

Uusi kasvu ja työllistäminen ovat yritysten ja yrittäjien varassa. Kokoomuksella on komea rivi yrittäjiä kansanedustajissaan. Miksi heidät on jätetty vilttiketjuun ohjelmaa tehtäessä? En usko, että uuden kasvun lähteet olisivat muuten olleet näin olemattomia. Ohjelman mukaan innovaatiojärjestelmän uudistamisessa tullaan pyrkimään kasvun edistämiseen. Mitään keinoja ei kuitenkaan listata. Erityisesti yksinyrittävien, varsinkin naisvaltaisten alojen ongelmiin ei ole luvassa korjauksia. Myös perheyritysten kasvun rahoittamiseen tarvittaisiin kipeästi uusia työkaluja esimerkiksi vieraan pääomaehtoisen vaihtovelkakirjalainan muodossa.

Pohjoisen kuljetusyrittäjien asema on jo valmiiksi tukala. Jo nyt lainsäätäjä tietää autonkuljettajaa paremmin, milloin tätä nukuttaa. Nyt heitä muistetaan polttoaineen hinnankorotuksilla. Monille tämä on viimeinen pisara.

Arvoisa puhemies! Yksi tietoliikenneteollisuutemme suurmiehistä Lauri Kuokkanen totesi kerran esitteen tehneelle myyntipäällikölle: "Ota puolet pois ja kirjoita loput uudelleen." Kaikella ystävyydellä, tämä sopii ainakin hallitusohjelman elinkeino-, työllisyys- ja innovaatiopoliittiseen osuuteen.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, ja niinpä sitäkin taustaa vasten on ymmärrettävissä, että tässä salissa on oltu kovin paljon huolissaan nuorten koulutuksesta ja koko maan kattavasta koulutusverkostosta. Haluan nostaa esille hallitusohjelmasta muutamia näkökohtia opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista.

Vasemmistoliiton lähtökohtana ja tavoitteena hallitusneuvotteluissa oli saada aikaan opintososiaalisia uudistuksia. Tyhjällä vatsallahan ei jaksa työskennellä, ei myöskään opiskella. Tavoittelimme opintotuen 100 euron tasokorotusta ja sen sitomista vihdoinkin indeksiin, huoltajuuskorvausta, 18—20-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulojen vaikutuksen poistoa ja asumistuen ympärivuotistamista. Näillä uudistuksilla uskoimme auttavamme myös opiskelijoita valmistumaan nopeammin, jolloin ne kuuluisat työurat pidentyisivät alkupäästä. Suurin osa näistä tavoitteista jäi valitettavasti toiveiden tynnyriin. Opintotuki sentään saatiin indeksiin, kylläkin vasta 1. syyskuuta 2014. Se on kuitenkin merkittävä uudistus ja parantaa oleellisella tavalla opiskelijoiden elämää.

Hyvää hallitusohjelmassa on myös se, että tutkintoon johtava koulutus perus-, toisella ja korkea-asteella säilyy maksuttomana ja myös arvokkaiden oppimateriaalien maksuttomuus selvitetään. Ilmainen ja laadukas opetus on edelleen tässä yhteiskunnassa varmin tapa parantaa luokka-asemaansa.

Tässäkin salissa on usein oltu huolestuneita koulupudokkaista, nuorista, jotka jäävät koulunsa päätyttyä kuka minnekin. Väestön vanhentuessa ketään ei ole varaa jättää ulkopuolelle. Nuorisotakuu pitää huolen siitä, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai sitten jollakin muulla tavoin. Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Perusopetuksen päättävien nuorten ohjausta myös vahvistetaan niin, että jokainen löytää oman jatkopaikkansa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja työllistymisestä sekä opinto-ohjauksesta vastaa OKM:n kanssa työ- ja elinkeinoministeriö.

Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta hallitusohjelmassa on painotettu perusopetusta, mikä onkin todella tärkeää, kun oppimistuloksissa näyttää olevan muutoksia huolestuttavaan kielteiseen suuntaan. Perusopetuksen laatua parannetaan muun muassa ryhmäkokoja pienentämällä.

Varhaiskasvatus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, ja varhaiskasvatuksesta säädetään lakia. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelman moniammatillisilla toimenpiteillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä koko lapsen kasvun ja koulutuksen ajan.

Edellisellä hallituskaudella toteutettu yliopistouudistus toi yliopistoille ja korkeakouluille lisää rahaa. Nyt ne säilyttävät perusrahoituksensa, mutta elämä niukkenee. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus siirtyy kokonaan valtiolle ja niiden toimiluvat uudistetaan ottaen huomioon niiden toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitusta kuitenkin vahvistetaan, vaikka muutoin tieteentekoon rahaa on niukasti. Rakennemuutosmaakuntien elinehto, mahdollisuus useampaan korkeakouluun, säilyy.

Taiteen ja kulttuurin osalta täytyy toivoa, että kansa jaksaa veikata ja lotota. Merkittävää on kuitenkin, että tekijänoikeuslainsäädäntö säilyy opetus- ja kulttuuriministeriössä ja että hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan. Paljon puhutut luovat alat on viimeiset kymmenen vuotta nähty yhtenä elinkeinorakenteen monipuolistajana ja työmahdollisuuksien luojana. Nyt vihdoinkin luovien toimijoiden työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännön uudistustarve selvitetään. On hyvä, että kulttuurin ja tieteen alan itse itsensä työllistävien ja lyhyiden apurahalaisten sosiaali- ja talousongelmiin kiinnitetään huomiota. Uusien nokioiden toivossa luovien alojen toimijat ovat myös työ- ja elinkeinoministeriön huomassa.

Arvoisa herra puhemies! Niukkuudesta huolimatta uskon, että tällä hallitusohjelmalla on mahdollista kohentaa kulttuuripalveluja, opetusta ja osaamista koko maassa ja saada nuoret entistä paremmin ja ilman turhauttavia viivytyksiä elämässä eteenpäin.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Eero Heinäluoma.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Olin Säätytalon hallitusneuvotteluissa neuvottelemassa työryhmässä, jossa sovittiin sosiaalipolitiikkaan ja terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset sekä työelämän kehittämiseen ja tasa-arvoon liittyviä asioita. Mutta tässä lyhyessä puheenvuorossa keskityn nyt vain sosiaaliturvaan ja puhun sitten myöhemmin, huomenna, palveluista ja työelämäkysymyksistä.

Tässä työryhmässämme tulonsiirtopuolella merkittävin saavutuksemme oli 100 euron korotus työttömän perusturvaan. Tämä tarkoittaa — yhdistettynä vielä siihen, että kunnallisverotuksessa perusvähennys nousee — sitä, että nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja työttömyyskassoihin kuulumattomien työttömien eli juuri niiden, jotka tässä yhteiskunnassa ovat kaikkein köyhimpiä, tulot nousevat tuntuvasti. Tuhannet myös pääsevät irti toimeentulotuen tarpeesta. Ja ihan niin kuin Erkki Virtanen aikaisemmin täällä totesi, tämä 100 euron korotus työttömän työmarkkinatukeen on jopa historiallinen, näin voi sanoa. Tällaista korotusta ei ole 15 vuoteen ainakaan tehty.

Toimeentulotuen aikuisen perusosaa korotetaan 25 eurolla ja yksinhuoltajien perusosaan puolestaan panostetaan 5 miljoonan euron verran, eli myös lasten perusosat nousevat yksinhuoltajilla. Ja vaikka täällä on kritisoitu sitä, että toimeentulotuki ei tuon enempää nouse, niin täytyy todeta, että on aivan perusteltua tehdä korotus nimenomaan tähän ensisijaiseen perusturvaan siten, että yhtä aikaa nostetaan asumistukea ja toimeentulotukea, koska jos olisi nostettu yksinomaan toimeentulotukea tai pistetty paino sinne, niin se olisi puolestaan syönyt perusturvaa. Se ei ole perusteltua, koska tiedetään, että toimeentulotuki on tarveharkintainen ja sitä pidetään kyykyttävänä ja ihmisiä kiusaavana ja jopa alistavana. On aivan perusteltua korottaa ensisijaista perusturvaa ja sillä tavalla, että samalla vähän nostetaan myös toimeentulotukea. Myös köyhyystutkijat ovat juuri tätä mieltä. Eräskin köyhyystutkija äskettäin sanoi, että jos hän kuulee, että poliitikot puhuvat toimeentulotuesta tai kiinnostuvat toimeentulotuesta, niin hän poistaa varmistimen.

Eli toimeentulotuki nousee selvästi vähemmän tällä kertaa kuin työmarkkinatuki. Näin tarveharkintainen toimeentulotuki voi vähitellen palautua alkuperäiseen tarkoitukseensa eli nimenomaan tilapäiseksi kriisiavuksi. Toisin kuin on julkisuudessa esitetty, korotettavien haitta- ja valmisteverojen vaikutukset hintoihin eivät heikennä toimeentulotuen saajien taloudellista tilannetta, koska toimeentulotukinormi on puolestaan sidottu hintaindeksiin. 6 prosentin korotus ja 5 miljoonan euron kohdistus yksinhuoltajille tulevat siis inflaatiotarkistuksen päälle.

On sosiaalisesti oikeudenmukaista, että perusturvan korotus toteutetaan yhdessä asumistuen ja toimeentulotuen parantamisen kanssa. Pelkkä työmarkkinatuen nostaminen olisi kohdentunut sosiaalisesti erittäin epäoikeudenmukaisesti, eli etu olisi noussut sitä suuremmaksi, mitä parempituloisesta on kysymys. Kuten sanoin, jos taas toimeentulotukea olisi nostettu yksipuolisesti ilman että työttömän työmarkkinatukea tai perusturvaa nostetaan, niin silloin se olisi taas syönyt perusturvaa, ja se ei ole tarkoitus.

Työmarkkinatuen puolison tarveharkinnan poistamisesta me saimme tässä hyvinvointityöryhmässä hallitusohjelmaan ainoastaan sellaisen kirjauksen, että sitä selvitetään. Minkäänlaiseen rahamerkintään, siihen, että raamiin olisi merkitty työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamiselle välttämättä tarvittavat rahat, meidän rahkeemme eivät tässä ryhmässä riittäneet, koska siihen emme saaneet rahaa. Mutta toivon sydämestäni, että tähän asiaan tällä kaudella vielä palataan, koska me tarvitsemme myös sellaisia keinoja, jotka mahdollistavat sen, että ihmiset voivat itse pyrkiä ulos köyhyydestä, tarvitaan reittejä ulos köyhyydestä, ja siinä nimenomaan puolison työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen on se kaikkein ensisijaisin ja kaikkein kiireellisin keino, joka täytyy toteuttaa.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! I går högtidlighölls på Åland att det gått 90 år sedan Nationernas förbund beslöt att Åland skulle tillhöra Finland. Den dagen har aldrig firats på Åland, beslutet var mot folkets vilja, men på Förenta nationerna i Genève pågår just nu en utställning med handlingar från Nationernas förbunds behandling av frågan. Lösningen har väckt stort intresse världen runt, kanske just för att den fungerat väl trots att den gick emot folkviljan. År 1921 skapades ett sofistikerat kontrollsystem lämpligt för två parter som haft en konflikt och inte litar på varandra, än i dag intressant i krigsområden. Men efter 90 år av samexistens måste vi ha fått förtroende för varandra och kunna gå över till ett smidigare system.

På Åland har en kommitté kommit med ett enigt förslag till modernisering, och i regeringsprogrammet finns nu en skrivning som måste leda till en gemensam parlamentarisk grupp som ser på frågan. Det handlar mer om en systemförändring än överföring av specifika sakområden.

Herr talman! Det har diskuterats mycket om Åland skulle få del av de s.k. inmatningstarifferna. Grundlagsutskottet har slagit fast att det är möjligt, även om det hör till Ålands behörighet. Finlands åtaganden gentemot EU om förnyelsebar energi är också bindande för Åland och därför står det i självstyreslelagen att regeringarna i Helsingfors och Mariehamn måste samråda. Nu sägs i programmet att vindkraften ska byggas där de bästa förutsättningarna finns. På Åland finns de bästa vindförutsättningarna och klara byggplaner. Det finns alltså inget att vänta på och jag förutser därför en snabb överenskommelse.

Sjöfarten är livsviktig för en geopolitisk ö, som Finland faktiskt är. Det är därför med stor tillfredsställelse jag noterat att inga inbesparingarna ska drabba det för sjöfarten livsviktiga bemanningsstödet. En inbesparing där skulle leda till flera utflaggningar och vara ett hot mot våra pensionskassor. I stället sägs det klart i regeringsprogrammet att regeringen ska arbeta aktivt för att förhindra utflaggningen av fartyg och för att hålla den finländska flaggan konkurrenskraftig i den internationella sjöfarten. Det betyder också att vi kan räkna med att regeringen inom det snaraste ser till att vi får en fungerande tonnageskatteregim. Och miljöstöd ska också ges så att finska varv ska få bygga fartyg även i fortsättningen.

Nu sägs, herr talman, i regeringsprogrammet att biståndet ska uppgå till 0,7 procent av bruttonationalinkomsten. Det är bra, men det sägs inget om vilket år, men att internationella förbindelser ska uppnås. Vi vet att det måste vara 2015. En utmaning för den ansvarige ministern, som jag för övrigt hoppas att också är villig att närmare koppla samman biståndet och respekten för mänskliga rättigheter.

