Arvoisa herra puhemies! Tässä on vietetty naistenpäivää, ja suomalaiset työmarkkinat ovat todellisuudessa jakautuneet kahtia sukupuolen mukaan. Miehet voivat helpommin valita perheen ja uran, kun taas naiset joutuvat useimmiten valitsemaan perhevapailla, työttömänä ja pätkätöissä sinnittelyn. Joulukuusta 2003 joulukuuhun 2004 naisten työllisyysaste laski 0,5 prosenttiyksikköä, kun samaan aikaan miesten työllisyysaste nousi 0,3 prosenttiyksikköä. Tämä ei enää vetele. Koska vanhemmuudesta yrittäjälle koituvia kustannuksia ei hallitusohjelman lupauksista huolimatta vieläkään ole tasan jaettu kaikkien työnantajien kesken, naisten kilpailu työmarkkinoilla, erityisesti yksityisellä sektorilla ja kovan kilpailun aloilla, on epätasa-arvoista suhteessa mieshakijoihin.

Aikooko hallitus tuoda ratkaisun tähän ongelmaan, ja aikooko hallitus rohkaista miehiä käyttämään isyyslomia ja isyysvapaita enemmän kuin nykyisen noin 4 prosenttia?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kaikki työnantajat osallistuvat vanhemmuudesta koituvien kulujen rahoitukseen maksamalla osan sairausvakuutusmaksustaan korvamerkittynä tuohon kassaan, josta ne kustannukset maksetaan. Siihen, että tällä hetkellä äidit käyttävät näitä vanhempainvapaita enemmän kuin isät, on tietysti monta syytä. Onneksi suomalaiset isät jonkin verran ovat lisänneet omien vanhempainlomiensa käyttämistä, mutta edelleen tämä ongelma on olemassa. Tänä vuonna juuri korotetaan näitä vanhempainlomien vuosilomakorvauksia puolitoistakertaisiksi, mikä on ihan merkittävä parannus entiseen nähden, ja se on kolmikantaisesti päätetty. Tietenkin jatkotoimenpiteitä myös tarvitaan.

Arvoisa herra puhemies! Nämä toimenpiteet eivät vielä silti riitä. Kokoomus on tehnyt oman mallin, jossa perhevapaista aiheutuvia kustannuksia työnantajalle korvattaisiin vuosilomakorvauksen ohella, eläke- ja sosiaaliturvamaksu täyden palkan mukaan sekä lomarahat täyden palkan mukaan. Tällä asialla on erittäin kiire, sillä vanhemmuuden kustannusten tasapuolinen jako oli ensimmäisenä naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän toimenpideohjelman listalla. Hallitus lupasi omassa tulevaisuusselonteossaankin ryhtyä toimeen. 2000-luvun tasa-arvoa ei ole se, että meitä naisia rangaistaan pitämällä epäluotettavina työntekijöinä vain siksi, että on syyllistynyt saamaan lapsen. Selvitykset on nyt tehty. Tämä kausi loppuu, vauvat loppuvat. Tivaankin vielä:

Aikooko hallitus ryhtyä todellisiin toimenpiteisiin?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tämähän on tyypillisesti sellainen asia, josta päättävät myös ne, jotka siihen rahoitukseen osallistuvat, eli myöskin työmarkkinaosapuolet. Juuri nyt on tehty siellä selkeä parannus näihin korvauksiin, ja tällä hetkellä on jopa niin, että kaikki äitien työnantajat, jotka olisivat oikeutettuja tähän vuosilomakorvaukseen, eivät hae tätä korvausta. Ensin meidän täytyy tietenkin tehdä kaikkemme, jotta kaikki, jotka ovat oikeutettuja tuohon korvaukseen, ymmärtävät sitä hakea. Työnantajallehan ei koidu kustannuksia siltä osin kuin tältä vuosilomapalkan ajalta, ja sitten ovat tietysti ne alat, joilla maksetaan äitiysloman alkuajalta palkkaa, mutta siihenkin saa sairausvakuutuksesta korvausta. Totta kai korvauksen määrä voisi olla 100 prosenttia, ja se on minusta tavoite. Tämä jatkotyö on nyt selvittelyssä työministeriössä. Edelleen on myöskin sairaan lapsen (Puhemies koputtaa) hoitoajalta korvaus saamatta, niin että kyllä tässä tavoitteita riittää. Mutta nyt tapahtuu.

