7) Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan
tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta
ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2006
Matti Saarinen /sd(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! On jälleen se aika vuodesta, jolloinka
tilinpäätös on valmistunut ja toimintakertomus
on myöskin luettavissa. Ne tarjoavat meille kansanedustajille
mahdollisuuden ottaa kantaa ja keskustella eduskunnan asioista,
kaikesta mahdollisesta tämän talon toimintaan
liittyvästä. Keskustelun lähtökohtana — sanon
sen heti aluksi — ovat puhtaat tilintarkastuskertomukset niin
eduskunnan kuin Valtiontalouden tarkastusvirastonkin osalta.
Eduskunnan osalta me tilintarkastajat olemme jättäneet
kansliatoimikunnalle erillisen muistion eräistä tarkastushavainnoistamme.
Palaan tähän puheenvuoroni loppupuolella.
Valtiontalouden tarkastusviraston osalta totean, että viraston
kustannukset olivat viime vuonna 11,7 miljoonaa euroa. Vastaavat
kustannukset olivat vuotta aikaisemmin 11,4 miljoonaa euroa, ja
sitten lainaan pääjohtajan katsauksesta muutaman
kappaleen, joista saa mielestäni hyvän kuvan siitä,
mitenkä tarkastusviraston toimintavuosi on sujunut.
"Virastossa toteutettiin laajamittainen strategiatyö,
jonka tuloksena tarkastusvirasto vahvisti tammikuussa 2007 strategian
vuosille 2007—2012. Strategiassa esitetään
linjaukset toiminnan ja sen kehittämisen painopisteistä kyseisinä vuosina.
Keskeisiä muutoksia viraston toimintaympäristössä ovat
muun muassa hallinnon tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistus,
eduskunnan lisääntynyt kiinnostus tarkastustoiminnalla
tuotettuun tietoon, eduskunnan tarkastusvaliokunnan perustaminen,
hallinnon rakenteiden muutokset ja hallinnon sähköistyminen
sekä tietojärjestelmien ja tietojenkäsittelytekniikoiden
kehittyminen." Siinä oli paljon tiiviisti kirjoitettuna.
Tarkastusvirasto antoi kertomusvuonna 116 tilintarkastuskertomusta
ja valtion tilinpäätöstä koskevan
tarkastuskertomuksen. Tilintarkastuskertomusten valmistumiselle
asetetut keskimääräiset valmistumisaikatavoitteet
saavutettiin. Lisäksi tarkastusyksikköjen yhteistyönä tehtiin kaikkia
hallinnonaloja koskevat hallinnonalaselvitykset, jotka ovat keskeisessä asemassa
tarkastustoiminnan oikeassa kohdentamisessa. Toimintavuosi oli viraston
tuloksellisuuden kannalta edellisvuosien tapaan hyvä, ja
tästä on siis kiittäminen tarkastusviraston
henkilökuntaa. Tämä sieltä tarkastusviraston
suunnalta.
Myös meidän pääsihteerimme
Seppo Tiitinen on mielestäni erinomaisen hyvin onnistunut
kiteyttämään eduskunnan viime vuoden
toimintaa. Hän kirjoittaa ihan tässä alkulehdillä — luen
vain yhden kappaleen: "Valtiopäivävuosi 2006 oli historiallinen
ja ainutlaatuinen, ja se merkitsi valtiopäiviä potenssiin
kolme. Vuoden 2006 valtiopäivät olivat ensinnäkin
vaalikauden 2003—2006 viimeiset valtiopäivät
eli niin sanotut pitkät valtiopäivät.
Toisen lisämausteen toi Suomen EU-puheenjohtajuus vuoden
jälkipuoliskolla. Näiden lisäksi ainutlaatuiset
erityispiirteensä antoivat ne erilaiset toimet ja tapahtumat,
joita järjestettiin sen johdosta, että sata vuotta
sitten 1906 oli tehty päätös yksikamarisesta
eduskunnasta ja yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen
siirtymisestä eduskuntaa valittaessa."
Herra puhemies! Eduskunnan taloudenhoito on ollut vahvasti julkisuuden
valokeilassa. Toimintakertomuksen sivulta 36 voidaan hahmottaa eduskunnan
taloudellista toimintapuitetta aika hyvin. Eduskunnan pääluokan
menot olivat viime vuonna 87,4 miljoonaa euroa. Ne olivat 7 prosenttia
suuremmat kuin vuonna 2005, ja talousarvioon nähden eduskunnan
menot olivat 4,6 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät.