Anledningen till att vi ska ha ett bistånd som ligger på denna nivå är inte att vi ska köpa oss till en plats i FN:s säkerhetsråd, men vi måste vara realistiska. Det är kanske bättre att avstå från kampanjen och använda kampanjpengarna till att öka biståndet om vi inte kan bli ett internationellt föredöme.

"Ålands möjligheter att påverka EU-frågor säkerställs" står det i programmet. Det finns bara en slutgiltig lösning för den frågan. Åland måste få en plats i EU-parlamentet, men dit är vägen uppenbarligen lång, precis som när det gällde Nordiska rådet, det tog cirka 20 år. Det finns bara ett självstyrt område som är med i EU, har egen lagstiftningsbehörighet, och finns i ett land med s.k. assymetriskt system och saknar representation i parlamentet och det är Åland. Det här förstod statsminister Vanhanen vid den senaste utvidgningen och försökte förhandla sig till en plats, men för sent. Den här regeringen måste förutsättas fortsätta på samma väg.

President Obama har meddelat om sina planer på nedskärningar i Afghanistan och andra länder följer efter. Vad det betyder för våra insatser, för både den militära och civila krishanteringen är en viktig fråga. Vad är vi bäst på, och var gör våra insatser den största nyttan? Det blir en viktig uppgift för utrikesministern att fundera på en koordinering här hemma och i programmet talas också om övergripande krishantering. Även om verksamheten vid krishanteringscentret i Kuopio enligt alla fungerar mycket väl under inrikesministeriet tillhör jag dem som anser att kopplingen till utrikesministeriet och finsk utrikespolitik borde stärkas som i grannländerna.

Herr talman! Under det här avsnittet kunde det funnits en mening om att de erfarenheter vi har av Ålandslösningen ska användas mer. Det finns konfliktområden världen över som visat intresse och borde visa intresse för att undvika blodspillan. Jag har för övrigt nu under den här debatten fått ett samtal från Georgien i det här ämnet. Jag utgår ifrån att den nygamle utrikesministern, liksom under sin tidigare period som utrikesminister använder sig av all den erfarenhet som finns. Det behövs om Finland ska bli en stormakt inom fredsmäkling.

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen ja sen päättäjien tulee elää ajassa. Jyrki Kataisen hallitus syntyi aikaan, jossa Suomen ja maailman talous on toipumassa syvästä finanssikriisiä seuranneesta lamasta. Valitettavasti viime kuukausina epävarmuuden pilvet ovat jälleen lisääntyneet maailman ja etenkin Euroopan talouden taivaalla. Vientivetoisena ja tätä kautta suhdanneherkkänä taloutena Suomea tämä epävarmuus koettelee erityisen kovasti. Viimeisten kuuden kuukauden aikana Helsingin pörssi on laskenut 16 prosenttia sijoittajien kotiuttaessa pääomia suomalaisista yrityksistä.

Epävarmassa tilanteessa ainoa vaihtoehto on hallitusohjelma, joka tavoittelee kaikin keinoin vakautta sekä talouden positiivista kehitystä. Suomella ja suomalaisilla ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että poliitikot iskevät haastavina aikoina hanskat tiskiin kykenemättöminä päätöksentekoon. Meillä on vastuu suomalaisten hyvinvoinnista ja työpaikoista silloinkin, kun päätökset ja ajat ovat vaikeita. Tästä hyvänä esimerkkinä on EU-politiikka, joka on vaatinut ja tulee vaatimaan ikäviä ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta hankalia päätöksiä suomalaisten omien työpaikkojen turvaamiseksi. Vastuun kantaminen on ammatinvalintakysymys, ja vastuunkantajan ammattiin hallituspuolueet ovat vaadituista kompromisseista huolimatta sitoutuneet vahvasti. Me tulemme tekemään sen, mitä vaaditaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi sen sijaan edustaja Soinin johdolla toisen ammatin. Tarjotuista erivapauksista ja vaalien kovaäänisestä jytkähtelystä huolimatta valitsitte suunnaksenne satunnaisen nytkähtelyn sinne tänne.

Arvoisa puhemies! Jyrki Kataisen ensimmäisen hallituksen ohjelma pyrkii tukemaan talouden suotuisaa kehitystä pidättäytymällä työn verotuksen korotuksista kaikissa tuloluokissa. Parempaa kilpailukykyä tuetaan alentamalla yhteisöveroa, parantamalla työllisyyttä sekä tähtäämällä vastuullisiin työmarkkinaratkaisuihin. Tuottavan sektorin toimintaedellytyksiä parannetaan lisäksi esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurilla, uudistamalla yritystukijärjestelmän rakenteita sekä ottamalla mahdollisesti käyttöön t&k-verovähennys.

Hallituksen kansainvälisesti ulospäinsuuntautunut ja aktiivista toimintaa korostava ulkopoliittinen linja tukee niin ikään talouden positiivista kehitystä. Syrjäisen Suomen taloudellinen menestys on aina rakentunut aktiivisen kansainvälisen vuorovaikutuksen ja kaupankäynnin varaan. Tämä vain korostuu nykypäivän globaalissa tietotaloudessa. Hyvinvointia ei rakenneta käpertymällä omaan kuoreen.

Julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta hallitusohjelma linjaa tinkimättömästi, että valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhde käännetään selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että julkisia menoja joudutaan leikkaamaan, jotta tulevaisuuden hyvinvointi voidaan turvata. Suomen tie ei ole eikä saa olla Kreikan ja Portugalin esimerkkien viitoittama.

Tulevaisuuden ennustaminen on aina haastavaa, mutta epävarmassa taloudellisessa tilanteessa tulevaisuus on tavanomaistakin utuisempi. Hallitus osoittaa kaukokatseisuuttaan asettamalla selkeät raamit sille, miten talouspolitiikkaa suunnataan tarpeen mukaan uudelleen vaalikauden edetessä. Ehdottomiksi perälaudoiksi on asetettu velan bkt-osuuden selkeä taittuminen laskuun sekä Suomen korkean luottoluokituksen säilyttäminen. Toivon, että talouskehitys on myönteistä eikä lisätoimille ole tarvetta, mutta mikäli tulevaisuus osoittaa toisin, on hallituksen tartuttava uusiin talouden tasapainotustoimiin suoraselkäisesti ja ripeästi. Uskon ja toivon, että valtiovarainministeri Urpilaisella on kaikissa tilanteissa suoraselkäisyyttä ja kaukonäköisyyttä tekemään tarvittavat toimet suomalaisten tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Säästöjä etsitään ja niitä tulee etsiä hyvinvoinnin näkökulmasta kestävästi. Leikkaamalla palveluiden ytimestä tai verottamalla kasvun mahdollisuudet kuoliaaksi ei turvata kansamme menestystä. Meidän tulee uudistaa hyvinvointimme rakenteita siten, että mahdollisimman suuri osa talouden tasapainotuksesta hoidetaan tekemällä asioita aiempaa paremmin sen sijaan, että tehtäisiin niitä vähemmän.

Eräs tällaisista uudistuksista, joista hallituspuolueet ovat hyvin yksimielisiä, on historiallisestikin katsottuna hyvin kunnianhimoinen maanlaajuinen kuntarakenteiden uudistus. Hallitusohjelma linjaa, että tulevaisuudessa nykyistä laajemmat ja vahvemmat itsenäiset peruskunnat vastaavat jatkossa kaikista hyvinvointipalveluista vaativinta erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa lukuun ottamatta. Kunnille palautetaan siis kyky suoriutua kuntien tehtävistä, ja tarpeettomat ja epädemokraattiset ylikunnalliset hallintohimmelit poistuvat. Jo kuntaministeri Kiviniemen johdolla valmisteltu Paras-puitelain muutos linjasi viisaasti, että kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden varaan, mutta tarvittiin Kataisen hallitus toteuttamaan tämä linjaus. Erityisen tärkeää kuntarakenteiden uudistaminen onkin kaupunkiseuduilla, jotka muodostavat yhtenäisen työssäkäyntialueen.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yleensä hallitukseen meneviä puolueita syytetään siitä, että ne unohtavat vaaliohjelmansa alta aikayksikön. Nyt kun on kuunnellut tämän päivän tätä debattia, erityisesti opposition puheenvuoroja, taitaa olla ensimmäinen kerta, kun oppositio on unohtanut oman vaaliohjelmansa ennen hallituspuolueita. Nimittäin täällä kritisoidaan niitä asioita, esimerkiksi keskusta veropolitiikkaa, juuri niitä samoja asioita, jotka olivat omassa vaaliohjelmassa, jota pidettiin vaalien alla esillä, tai sitten perussuomalaisten osalta esimerkiksi valmisteverot, tai sitten vaaditaan niitä asioita, joita ei itse älytty vaatia ennen vaaleja. Tämä liittyy nimenomaan perusturvaan.

Tämä hallitus parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa enemmän kuin perussuomalaiset älysivät vaatia. Toistan: tämä hallitus parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten taloudellista asemaa enemmän kuin perussuomalaiset vaativat. Keskustakin ilmoitti vaaliohjelmassaan, että perusturvaa voidaan korottaa, jos talous lähtee joskus lentoon. Nyt tämä taitaa olla ainoa hallitus Euroopassa ja ehkä maailmassakin, joka samaan aikaan, kun tehdään veronkorotuksia, menoleikkauksia, sopeutuksia, parantaa perusturvaa, ja sen lisäksi parannetaan toimeentulotuen perusosaa, asumistukea, verotuksessa perusvähennystä, jo-ka auttaa pienituloisia. Näitten yhteisvaikutus on merkittävä, merkittävin, mitä on tehty useisiin kymmeniin vuosiin. Tämä oli mahdollista sillä, että hallitus otti ensimmäiseksi painopistealueeksi köyhyyden ja eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen.

Tätä tehdään hallituksessa, ja kysyn, onko se hallitus, joka tätä tekee, hyytelöhallitus. Luulenpa, että ne hyytelöt tulivat perussuomalaisten housuun siinä vaiheessa, kun vastuuta olisi pitänyt lähteä kantamaan. Sen toinen puoli on, että voi saada hyviä asioita hallituksessa aikaan, niin kuin nyt on tehty.

Toinen hyvä asia on, että aktiiviseen työvoimapolitiikkaan saatiin nyt kerta kaikkiaan suunnanmuutos. Kunnianhimoisena tavoitteena on nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi, jolla taataan jokaiselle nuorelle työ- tai opiskelupaikka. Vähän reilut kaksi vuotta on siitä, kun nuorisotyöttömyys räjähti kasvuun, ja nyt oli viimeinen hetki muuttaa linjaa, sillä kaksi vuotta sellaisen tavallisen nuoren ihmisen elämässä, joka joutuu pyörittelemään peukaloitaan, on tavattoman pitkä aika.

Arvoisa puhemies! Moni ihminen on huolissaan siitä, miten sentit riittävät elämiseen. Erityisesti täällä Helsingin seudulla asuminen — erityisesti asuminen — ja eläminen ovat kallistuneet todella paljon. Tämän takia on tärkeää, että tasaverokehitys saatiin pysäytettyä. Arvonlisäveron nostolla olisi edelleen vaikeutettu pienituloisten elämistä etenkin korkean kustannustason Helsingissä, Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.

Asuntopolitiikkaan on jo pitkään kaivattu uutta puhtia. Hallitusohjelmassa erityishuomio kiinnitetään kasvukeskusten ja metropolialueiden asuntopolitiikkaan ja näillä alueilla lisätään kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Hallitus tulee laatimaan asuntopoliittisen toimenpideohjelman jo tämän vuoden loppuun mennessä, mikä on hyvä asia.

Todellinen jytky löytyy täältä asuntopolitiikasta. Uusien vuokra-asuntojen korkotukilainojen omavastuukorko puolitetaan vuoden 2014 loppuun asti. Tämä on merkittävää. Tällä voi olla useiden eurojen vaikutus kuukausivuokraan. Näin on esimerkiksi Helsingissä arvioitu. Onkin rehellistä, että edustaja Kalmari täällä ilmoitti vastustavansa tätä sillä perusteella, että tämä menisi gryndereiden pussiin. No eihän se mene, koska ne Ara-ehdot ovat muutenkin niin tiukat silloin, kun vuokra-asuntoja tehdään, ja vuokra-asuntoja rakennuttavat pääsääntöisesti yleishyödylliset yhtiöt. Kun tähän lisätään vielä hallitusohjelmassa kirjaus siitä, että esimerkiksi metropolipolitiikan aiesopimuksiin osallistuvien kuntien kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edistämiseksi näihin hankkeisiin voidaan myöntää käynnistysavustusta, joka on ollut noin 10 000—15 000 euroa per asunto, niin näiden kahden toimen yhteisvaikutus voi olla merkittävä. Kun mietimme, että pienituloisella, joka esimerkiksi elää perusturvan tai toimeentulotuen varassa, asumiskustannus on kaikkein suurin menoerä, niin täältä se todellinen jytky löytyy.