Työministeri  Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi työministeriössä on työryhmä, jossa ovat mukana yrittäjäjärjestöt ja työmarkkinajärjestöt, jotka pohtivat sitä, miten esimerkiksi perhevapaalainsäädäntöä ja työlainsäädäntöä voitaisiin kehittää siten, että se mahdollistaisi miesten ja naisten tasavertaisen osallistumisen paremmin niin sairaan lapsen hoitamiseen kuin esimerkiksi perhevapaiden käyttöön. Tuossa ohjelmassa tai toimeksiannossa ovat mukana myös ne tavoitteet, joita hallitusohjelmassa on tasa-arvokysymyksistä kirjattu aikaisemmin ja joita tasa-arvo-ohjelman yhteydessä on pohdittu.

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Mönkäre puhui työmarkkinaosapuolista, tarkoittiko hän vaikkapa TT:tä? Jarruttaako TT, tai mikä on syy, että me emme etene ehkä vikkelämmin? Onko Ruotsin-mallissa jotain vikoja, tai voisimmeko kopioida Ruotsin lainsäädäntöä? Mehän olemme muuten ottaneet paljon mallia sieltä. Tässä olisi oikein hyvä laki, joka voidaan vaan kääntää myös suomeksi.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tässä tarkoitetaan työmarkkinaosapuolilla niitä, jotka maksavat näitä työn sivukuluja. Kyse on tietenkin asiasta, joka vaikuttaa työn hintaan, verotukseen palkansaajan näkökulmasta, joten totta kai heillä on sanansa sanottavana. Mutta minusta on äärettömän tärkeää se, että nyt on tunnustettu myös siellä työmarkkinapöydissä, että tämä on ongelma, ja he suostuivat jo tekemään tämän puolitoistakertaisen korotuksen korvaukseen, joka on minusta merkittävä. Mutta eihän se poista sitä asiaa, että meillä isät eivät käytä näitä vanhempainvapaita, jolloin se kustannus tulee sille äidin työnantajalle. Tässä on edellisen hallituksen ministerien toimesta tehty todella hienoja ohjelmia ja kampanjoita silloin tämän isien vanhempainloman käytön edistämiseksi. Hyvää kehitystä on tapahtunut, mutta ei siinä määrin kuin jossakin Islannissa tällä hetkellä isät käyttävät näitä vanhempainvapaita.

Herra puhemies! Ministeri Mönkäre sanoi, että edellinen hallitus oli tehnyt hyviä ohjelmia. Viimeisimmät tutkimukset ja tilastot osoittavat, että erityisesti nuoret äidit, joilla on pieniä lapsia, ovat kaikkein rasittuneimpia yhteiskunnassa. Jos heillä on työtä, se on usein pätkätyötä, joka esimerkiksi pitkänkin koulutuksen jälkeen ei anna toimeentuloa eikä myöskään urakehitykseen luo mahdollisuutta ja sen lisäksi vielä tulevaisuuden suunnittelu on erittäin hankalaa. Samanaikaisesti nämä tilastot kertovat, että nimenomaan pienten lasten isät tekevät kaikkein pisintä työpäivää, kaikkein eniten ylitöitä. Jos nyt näitä suunnitelmia on, niin voisiko ministeri kertoa, mitä hallitus on aikonut tehdä tällaiselle vakavalle yhteiskunnalliselle ongelmalle, joka vaikuttaa perheiden sisällä ja lasten tulevaisuuteen ja nuorten naisten asemaan yhteiskunnassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, mitä ministeri Filatov kertoi jatkotyöstä, tänä vuonna esimerkiksi peräkkäisten synnytysten ja pätkätöitten sosiaaliturvaa parannetaan. Ne ovat ihan olennaisia asioita. Emme me ole mitenkään tietämättömiä siitä, että nimenomaan nuoret naiset ovat kaikkein stressaantuneimpia työelämässä. Vertailujen mukaan juuri nämä nuoret äidit ovat kaikkein eniten rasittuneita, vaikka olettaisimme, että ikääntyneet työntekijät olisivat huonommin työelämässä voivia. Mutta sen takia kaikista töistä, pätkätöistäkin, tällä hetkellä kertyy sosiaaliturvaa, peräkkäisten synnytysten sosiaaliturvaa on parannettu ja tässä työryhmässä jatkuu työ lainsäädännön ja myöskin näitten etuuksien korottamismahdollisuuksien kohdalta.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Mönkäre totesi, että isät eivät käytä esimerkiksi näitä vanhempainvapaita. Ministeri Filatov kertoi, että tämmöinen työryhmä on nyt miettimässä joitakin asioita tähän liittyen. Olisin kysynyt:

