Jyrki Yrttiaho /vas:
Arvoisa herra puhemies! Eilen täällä välikysymysvastauksessa
hallitus toisti vaatimuksensa eläkeiän nostamisesta. Vaihtoehtoisia
keinoja korotetulle 65 vuoden eläkeiälle haetaan
työmarkkinajärjestöjen kanssa työryhmässä.
Keskustelussa ja myös työryhmän työssä näyttää jäävän
kokonaan sivuun se, että isona syynä ikääntyneiden
varhaiseen poisjääntiin töistä on
työkyvyn menettämisen lisäksi se, että työnantajat
sanovat halukkaasti irti juuri ikääntyneitä työntekijöitä.
Se on meillä liian helppoa ja halpaa, ja tämähän
se on ero Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa
on tiukempi irtisanomissuoja. Vasemmistoliitto esittää irtisanomissuojan
parantamista ottamalla käyttöön tuntuvan erorahan,
jonka suuruus olisi riippuvainen työntekijän työuran
pituudesta, työvuosista.
Oletteko te tällä realistisella tavalla valmiit suojaamaan
ikääntyneitä irtisanomisilta?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Työministeri ei varsinaisesti
ole paikalla, mutta tämä kysymyshän liittyy
tähän sosiaalitupoon ja sen esityksiin myöskin,
koska järjestöthän käsittelivät
silloin laajasti tätä kysymystä, kun
ne miettivät sosiaalitupoa ja niitä keinoja, mitä siinä on
ikääntyneen työvoiman töissä pitämiseksi.
Siinähän sovittiin kuitenkin laajassa yhteisymmärryksessä,
että osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostetaan
ja myöskin sitten tämän putken ikärajaa
nostetaan, jotta ikääntyneitä ei niin
herkästi, niin aikaisessa vaiheessa siihen putkeen laitettaisi.
Totesin täällä jo aikaisemmin, että se
sosiaalitupo oli kokonaisuus. Me olemme nyt tekemässä siitä lainsäädäntöä.
Juuri näistäkin asioista, joista kerroin, sosiaali-
ja terveysministeriö tekee lainsäädäntöä.
Olemme tänään neuvotelleet valtiovarainministeriön
kanssa rahoituksesta, siirrämme kehykseen rahoituksen.
Se on iso kokonaisuus. Se on erittäin iso paketti, ja kuten
sanottu, olen erittäin pahoillani, (Puhemies: Minuutti on
mennyt!) että olette liuenneet tästä sosiaalitupopaketista.
Olette äänestäneet sen keskeistä elementtiä vastaan.
Me haluamme viedä näitä työelämän
parannuksia käytäntöön.
Jyrki Yrttiaho /vas:
Arvoisa herra puhemies! Te puhutte joustavista menetelmistä jatkaa työuraa.
Todellisuudessa olette, kuten myönsitte, vaiheittain lakkauttamassa
osa-aikaeläkkeen. Se on ollut kymmenilletuhansille viimeinen
henkireikä jatkaa ja jaksaa raskaissa ja kuluttavissa töissä.
Eläkkeen ikärajaa te nyt nostatte ja heikennätte
kertymää. Osa-aikaeläkkeelle ei enää jatkossa
hakeuduta. Te siis tukitte jälleen yhden tien jatkaa työuraa.
Hallituksen ja työmarkkina-eliitin sanojen ja tekojen ristiriita
tässä huutaa.
Mitä te aiotte tarjota osa-aikaeläkkeen tilalle?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä vähän
ihmettelen nyt tätä vasemmistoliiton kysymystä. Mikä tässä nyt
on, kun järjestöt ovat juuri yhdessä sopineet
sen (Ed. Laakso: Kyse on irtisanomisista!) ja osa-aikaeläke
on siinä paketissa? Kukaan ei ole sanonut, että se
poistetaan tai lakkautetaan. Järjestöt, joissa
on nyt, näin olen ymmärtänyt, vahvasti
myöskin vasemmistoliittolaisia, ovat sitä mieltä,
että tämä sosiaalitupo, jossa siitä sovittiin,
on hyvä asia. Nyt se ei olekaan hyvä asia. Te
olette jo sanoutuneet siitä irti.
Nimenomaan ikääntyvien työntekijöiden
asemaahan siinä halutaan parantaa hyvin monella tavalla.