Hyvät opposition kansanedustajat, tätä tehdään vain hallituksessa.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Kylmää kyytiä Suomen puolustusvoimille tarjoaa kokoomusvetoinen vasemmistohallitus. Se aikoo leikata puolustushallinnon määrärahoja peräti 200 miljoonalla eurolla. Mistä nämä suhteettoman suuret säästöt otetaan ja millä aikataululla, se on vielä auki, mutta selvää lienee, että hallitus aikoo ainakin lakkauttaa varuskuntia ja heikentää Puolustusvoimien henkilökunnan, etenkin siviilihenkilökunnan, asemaa. Irtisanomisilta ei vältytä. Kokoomuslainen, kylmä, yhteiskuntavastuusta piittaamaton ulkoistamispolitiikka saa siis jatkua tälläkin vaalikaudella. Huolestuttavinta kuitenkin on, että säästöt tulevat heikentämään Suomen puolustuskykyä.

Hallitusohjelman mukaan Suomi ylläpitää uskottavaa kansallista puolustusta sekä mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Jälkimmäinen tarkoittaa, että puolustusmateriaalin hankinnat ja puolustusoppimme kehittäminen ovat sidotut Nato-yhteensopiviin ja todella hintaviin asejärjestelmiin, eivät Suomen kannalta edullisempiin ja maamme olosuhteisiin paremmin soveltuviin asehankintoihin ja taktiikkaan.

Uskottava kansallinen puolustus ja Nato-optio eivät ole toisiansa poissulkevia, jos rahaa on. Nyt sitä ei ole, ja entisistäkin leikataan rajusti. Hallituksella ei ollut ohjelmassaan rohkeutta tehdä ratkaisevaa strategista valintaa. Todellista säästöä olisi nimittäin ollut saavutettavissa vain valitsemalla uskottavan kansallisen puolustuksen ja sotilaallisen liittoutumisen välillä. Nyt tämä vaaleanpunainen hyytelöhallitus aikoo ratsastaa näillä kahdella hevosella mutta samalla pienentää kummankin rehuannoksia. Se ei ole sotilaallisesti eikä se ole taloudellisesti järkevää.

Arvoisa puhemies! Kuluva vuosikymmen oli alun perin suunniteltu Maavoimien aseistuksen nykyaikaistamiseen, seuraava vuosikymmen Ilmavoimien. Jos hallitus nyt alkaa tinkiä alueellisten joukkojen, oman maamme puolustuksen ydinjoukkojen, aseistuksesta, johtamisvälineistä, koulutusajasta ja kouluttajista, merkitsee se pidemmällä tähtäimellä maanpuolustuksemme alasajoa semminkin, kun viime vuosina, järjetöntä kyllä, vanhaa mutta täysin toimivaa materiaalia on ehditty tonnikaupalla tuhota ja Ottawan sopimuksen takia joudumme luopumaan kustannustehokkaista ja ainoastaan maahamme hyökkäävälle viholliselle vaarallisista jalkaväkimiinoista.

Julkisuudessa puhuttanut säästöajatus varusmiespalveluksen lyhentämisestä neljään kuukauteen on helppo ampua alas. Miehistön pikakoulutus ei tuota taistelukentällä pärjäävää joukkoa, ellei samaan aikaan lisätä huomattavasti kertausharjoituksia. Näinhän todetaan hallitusohjelmassa mainitussa Siilasmaan työryhmän raportissakin. Valikoivampaan asevelvollisuuteen siirtyminen ei ole kestävä säästöratkaisu sekään. Se johtaa Ruotsin tielle, jonka päässä häämöttää kallis ja kansallista yhtenäisyyttä murentava palkka-armeija. Ruotsin tie on kansallisen puolustuksen tuhon tie.

Varuskuntien lakkauttamisesta saatavat säästöt ovat puolestaan vähäiset. Ääriesimerkkinä ovat Mikkeli ja tapaus Savon Prikaati, jonka lakkauttamisesta ei edes syntynyt säästöjä. Vaikkei maata puolustetakaan varuskunnista käsin, niin juuri varuskunnissa rakennetaan rauhan aikana puolustuskykyä. Yleisen asevelvollisuuden ja siitäkin kumpuavan maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi tarvitsemme jatkossakin koko maan kattavan varuskuntaverkon tai edes sen, mitä siitä tällä hetkellä on jäljellä. Säästöjä on syytä hakea pikemminkin kansainvälisestä kriisinhallinnasta. Ja jos kehitysavusta leikattaisiin 100 tai 200 miljoonaa euroa jo nyt, tuskin kukaan huomaisi mitään. Nythän hallitus on vain jäädyttämässä kehitysapumenojen kasvua vaalikauden loppupuolella.

Arvoisa puhemies! "Onnittelen" niin debatissa kuin tässäkin yhteydessä vasemmistopuolueiden ja vihreiden pasifistisiiven kansanedustajia yhden perinteisen tavoitteenne, oman maan puolustuksen asteittaisen alasajon, edistymisestä, mutta samalla hämmästelen maanpuolustukseen perinteisesti myönteisesti suhtautuneen kokoomuksen leikkausintoa. Entinen kypäräpäiden puoluehan on tällä kertaa ollut jopa aloitteellinen puolustusmenojen leikkaajana. Käsittämätöntä, mutta näin ne ajat muuttuvat.

Vaan tästä herääkin kysymys, onko oikeiston piilotarkoituksena ajaa oman maan puolustus niin alas, ettei muuta mahdollisuutta yksinkertaisesti jää kuin liittyminen Natoon. Entä miten on, hyvät vasemmiston edustajat, tätäkö tekin tahdotte? Jos Nato-jäsenyys on tämän Puolustusvoimien kurjistamislinjan kannustimena, on se vastuutonta politikointia. Toivon, ettemme tulevaisuudessa joudu puhumaan talvisodan "malli Cajanderin" tapaan "malli Kataisesta".

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ruohonen-Lernerin esitystä.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on moneen kertaan kritisoitu sitä, kuinka opposition edustajat kritisoivat hallituksen toimenpiteitä ja suunnitelmia. Minusta kuuluu opposition edustajien rooliin juuri tehdä näin. Itsekin ajanpuutteen vuoksi jätän ne hyvät asiat täältä hallitusohjelmasta kertomatta ääneen ja keskityn vain siihen kritiikkiin, mihin on mielestäni aihetta.

Arvoisa puhemies! Jokaisella hallituksella tuppaa olemaan omat lempilapsensa ja mustat lampaansa. Pääministeri Katainen joukkoineen katselee mieluusti rakenteita ja karsii kovalla kädellä osaamista, innovaatiotoimintaa, alueellista kehittämistä ja yrittäjyyttä. Juuri näille tulisi mielestäni kuitenkin etsiä kasvupohjaa.

Hallitus iskee nyt pahasti kirveen omaan polveensa valitessaan leikkauskohteita. Koulutus ja sivistys on Suomen kulta, jolla olemme maailmalla pärjänneet ja menestyneet. Tämän hallituksen täytyy olla värisokea, sillä se ei erota hiekkaa kultahippusista. Jos tarkoituksena on leikata koulutuksesta, kuinka ihmeessä sillä ehkäistään nuorisotyöttömyyttä tai syrjäytymistä, mikä muuten on yksi hallituksen päätavoitteista?

Valtionosuuksissa, joiden uudistamiseen viitataan hallitusohjelmassa, painopisteen siirtäminen korjaavista ennalta ehkäiseviin toimiin on mielestäni nyt välttämätöntä, ja se on myös tuloksellista. Koulutuspaikkoja ei tule jakaa vain ikäluokkien perusteella, vaan on otettava huomioon myös maakunnan kehitys. Ohjelmassa mainitaankin alueellinen kattava koulutusverkko. Luotan, että tästä kirjauksesta tulee sanansa mittainen.

Yliopistoindeksin jäädyttäminen kuudeksi kuukaudeksi sai minut ymmälleni. Sen täytyi olla lapsus. Viime kaudella tämä yliopistoille annettu pyhä lupaus aiotaan nyt purkaa. Entä miten suhtautua tähän? Ei ihme, jos joukkopako kohtaa yliopistomaailmaa. Sieltä monet henkilöt ovat tutkijoita myöten ilmoittaneet lähtevänsä. Lainsäädäntömuutokset kyseisen indeksin jäädyttämisen kohdalla ovat mielestäni välttämättömiä. Näin ihmettelenkin, miten tällainen yksinkertainen kirjaus voitaisiin suorittaa niin yksinkertaisesti kuin mihin tuossa hallitusohjelmassa viitataan.

Tuoreimmassa Suomen Kuvalehdessä oli laaja kuvaus koskien nuoria eläkeläisiä. Puhutaan siis alle 30-vuotiaista. Eläkeiän tarkistaminen heidän kohdallaan lieneekin paikallaan. Muistammehan kaikki, että tuossa jutussa kerrottiin, että joka päivä viisi nuorta jää eläkkeelle tänäänkin. Tässä on minusta hälyttäviä viestejä siitä, mitä työelämässämme tulisi tehdä. On myös kysymys siitä, kuinka voitaisiin etsiä jopa säästöjä tai etsiä taloudellisia kannustimia. Nuorisotyöttömyys on jo nyt meille ongelma, ja sen häviämiselle ei ole toiveita ainakaan hallitusohjelmakirjausten mukaan. Hallitusohjelma työntää nuoria hakeutumaan kasvukeskuksiin koulutuspaikkojen keskittymisen myötä. Tästä seuraa luonnollisesti myös nuorisotyöttömyyden kasautuminen juuri näihin kasvukeskuksiin. Tilastot tänä päivänä kertovat käytännön ohella karua kieltään esimerkiksi Oulun kaupungissa.

Mielestäni keskustelut työurien pidentämisestä voidaan unohtaa niin kauan, kuin meiltä jää joka päivä nuo viisi nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle. Työurat tuskin pitenevät, kun vuorotteluvapaata esimerkiksi typistetään.

Terveyden edistämisestä aiotaan vähentää 2 miljoonaa euroa. Tokihan se on viisasta, jos liikkeellä olevan kehityksen vauhti halutaan pysäyttää. Juuri tällä menetelmällä se ehkä saattaa toimia.

Arvoisa puhemies! Liikenteen puolelta muutamia hajahavaintoja. Kuljetustuki on mielestäni yksi niitä asioita, joihin on pakko puuttua tämän hallitusohjelman osalta. Sitä kirjausta ei löydy. Toinen asia on merenkulkuun tehtävä 20 miljoonan leikkaus. Mitä tämä merkitsee merenkululle, meille, jotka olemme vientiriippuvaisia ja teollisuudesta paljolti riippuvaisia?

Arvoisa puhemies! Toivon, että hallitusohjelman kirjaukset ja ne leikkauslistat eivät toteudu sellaisinaan vaan hallitus tyytyy tarkastelemaan omia toimenpiteitään myöskin käytännössä arkielämässä ja katsoo myöskin niitä vaikutteita, jotka jokainen perhe kohtaa elämässään.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! Osallistuin uutena kansanedustajana Säätytalolla käytyihin hallitusneuvotteluihin. Tehtävä ei ollut helppo mutta kokemuksena erittäin upea ja opettavainen. Olin neuvottelijana oikeuspolitiikan sisäisen turvallisuuden työryhmässä, ja maahanmuutto sekä harmaa talous kuuluivat myös meille. Ne jaettiin alatyöryhmiksi, ja itse osallistuin maahanmuuton alatyöryhmään. Tänään ei ole vielä paljoa maahanmuuttopolitiikasta puhuttu, joten nostankin muutamia seikkoja hallitusohjelmasta liittyen maahanmuuttopolitiikkaan.

Maahanmuuttopolitiikka on politiikkaa, jolla säädetään ihmisten liikkumista valtioiden rajojen yli. Keskustelu maahanmuutosta on noussut viime aikoina kovasti esille ja etenkin ennen vaaleja. Maassa maan tavalla -periaatteeseen vetoaminen on yksi keskeisimmistä tavoista tukahduttaa keskustelua kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä, jotka huomioisivat myös toisenlaisia tapoja olla ja elää.

Maahanmuuttaja on ihminen, joka syystä tai toisesta siirtyy toiseen maahan elämään. Maahanmuuttaja voi muuttaa työn perässä, perheen mukana, paremman tulevaisuuden toivossa tai olosuhteiden pakosta.

Viime vuosina maahanmuutosta käyty keskustelu on pyörinyt lähes yksinomaan uhkakuvien ja turvallisuuskysymysten ympärillä. Tähän keskusteluun liittyvät terrorisminvastainen sota, järjestäytynyt rikollisuus sekä ihmis- ja huumekauppa, mutta eivät juurikaan ne ihmiset, jotka muuttavat. Maahanmuutosta on tullut uhka ja kirosana, ja maahanmuuttajiin on jo valmiiksi isketty rikollisen leima.

Työryhmässä maahanmuutosta puhuttiin hyvässä hengessä, ja hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa, ja näin pitää ollakin. Me emme pärjää ilman maahanmuuttajia ja ulkomaista työvoimaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus pitää maahanmuuttajien kotouttamista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan linja, joka tukee suvaitsevaisen, turvallisen ja moniarvoisen Suomen rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Hallituksen tavoitteena on turvata hallitut työmarkkinat sekä yhtäläiset oikeudet työntekijöille kansainvälistyvillä ja avoimilla työmarkkinoilla. Hallitus pyrkii maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamiseen, vaikuttavampaan kotouttamispolitiikkaan, turvapaikkahakemusten nopeampaan käsittelyyn ja tehokkaaseen syrjinnän torjumiseen.