Miettiikö tämä työryhmä myös tätä asenneilmastoa, eli voitaisiinko sille tehdä jotakin, koska edelleen näinä vuosinakin tapaa sellaisia yrittäjiä, miesvaltaisten alojen yrittäjiä, jotka tuumaavat, että eihän heiltä voi esimerkiksi päällikköasemassa oleva mies lähteä vanhempainvapaalle, koska kukapa mies nyt ottaisi vastaan pätkätyötä esimerkiksi puoleksi vuodeksi tai vuodeksi tai kenties hoitovapaan ajaksi? Naisethan joutuvat tekemään tätä koko ajan. Eli asenneilmastossa on varmasti myös parantamisen varaa. Keskustellaanko näistä erinäisissä työmarkkinakeskusteluissa?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kyllä keskustellaan. Joka kolmas vuosihan meillä julkaistaan tasa-arvobarometrikin, jonka ministeriö teettää. Juuri nyt äskettäin käytiin tämä keskustelu. Kyllä on yllättävää se, että meillä asenteet ovat hyvinkin myönteisiksi muuttuneet isien vanhempainvapaan käytön osalta. Kun työpaikoilla kyseltiin tätä suhtautumista, niin työnjohdon ja työtovereitten puolelta asenne oli todella positiivinen sitä kohtaan, että vanhempainvapaita pitää käyttää, voi käyttää, kuuluu käyttää isien ja äitien. Tähän asenneilmastoon kyllä tarvitaan vähän enemmän vaikuttajia kuin yksinomaan ministeri, eli kyllä täällä koko eduskunta voi vaikuttaa siihen, miten isät asennoituvat vanhempainvapaisiin.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tuon työryhmän tavoitteena on pohtia paitsi lainsäädäntöä myös sitä, miten noihin päämääriin päästään. Kun yksi päämäärä on se, miten miehet ja naiset voisivat tasavertaisemmin käyttää näitä perhevapaita, niin silloin toki sen mahdollisuus on tehdä esityksiä kaikista asioista. Varmasti tiedon lisääminen on yksi, joka vaikuttaa näihin asenteisiin, koska usein kuvitellaan, että kun suomalaisessa yhteiskunnassa miesten palkat ovat korkeampia kuin naisten, niin heille tulisi enemmän haittaa tai enemmän menetystä siitä, että he pitävät näitä vapaita, mutta toisaalta sitten verotuksen progressio vaikuttaa tähän menetykseen, jos näin voi sanoa. Silloin tuo menetys ei olekaan ihan niin suuri kuin usein arkielämässä uskotaan. Tällaisia esimerkkejä nostamalla julkisuuteen voidaan vaikuttaa asenneilmapiiriin.

Arvoisa puhemies! Naisvaltaisia aloja rasittavat myös sairaan lapsen hoitopäivät, joita äidit käyttävät isiä enemmän ja joista työnantajat eivät saa korvausta.

Onko hallituksella suunnitelmia ja aikeita perustaa tällainen erityinen sairauspäiväraha sairaan lapsen hoitopäivien ajalta? Tämä olisi merkittävä helpotus myös suurelle joukolle naisyrittäjiä, joilla ei ole mitään sosiaaliturvaa oman sairaan lapsensa hoitopäivien ajalta.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tuon äsken mainitsemani tasa-arvobarometrin perusteella oli myös se yllättävä tulos havaittavissa, että isät käyttävätkin nykyisin lähes yhtä paljon näitä sairaan lapsen vanhemman hoitovapaajaksoja. Se on hyvä kehitys, ja se kertoo työympäristön ilmapiirin muuttumisesta ja myöskin tietysti työn luonteesta, että isätkin voivat irrottautua sairasta lasta hoitamaan kotiin. Mutta minusta tämä on puute, että siitä ei korvata työnantajalle, ja todella paineita asetamme sinne suuntaan, että saataisiin myös korvausta sieltä, mutta se on aina tietysti kustannuskysymys. Mutta tälläkään hetkellä sitä 0,15:tä prosenttia työnantajan sairausvakuutusmaksusta, joka on korvamerkitty vanhemmuuden kustannuksiin, ei läheskään kaikkea käytetä vanhemmuuden kustannuksiin, joten minusta on oikeutettua vaatia korkeampaa korvausprosenttia ja keskustella myös tästä sairaan lapsen hoitovapaan korvauksesta.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Karttusen kysymys tasa-arvosta oli varmasti aiheellinen, mutta tämä on nyt mennyt kyllä harhateille.