Nythän tässä työelämän
kehittämisen paketti on tulossa myöskin rinnalle
tähän, mistä on sovittu järjestöjen
kanssa. Aletaan kehittää työelämää,
aletaan kehittää myöskin ikääntyvien työntekijöiden
asemaa. Tässä ovat sekä sosiaali- ja
terveysministeriö että työministeriö yhtä jalkaa
tekemässä näitä toimenpiteitä.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Irtisanominen ja sen irtisanomisen helppous
tässä on ongelma. Ikääntyneitä pannaan
pois. Esimerkiksi Kemissä meillä on juuri se tilanne tuolla
pohjoisessa, että Stora Enson, jossa valtiokin on mukana,
uusi kunnossapitoyhtiö heti alkajaisiksi ilmoitti, että 110
lähtee. Arvatkaa, keitä he ovat. Te tiedätte
kaikki, keitä he ovat: ikääntyneitä työntekijöitä.
Puuttukaa tähän olennaiseen asiaan, ja meillä se
todellinen eläkkeellemenoikä jatkuu. Mutta te ette
uskalla kapitalistin varpaille mennä, senhän näkevät
kaikki. Te vaan puhutte kauniita, kauniita. Tehdään
laki, että ikääntyneitä ei saa
sanoa irti, tai otetaan käyttöön tämä erorahajärjestelmä, jossa
eroraha on sitä isompi, mitä pitempi työura on
takana. Semmoinen on monessa Euroopan maassa käytössä.
Ruvetaan oikeasti jollekin, niin se työssäolo
jatkuu. Eivät nämä puheet auta mitään.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Minä olen samaa mieltä ed.
Tennilän kanssa, että kyllä ikääntyneitä työntekijöitä tarvitsee
nykyistä paremmin kohdella, jotta he jaksaisivat työssä.
(Ed. Gustafsson: Sanoja, sanoja! — Ed. Tennilä:
Mitä te teette?) Tästä on hallitus sopinut
nyt tässä paperissa työmarkkinajärjestöjen
kanssa, että nämä järjestöt
perustavat tällaisen yhteisen ryhmän, jossa työelämää ruvetaan
katsomaan, sen sisältöä ja laatua.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja työministeriö,
me yhdessä ministeri Cronbergin kanssa katsomme hallituksen
puolelta, mitä vielä voimme tehdä konkretiaa.
(Ed. Tennilä: Ette tee mitään!) Siihen
liittyy ikäjohtamista, siihen liittyy ikääntyneitten
aseman parantamista, työelämän kehittämistä.
Meillä on ollut paljon ohjelmia, ja nyt niitä konkreettisesti
lähdetään viemään käytäntöön.
Tässä ei ole meillä järjestöjen
kanssa mitään erimielisyyttä. Tästä on
laaja sopimus nyt tehty.
Marjaana Koskinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan irtisanomissuojasta ja
sosiaalituposta, niin mikä on se perustelu, ministeri Hyssälä,
että koulutustukea heikennetään? Nuoret
ihmiset ovat koulutustuen kautta saaneet uuden työpaikan,
ja nyt tämä uusi järjestelmä tekee sen
tilanteen, että koulutustuki syö ansiosidonnaista
päivärahaa, sitä 500:aa päivää.
Meillä on 30 000 ihmistä ollut koulutustuella
ja keski-ikä on siinä 40—50:n paikkeilla
ja he ovat saaneet jopa uusia työpaikkoja. Kertokaa se
peruste nyt meille, minkä takia tätä heikennetään.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Tämä on ministeri Cronbergin
kysymyksiä. Kyllä nämä ovat
työministerille tarkoitettuja kysymyksiä.
Mutta tältä osin vastaan, että järjestöthän
neuvottelivat erittäin suuren paketin kaikkiin näihin aktiivitoimiin,
jotka liittyvät työttömien aktivointiin.
Siellä oli isot kysymykset. Minä olen tänään
juuri ministeri Kataisen kanssa käynyt neuvotteluja siitä,
miten me saamme kehyksiin kaikki nämä rahat. Nehän
myöskin vaativat rahoitusta, ja tämä asia
oli meillä juuri tänään esillä,
että me saamme sosiaalitupon rahoituksen seuraavissa budjettineuvotteluissa
sitten luuksi ja lihaksi ja lainsäädännön
tänne eduskuntaan. Minä olen ollut siinä uskossa,
että on paljon parannuksia tulossa eikä heikennyksiä.