Kotouttaminen tarkoittaa niitä toimia, joilla viranomaiset auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa sellaiset taidot ja tiedot, jotka ovat tarpeen suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Koulutus ja kielen oppiminen ovat tässä avainasemassa, ja uusi hallitusohjelma tehostaa maahanmuuttajien pääsyä kotoutumiskoulutukseen ja kielen opetukseen koko maassa.

Arvoisa puhemies! Neuvotteluissa vasemmistoliitto piti tärkeänä, että maahanmuuttopolitiikan osalta lisätään voimavaroja maahanmuuttajien kotouttamiseen, erityisesti työllisyyden parantamiseen, kielikoulutukseen ja hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseen. Samoin tärkeänä pidettiin ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden tunnistamista maahanmuuttopolitiikassa. Vasemmistoliitto halusi myös nostaa hallitusohjelmassa esille kunniaväkivallan tai pakkoavioliiton uhriksi joutumisen uhan tunnistamisen. Nämä tärkeät asiat on huomioitu uudessa hallitusohjelmassa.

Vasemmistoliitto olisi halunnut, että kotouttamissuunnitelmasta olisi tehty lakisääteinen oikeus kaikille maahanmuuttajille. Kotouttamissuunnitelmasta ei kuitenkaan määrärahojen puutteen vuoksi voida tehdä lakisääteistä oikeutta tällä hallituskaudella, ja tähän asiaan tuleekin palata myöhemmin. Onnistunut kotouttaminen on perusta onnistuneelle maahanmuutolle.

Jani Toivola /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen puhe arvokkaassa istuntosalissa on pelottava asia, mutta tärkeä aihe antaa rohkeutta ja voimaa. Tärkeintä on muistaa olla läsnä ja käyttää jännitys hyödyksi, koska se muistuttaa siitä, että me olemme kaikki herkkiä olentoja.

Arvoisa puhemies! Olen tänään valinnut puhua ryhmästä, joka ikävä kyllä ei vieläkään ole tässä salissa edustettuna, vaikka se olisi elintärkeää koko yhteiskunnalle. Rasismi ja muukalaisviha ovat viime kuukausina nostaneet aivan uudella tavalla päätään suomalaisessa yhteiskunnassa. Rakentavan maahanmuuttopolitiikan sijaan keskustelussa tuntuu olevan entistä sallitumpaa syyllistyä yleistyksiin, jotka niputtavat ja ylenkatsovat eri maahanmuuttajaryhmiä. Uusi hallitus on ohjelmallaan jo heti johdantokappaleessa ottanut tähän asiaan vahvasti kantaa. Kaikenlainen rasismi ja syrjintä tulee kitkeä yhteiskunnastamme, ja muualta tulleiden juurtumista suomalaisen yhteiskunnan osaksi tulee tukea, edistää ja helpottaa kaikin tavoin.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttokriittisiä puheenvuoroja on usein perusteltu sillä, että suomalaisten asiat tulisi saada kuntoon ennen kuin aletaan huolehtia muista. Nämä kaksi asiaa eivät missään tapauksessa sulje toisiaan pois. Maahanmuutto ja kansainvälinen Suomi ovat nykypäivää, ja siksi tämä on lähtökohta, josta on aloitettava. Mitä paremmin muualta tulleet ihmiset löytävät paikkansa osana suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, sitä paremmat edellytykset meillä on viedä eteenpäin vahvaa, hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä Suomea, Suomea, jonka ykkösarvona on varmistaa, että kaikki ovat mukana matkassa, ja jossa jokainen kansalainen kokee, että heillä on ääni ja sitä ääntä myöskin kuunnellaan. Emme voi enää erottaa suomalaisia ja muualta tulleita toisistaan, kun puhutaan ihmisistä, jotka asuvat Suomessa.

Kantasuomalaisen elämän karikot eivät johdu sodan jaloista pakolaisleirin kautta Suomeen paenneista perheistä. Sekä kantasuomalaisilla että maahanmuuttajilla tulee olla edellytykset elää ihmisarvoista elämää. Jos perhe Kuopiossa elää köyhyysrajan alapuolella, on heidän elämänsä edellytyksiä pystyttävä kaikin tavoin edistämään. Suomalaisen köyhän elämää ei kuitenkaan edistetä asettamalla häntä vastakkain maahanmuuttajien kanssa. Kaikista pidetään huolta. Yleisessä keskustelussa on mielestäni paljon tämän vastakkainasettelun vastuutonta hyväksikäyttöä. Osoitetaan syyttävä sormi kohti ulkomaalaista ja etsitään sieltä vastauksia ongelmiin. Tosiasiassa poliitikkoina meidän tulisi aina lakkaamatta kääntää sormi itseemme: mitä me voimme tehdä tämän vastakkainasettelun torjumiseksi, ja miten me voisimme edistää molempien asiaa ja näin myöskin Suomen asiaa?

Arvoisa puhemies! Kyse on lopulta aina kahden ihmisen välisestä kohtaamisesta, mutta ilmassa on tällä hetkellä paljon pelkoa, ennakkoluuloja, arkuutta ja vastaamattomia kysymyksiä. Tämä määrittelemätön alue muotoutuu syytöksiksi, vihaksi ja rasismiksi. Tärkein kysymys meille päättäjille on, miten me voimme politiikan välineillä helpottaa näitä kohtaamisia ihmisten arjessa.

Maahanmuutto on vielä nuori asia yhteiskunnassamme, ja siksi työhön tarvitaan kaikkia. Millään puolueella ei voi yksin olla kaikkia ratkaisun avaimia tulevaisuuden haasteisiin. Tarvitaan nöyrtymistä, perinteisen politiikan ja valtataistelun sivuun jättämistä. Meidän on uskallettava istua saman pöydän ääreen ja yhdessä kehittää sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka on ihmistä kunnioittavaa, avointa, tehokasta ja tuottavaa, politiikkaa, jonka avulla jokainen Suomeen tuleva ihminen löytää paikkansa yhteiskunnastamme, politiikkaa, joka uskaltaa rohkeasti määrittää kuvan tulevaisuuden Suomesta, jossa jokainen voi ja saa tunnistaa itsensä.

Arvoisa puhemies! Meidän on hyväksyttävä, että suomalaisuuden kuva on muuttumassa, ja meidän on uskallettava muuttua sen mukana. Sisukkaana maana meillä on kaikki mahdollisuudet luoda onnistuneesta maahanmuuttopolitiikastamme jopa kansainvälinen vientituote. Mikä olisikaan hienompaa kuin jos pienellä Suomella olisi esitellä yhteiskuntamalli, jossa kotouttaminen olisi viety huippuunsa, ja voisimme puhua todellisesta hyvinvointivaltiosta, joka pohjautuu todelliseen tasa-arvoon.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvosta puhuttaessa en voi olla mainitsematta suurta pettymystäni tasa-arvoisen avioliittolain kirjaamatta jättämiseen. Kirjaamatta jättämisellä teemme päätöksen edistää ja ylläpitää yhteiskunnassamme ajattelua, jossa eri ihmisryhmille jaetaan jo lähtökohtaisesti eri määrä oikeuksia. Edistämme yhteiskuntaa, jossa ihmiset lokeroidaan ja kansalaisten ihmisoikeuksia rikotaan julkisesti ja avoimesti. Viemme tietoisesti eteenpäin arvomaailmaa, joka perustuu toisen ihmisryhmän alistamiseen ja sen oikeuksien rajoittamiseen. Kyse ei ole vain prosentuaalisesti pienen vähemmistön asiasta, vaan koko yhteiskuntamme arvomaailmasta ja suhtautumisesta ihmisyyteen. Tällä teolla me myös määritämme, olemmeko maailman ihmisoikeuspolitiikassa edelläkävijöitä vai emme.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Sivistyneen valtion uskottavuus mitataan sen kyvyllä huolehtia heikommistaan. Surukseni minun täytyy tässä yhteydessä todeta, että tämä lause ei ole kuvastanut todellisuutta pitkään aikaan. 1990-luvun laman jäljiltä maassamme ovat tuloerojen kasvun myötä kasvaneet myös leipäjonot. Tästä ilmiöstä, jonka luultiin olevan tilapäinen, on tullut valitettavasti pysyvä osa suomalaisten arkea.

On selvää, että köyhyys ei poistu pelkän talouskasvun myötä. Sen poistamiseen tarvitaan myös määrätietoista politiikkaa, jota nyt hallitusohjelman myötä ollaan tekemässä. Kaikilla ei ole sukua tai perhettä, johon nojata tiukan paikan tullen, joten yhteiskunnan on kannettava vastuu näistä ihmisistä. Hyvinvointivaltiossa kukaan ei saa jäädä oman onnensa nojaan. Tässä yhteydessä minulla on mahdollisuus olla tyytyväinen ja kiittää hallitusohjelmaa heikommassa asemassa olevien kansalaisten perusturvan merkittävästä parantamisesta.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on useaan kertaan vuosien aikana todettu ja sanottu, että työ on parasta sosiaaliturvaa, ja niinhän se onkin, jos noudatetaan niitä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Mutta sanokaa tämä sille ulkomaalaiselle halpatyöläiselle, joka elää eri työmailla parakeissa ja tekee ylipitkää työpäivää riistopalkalla, riistotyöehdoilla.

Ennen valintaani eduskuntaan työskentelin SAK:n Kymen aluejohtajana. Pienin "palkka", johon työssäni törmäsin, oli 1 euro 67 senttiä per tunti. Näin toimittiin eräällä teollisuushallityömaalla. Työehtojen valvonnan resurssien ja lainsäädännön puutteellisuus on mahdollistanut sen, että tämä ei suinkaan ollut yksittäistapaus. Tuskin liioittelen toteamalla, että Suomessa tehtävässä työssä suomalaisten työehtojen sivuuttaminen on tässä maassa yhtä arkista kuin köyhyys. Suomessa kuuluu maksaa palkkaa, jolla tulee toimeen, ja Suomessa tehdään työtä ehdoilla, jotka on etukäteen sovittu Suomessa noudatettaviksi.

Kaikki eivät ole halunneet pelata näillä yhteisillä pelisäännöillä. Osa toimijoista on halunnut murtaa suomalaisen sopimusyhteiskunnan tuomalla tähän maahan orjatyösuhteita. Tässä ahneuden ankaruudessa markkina-arvo on ollut ihmisarvoa tärkeämpää. Terveessä markkinataloudessa yritysten ei tule saada kilpailuetua maksamalla mitätöntä palkkaa tai riistämällä työntekijöitään. Tällaisessa touhussa, joka ei kestä päivänvaloa, rehelliset yrittäjät jäävät aina jalkoihin tai heidän on selviytyäkseen sopeuduttava näihin villin lännen — tai pitäisikö sanoa villin idän — sääntöihin.

Arvoisa puhemies! Kauppalehden haastattelussa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Mikko Pukkinen toteaa näin: "Jos talous- ja veropolitiikan punaiseksi langaksi asetetaan joku oikeudenmukaisuus, silloin näkökulma talouteen on väärä." Onneksi enemmistö tässä salissa istuvista ihmisistä näkee asian toisin. Haluan erityisesti kiittää hallitusohjelmaa tästä perusturvan korottamisesta sekä siitä, että se pyrkii kitkemään ja juurimaan harmaata taloutta, jota tuossa äsken kuvasin, voimakkailla otteilla. Nyt ei tarvitse enää muuta kuin tehdä ja visusti varoa vesittämästä hyvin aluillaan olevaa työmaata, jota kyllä riittää.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyötä ollaan hallituksen toimesta käynnistelemässä vuonna 2007 alkaneen pakkaskauden jälkeen. Pidän sitä erinomaisena asiana suomalaisten palkansaajien tulevaisuudennäkymien turvaamisessa ja pitkäjänteisyyden palauttamisessa suomalaisille työmarkkinoille.

Juha Väätäinen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi kannatan edustaja Ruohonen-Lernerin epäluottamuslausetta hallitukselle.

Hallitusohjelma on tekijöidensä näköinen, sekava, jäsentymätön, kirpputorikamaa ilman selkeää konkretiaa, johtoajatusta, paitsi tietysti miljardien mättöä Euroopan sutkeille pankeille ja huijareille. Uskallusta riittää EU-rahoitukseen mutta ei juuri muuhun. Hallitus on ostanut ison erän toimimattomia pesukoneita, joihin ei löydy suomenkielisiä käyttöohjeita. Tee sillä valkopyykkiä kirjavasta läjästä. Kun on liikaa kokkeja, tulos ei lopulta kelpaa kenellekään. Otan tässä muutaman esimerkin Kataisen keittokirjan resepteistä.

Ministeri Ihalainen, mistä hatusta vedätte 80 000 työpaikkaa neljässä vuodessa, mistä rahat tähän työllistämiseen? Sehän merkitsee suomalaisen Nokian 20 000 työntekijän verran vuodessa. Tuleeko taikurin hatusta vain kaneja vai tuleeko todellisia työpaikkoja? Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan.