Arvoisa herra puhemies! Viime syksynä oli kunnallisvaalit. Käytiin läpi erilaisia lautakuntien täyttöpaikkoja. Kysyisin arvoisalta oikeusministeriltä:

Onko teidän mielestänne oikein, että pienissä kunnissa joudutaan pakottamaan, oli mies tai nainen, kiintiön mukaan sinne lautakuntaan ihmisiä? Minun mielestäni, arvoisa herra puhemies, siinä sorretaan sekä miehiä että naisia riippuen kunnasta, annetaan virkamiehille liikaa valtaa, kun pakotetaan, jos on sellainen lautakunta, johon ei miehiä haluta taikka ei ole halukkuutta vaan siellä on naisia tai miehiä. Onko, arvoisa ministeri, tilanne järkevä tällä hetkellä?

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Sen verran olen ollut partiolaisena lapsuudessani, että olen aina valmiina vastaamaan.

Tämä tasa-arvolain niin sanottu positiivinen syrjintä säädettiin juuri sen takia, että kun on niin pitkällinen vinoutuma ollut sukupuolten vaikutusvallassa kunnallispolitiikassa, niin katsottiin, että tällaisella kiintiöperiaatteella voidaan tämmöistä puhtaan hermeettistä tasa-arvoa loukata juuri tämän syvemmän tasavertaisuuden toteuttamiseksi. Silloinhan oli paljon keskustelua siitä, tarvitaanko tätä pysyvänä vai tarvitaanko sitten määräajan jälkeen, kun nähtäisiin, että opitaan valitsemaan pätevyyden ja muiden seikkojen perusteella eikä sukupuolen perusteella, enää tällaista kiintiöperiaatetta, mutta ilmeisesti tähän ei vielä aika ole kypsä. Mutta juuri tällainen positiivinen syrjintä ja siihen kytkeytyvä kiintiöperiaate on myöskin niin perustuslain kuin kansainvälisten ihmisoikeussopimustenkin mahdollistama.

Ärade talman, arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäre otti esille, että pienten lasten äitien uupumus on erityisen suurta, jos ajattelee työelämää ja työelämäuupumista.

Onko hallitus pohtinut äskeisissä keskusteluissa sitä, että kotitalousvähennystä voisi laajentaa niin, että vanhemmat voisivat myös kustantaa lastensa kotiin palkkaamansa avun, niin kuin tapahtuu tavallaan päinvastaisesti vanhojen vanhempien kohdalla? Tämä voisi myöskin auttaa moneen muuhun. Köyhyysongelmahan on myöskin erityisen suuri monilapsisten perheiden kohdalla ja yksinhuoltajaperheiden kohdalla, sekä avioerojen määrä näitten alle kouluikäisten lapsiperheiden kohdalla on erityisen suuri.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen piirissä on keskusteltu aiheesta mutta ei ole tehty päätöksiä. Tämä kuuluu verolainsäädäntöön, jossa oikea aikataulu tehdä päätöksiä on budjettiriiheen valmistauduttaessa. Asia tulee varmastikin olemaan esillä tämän kevään ja kesän aikana.

Arvoisa puhemies! Tästä edelleen palataan alkuperäiseen aiheeseen eli naistenpäivän jatkokysymyksiin. Perhevapaiden käyttöön perheen sisällä vaikuttavat myös perheen kokonaistulot, ja naisten palkat samasta työstä ovat edelleen kaikista ponnisteluista huolimatta verrattuna miehiin selkeästi alhaisemmat. Nämä epäkohdat eivät ole korjaantuneet nykyisin ponnisteluin.

Mitä todellisia painostuskeinoja hallitus aikoo käyttää tämän epäkohdan poistamiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Selvityshenkilö Tuulikki Petäjäniemi sai elokuussa viime vuonna valmiiksi selvityksensä, jossa hän listasi toimenpiteet, jotka on mahdollista tehdä, ja selvitti, onko yleensä mahdollista tehdä samapalkkaisuuden saavuttamiseksi toimenpiteitä. Hän todella löysi monta toimenpidettä ja monta syytä siihen, miksi naisten ja miesten palkat jopa samasta työstä ovat erilaisia. Nyt tällä hetkellä tekee jo työtään kolmikantainen samapalkkatyöryhmä, jossa ovat työnantajapuoli, palkansaajapuoli ja valtio edustettuina, ja siellä on selkeästi nyt pöydällä tämä asia. Keskimääräinen palkkaero naisten ja miesten välillä on 20 prosenttia, mutta kun katsotaan samasta työstä samalla työpaikalla tehty työ, analysoidaan siinä kaikki tällaiset lisätyöt ja muu ylitöitten tekeminen pois, palkkaero kutistuu 2—7 prosenttiin mutta on selkeä. Yksi syy (Puhemies koputtaa) on esimerkiksi se, että naiset eivät vaadi itselleen, eivät pyydä palkankorotuksia.

Arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäre sanoi, että tässä on kysymys työn hinnasta, mutta joku työnantajahan sen hinnan nyt maksaa. Nyt on kysymys vaan siitä, miten tämä työn hinta jakautuu työnantajien kesken. Silloin en pysty mitenkään ymmärtämään, että työn hinta nousisi siitä, että tämä kustannus jaetaan eri tavalla, enkä myöskään ymmärrä, että ongelma poistuisi sillä, että miehet käyttäisivät perhevapaita enemmän, mikä perheen sisäisen tasa-arvon kannalta sinänsä olisi hyvä. Mutta sehän taas tarkoittaisi vain sitä, että nuorten ihmisten työnantajat maksavat ja sitten ne alat, joilla ei ole nuoria ihmisiä, eivät maksa. Kuitenkin kaikki alat hyötyvät siitä, että joku maksaa meidän eläkkeemme tulevaisuudessa, myöskin ne, joilla ei ole lapsia. Kyllä täytyy sanoa, että aika vähäiset ovat toistaiseksi nämä aikaansaannokset olleet. Jos arvioidaan, että äitiyden kustannukset työnantajalle ovat noin 10 000 euroa, niitä siitä kai 500 tai 700 euroa tällä hetkellä korvataan eli se 9 500 tai 9 300 euroa on vielä korvaamatta.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Minun täytyykin lähettää ed. Soininvaaralle se hyvä selvitys, joka meillä ministeriössä on tehty näitten kustannusten kohdentumisesta. Siitä vaihtelevat hyvin paljon käsitykset, kuinka paljon niitä todellisia kustannuksia on: kun lasketaan sitten, että otetaan tekemään sitä työtä sijainen, jonka palkkaa työnantaja ei maksa, kuinka paljon siitä lasketaan kustannuksia? Mitä tulee muuten siihen ajatteluun, mikä on työn sivukulu ja miten nämä kustannukset siihen vaikuttavat, niin toivotan vaan ed. Soininvaaralle onnea niissä pöydissä, joissa nämä, jotka kustantavat tämän järjestelmän, keskustelevat ja tuovat esille oman näkökulmansa.

Minä sanoin tässä jo, että sitä rahaa, joka on korvamerkitty vanhemmuudesta koituviin kustannuksiin, edes sitä teoreettista rahaa, ei läheskään kaikkea käytetä nyt niihin kustannuksiin, joten on oikeutettua vaatia, että ne korvaukset olisivat isommat. Kyllä kai se, onko se isä vai äiti, joka sen vanhempainvapaan käyttää, ainakin täällä oikealta esitettyjen kysymysten perusteella vaikuttaa siihen, kuka sen kustannuksen maksaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että työministeriössä on tehty erinomaista työtä, saatu mielestäni jo käännettä suuntaan, jonka perään täällä kuulutetaan monessa puheenvuorossa. Mutta ed. Soininvaara on varmasti ihan oikeassa siinä, että edelleenkään tai tällä hetkelläkään vielä sekä naisvetoisten yritysten kyseessä ollen että naisvaltaisten alojen kyseessä ollen tasan eivät käy onnen lahjat.

Asiaa selvittää tällä hetkellä myöskin erillinen naisyrittäjyyttä pohtinut työryhmä, joka jätti oman väliraporttinsa, ja kyllä myöskin tuo raportti selvästi tunnistaa sen rasitteen eron, jonka kantaa tällä hetkellä naisvaltainen toimiala verrattuna miesvaltaiseen toimialaan. Näitä pyrkimyksiä niissä pöydissä, missä ovat myöskin kolmannet osapuolet mukana, on varmaan pakko jatkaa.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäre viittasi siihen, että sitä, joka maksaa, pitää myös kuulla näissä asioissa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevassa työryhmässä nämä osapuolet ovat mukana pohtimassa myös sitä, löydettäisiinkö jatkokeinoja siihen, miten näitä perhekustannuksia voitaisiin jakaa tasaisemmin. Tuon työryhmän työn valmistumisaika on ensi syksynä, muistaakseni loka—marraskuulla, jolloin näemme, pääsemmekö asiassa vielä muutaman askelen eteenpäin.