Talousarvion toteutuma oli 95 prosenttia, mikä on sama kuin
vuonna 2005.
Vuoden 2006 menojen 7 prosentin kasvu johtui eduskunnan kanslian
käyttömenojen kasvusta, ja sillä suunnalla
menoja nostivat esimerkiksi väestönsuojaoikeuksien
osto 1,6 miljoonaa euroa, satavuotisjuhlakulujen noin 2 miljoonan
euron kirjautuminen viime vuoden menoksi, ja myös EU-puheenjohtajakauteen
liittyi kuluja, jotka kirjautuivat eduskunnan kirjanpitoon 0,6 miljoonan
euron edestä.
Eduskunnan lainsäädäntötyö maksoi
viime vuonna käyttömenojensa osalta 15,50 euroa
jokaista suomalaista kohden. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua
oli 1 euron verran. Suomen valtion menoista eduskunnan menojen osuus
oli vuonna 2006 aiempien vuosien tapaan noin 0,25 prosenttia. Tässä on
tämän demokratian hintalappu.
Herra puhemies! Yritän pidättäytyä mahdollisimman
lyhyessä esittelypuheenvuorossa, mutta totean kuitenkin
vielä, että kansliatoimikunnalle antamassamme
muistiossa olemme kiinnittäneet huomiota seuraaviin asioihin:
esteellisyyskysymyksiin, projektien hallintaan, kiinteistöjen
hoidon tärkeyteen, eduskunnan talousarvion laadintaperusteisiin
sekä yleiseen taloudenhoitoon ja varainkäyttöön.
Havaintojamme ei pidä kuitenkaan liiaksi lähteä yleistämään.
Meidän tulosuuntamme tälle rastille, tähän
asiaan, varmasti heijastuu aika pitkälti eduskunnan 100-vuotisjuhlaprojektista,
minkä osalta pyysimme ammattitilintarkastajaltamme — tässä yhteydessä todettakoon,
että meitä on kolme kansanedustajaa siellä,
ed. Salo, ed. Hänninen ja allekirjoittanut, me olemme siellä kansanedustajatilintarkastajia,
ja
sitten meillä on KHT-tilintarkastajana Eero Suomela — siis
pyysimme häneltä ja hänen edustamaltaan
tilintarkastustoimistolta erillistä projektin tarkastusta
100-vuotisjuhlallisuuksien osalta. Tämä on myöskin
maan tapa tarkastustoiminnassa. Näin on menetelty aina,
kun eduskunnalla on merkittäviä projekteja. Esimerkiksi
lisärakennuksen osalta toimittiin ihan vastaavalla tavalla.
Olkoonkin, että eduskunnan asiat saavat aina suuren
huomion ja joskus jopa paisuvat julkisuudessa, olemme nostaneet
kissan pöydälle kiinnittämällä huomiota
siihen, että yhteisten varojen käytössä on
oltava todella tarkkana myös täällä eduskunnassa.
Tämä koskee tietysti kaikkea julkista hallintoa,
mutta me eduskunnan tilintarkastajina olemme nyt tässä yhteydessä kiinnittäneet tähän
erityistä huomiota. Eduskunnalla on oltava arvonsa mukainen
profiili. Se ei kuitenkaan ole riippuvainen esimerkiksi siitä,
kuinka kalliilla rahalla edustetaan, juhlitaan tai matkustetaan,
esimerkinomaisesti todettuna.
Samalla kun kiitän tarkastajakollegojani sekä koko
eduskunnan henkilökuntaa erinomaisen hyvin tehdystä työstä,
niin luen tämän tilintarkastuskertomuksen
merkittävimmät kappaleet:
"Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja
esittämistapaa on tällöin tarkastettu
riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi,
etteivät tilinpäätös
ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai
puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty kansliatoimikunnan ja
eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta.
Suorittamassamme tarkastuksessa tekemistämme havainnoista
olemme antaneet kansliatoimikunnalle erillisen muistion.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös
ja toimintakertomus on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten
ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös
ja toimintakertomus antavat tiliohjesäännön
määräämällä tavalla
oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan taloudesta
ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole
huomauttamista eduskunnan vuoden 2006 tilinpäätökseen,
toimintakertomukseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden."
Herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston osalta kertomus
on saman sisältöinen sitä lukuun ottamatta,
että meillä ei ole mitään erillistä tarkastusmuistiota
tekemistämme havainnoista, vaan se on kaikki tässä.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien kertomukset tarkastettavina
olevista aihepiireistä, valtiontalouden tarkastusviraston
ja toisaalta eduskunnan tilinpäätöksestä,
toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta,
noudattavat vakiintunutta käytäntöä.
Kumpaankaan kertomukseen ei sisälly mitään
huomautettavaa. Eduskunnan tilintarkastajana käsittelen
sisällöllisesti tarkemmin eduskunnan toimintaa.
Toiminnallisesti vuosi 2006 oli lainsäädännön
osalta vaalikauden viimeisen vuoden mukaisesti vilkas. Niin hallituksen
esityksiä kuin kansanedustajien aloitteitakin oli käsittelyssä tavallista
enemmän. Hallituksen lakiesityksiä oli 280, valtioneuvoston
selontekoja 8, välikysymyksiä 7 sekä edustajien
lakialoitteita 186, toimenpidealoitteita 167 ja talousarvioaloitteita
1 580. Aktiivisuutta on ollut vaalien alla runsaasti.
Suomen EU-puheenjohtajuus heijastui myöskin eduskunnan
toimintaan. Maamme tavoitteet käsiteltiin täällä,
EU-asioista tiedotettiin sekä puheenjohtajuuden yhteenvetoa
käsiteltiin. Myös valiokuntien kokouksia oli tavallista
enemmän. Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa
eduskunnan työtä. EU-asiat, matkat ja toiminta
kansainvälisissä järjestöissä kuuluvat
parlamenttimme työhön. Eduskunta 100 vuotta -juhlallisuudet ovat
antaneet juhlavaa leimaa viime vuodelle. Tunnuslause "Oikeus ääneen — luottamus
lakiin" on kuulunut eri puolilla maata. Juhlaan on todella ollut
aihe.
Arvoisa puhemies! Talouden osalta vuosi 2006 oli hieman yli
87 miljoonaa alijäämäinen. Tämä oli
noin 6 miljoonaa suurempi alijäämä kuin
edellisenä vuonna, mutta alijäämä oli
kuitenkin 4,5 miljoonaa budjetoitua pienempi. Menojen kasvua selittävät
osaltaan juhlavuoden menot. Toinen kohonnut menoerä oli
eduskunnan kanslian käyttömenot. Lainsäädäntö maksaa eduskunnassa,
aivan kuten tilintarkastajien puheenjohtaja äsken totesi,
15,5 euroa jokaista suomalaista kohden. Kohtuuton hinta se ei ole
pohjoismaisesta demokratiasta. Näin me saamme hyvinvointivaltioon
ajanmukaisen ja toimivan lainsäädännön.
Arvoisa puhemies! Hallinto on perinteikkäässä satavuotiaassa
eduskunnassa kehittynyt vuosien saatossa. Hallinnon kehittäminen
ja virtaviivaistaminen koskevat mielestäni myös
eduskuntaa. Arvokkaan kiinteistömme peruskorjauksen toteutuksessa
ja muutenkin tulee hallinnon olla selkeää. Kansallinen
päätöksenteko ja sen arvostus hyötyvät
hallinnon virtaviivaistamisesta.
Kiitän puolestani puheenjohtajaa ja muita kumppaneita
hyvästä yhteistyöstä toimintavuoden
aikana.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Eduskunnan oman rahankäytön
tulee kestää kriittistäkin tarkastelua.
Kyse on tietysti kansanvallan uskottavuudesta ja hyväksyttävyydestä,
ja tässä suhteessa eduskunta myöskin
kansanedustajan avustajajärjestelmän käytöllä hakee
kansanvallan toimivuuteen, kansalaisten asioiden hoitoon lisäarvoa.
Minusta on erittäin vakavaa se, että on perustellusti
julkisuudessa epäilty, että törkeimmillään
eduskunnan kansanedustajien avustamiseen tarkoitetuilla varoilla
on esimerkiksi tehty vaalituen, mainoskampanjan rahoitusta juoksuttamalla
niitä tiettyjen poliittisten ynnä muiden taustajärjestöjen
kautta. Minusta tämä on niin vakava väite,
että tämä on syytä perusteellisesti
selvittää, ja itse asiassa haluaisin eduskunnan
tilintarkastajilta jo tässä keskustelussa kuulla,
onko tätä mahdollista järjestelmän
väärinkäyttöä ja vääränlaista
maan tapaa harrastettu miten laajasti eduskunnan toiminnassa.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Eduskunnan varojen käyttö on
saanut julkisessa keskustelussa varsin paljon osaa, mikä on
sinällään hyvä asia ja toivottavasti
lisää kiinnostusta eduskuntalaitosta, sen toimivuutta
ja myöskin varojen käyttöä kohtaan.