Lupaatte myös kukistaa harmaan talouden, tuottoa 300 miljoonaa. Verovuoto pelkässä rakennusbisneksessä on 3 miljardia, kymmenkertainen teidän lukuunne verrattuna. Onko osa rikollisista rakenteista tuttujanne, jotka jätätte rauhaan? Tukistettavaa nimittäin riittää niin kuntien kuin valtion työmailla yksityisistä puhumattakaan. Kovin ovat asiantuntijoidenkin mielestä hallituksen eväät heppoisia, myös SAK:n asiantuntijoiden mielestä. Ministeri Ihalainen, pidän teitä kunnian miehenä, olen aina pitänyt. Nyt tiukempia otteita harmaasta taloudesta. Perussuomalaiset ovat tukemassa teidän kaikkia pyrkimyksiänne.

Arvoisa herra puhemies! Lukisin yhden kappaleen poissa olevalle asuntoministeri Kiurulle tästä hallitusohjelmasta: "Valtion rahoitustuen avulla lisätään pieni- ja keskituloisille tarkoitettujen kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa ja nykyisen asuntokannan korjaamista. Lainoitusta suunnataan alueille, joilla on asuntojen tarvetta ja kysyntää myös pitkällä aikavälillä. Tuki ohjataan ensisijaisesti pysyvään vuokrakäyttöön tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen." Tietääkö ministeri, että pelkästään Helsingissä kaupungin vuokra-asuntojonoissa on 20 000 ihmistä? Heistä 1 300 saa asunnon.

Mahdollisuus olisi teillä, ministeri, hyvä. Helsingissä hallitustoverinne kokoomuslaiset ja vihreät demarien lisäksi hallinnoivat tämän alueen luottamus- ja virkamiesportaan kautta koko asumisbisnestä. Maata kyllä riittää. Onko teistä hallituksen ainoaksi mieheksi pistämään valtion rahat liikkeelle ja pormestariksi myymään rakennusmaata tarvitseville? Älkää lähtekö herrain kanssa marjaan. Henkilökohtaisesti lupaan tukea teitä asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtajana, jos teiltä löytyy sydäntä köyhän asunnottoman asiassa. Uskon tällä hetkellä teidän vilpittömyyteenne. Nyt on kysymys vaan siitä, saatteko te nämä muut uskomaan asiaanne.

Muilta osin hallitusohjelma on piirikunnallista tasoa. Ei näillä ohjelmilla Euroopan kympeillä jaksa roikkua edes puoliväliin, keskeytys tulee ensi vuoden lokakuussa. (Pauli Kiuru: Tämä on kestävyyslaji!) Heikkoa on Hemohes-hiihtäjillä kreikkalaisilla hiekkarannoilla.

Arvoisa puhemies! Asumisasioissa ainakin Vantaalla osataan, jos on uskomista kaupunginjohtajaan. Pitäisikö hänet kutsua auttamaan hallituksen asuntoasioita? Tulen erityisesti mutta rakentavasti vahtimaan ministereitä Ihalainen, Kiuru ja Kyllönen siinä, kuinka he budjetin synergiaedut rakentavat. Perussuomalaiset on valmis tulemaan kaikilla rakentavilla ehdotuksilla mukaan siihen toimintaan.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa eduskunnan puhemies!

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän ministeri Ihalaista nousemaan seisomaan.

Puhuja:

Arvoisa eduskunnan puhemies! Kansanedustaja Väätäisen puheenvuoroon liittyen haluaisin vain muutaman sanan sanoa.

On totta, että tämä hallituksen asettama tavoite nostaa työllistymisaste 72 prosenttiin ja painaa työttömyys 5 prosenttiin on haasteellinen, kunnianhimoinen mutta tavoitettavissa oleva tavoite. 5 prosentin työttömyystavoite merkitsisi siis 80 000 uuden työpaikan syntymistä nykytilasta, tästä eteenpäin. Se tietysti edellyttää erittäin voimakasta taloudellista kasvua, se edellyttää sitä, että kun nämä meidän keskeiset viennin kivijalat nyt ovat murroksessa, keskeinen vienti saadaan vetämään ja sitä kautta syntyy meidän talouteemme kasvua ja työllisyyttä. Se edellyttää monia toimia myös tässä yhteiskunnan harjoittamassa koulutus- ja työvoimapolitiikassa ja työllistävissä toimissa luoda edellytyksiä työllistämiselle ja panostaa siihen itse.

Tässä mielessä hallitusohjelmassahan on osoitettu 100 miljoonaa euroa erityisesti työllisyysmäärärahoja lisää nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden taittamiseen. 60 miljoonaa tästä menee nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Sen valmistelu aloitetaan nyt tänä syksynä tavoitteena, että se on 2013 valmis. Sen ideastahan täällä on paljon puhuttu. Se on erittäin merkittävä asia.

Toinen liittyy sitten pitkäaikaistyöttömyyteen. Tuoreitten tietojen valossa nuorisotyöttömyyshän on myös laskenut, mutta se, mikä meillä on suuri ongelma, on se, että meillä on 56 000 pitkäaikaistyötöntä ja pitkäaikaistyöttömyys ei ole laskenut niin kuin me olisimme toivoneet. Tämä vaatii lisää panostuksia. Tähän on varattu erityisesti 20 miljoonaa euroa nimenomaan pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien ihmisten paluuseen työmarkkinoihin erilaisin toimin. Tähän liittyen on myös varattu 20 miljoonaa euroa lisää sellaiseen kuntakokeiluun, jossa vaikeasti työllistettävien ihmisten asemaa parannettaisiin kuntavastuilla, niin että toimenpiteet olisivat siellä lähellä ihmisiä yhteistyössä muiden toimijoitten kanssa. Tällä yritetään myöskin pitkäaikaistyöttömyyteen tarttua. (Puhemies: 2 minuuttia tulee täyteen!)

Nämä ovat eräitä toimenpiteitä, ja niitä on hyvä myös edustajan seurata, koska hallituksella on vankka tahto näitä viedä eteenpäin ja varmaan on meille yhteinen asia, että ennen kaikkea nuorten ihmisten syrjäytyminen estetään ja työelämään kiinni pääseminen varmistetaan tässä yhteiskunnassa. Se on meidän kaikkien etu, ja sen eteen me ponnistelemme kovasti.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En ihan tältä istumalta jaksa uskoa, että tämä hallitusohjelma on hyväksi Suomelle, Itä-Suomelle tai meidän maaseutuvaltaisille kunnillemme ja niiden asukkaille. Uuden kasvun eväät puuttuvat, kuten täällä on moneen kertaan sanottu. Hallituksen ministerivalinnat kertovat raakaa kieltään hallituspuolueiden painopistealueista maassamme. Maaseutu ja Pohjois- sekä Itä-Suomi eivät kiinnostaneet eivätkä harvaan asutun alueen asukkaat. Erään kaupunginjohtajan sanoin: "vissiin meille on tarjolla vain tyylikkään kuihtumisen tie".

Maa- ja metsätalousministerikin piti hakea kokoomuksen eduskuntaryhmän ulkopuolelta, kun sisältä ei ilmeisesti löytynyt. Myöskään vihreät eivät luottaneet omien ryhmäläisten taitoon kehitysministeriä valitessaan. Pientä toivoa itäsuomalaisen ministerin saamisesta herättää sosialidemokraattien kahden vuoden päästä tapahtuva ministerikierrätys. Nyt on kova näytön paikka hallituksella, löytyykö haluja huomioida meidän erityistarpeitamme Itä-Suomessa. Näitä ovat muun muassa Etelä-Savon osalta Juva—Mikkeli- ja Varkaus—Viinijärvi-teiden korjaus, Savonlinnan OKL:n jatkaminen, perustienpidon tarpeet, osaamisen säilyttäminen koulutussektoreilla jne. Erityisen huolissani olen siitä, että maanviljelijäperheille tulee tulonleikkauksia enemmän kuin kohtuullista ja kaikki muut, esimerkiksi veronkorotukset, siihen päälle. Itse ainakin oletin, että vaalien jälkeen hallitus tulee myös suuntaamaan lisärahaa perustienpitoon, mutta ei, näin ei käynyt.

Arvoisa puhemies! Kansalaiset vaativat vaaleissa muutosta. Ehkä keskustalaista ennen äänestänyt maaseutukuntien ja Itä-Suomen ihminen ei ihan arvannut, mitä saa, kun vaihtaa perussuomalaiseen, mutta kansahan on aina oikeassa. Kun perussuomalaiset tyrmäsivät vastuuttomasti hallitukseen menon, vaikka olisivat saaneet jopa löysät kädet euroasioissa, oli keskustankin tie hallitukseen tukossa. Olihan selvää, ettei Kataisella olisi ollut tulevaisuutta puolueessaan, jos hän ei olisi tuonut suurimman puolueen paikalta kokoomusta pääministeripuolueeksi, vaan olisi päätynyt oppositioon. Niinpä kukaan ei ollut rajoittamassa sitä keskittämisintoa, jota tällä Kataisen jopa sosialistihallitukseksi sanotulla hallituksella löytyi runsain mitoin. Kunnat yhteen vähintään hiljaisella pakolla, ja niin on sitten kuulemma kuntakentän ongelmat ratkaistu. Mitä demokratiaa on siinä, että pakotetaan kunnat yhteen eli lakkautetaan kunnallista demokratiaa, valtuutettuja, luottamushenkilöitä joutuu pois tehtävistään ja sitten huudetaan, että pitäisi saada aikaan kaupunginosahallintoa, jotta tieto kulkee ja kansalaisten osallisuus voidaan taata jne.?

Tämä hallitus ilmeisesti haluaa päästä aikakirjoihin yhtenä epädemokraattisimpana hallituksena. Miksikö? No, eivät nimittäin ole kaukana ne ajat, kun on moitittu eräitä muita maita siitä, että niiden johtajat muuttavat vaalilainsäädäntöä juuri ennen vaaleja omaksi edukseen, varmistamaan siis oman valintansa. Suomessa meillä taas on ollut tapana, että eduskunta ei tee päätöksiä vaalien osalta vasta kuin yksien vaalien yli, eli jos tämä eduskunta päättää muuttaa vaikkapa vaalipiirijakoa, niin sitä ei toimeenpantaisi seuraavissa vaaleissa vaan vasta sitä seuraavissa. Nyt tavat näyttävät muuttuvan, ja oppositiotakaan ei kaivata näihin keskusteluihin. No, mitäpä sillä nyt on enää väliä, kun maakunnatkin ilmeisesti halutaan häivyttää kartalta. Jos nykyisin maakuntiin sallitaan vain kolme kuntaa kuhunkin, kuten eräät kellokkaat ovat heitelleet, niin voi sanoa hyvästi lähipalveluille ja lähipalvelulaille, jota keskusta ajoi vaaleissa.

Arvoisa puhemies! Yksi keskustan pitkäaikainen tavoite, takuueläke, astui äskettäin voimaan, mutta mikä on tärkeintä tasa-arvosta puhuttaessa, on se, että palvelut toimivat joka puolella maata kaiken ikäisillä. Me haluamme tukea kuntia, kun niissä mietitään, miten palvelut juuri siinä kunnassa tai sillä alueella parhaiten saataisiin järjestymään ihmisten tarpeita vastaavasti, mutta me emme siis kannata pakkoliitoksia. Syiden ja valmistelun pitää olla hyvät ja toimintojen yhdistämisen tuoda todellisia säästöjä sekä parantaa palvelua.

Eläkejärjestelmään ja työurien pituuteen liittyvät ratkaisut ovat mitä suurimmassa määrin asioita, jotka liittyvät sukupolvien väliseen tasa-arvoon. Mitä hallitus tekee? Ei mitään. Nuorempi sukupolvi kyllä arvostaa suurten ikäluokkien ja heidän vanhempiensa työtä. Liikaa painetta ei kuitenkaan saa laittaa eläkemaksujen korotuksiin, jotka maksaisivat nyt ja tulevaisuudessa työtä tekevät. Kaikkien sukupolvien on toimittava niin, että elinympäristö voidaan jättää tuleville polville vähintään samassa kunnossa kuin se on saatu. Koko Suomen voimavaroja on käytettävä elinkeinojen, työllisyyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämiseksi. On nimittäin kaikkien suomalaisten etu, että joka puolella maata on mahdollisuudet hyvään elämään.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Vastuuta ottava politiikka on aina kompromissien sävyttämä. Selkävoittoja saadaan vain diktatuurissa. Olen vakuuttunut siitä, että hallitusohjelman sisältö on tässä hallituskoalitiossa sekä velan taloudellisessa tilanteessa niin sosiaalinen kuin se on mahdollista. En aio käydä tässä puheenvuorossa koko hallitusohjelmaa nopeasti läpi, keskityn enemmänkin harmaan talouden kirjauksiin.

