Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä on kyse hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksesta. Hovioikeuksien määrää vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksien kahdella. Uudistuksen myötä hovioikeuksia olisi viisi ja hallinto-oikeuksia kuusi. Taustalla on pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma.

Lakivaliokunta hyväksyi viime viikon perjantaina esitystä puoltavan mietinnön. Esitys on luonteva jatko muutama vuosi sitten toteutetulle käräjäoikeuksien rakenneuudistukselle, jossa käräjäoikeuksista muodostettiin aiempaa suurempia yksiköitä. Käräjäoikeusverkoston uudistamisesta saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida, että suuremmat yksiköt vahvistavat hovi- ja hallinto-oikeuksien toimintakykyä...

Kiitos. — Vastaavalla tavalla voidaan arvioida, että suuremmat yksiköt vahvistavat hovi- ja hallinto-oikeuksien toimintakykyä sekä asiantuntemusta ja osaamista. Osa nykyisistä hovi- ja hallinto-oikeuksista on nimittäin sekä asia- että henkilöstömäärältään varsin pieniä. Lisäksihän rakenneuudistusta puoltaa asiamäärien vähentyminen.

Esityksessä ehdotetaan, että Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus yhdistetään ja sijoitetaan Kuopioon. Lisäksi ehdotetaan, että Kouvolan hallinto-oikeus ja Kuopion hallinto-oikeus yhdistetään ja sijoitetaan Kuopioon ja että Oulun hallinto-oikeus ja Rovaniemen hallinto-oikeus yhdistetään ja sijoitetaan Ouluun. Hallituksen esittämä ratkaisu rakenneuudistukseksi poikkeaa hallituksen esitystä edeltäneen laajapohjaisen toimikuntatyön ehdotuksista siinä, että toimikunta ehdotti yhdistetyn hovioikeuden sijoituspaikaksi Kouvolaa.

Lakivaliokunta on päätynyt puoltamaan hallituksen esittämiä sijoituspaikkoja, joiden määrittämisessä on kiinnitetty huomiota paitsi nykyiseen väestömäärään, myös ennusteiden mukaiseen väestönkehitykseen sekä tuomioistuinten maantieteelliseen sijaintiin tuomiopiirissään. Myös tuomioistuinten henkilöstö- ja asiamäärät on otettu huomioon. Kuopiota hovioikeuden sijoituspaikaksi puoltaa erityisesti sen maantieteellinen sijainti lähempänä tulevan tuomiopiirin keskiötä. Kuopiossa on jo nykyisin vahva oikeudellinen keskittymä, joka uudistuksen myötä entisestään vahvistuu. Toisaalta myös Rovaniemelle jää varsin vahva oikeudellinen keskittymä siitäkin huolimatta, että hallinto-oikeus sijoitetaan Ouluun.

Rakenneuudistuksen kohteena olevien hallinto-oikeuksien tuomiopiiri laajenee maantieteellisesti erittäin merkittävästi. Lakivaliokunta on tämän vuoksi päätynyt ehdottamaan hallinto-oikeuksien nimien muuttamista siten, että Ouluun sijoittuvan hallinto-oikeuden nimi olisi Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ja Kuopioon sijoittuvan hallinto-oikeuden nimi Itä-Suomen hallinto-oikeus. Sen sijaan valiokunta ei pidä tarpeellisena muuttaa Kuopioon sijoittuvan Itä-Suomen hovioikeuden nimeä, koska se kuvaa hyvin myös rakenneuudistuksen jälkeistä hovioikeutta ja sen tuomiopiiriä.

Lakivaliokunta on saanut runsaasti lisäselvityksiä oikeusministeriöltä hallituksen esityksen taloudellisista ja muista vaikutusarvioista. Näitä lisäselvityksiä käsitellään tarkemmin valiokunnan mietinnössä.

Etäisyys tuomioistuimen sijaintipaikkaan voi osalle kansalaisista rakennemuutoksen myötä pidentyä. Tämä ei kuitenkaan valiokunnan mielestä merkittävästi vaikuta oikeuden saatavuuteen ja asianosaisten asemaan käytännössä. Tämä johtuu kirjallisen menettelyn suuresta merkityksestä hovi- ja hallinto-oikeuksissa. Niissä tilanteissa, joissa suullinen istunto on tarpeen, tuomioistuin voi järjestää sen muuallakin kuin sijoituspaikassaan, sillä Kouvolaan jää pysyvä istuntopaikka sekä hovioikeudelle että hallinto-oikeudelle ja Rovaniemelle hallinto-oikeudelle. Lisäksi Kouvolan istuntopaikassa voi olla henkilöstöä Itä-Suomen hovioikeuden pääkäsittelyjen järjestämiseksi enintään vuoden 2016 loppuun saakka.

