Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on hallituksen esitys, jonka olisi suonut tulleen esitellyksi lähetekeskustelussa jo 1995—1999 eduskunnassa. Silloin tuli rahanpesulainsäädäntö tänne, niin kuin ed. Rajamäki erinomaisen hyvin muistaa. Siitä kävimme silloin kovasti keskustelua ja silloin totesimme, että tällaiset käteisen rahan siirrot ovat todellinen ongelma. Sitä vakuuttelua ei oikeastaan meidän kahden lisäksi tainnut kukaan oikein uskoa.

Kysymyshän on siitä, että meillä on olemassa eräs ylikansallinen valuutta, jota painetaan, tuotetaan kolmivuorotyössä, niin kuin eräs tasavallan presidentti kerran sen asian lausui, kolmivuorotyössä niin paljon kuin vaan keritään sitä tuottaa sen takia, että paitsi että asianomainen suuri länsimainen länsivaltio nojaa tähän valuuttaan, niin sen valuutan puitteissa toimii ylikansallinen rikollisuus keskeisesti siirtämällä valtavia määriä käteisvaroja valtiosta toiseen, alueelta toiselle jnp.

Nyt on vihdoinkin Euroopan yhteisössä herätty siihen, että harmaata taloutta ei saada missään nimessä kuriin, jollei käteisrahan liikennettä ruveta seuraamaan. Tässä on käynyt kaksi ilmiötä, joissa odotukset eivät ole toteutuneet. Yksi oli se, että kun siirrytään sähköiseen tiedonvälitykseen, niin paperinen tiedonvälitys menettää merkityksensä ja papereita ei enää lähetellä paikasta toiseen ja paperin kulutus tätä myötä vähenee. Tilannehan on aivan toisinpäin, että paperin kulutus on vaan lisääntynyt ja varmuuden vuoksi se sama kuitenkin laitetaan paperille ja sitten se vielä varmistetaan paperilla. Sähköinen allekirjoituskaan ei ole lähtenyt sillä tavalla käyntiin kuin oli utopistisesti ajateltu.

Niin ikään ajateltiin, että kun ruvetaan toteuttamaan yli rajojen transaktioita, niin siinä yhteydessä sitten käteisen rahan merkitys hävenee ihan kokonaan pois ja vielä aivan erikoisesti, kun siirrytään korttitalouteen. Siinä Visat ja muut kortit vinkuvat, ja sillä tavalla tämä asia hoidetaan. Oli selvä odotus, että Suomen Pankin setelipainon, niin kuin sitä silloin aikanaan kutsuttiin, tuote harvinaistuu ja lopulta, kun oikein hyvin siirrytään tänne korttimaailmaan, ei tarvita tätä käteistä valuuttaa juuri ollenkaan.

Arvoisa puhemies! Tilanne on aivan kokonaan toisenlainen. Meillä täällä kotimaassakin ollaan tilanteessa, että käteisen määrä, liikenteessä olevan käteisen määrä, on ensin kaksinkertaistunut ja nyt se on sitten kolminkertaistunut. Kun kerran eräällä pakkovisiitillä Suomen Pankissa kysyttiin pankinjohtaja Holkerilta, kuinkas paljon meillä on käteistä valuuttaa liikenteessä, niin hän sitten, jolleka tämä vastuutehtävä kuului, rupesi nikottelemaan oikein, että paljonko se nyt onkaan, kun se on aina se sama. Sitten hän kovasti kyseli ympäriltään, että no, paljonkos meillä tänä päivänä sitä on. Sitä on 11 miljardin markan edestä, käteistä valuuttaa ulkopuolella pankin, ja se siitä vähenee kyllä nyt jnp. Näinhän siis ei ole käynyt vaan päinvastoin.

Jo vuonna 1995 ja 1996 oli nähtävissä selvästi merkkejä siitä, että olemme menossa pahempaan suuntaan sen takia, että käteisen valuutan siirtymiset, siirrot kaakkoisrajan yli ja Suomen kautta muualle maailmaan lisääntyivät räjähdysmäisesti. Ne olivat silloin jo yli 10 miljardin markan edestä valuuttoja. Ja nyt ollaan sitten tilanteessa, että vihdoinkin Euroopan yhteisö on havainnut tämän asian.

Tämä on aika viehättävä, arvoisa puhemies, tämä hallituksen esitys, kun on olemassa koko joukko asioita, joita ei saa kutsua niitten oikeilla nimillä. Tämähän kuuluu tämän alan diplomatiaan. Täältä voisi ottaa yhden sitaatin: "Kysymys ei ole rikollisuuden valvonnasta vaan lähinnä käteisrahaliikenteen seurannasta - -". Aivan kauniisti kerta kaikkiaan, arvoisa puhemies, sanottu, "seurannasta", jossa yritettäisiin rehellisyyden nimessä saada rikolliset ainekset kuriin ja saada harmaata taloutta torjuttua mahdollisuuksien mukaan ja sen mukaista rahanpesua myöskin. Sehän on sen harmaan talouden rinnakkais-, toveri-ilmiö.

Arvoisa puhemies! Minä hartaasti toivon, että eduskunta tekee ennätyksen siinä, kuinka nopeasti tulee mietintö saliin. Nimittäin kun tässä tämä direktiivikin astuu 1.6. vihdoinkin voimaan Euroopan yhteisön tasolla, niin nyt olisi — asetus tulee voimaan silloin — suotavaa, että tämä seurantalakikin kansallisesti tulee silloin voimaan.