Harmaa talous on todellinen ongelma Suomessa. Rikollisten ja hämärämiesten pyörittämää riistobisnestä tehdään raskaalla kädellä. Viranomaiset ovat tähän asti vähäisten resurssien, toimimattoman kulttuurin ja puutteellisen yhteistyön vuoksi olleet pakotettuja seuraamaan sivusta. Hallitus on tehnyt ohjelman, jonka avulla tavoitellaan varovaisen arvion mukaan 300—400 miljoonan euron vuosittaisia verojen, sosiaalimaksujen lisäyksiä sekä takaisin saatavia rikoshyötyjä. Tämän lisäksi hallitus irrottaa harmaan talouden viranomaisresurssit hallituksen tuottavuusohjelmasta ja lisää määräaikaisesti viranomaisresursseja harmaan talouden torjuntaan.

Käännetty todistustaakka, rangaistusasteikon tarkistaminen, liiketoimintakiellossa olevien julkinen rekisteri eivät ole myöskään pieniä kirjauksia. Nämä ovat avainasioita, kun halutaan tehdä harmaasta taloudesta kannattamatonta ja lisätä kansalaisten tietoa harmaasta taloudesta. Tämä tietysti edellyttää tiedon oikeudenperäisyyttä, nopeaa liikkumista ja viranomaisyhteistyötä. Tilaajavastuulain uudistamistarpeet on syytä ottaa vakavasti. Osoittaa hallitukselta suurta viisautta, että sillä on tahtoa tehdä mahdolliset muutokset kolmikantaisesti. Varsinkin tilaajan ja aliurakoitsijan vastuu tulisi punnita uudestaan. Maksujen ja sanktioiden tulee olla suhteessa laiminlyöntien tarkoitusperäisyyteen ja törkeyteen.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ota taka-askelia taantumuksen suuntaan suhteessa ay-liikkeeseen vaan ymmärtää reivata kurssin uudelleen kestävämmän yhteistyön suuntaan. Tulevaisuus näyttää siis enemmän yhteistyökykyiseltä eikä yksinomaan EK:n viitoittamalta tieltä.

En epäile hallituksen valmiutta puuttua veronkiertoon niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Etenkin rakennusalalla käyttöön tuleva veronumerolla varustettu tunnistekortti lämmittää sydäntäni. Myös työntekijän ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoitusvelvollisuus Verohallinnolle on askel oikeaan suuntaan. Suomessa toimivien yritysten tulee olla aina samalla viivalla, oli pääkonttori fyysisesti Nokialla tai Pekingissä. Jos haluamme lapsillemme paremman maailman, tulee meidän taistella veroparatiiseja vastaan ja ajaa samoja sääntöjä siinä, missä se on mahdollista, työpaikoille ympäri maailmaa.

Lopuksi painottaisin, että kirjattujen selvitysten muuttuminen teoiksi edellyttää, että hallituksessa on valpas vasemmistolainen vahtikoira eikä vain oppositiossa räksyttävä rakki, niitä kun näyttää tässä salissa olevan omastakin takaa ja ärhäkämmät jo puntissa kiinni ennen ensimmäistäkään todellista näyttöä.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Käsittelen lyhyessä puheenvuorossa kolmea teemaa hallituksen tavoitteista: tuloerojen kaventamista, julkisen velkaantumisen hillintää ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista.

Hallituksen selvänä linjana on tuloerojen kaventaminen. Olen tästä tyytyväinen. Tavoite on ollut vihreiden vaaliohjelmassa, ja tavoittelimme hallitusneuvotteluissa sellaista hallitusohjelmaa, joka kaventaa tuloeroja suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tuloerojen kaventamista tässä ohjelmassa tehdään, niin kuin kuuluukin, monipuolisella tavalla. Se tarkoittaa sitä, että hyvin ansaitsevien, pääomatuloja ansaitsevien verotus kiristyy, vähän ansaitsevien, pieniä työtuloja ansaitsevien tai päivärahoja ansaitsevien verotus sen sijaan kevenee. Tuloerojen kaventamiseen kuuluu myös se, että perusturva, työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat. Nämä ovat kaikki hyviä keinoja, ja uskon itse, että taantumasta toipuva Suomi tarvitsee nimenomaan tuloeroja kaventavaa, oikeudenmukaista politiikkaa.

Hallituksen tavoitteena on myös laajentaa niiden ihmisten joukkoa, jotka ansaitsevat omalla työllään elantonsa. Hallituksen tavoite 5 prosentin työttömyydestä on kunnianhimoinen ja yksi haastavimmista tässä hallitusohjelmassa, ja kannustan kaikkia asianosaisia etsimään niitä tehokkaita ja kunnianhimoisia keinoja erityisesti työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa. Niitä kaikkia ei vielä ole hallituksen ohjelmaan kirjattu, mutta tuo tavoite kyllä on.

Arvoisa puhemies! Julkisen velkaantumisen hillintä on yksi hallituksen tärkeistä tavoitteista, ja tässä salissahan se on nähty hyvin laajasti välttämättömänä tavoitteena. Vihreiden tavoitteena oli se, että julkista velkaantumista olisi hillitty veronkorotuksilla enemmän kuin menoleikkauksilla, mutta voimme pitää myös tätä tasapainoa — saman verran veronkorotuksia kuin menoleikkauksia — tyydyttävänä.

Tässä salissa on hyvä kaikkien varmasti tajuta, että on hyvin todennäköistä tai ainakin mahdollista, että tässä ohjelmassa kirjatut säästöt ja veronkorotukset eivät ole niitä ainoita vaan voimme joutua myös uusien päätösten eteen, ja sen takia on varmasti hyvä miettiä sitä, mitkä ovat oikeudenmukaisia ja järkeviä keinoja jatkossa korottaa veroja tai säästää menoja. Itse ajattelen, että tällä hetkellä säästökohteiden ulkopuolelle jätetyistä asioista yksityisen hoidon kelakorvaukset ovat yksi sellainen, joka kannattaa ottaa käyttöön, jos lisäsäästöjä tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ohjelmassa on tiukasti ja kunnianhimoisesti sitouduttu luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Tämä on hyvä asia, koska samalla kun haluamme jättää lapsille ja vielä syntymättömille henkilöille sellaisen yhteiskunnan, joka ei ole ylivelkaantunut tai joka ei ole epäreilu, niin totta kai haluamme jättää lapsille ja syntymättömille henkilöille myös sellaisen Suomen, joka on pitänyt huolta lajirikkaudestaan. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen tarkoittaa poliittista toimintaa metsiensuojelussa, soidensuojelussa, jossa erityisen hyvä kirjaus on se, että turpeennosto rajoitetaan luonnonarvonsa menettäneille soille.

Haasteellista luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa tulee olemaan rahoitus. Myös tähän tarkoitukseen, kuten moneen muuhunkin, rahaa on niukalti, ja sen takia siinä täytyy toimia järkevästi ja tehokkaasti, jotta tavoitteet saavutetaan.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäisenä kiitokset täällä pitkään olleille ministereille Risikko ja Ihalainen ja jo jonkin aikaa mukana olleille ministereille Virkkunen ja Gustafsson. On todella mukavaa, että olette täällä kuuntelemassa ja myös kommentoitte tätä keskustelua. Se on mielestäni tärkeää, kun kysymys on lähetekeskustelusta kuitenkin liittyen hallitusohjelmaan.

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta aloittaa taloudellisesti erittäin hankalassa tilanteessa. Edellisen hallituksen perintönä alijäämää on 8 miljardia euroa, ja velkaa tulee koko ajan lisää. Selvää on, että jotain on tehtävä, jotta tämä kehitys saadaan katkaistua. Säästäminen ja menojen leikkaaminen ei ole mieluisaa, mutta vaihtoehtoja ei ole. Onneksi joitain lisäyksiä voidaan myös tehdä.

Tiukassa taloustilanteessa on tärkeää painottaa työtä ja oikeudenmukaisuutta sekä pitää huoli siitä, että pienituloiset ja heikommassa asemassa olevat pysyvät tiiviisti mukana, jotta eriarvoisuutta ja syrjäytymistä voidaan tehokkaasti kitkeä. Hallitusohjelma sisältääkin tähän hyvät ainekset, sillä 800 miljoonalla eurolla tuetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, mukana myös verotuksen keinot ja työllisyys. Työ on kuitenkin kaikille työikäisille ja -kykyisille parasta sosiaaliturvaa.

Myönteisenä joskin mahdollisesti haastavana, jos ja kun se aika koittaa, pidän sitä, että hallitusohjelmaa tarkastellaan ajassa eli suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Näin hallituskauden aikana ja alussa vallinnut taloustilanne ei vaikuta koko kauteen ja siten mahdollisesti vinouta rahankäyttöä jompaankumpaan suuntaan, kuten aiempien hallitusten aikana on tapahtunut.

Hallitusohjelma sisältää erittäin paljon SDP:n tavoitteita, ja siksi se on helppo hyväksyä. Muun muassa syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen on reilu ja tärkeä linjaus. Ihan kaikkea emme mekään tietenkään läpi saaneet, sillä ison joukon yhdessä tekemä ohjelma vaatii kaikilta osapuolilta joustoja. Tärkeää on kuitenkin, että vastuunkantajat löytyivät viimein. Oppositiosta on toki helppo huutaa, mutta tosiasia on, että vain hallituksesta voidaan vaikuttaa maan asioihin. Erityisen köykäisenä pidän perussuomalaisten vapaaehtoista vastuunpakoa katsomoon huutamaan. Vaalitulos olisi vaatinut heiltä vastuunkantoa Suomen tulevaisuudesta tässä haasteellisessa tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Aiemmin mainitun lisäksi ja käytettävissä oleva aika huomioiden tässä vain joitain nostoja.

On tärkeää, että verot maksetaan maksukyvyn mukaan. Hallitusohjelmassa verotusta kehitetään progressiiviseen suuntaan. Samalla pienituloisten verorasitusta vähennetään. Harmaata taloutta kitketään. Valtion tuottavuusohjelma lopetetaan nykymuodossaan. Työsuojeluviranomaisten resursseja vahvistetaan. Hätäkeskusuudistus otetaan uuteen tarkasteluun. Postilakia uudistetaan. Asumistukea parannetaan. Vuokra-asuntotuotantoon panostetaan. Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy, ja lasten ja perheiden asemaa parannetaan. Yksinhuoltajien tilanne kohenee. Opintotuki sidotaan indeksiin, ja työttömyysasteessa on kunnianhimoinen 5 prosentin tavoite. Lisäksi yhtenä kärkitavoitteena on nuorisotyöttömyyden kitkeminen. Nuorisotakuu toteutetaan. Vanhuspalvelulaki tulee vihdoinkin turvaamaan ikäihmisten asemaa. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan.

Viimeisenä, joskaan ei vähäisimpänä, eläkkeiden taitettu indeksi tulee tarkasteluun, ja mukaan asiaa linjaamaan pääsevät myös eläkejärjestöjen edustajat. Tähän liittyen olisin kysynyt ministeri Risikolta hieman epävarmana, kun en tiedä, onko tämä asia hänen ruutuaan, onko tässä vielä minkäänlaista aikataulua sovittuna, koska tämä työryhmä aloittaisi.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Sopinee aluksi pieni kevennys tähän vakavaan keskusteluun. Olen saanut palautetta mallasjuomien ystäviltä, että sana "sixpack" on väärä nimi istuvalle hallitukselle, koska se politisoi heidän mielestään oluen maineen. Osuvampi nimi olisi, jos on pakko nimitellä, "kuuden kopla", istuvathan hallituksessa samat sateenkaarihallituksen puolueet, SDP, kokoomus, vasemmisto, vihreät ja RKP, jotka saivat aikaan niin sanotun taitetun indeksin vuonna 1996.

Vaalilupauksista huolimatta taitetun indeksin poistamiseen liittyviä toimenpiteitä en istuvan hallituksen ohjelmasta ole löytänyt työryhmän asettamista lukuun ottamatta. Tiedän, että taustalla on niin sanotun kolmikannan — valtion, työnantajan ja työmarkkinajärjestöjen — sopimus. Perustuslain 2 §:n 1 momentin mukaan "valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta". Eduskunnalla on siis lopullinen päätösvalta, joten toivon hallitukselta esitystä taitetun indeksin poistamiseksi, koskeehan asia yli miljoonaa työeläkettä saavaa Suomen kansalaista.

Eräs hallituksen jäsen on todennut, että hallitusohjelmasta löytyy merkittävä kädenojennus köyhille. Olen sen ohjelmasta löytänyt, mutta ojennettu käsi ei anna köyhille mitään vaan päinvastoin ottaa heiltä. Valtionosuuksien vähentäminen peruskunnilta aiheuttaa 631 miljoonan euron vajeen kuntien tuloihin. Hyvää tarkoittavasta kunnallisveron perusvähennyksestä aiheutuu kuntien tuloihin 200 miljoonan euron lovi. Edellä kertomani hallituksen esitykset aiheuttavat kaikissa peruskunnissa joko kunnallisen veroprosentin tai kunnan perimien taksojen ja tariffien voimakkaan korotuksen. Tämä on siis hallituksen ojennettu käsi, joka kouraisee syvältä myös köyhän kuntalaisen kukkaroa.