Valiokunta on lisäksi selvittänyt sellaista vaihtoehtoa, jossa Kouvolaan jätettäisiin hallituksen esityksessä ehdotettujen pysyvien istuntopaikkojen sijasta sivukansliat sekä hovi- että hallinto-oikeutta varten, samoin kuin sitä, että Rovaniemelle jätettäisiin hallinto-oikeutta varten sivukanslia. Valiokunta on saamansa selvityksen perusteella päätynyt siihen, ettei sivukanslioita voida pitää tarpeellisina eikä perusteltuina. Tämä johtuu muun muassa suullisten käsittelyjen määrän vähäisyydestä hallinto-oikeuksissa. Sivukanslioiden jättäminen myös vaarantaisi uudistuksen tavoitteet keskittää toimintoja aiempaa suurempiin yksiköihin ja hankaloittaisi tuomioistuinten käytännön toimintaa ja johtamista. Myös henkilöstösäästöt jäisivät toteutumatta.

Lisäksi valiokunta on ehdottanut muutoksia hallinto-oikeuslain muuttamista koskevan toisen lakiehdotuksen siirtymäsäännöksiin siltä osin, kuin niissä säädetään henkilöstön siirtämisestä ja nimittämisestä. Muutosten taustalla on valiokunnan ehdotus hallinto-oikeuksien nimien muuttamisesta. Samasta syystä muutoksia ehdotetaan myös 5. ja 6. lakiehdotukseen.

Mietintöön sisältyy kaksi hylkäysehdotuksen sisältävää vastalausetta.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistuksesta oli viime vuoden lopulla täällä lähetekeskustelussa, ja kun ottaa huomioon sen erittäin kriittisen keskustelun, mitä asiasta käytiin, niin kyllä olen erittäin pettynyt, että valiokuntakäsittelyssä ei mitään muutosta asiaan tullut, ainoastaan lähdettiin näillä hallinto-oikeuksien nimillä, voisi sanoa, leikkimään. Nehän tosiasiassa eivät mitään lisäarvoa tuo tähän uudistukseen tai siihen tosiasiaan, että ne paikkakunnat, joilta tämä hallinto-oikeus tai hovi-oikeus lakkaa, kyllä todellisuudessa kärsivät merkittävästi tilanteesta.

Näyttää siltä, että hallituksen keskittämislinja ei jää tähän, mitä tulee myös oikeudellisiin instituutioihin, nimittäin tänään tuli tietoon sellainen neuvottelukunnan tulos, että käräjäoikeuksien määrääkin oltaisiin puolittamassa Suomessa. Tällainen linja kyllä vaarantaa kansalaisten oikeusturvan saatavuuden ja saavutettavuuden, ja siinä mielessä kannan kyllä erittäin syvää huolta kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä hallituksen esityksessä minusta keskeinen ongelma on se, että tässä on lähdetty vailla mitään perusteita hallinto-oikeuksien paikkoja sijoittamaan niin, etteivät ne palvele tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmaa. Ymmärrän, että kun täällä lähdetään tekemään valintoja paikkakuntien välillä, niin aina tulee vastakkainasettelua, enkä itsekään halua asettaa Rovaniemeä ja Oulua hallinto-oikeuden kannalta vastakkain, mutta täytyy rehellisyyden nimissä todeta se, että ei Oulun vahvuuksia ole nyt eikä tulevaisuudessa oikeudellisen keskittymän synnyttäminen sinne.

Rovaniemellä sen sijaan tämä on aivan keskeinen vahvuus. Meillä on oikeustieteellinen tiedekunta Rovaniemellä, meillä on siellä Trafin yksikkö, meillä on hovioikeus, siellä on myös muita instituutioita, jotka käsittelevät oikeudellisia asioita, muun muassa ely-keskus — tiepuoleen liittyvät valitukset — ja nyt olisi ollut kaikki perusteet nimenomaan hakea ratkaisua, jossa vahvistetaan niitä alueellisia vahvuuksia. Kun joudutaan tekemään ja jos tehdään valintoja sen puolesta, että keskitetään toimintoja tehokkuuden saavuttamiseksi, niin silloin pitäisi tehdä ratkaisuja, jotka nimenomaan niitä alueellisia vahvuuksia vahvistavat.