Yhdyn siihen käsitykseen, mitä edelliset täällä jo
ovat todenneet, että varojen käytön on
oltava tarkkaa, läpinäkyvää ja
sillä tavalla asiallista.
Oman puheenvuoroni haluan kohdistaa erityisesti eduskunnan 100-vuotisjuhliin
liittyviin näkökohtiin, koska osaltani koen, että olen
ollut mukana, niin kuin kaikkien muidenkin eduskuntaryhmien puheenjohtajat,
aikanaan päättämässä ja
hyväksymässä niitä yleisiä periaatteita
ja perusteita, kun lähdettiin siitä, että kansanvallan
aidon demokratian 100-vuotisjuhla on niin merkittävä ja
iso tapahtuma, että sitä pitää juhlia,
sitä pitää juhlia kunnolla ja sitä pitää juhlia
alueellisesti kattavasti hyvin eri paikoissa. Ja jokainen varmaan
silloin ymmärsi, että siihen liittyy myöskin
kustannuksia, jotka myöhemmin edestämme löydämme.
Eduskuntaryhmien lisäksi myös puhemiesneuvosto
ja kansliatoimikunta ovat voineet hyväksyä juhlien
toimintasuunnitelman monet yksittäiset yksityiskohdat ja
myöskin rahoitussuunnitelman erilaisissa tapahtumissa,
ja sillä tavalla koen, että osaltamme itse kukin
olemme olleet varsin syvästi hyväksymässä sitä,
mitä nyt tässä olemme käsitelleet.
Muistin virkistämiseksi on syytä todeta, että vertailukohtana
esimerkiksi Norjassa vastaavaa tapahtumaa kun juhlittiin pari vuotta
aiemmin, käytettiin rahaa kymmenen kertaa enemmän, niin
että kyllä muuallakin osataan ja osataan myöskin
rahaa käyttää.
Kun on syntynyt aitoa keskustelua ja pohdintaa, niin itse olen
ajatellut niin, että ei olisi ollenkaan pahaksi eduskuntalaitoksen
muuttuessa, henkilöstömäärän
kasvaessa, ulkopuolisen konsultin tai jonkun tietävän
tahon tehdä selvitys, onko eduskunnan hallinto organisoitu
oikealla tavalla, vastaako se tämän päivän
ja tulevaisuuden odotuksiin ja onko sitä johdonmukaisesti muutettu
sen mukaisesti kuin eduskunnan tehtävät ovat muuttuneet,
henkilöstön määrä on
kasvanut ja on tullut myöskin monia erilaisia ulottuvuuksia,
jotka johtuvat Euroopan unionista, kansainvälisistä vieraista
ja monista muista eri tahoista.
Kun tämä asia siirtyy valtiovarainvaliokuntaan
ja siellä asianomaiseen jaostoon, toivon, että mietitään
hyvin tarkkaan, olisiko syytä tosiaan eduskunnan hallinnon
organisointia tarkastella, niin että joku ulkopuolinen,
eduskunnasta riippumaton taho tekisi selvityksen ja sen jälkeen
voitaisiin tätä keskustelua sitten jatkaa myöhemmin.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Ed. Rajamäki kiinnitti huomiota asiaan,
joka on sinänsä todella vakava siltä osin,
kun julkisuuden kautta tulleisiin tietoihin on uskomista. Nehän
ovat aika tuoreita tietoja kuitenkin, ja ne eivät olleet
2006 tilintarkastuskertomusta laadittaessa vielä esillä. Mutta
varmaa on, että 2007 tilintarkastuskertomusta laadittaessa
tällä rastilla pysähdytään
ja tilintarkastajat puuttuvat omalta osaltaan toimivaltansa ja tehtäviinsä kuuluvilta
osin tilanteeseen. Ensisijaisestihan tällainen asia on
kuitenkin talon johdon asia, kansliatoimikunnan asia, puhemiesten
asia, jos ja kun on tämän kaltaisia epäkohtia,
joihin ed. Rajamäki kiinnitti huomiota.