Oman kotikyläni, jossa arvostamani ministeri Henna Virkkunen myös asuu, eli Jyväskylän osalta minulle on kerrottu, että valtionosuus alenee Jyväskylässä noin 2,7 yksikköä ja merkitsee rahassa 15:tä miljoonaa euroa. Perusvähennys on kunnallisverotuksessa tehtävä verovähennys, joka aiheuttaa Jyväskylälle lähes miljoonan euron vajeen verotuloihin. Hallituksen verokikkailun hintalappu on Jyväskylän esimerkissä lähes 1 veroprosentin suuruinen eli noin 16 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään kiinteistöveron alarajan nosto sekä polttonesteiden veronkorotus, on moni pienituloinen, opiskelija tai työtön kuntalainen todella tiukoilla. Mediassa olleiden tietojen mukaan hallituksen päätökset merkitsevät pienissä kunnissa merkittäviä kunnallisverojen korotuksia. Toverit, näinkö hallituksen yhtynyt vasemmisto on köyhän asialla?

Hallituksen varmasti hyvää tarkoittavissa toimenpide-ehdotuksissa ja niiden rahoituksessa on useita ristiriitaisuuksia. Otan esille vain yhden. Hallitusohjelman sivulla 8 todetaan: "Hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta." Ohjelman liiteosiossa sivulla 85 opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa karsitaan perusopetuksen, lukio- ja ammattikorkeakouluverkon, ammatillisen ja oppisopimuskoulutuksen, useiden yliopistojen ja Suomen Akatemian määrärahoja yli 273 miljoonaa euroa. On melkoinen temppu parantaa ja kehittää toimintoja määrärahoja vähentämällä.

Arvoisa puheenjohtaja! Lopuksi yksi positiivinen asia hallitusohjelmasta. Ministeri Jukka Gustafssonin johtama harmaan talouden työryhmä on saanut aikaiseksi kohtuullisen esityksen harmaan talouden ja muun talousrikollisuuden torjumiseksi kokoomuksen ja RKP:n vastustuksesta huolimatta. Molemmat oikeistopuolueet vastustivat muun muassa ryhmäkanneoikeutta, työsuojeluviranomaisten valvontaoikeuksien laajentamista, viranomaisten välistä tiedonsaantia ja hallintarekisterin käyttöönottoa.

Totean, niin kuin monet muutkin ovat aiemmin jo todenneet, että harmaan talouden torjunnan ansiosta tuloutetaan ensi vuonna valtion kassaan noin 300 miljoonaa euroa. Tuloutus voisi olla suurempikin, sillä harmaan talouden torjuntayksiköstä annetun lain perusteluissa arvioidaan, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden kustannukset yhteiskunnalle ovat 4—5 miljardia euroa vuodessa.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan ensituntumalta tämä hallitusohjelman kokonaisuus vaikutti monin osin melko hyvältä, jopa johdonmukaiselta. Hallitus aikoo korjata useita yhteiskunnan epäkohtia ja joiltain osin jopa parantaa kansalaisten perusturvaa. Hyvä juttu.

Mutta, arvoisa puhemies, tarkemmalla lukemisella tästä opuksesta paljastuu paljon muutakin. Teos on kirjoitettu osittain politiikan ja hallinnon slangilla, ja voi vaatia pientä harjaantumistakin ymmärtää, mitä milläkin termillä tarkoitetaan. Myös se, mitä lukee rivien välissä, pitää löytää. Osin sen sisältöä pitää tässä vaiheessa vielä vain tyytyä arvailemaan. Mutta otetaanpa muutama esimerkki.

Hallitus toteuttaa vahvoihin peruskuntiin perustuvan kuntarakenneuudistuksen, lukee ohjelmassa. Se tarkoittanee sitä, että hallitus politiikallaan lakkauttaa ainakin puolet Suomen nykyisistä kunnista. Ohjelmassa mainittu oppilaitosverkoston kehittäminen tarkoittanee koulujen lakkautuksia. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tarkoittaa maalle rakentamisen vaikeuttamista entisestäänkin. "Otetaan käyttöön pankkivero", lukee hallitusohjelmassa. No, sehän kuulostaa ensi alkuun hyvältä: pankit verolle. Mutta arvatkaapa vain, maksavatko veroa lopulta pankit vai niiden asiakkaat, tavallista asuntovelallista myöten.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma on väärällään erilaisia termejä, jotka eivät avaudu monellekaan tavalliselle kansalaiselle. Epäselväksi jää myös, mitä hallitusohjelmassa mainitut kymmenet ja kymmenet selvitykset ja arvioinnit tulevat lopulta tarkoittamaan. Melkoinen ristiriita on myös itse hallitusohjelman ja sen liitteenä olevan talousohjelman välillä. Kun hallitusohjelmassa kehitetään ja uudistetaan erilaisia asioita, tarkoittaa se kovin usein suomeksi sanottuna leikkauksia. On varmasti niin, että leikkauksiakin tässä taloustilanteessa tarvitaan, mutta miksi ne pitää piilottaa rivien väliin? Kylmä linja paljastuu kyllä kuitenkin joko ennemmin tai myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Kun huomasin, että ministeriaitiossa on tuttuja, muun muassa ministeri Gustafsson, voin kertoa, että olin varmaan ensimmäisten joukossa onnittelemassa häntä, kun hän pitkän parlamentaarisen uran jälkeen tuli valittua opetusministeriksi. Hieno asia. Mutta kun tutustuin hallitusohjelman liitteenä oleviin satojen miljoonien eurojen leikkauksiin opetustoimeen, jouduin muuttamaan mieleni. "Onnittelut, ministeri Gustafsson" muuttuu nyt surunvalitteluksi. Kovin raskasta salkkua joudutte kantamaan. (Ministeri Gustafsson: Ei pidä perua puheitaan!) — No, vilpittömät onnitteluni joka tapauksessa, (Naurua) ja tsemppiä tähän työhön ministeri Gustafssonille ja muulle hallitukselle. Raskas on salkku, mutta koettakaa pärjätä. Uskon, että teette parhaanne.

Hallitusohjelman hyvistä teoista haluan toki antaa reilun tunnustuksen. Esimerkiksi pikavippilainsäädännön tiukentaminen ja nuorten yhteiskuntatakuun vahvistaminen ovat ilman muuta kannatettavia asioita, samoin vanhuspalvelulaki, jos sille vain saadaan hyvä sisältö. On myös oikein tavoitella valtiontalouden tasapainottamista. Kysymys kuitenkin kuuluu: ovatko keinot oikeita, oikeudenmukaisia ja riittäviä?

Kansalaisten arjen ja kukkaron kannalta olennaisin osuus taitaakin löytyä todella vasta niistä hallitusohjelman liitteistä. Tarkkaavainen lukija löytää sieltä ison joukon veronkorotuksia ja leikkauksia. Esimerkiksi asuntovelan korkovähennystä leikataan, mikä tuntuu jokaisen asuntovelallisen kukkarossa. Hyvin toiminutta kotitalousvähennystä leikataan niin ikään tuntuvasti. Leikkauksia näytetään kohdistettavan vähän sinne tänne, jopa kansalaisten turvallisuuteen. Puolustusvoimilta ja poliisilta leikataan, samoin kehitysyhteistyöstä. Jopa opetuksesta leikataan, kuten mainitsin, vaikka hyvä osaaminen eri aloilla on maamme pärjäämisen elinehto. Erityisen kylmää kyytiä kaiken kaikkiaan näyttäisi tulevan kunnille ja maaseudulle. Uusia verojakin tulee, jopa sanomalehdet pannaan verolle. Ja polttoaineiden ja alkoholin verotusta korotetaan — tietenkin, voi kai tässä kohtaa sanoa. Ovat muuten tasaveroja: ne maksavat yhtä paljon niin köyhille kuin rikkaillekin.

Arvoisa puhemies! Keskusta päätyi vaalituloksen johdosta oppositioon. Sieltä tehtävämme on esittää hallituksen politiikalle vaihtoehtoja. Näyttää siltä, että siinä meillä kyllä töitä tulee riittämään.

Jyrki Yrttiaho  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Aiheita riittää. Puhuako verotuksesta, harmaasta taloudesta, EU- ja Nato-politiikasta? Ajattelin kuitenkin puuttua vain yhteen asiaan, perusturvan korotuksella juhlintaan. Ymmärrän kyllä, että Säätytalolla syttynyt euforia jatkuu varmaan kesätaukoon saakka. Niinpä yhdyn iloon ja toivotan menestystä. Mutta politiikan sääntö on sama kuin muussakin elämässä: vasta hedelmistään puu tunnetaan.

Hallituspuolueita, niin omaani kuin muitakin, varoitan ylenmääräisestä perusturvan korotuksella juhlinnasta. 100 euron työmarkkinatuen bruttokorotuksesta, joka hallitusohjelman mukaan tulisi voimaan ensi vuoden alussa, ei jää paljoa käteen työmarkkinatuella olevalle, jonka on asumiskulujen takia pakko hakea toimeentulotukea. Yksin asuvalle, joita lienee 70 prosenttia toimeentulotuen saajista, vuokra- ja vesimaksu on tässä esimerkissä runsaat 400 euroa. Maksimiasumistuen hän saa 37 asuntoneliöstä, 264 euroa. Ensi vuoden alusta tilanne on seuraava: Toimeentulotuen perusosa nousee 6 prosentilla 444 euroon kuukaudessa. Vuokra ja asumistuki ovat nykyistä tasoa, toivottavasti. Perusosa 444 euroa ja asumismenot 420 euroa ovat yhteensä 864 euroa ja korotettu työmarkkinatuki verojen jälkeen 486 euroa sekä asumistuki 234 euroa eli yhteensä 750 euroa. Eli erotus, 864 euroa miinus 750 euroa, on myönnettävän toimeentulotuen määrä, 114 euroa. Nyt myönnettävä toimeentulotuki menee kokonaan vuokran niin sanottuun omavastuuosaan, joka jää, kun vuokrasta ja vesimaksusta vähennetään asumistuki. Tämän jälkeen hakijalle jää vielä itse maksettavaa vuokraa 42 euroa. Satasella korotetusta peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta verojen jälkeen, siis 486 eurosta, hän maksaa tuon jäljelle jääneen vuokran, 42 euroa. Sen jälkeen hänelle jää elämiseen asumiskulujen jälkeen 444 euroa eli toimeentulotuen 25 eurolla korotettu perusosa.

Näin käy kaikkein köyhimpien. Heidän käytettävissä oleva tulonsa kasvaa 25 euroa kuukaudessa eli toimeentulotuen perusosan 6 prosentin korotuksen verran. Mitä se on päivää kohti? Runsaat 80 senttiä per päivä. Rasvattoman maitotölkin sillä saa, siinä se on. Paljon tai vähän, jokainen voi itse tykönään miettiä. Niukka mutta tarpeellinen korjaus se on kaikkien elinkustannusten nousun keskellä.

Puhemies! Edustajat! Kymmenlapsisessa metsätyöläisperheessä Lapissa syntyneenä ja kasvaneena toivon, että hillitsette suurjuhlintaa tällä perusturvan korotuksella ainakin niin kauan, kun perusturvan lohduton jälkeenjääneisyys on kurottu umpeen. Tähän olisi tarvittu koko vaalikauden yli ulottuva köyhyydenvastainen toimintaohjelma. Niukan toimeentulon varassa kituuttavasta ylenmääräinen kehu ja juhlinta tuntuvat vähintäänkin makaaberilta.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Terveydenhuolto on Suomessa varsin laadukasta ja hyvin järjestettyä. Siinä mielessä terveydenhuoltomme on onnistunut tavoitteessaan, että viime vuosikymmenien aikana kansalaisten terveys on parantunut ja keskimääräinen elinikä on pidentynyt. Mutta tästä huolimatta terveyserot eri sosiaaliluokkien ja alueiden välillä ovat kasvaneet. Vuonna 2007 ylimpään tuloviidennekseen kuuluvalla keski-ikäisellä miehellä oli odotettavissa 12,5 vuotta pitempi elinaika kuin samanikäisellä alimpaan tuloviidennekseen kuuluvalla.

Terveydenhuoltojärjestelmämme ei ole pystynyt seuraamaan yhteiskunnan haasteita, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, vaikeasti hallittava kustannuskehitys sekä henkilöstön huono saatavuus ja työssäpysyvyys. Yksi syy tähän epäsuotuisaan kehitykseen on rahoituksen pirstaleisuus ja monikanavaisuus. Osittain tämän vuoksi Oecd:n tutkimuksen perusteella terveydenhuolto Suomessa on maailman kolmanneksi epätasa-arvoisinta USA:n ja Meksikon jälkeen.

Hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeinen tavoite on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, missä työssä peruspalvelut ja ennalta ehkäisevä työ ovat avainasemassa. Oleellista on kytkeä terveydenhuollon uudistus osaksi kuntarakenneuudistusta. Tavoitteena on vahva peruskunta, joka muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista. Tämä kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuun. Kun nämä vastuut ovat samalla kunnalla, niin kaikki paitsi vaativat ja keskitettävät erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut ovat peruskunnassa.

Erikoissairaanhoidon palveluiden tuominen kuntiin lähemmäksi kuntalaisia on erittäin tärkeä tavoite. Kansantautien lisääntyessä näitä palveluita tulee saada läheltä ihmistä. Luonteva paikka niille ovat aluesairaalat, joista osa hakee nyt uutta rooliaan muuttuvassa palvelukentässä. Itse uskon, että aluesairaalat ovat luontevia paikkoja järjestää päiväkirurgisia palveluita ja kansantautien sekä iäkkäiden potilaiden kroonisten sairauksien hoitoa, mutta myös monet hyvin varustetut terveyskeskukset voivat tuottaa ainakin osan näistä palveluista.