Lapin yliopiston oikeustieteen opiskelijatkin menettävät tässä erinomaisen mahdollisuuden harjoitella hallinto-oikeuksissa, saada valtionhallinnon harjoittelupaikkoja siellä ja seurata sitä oikeudellista toimintaa. Siinä mielessä olen todella pettynyt, että hallitus ja oikeusministeriö ovat päätyneet tällaiseen ratkaisuun ja valiokunta ei ole lähtenyt tätä ratkaisua oikaisemaan.

Täytyy sanoa, että jos täällä paikalla on joitakin Lapin kansanedustajia, jotka käyttävät tämän asian puolesta puheenvuoroja ja samaan aikaan vaativat oikeusklusteria Rovaniemelle mutta äänestävät tämän hallituksen esityksen puolesta, niin sanat ja teot ovat kyllä todella pahasti ristiriidassa. Tässä asiassa, arvoisa puhemies, ei olisi mitään muuta järkevää ja perusteltua ratkaisua, eikä myöskään ministeri lähetekeskustelussa löytänyt esteitä sille, että Pohjois-Suomessa hallinto-oikeus olisi pitänyt sijoittaa ehdottomasti Rovaniemelle.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvä jatkaa tätä Lapin yliopiston juristien puheenvuoroa tästä asiasta eli siitä, mitä on tapahtumassa suomalaiselle oikeuskentälle. Tänään juuri on tullut tämä tieto, uutinen oikeusministeriön neuvottelukunnalta, että siellä on valtava lisäkarsiminen edessä. Tämä hallituksen esitys on siis vain alkutekoa sille, mitä on tulossa. Näyttää siltä, että tuomioistuimia olisi karsittava kovalla otteella. Jopa korkein hallinto-oikeus oltaisiin mahdollisesti lakkauttamassa jatkossa. Ollaanko siihen todellakin menossa? Kestääkö meidän juridiikka tätä asiaa?

Tämän uuden esityksen mukaan, mikä oli työn alla, hovioikeuksia tulisi olemaan vain neljä, ja samassa tekstissä lukee, että hovi- ja hallinto-oikeudet laitettaisiin yhteen. Sehän tarkoittaisi sitä, että kun nyt ollaan esittämässä, että Rovaniemeltä otetaan pois tämä hallinto-oikeus, niin nyt sieltä oltaisiin tämän jälkeen ottamassa myös hovioikeus pois. Tämäkö se on meidän juridiikkamme ja oikeuslaitoksemme tavoitteena? Ei kestä varmaankaan olla.

Elikkä pitäisi herätä myös hallituspuolueiden tässä tilanteessa, että mihin tässä ollaan menossa. Kyllä me olemme oikeusvaltiossa, tai ainakin meidän pitäisi olla, mutta näyttää siltä, että kohta emme ole. Rovaniemen hallinto-oikeuden lopettaminen merkitsisi sitä, että puolet Suomen pinta-alasta tulisi olemaan yhden hallintotuomioistuimen tuomiopiirinä. Onko se tarkoitus?

Tuomariliitto, jota pidämme hyvinkin asiantuntevana ja asiantuntijana, on ilmoittanut vastustavansa niin hovi- kuin hallinto-oikeuden yhdistämisasioita. Tuomariliitto on todennut myös, ettei ehdotusta rannikkoalueelle sijoittuvista neljästä hallinto-oikeudesta voi pitää alueellisesti tasapainoisena ratkaisuna. RKP:n ministereille tällainen ratkaisu tietenkin on lähes yhtä mieluinen kuin joku Dragsvikin varuskunnan säilyttämisasia.

Hallituksen esityksestä syntyvät säästöt ovat hyvin kyseenalaisia. Esimerkiksi matkapäivien kustannukset: Varsinkin Oulun hallinto-oikeudessa, joka kattaa puolet Suomesta, välimatkat muodostuisivat jatkossa täysin kohtuuttomiksi. Hallinto-oikeuksien työ käsittää paljon suullisia kuulemisia muun muassa lastensuojeluasioissa, ulkomaalaisasioissa ja erilaisten katselmusten pitämisiä.