Kiinnitän myös huomiota vielä siihen,
että tilintarkastusinstituutio ei ole mikään
tuomioistuin. Me olemme antaneet talon johdolle vain omat havaintomme.
Joihinkin toimenpiteisiin talossa on jo ryhdytty esimerkiksi
projektien hallinnan parantamiseksi. Tarkastamme myös hallintoa
ja hallinnon toimivuutta, emme niinkään kirjanpitoa
sinänsä tai rahan liikkeitä sinänsä.
Ed. Kallin puheenvuorosta: varmasti tällaisella hallintotoimintojen
päivittämisellä on ihan sosiaalinen tilaus.
Me, jotka täällä olemme pitempään
olleet, saatamme olla vähän vauhtisokeita, ja
ulkoapäin voi joitakin asioita nähdä parhaiten.
Ja vielä tilintarkastuksesta se ulottuvuus, että tarkastushan
toimii pääasiassa ja parhaiten ennaltaehkäisyperiaatteella.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Nämä 100-vuotisjuhlat olivat,
niin kuin täällä on todettu, ainoalaatuinen
tapahtuma paitsi tietysti kansallisesti niin aivan erikoisesti maapallon
laajuisestikin. Siinä katsannossa oli hyvä, että juhlittiin.
Jos juhlittiin väärin, niin ohjeita 200-vuotisjuhlia
varten ei kannata kerätä. Sinne on sen verran
aikaa, että maailma saattaa sen verran muuttua tänä aikana
ja unohtua joiltakin.
Toisekseen minä pidän erinomaisen hyvänä sitä,
että ne, jotka olivat vastuussa näitten juhlien suunnittelusta,
päätyivät siihen tulokseen, että eduskunnan
juhlia hajautettiin maakuntiin. Se oli aivan oikea teko. Jos niin
ei olisi tehty, niin kylläpäs sitä eduskuntaa
olisi moitittu, joka tämän unohti. Silloin olisi
todella medialla ollut aihetta huomautella. Jos nyt jokin hallintotoimi
meni vähän heikohkosti, niin siitä sitten
akuutisti otettakoon opiksi. Minulla ei todellakaan ole mitään sitä vastaan,
mitä ed. Kalli tässä ehdotti, että selvitetään
tätä hallinnon ja päätöksenteon
rakennetta hallintotoiminnallisesti. Siihen on varmasti aihetta,
ja moderni teknologia ja siihen kytketty mekanismi voivat tuottaa
ihan hyviä tuloksia malliksi muillekin. Ja vielä totean
sen, että en ole koskaan ollut erikoisen innostunut menojen
kasvattamisesta, en tässäkään
yhteydessä.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! On erittäin tärkeätä,
että kansanvallan ja edustuksellisen demokratian arvot
tunnustetaan myös juhlallisuuksissa, ja ne ovat mielestäni
olleet arvon mukaisia. Tässä suhteessakin on tärkeätä,
että järjestelmiä, muun muassa avustajajärjestelmää, joka
on luotu kansanvaltaa vahvistamaan, ei todellakaan käytetä kansanedustajaehdokkaiden
tai
kansanedustajien vaalikassapesämunana. Tämä on
erittäin iso asia koko kansanvallan ja edustuksellisen
demokratian uskottavuuden ja hyväksyttävyyden
näkökulmasta. Tämän vuoksi olen
ed. Saarisen kanssa samaa mieltä, että pitää välittömästi
selvittää ja välittömästi
puuttua, mikäli tällaista on havaittavissa.
Ed. Kallin avaus oli minusta erittäin perusteltu. Valtiovarainvaliokunnan
on todella syytä arvioida toimintaympäristön
ja talon kehityksen ja haasteidenkin näkökulmasta
eduskunnan hallintoa ja sen kehittämistarpeita. Tämä oli
minusta erittäin perusteltu näkökulma.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Vielä siitä asiasta, johonka
ed. Rajamäki on toistuvasti kiinnittänyt huomiota.
Se on aivan selvä asia, että tämän
laatuiset ilmiöt, jos niitä on, on syytä kitkeä tästä järjestelmästä pois,
koska ne ainakin varmasti ovat sellaisia, jotka herättävät sitten
laajaa ja erittäin kiusallista huomiota.
Keskustelu päättyi.