Hallitusohjelmaan sisältyy myös tavoite yhteensovittaa kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää monikanavaisen rahoituksen ongelmien vähentämiseksi. Mielestäni tämän tavoitteen olisi voinut kirjata hieman kunnianhimoisemminkin, mutta tärkeää on, että se on tunnistettu ja se on hallitusohjelmassa. Toivon, että sen ratkaisemiseksi löytyy riittävästi poliittista tahtoa.

Tärkeää on myös hallitusohjelmaan kirjattu toteamus, jonka mukaan kunta tuottaa palvelut itse joko yksin, yhdessä toisen kunnan kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Tämä voi olla yritys, järjestö tai säätiö. Yksityinen ja kolmas sektori siis täydentävät julkisia palveluita. Täten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pääsääntöisesti julkisesti tuotettuja, ne ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaita.

Erittäin tervetullut on hallitusohjelman kirjaus hankintalain soveltamisen uudistuksesta siten, että suorahankintamahdollisuuksia lisätään haavoittuvien asiakasryhmien, kuten vanhusten, lasten ja vammaisten, palveluiden hankinnassa. Tätä monet kuntapäättäjät tervehtivät nyt ilolla.

Perusterveydenhuolto on rapautunut tällä vuosikymmenellä. Vaikka lääkärivaje on kääntynyt viime vuonna laskuun, ovat alueelliset vaihtelut suuria ja joka viidenneksessä terveyskeskuksista on yli 20 prosenttia lääkärin viroista hoitamatta. Mahdollisuudella vaikuttaa omaan työhönsä ja työn kuormittavuudella on suuri merkitys, mutta myös työn sisältö on tärkeä. Potilaiden laaja-alaiset ongelmat, kuten erilaiset sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, sekä yhteiskunnan medikalisoituminen ja terveyskeskustyötä rasittavat monet hallinnolliset työt, kuten lausuntojen ja todistusten kirjoittaminen, kuormittavat kovasti lääkäreitä. On ensiarvoisen tärkeää, että terveyskeskustyön kehittämistä jatketaan niin sanotun Toimiva terveyskeskus -ohjelman pohjalta.

Jotta asiakasmaksut eivät muodostu kenellekään käytön esteeksi, hallitusohjelmassa jatketaan asiakasmaksujärjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on luoda yhtenäinen maksukattojärjestelmä yhdistämällä kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekustannusten enimmäisvuosimaksuosuus. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa herra puhemies! Tällä eduskunnalla on edessään merkittävä työkokonaisuus sosiaalihuollon ja terveydenhuollon lakiuudistuksissa. Toivottavasti meiltä löytyy riittävästi poliittista tahtoa ja rohkeutta kokonaisuuden läpiviemiseen. Sitä terveydenhuollon kenttä kovasti odottaa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Uusi kuuden puolueen hallitus kertoo oman ohjelmansa otsikossa olevansa avoimen, oikeudenmukaisen ja rohkean Suomen kannattaja. Hallitus kertoo avoimesti, mihin se on ryhtymässä, mutta jättää monessa kohdin kertomatta, miten se aikoo tavoitteensa toteuttaa. On kuitenkin todettava, että hallitus korjaa tämän puutteen osittain ottamalla varsin selkeän kannan leikkauksilla muun muassa kuntien valtionosuuksista, poliisitoimesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä lukioverkosta.

Oikeudenmukaisuus on käsite, jota on kovin vaikea yhdistää tämän hallitusohjelman sisältöön, kun tarkastelen sitä oman seutukuntani näköpiiristä. Hallitusohjelman selkeä viesti maaseudulle ja reuna-alueille on se, että koettakaa pärjätä. Hallitus ei aio tukea reuna-alueiden asumista ja elämistä kuin korulauseissa. Ottamalla kunnilta rahaa pois hallitus tekee aivan selkeän linjauksen kuntien pakkoliitoksia kohti. Suomeen ollaan ajamassa ja on osin jo ajettukin mallia, jossa kuntien suuremmalla koolla aiotaan ratkaista talouden ongelmat. Voin kertoa omasta kokemuksesta, että se ei tule onnistumaan. Kun hallitus lisäksi nostaa asumisen ja liikkumisen hintaa, on kysyttävä, onko tarkoitus tunkea koko Suomi Kehä kolmosen sisäpuolelle tai kasvukeskuksiin.

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo puuttua raskaalla kädellä niin sanottuun harmaaseen talouteen ja sen aiheuttamiin lieveilmiöihin. Tästä pitääkin antaa kiitosta hallitusohjelmalle. On kuitenkin samaan hengenvetoon ihmeteltävä sitä, että kotitalousvähennystä ollaan laskemassa 3 000 eurosta 2 000 euroon. Kotitalousvähennyksen on kuitenkin todettu olevan tehokas tapa karsia riskiä harmaan talouden tukemiseen, kuten hallitus itsekin omassa ohjelmassaan toteaa. Jää siis arvoitukseksi se, miten samassa ohjelmassa voi yhtäältä olla kotitalousvähennyksen puolella mutta toisaalta vähentämässä sitä.

Kiitän hallitusta siitä, että se on kirjannut ohjelmaansa selkeitä tavoitteita ja keinoja harmaan talouden vähentämiseksi. Veronumeron saaminen tunnistekorttiin, Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden verovalvonnan tehostaminen sekä Verohallinnon ylläpitämä rekisteri veroveloista ovat toimia, joita tervehdin ilolla. Erittäin tärkeänä pidän työsuojeluvalvonnan resurssien riittävyyteen sekä niiden kohdentamiseen, toimivaltuuksiin ja hallinnollisiin kehittämistarpeisiin tähtääviä suunnitelmia. Toivon todella, että näitä kirjauksia ei ole laitettu hallitusohjelmaan vain täytteeksi. Niiden tulee johtaa käytännön toimenpiteisiin, ja lisäksi keinovalikoimaa on edelleen monipuolistettava. Meillä ei ole varaa ruokkia harmaata taloutta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmassaan kiinnittänyt huomiota myös elinkeinopolitiikkaan ja näkee elinkeinorakenteen uudistamisen, monipuolistamisen sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen eräänä tavoitteena. Olen samaa mieltä. On kuitenkin kysyttävä, onko nykyinen elinkeinopolitiikka ajan tasalla. Lukuisten elinkeinoyhtiöidemme saavuttamia tuloksia on mielestäni kyettävä tarkastelemaan kriittisesti. Panostamme suuria määriä varoja ja energiaa erilaisiin hankkeisiin, mutta mitä me saamme niillä vastapainoksi? Liian usein näitä tuloksia eli uusia työpaikkoja — tai edes työpaikkojen säilyttämistä pidän itse niinä tuloksina, joita näissä hankkeissa on tavoiteltava — ei saavuteta vaan lopputuloksena on pelkkä paperien pyörittäminen.

Arvoisa puhemies! Ohjelma on laaja, ja puutuin vain muutamaan kohtaan sen sisällöstä. Ohjelma on eräiltä osin kansaa jakava ja eriarvoistava. Siitä löytyy hyviäkin kohtia, mutta vastapainoksi se ei tunnista eri alueiden tarpeita. Siitä olen pahoillani, en itseni vaan sen kansanosan puolesta, joka on valinnut asuinpaikakseen maaseudun ja muun kuin ruuhka-Suomen.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen syntymistä ja hallitusohjelman laatimista ja neuvotteluja oli mielenkiintoista seurata. Odotus oli tällaisen kokoonpanon ja niiden uutisten perusteella, että ohjelmasta tulee lyhyt ja epäselvä, mutta ei siitä tullutkaan, siitä tuli pitkä ja epäselvä.

Hallitusohjelmasta puuttuu kivijalka. Oli mielenkiintoista se, kun seurasi neuvotteluja uutisten välityksellä, että yksityiskohdista, sektoriasioista, päästiin pitkälle neuvottelemaan, rakennettiin legopalikoista jo rakennusta hyvin pitkälle valmiiksi, mutta talouden pohja puuttui, ja se näkyy tästä ohjelmasta. Ohjelma sisältää paljon hyviä ajatuksia ja hyviä tavoitteita, mutta enimmäkseen toiveita. Ja kun katsoo sitten talouden realiteetteja, tätä liiteosaa, niin se on vähän niin kuin eri maailmasta. Niiden yhteensovittaminen olisi ollut välttämätöntä, joten haastetta tämän ohjelman toteuttamisessa riittää. Kun ajattelee rakentamista, niin kyllä perustus täytyy ensinnä tehdä kunnolla, ennen kuin rakentaa yksityiskohdat ja rupeaa sisustusta suunnittelemaan. Silloin rakennus kestää, kun perustus on kunnossa. Mutta olen aika varma siitä, että talouden pohja-asioihin joudutaan varmasti palaamaan.

Arvoisa puhemies! Muutama sana kuntapolitiikasta.

Tämän hallituksen suurena linjana näyttää olevan voimakas keskittäminen. Tämä rakennelaki tarkoittaa sitä. Se tarkoittaa palvelujen, toimintojen ja asumisen keskittämistä. Minusta on hätkähdyttävää se, että tämä rakennemuutos ja tämä sanapari "elinvoimainen kuntarakenne" on saavuttanut melkein tällaisen mantran luonteen. Ydinasia on palvelut ja ihminen, ja väline on sitten rakenne, ja rakenne ei voi olla itsetarkoitus. Näyttää siltä, että tässä on melkoinen mittakaavavirhe siinä, millä tavalla meillä kuntien menot koostuvat.

Minulla ei ole tarvetta moittia Helsingin kaupunkia, mutta yksistään Helsingin kaupungin menot ovat suuremmat kuin 200 pienimmän kunnan yhteenlasketut menot. Ja kun me katsomme kuntapalveluiden tuottamisen tehostamista, niin jos ei suurissa kaupungeissa tapahdu palvelutuotannon tehostamista, niin ei tästä mitään tule. Ei tätä hommaa pelasta se, että me poistamme kartalta 200 tai enemmän kuntaa, niin kuin kuntaministeri Virkkunen totesi, että päätavoitteena on vähentää kuntien lukumäärää. Minusta se on erikoinen tavoite. Päätavoite on turvata palvelut, ei tämä ole pelkkää mekaniikkaa.

Sitten tässä tapahtuu myös se, kun tehdään riittävän suuret yksiköt, että päätösvalta etääntyy. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja kuntajärjestelmän ydinasia ovat paikalliset, vastuunsa tuntevat ja vastuuta kantavat päättäjät. Tässä käytännössä tapahtuu pahimmillaan se, että meillä ei enää ole toimivaa paikallishallintoa, vaan me olemme suoraan aluehallinnossa. Siksi tässä uudistuksessa kannattaa noudattaa malttia. Tämä merkitsee palveluiden keskittämistä.

Sitten tässä on otettava huomioon erilaiset olosuhteet eri puolilla maata. Minä kuulin näissä kommenteissa sen hallituksen taholta, että tarkoituksena on tässä uudistuksessa siirtyä kuntavetoisesta järjestelmästä ylhäältä valtion taholta ohjattuun uudistukseen. Minusta se on kavahduttava asia. Suomalaisen demokratian ydin on se, että muutokset tapahtuvat sittenkin alhaalta käsin. Silloin niihin sitoudutaan ja silloin siinä saadaan tuloksia. Jos tämä uudistus toteutetaan näin mekaanisesti, rohkenen sanoa aika suoraan, että sillä ei kestävyysvajetta paranneta, vaan se pahenee. Asia on vaan yksinkertaisesti niin.

Sitten kuntatalous: Tämä sisältää valtionosuuden leikkauksen 630 miljoonaa. Minulla ei ole tarvetta erikseen moittia SDP:tä, mutta te esititte tämän vuoden budjettiin muistaakseni 300 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin. Nyt te leikkaatte 631 miljoonaa. Onko hovissa muuttunut tämä tilanne? Paasikivi käytti tällaisista olosuhteiden perusteella (Puhemies: 5 minuuttia!) nopeasti tapahtuvissa muutoksista nimitystä konjunktuuripolitiikka. Nyt, arvoisa puhemies, on tilanne se, että on kysymys ihmisistä ja ihmisten palveluista. Siksi tätä uudistusta täytyy hoitaa kunnolla.

Lopuksi haluan todeta sen, mistä asiasta olen erityisen pettynyt. Vuosi sitten sekä sosialidemokraatit että kokoomus voimakkain sanankääntein vaativat, että pitää asettaa kuntalain kokonaisuudistusta varten parlamentaarinen komitea. Omalta osaltani tein valmistelutyötä perusteellisesti, ja nyt kun ollaan tässä tilanteessa, todetaan, että ei asetetakaan, vaan asetetaan tämmöinen seurantaryhmä, joka on enemmän keskustelukerho. Tätäkö tämä uudistus tarkoittaa? Näin iso uudistus kannattaisi toteuttaa ja hoitaa mahdollisimman laajalla parlamentaarisella pohjalla. Tästä minä olen hyvin pettynyt.