Nyt Rovaniemen hallinto-oikeudesta on lähdetty Utsjoelle asti pitämään katselmusta ja käyty siellä yhtenä päivänä. Saamieni tietojen mukaan käytäntö on ollut se, että esittelijä ja jopa kolme tuomaria ovat lähteneet yhdellä omalla autolla ja käyneet siellä päivämukin. Rovaniemen keskeinen sijainti on mahdollistanut tämän, vaikka päivälle onkin tullut pituutta.

Oulusta käsin tämä ei todellakaan enää onnistu. Meno—paluu-ajomatka Oulusta Nuorgamiin olisi noin 18 tuntia. Paljonko tulee maksamaan kahden päivän työmatkat kaikkine asiaankuuluvine korvauksineen? Onko tämä tehokasta verovarojen käyttöä? Se, että sivuistuntopaikka säilyisi Rovaniemellä, ei merkitse käytännössä yhtään mitään. Ne paikat eivät tule Rovaniemelle. Jos katselmus on pidettävä Enontekiöllä tai lastensuojeluasiaan on mentävä tutustumaan Kittilään, niin se Rovaniemen istuntopaikka ei paranna oikeusturvaa eikä tuo yhtään säästöjä. Tässä on kyse myös asiakaspalvelusta. Tuomioistuimen on mentävä paikan päälle tilanteissa, joissa ihmisten oikeusturva sitä välttämättä edellyttää.

Rovaniemen hallinto-oikeudelle oikeuden asiat ovat olleet sellaisia, että se on joutunut järjestämään paljon enemmän katselmuksia ja suullisia kuulemisia. Lapissa on sitä paitsi kasvava kaivosteollisuus ja kaivosvalitukset tulevat luultavasti lisääntymään entistä enemmän ja niin myös katselmukset siellä. Eli välimatkat ja matkat vain pidentyvät ja pidentyvät.

Ihmeellistä on myös, että keskittämispoliitikot eivät välitä keskittymistä, juuri niin kuin Lohikin äsken mainitsi. Sellaisia löytyy kerrankin Lapista: Rovaniemellä on Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunta, käräjäoikeus, hovioikeus, hallinto-oikeus. Samalla kun muutoin perustellaan tuomioistuinverkon uudistusta oikeudellisilla keskittymillä ja sellaisten tuomilla eduilla, niin Pohjois-Suomen oikeudellisesta keskittymästä hallinto-oikeus revitään väkisin etelän suuntaan. Tämän jälkeen saa nähdä, mitä Lapin yliopistolle ja oikeustieteiden tiedekunnalle tulee käymään.

Lopuksi totean: Nytkö lähdemme takaisin historiassa? Maakunnista on kohta kadonnut poliisi, rajavartiosto ja tuomioistuinlaitos, mutta verot kruunu sieltä silti edelleen jaksaa kantaa.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sitä saa, mitä tilaa, on joskus ollut tapana sanoa. Oikeuslaitosreformihan tältä osin laitettiin liikkeelle Tuija Braxin ollessa oikeusministerinä, ja Sevónin johdolla työskenteli työryhmä, jonka työryhmän lopputuotteessa oli paljon tarkoitushakuisuutta ja suoranaisia virheitä.

Vaikka olenkin kuopiolainen, niin ei tässä tilanteessa voi jubileerata. On erittäin valitettavaa, että kaupungit asetettiin keskinäiseen kilpailutilanteeseen ja vastakkainasetteluun, mihin jo edustaja Lohi aiemmassa puheenvuorossaan viittasi.

Tätä uudistusta perustellaan tehostamisella ja säästöjen hakemisella. Voi olla, että tulee hyvin kallista säästämistä: kallista siinä mielessä, että kansalaisten oikeusturva ratkaisevalla tavalla heikentyy, ja yhtäältä kallista sillä tavalla, että kulut, joita ei osattukaan ennakoida, tulevat kohtuuttomalla tavalla kasvamaan. Ylipäätänsä, kun oikeusministeriön hallinnonalassa sitten kokonaisuudessa liikutaan kovinkin pienissä summissa, kunnianhimoiset pyrkimykset huomattaviin säästöihin eivät ole realistisia.

Arvoisa herra puhemies! Tämä päivä muutoinkin on musta päivä. Olemme saaneet uutisissa kuulla oikeusministeriön työryhmän järkyttävästä esityksestä, että käräjäoikeudet vähennettäisiin puoleen, lautamiesjärjestelmästä luovuttaisiin kokonaisuudessaan ja hallinto-oikeuksia ja hovioikeuksia vähennettäisiin. Viime kädessä me nakerramme oikeusvaltion perustaa. Semmoinen kehitys ei ole terve.

Simo  Rundgren  /kesk:

Arvoisa puhemies! Rovaniemen hallinto-oikeuden siirtäminen Rovaniemeltä Ouluun noudattaa johdonmukaisesti hallituksen keskittämislinjaa. Hallitus sanoo hakevansa tällä tehokkuutta. Oikeudenkäytössä on kuitenkin muitakin arvoja. Tässä tapauksessa tuleva Oulun hallinto-oikeus on yli puolen Suomen hallinto-oikeus. Maantieteellinen alue on käsittämättömän laaja. Hallinto-oikeus on saattanut järjestää tähän asti myös suullisia käsittelyjä, joihin on prosessissa mukana olevilla ollut mahdollista saapua paikan päälle kuultavaksi. Etäisyydet ovat kuitenkin nyt niin suuria — siis yli 700 kilometriä tulee varmaan etäisimmistä paikoista — että tämän muutoksen säästötavoitteet, joita hallitus tavoittelee, eivät todennäköisesti toteudu. Rahat menevät tien päälle.

Toinen ulottuvuus on se, että tämä tuleva Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden alue on myös kulttuurisesti hyvin erilainen alue. Ajatellaanpa vain sitä, millainen on elinpiiri niillä ihmisillä, jotka asuvat Utsjoella, ja millainen se on niillä, jotka asuvat Oulun seudulla. Suomalaiseen menestykselliseen oikeudenkäyttöön on olennaisesti kuulunut myös se, että tuomari tuntee sen elinpiirin, mistä tuomittavat tulevat. Tämän vuoksi ei ole ollenkaan samantekevää, onko tuo hallinto-oikeus Rovaniemellä vai Oulussa. Minun mielestäni niissä molemmissa pitäisi olla, ja ehdottomasti tämä päätös, joka vie tämän hallinto-oikeuden Rovaniemeltä, on päätös huonoon suuntaan.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee siis hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistusta siten, että muutosten jälkeen vähennettäisiin hovioikeuksien määrää yhdellä, hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeudet yhdistettäisiin Itä-Suomen hovioikeudeksi. Hallinto-oikeuksia ehdotetaan vähennettäväksi kahdella siten, että Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet yhdistetään ja sijaintipaikaksi tulee Kuopio. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistetään myös, ja hallinto-oikeuden sijaintipaikaksi tulee Oulu.

Esityksen mukaan se ei vaikuttaisi olennaisesti kansalaisten ja oikeudenkäyntiasiamiesten asiointiin hovi- tai hallinto-oikeuksissa. Kuinka tämä oikein perustellaan? Ymmärtääkö hallitus maamme kokoa ja välimatkojen eroja eri puolilla maatamme? Esityksen toteutuessa se tietäisi inarilaiselle oikeudenkäyntimatkan pituudeksi samaa kuin jos pääkaupunkiseudulta jouduttaisiin lähtemään oikeudenistuntoon Ouluun. Onko tämä yhdenvertaisuutta?

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että tuomioistuinten yhdistymisen seurauksena voidaan hovi- ja hallinto-oikeuksien henkilöstöä vähentää pidemmällä aikavälillä noin 20 henkilötyövuodella. Kuinka tämä on selitettävissä, kun varsinkin hallinto-oikeuksiin tulevien tapausten määrä on kasvussa tai tulee kasvamaan jo pelkästään epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan vuoksi? Lisäksi EU:n lainsäädännön muutokset uusine direktiiveineen työllistävät oikeuslaitostamme. Asioiden oikeuskäsittelyajat tulevat pitenemään. Onko unohtunut, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut viime vuosina Suomelle useita langettavia tuomioita liian pitkistä oikeuskäsittelyajoista?

Hallituksen esityksen mukaan suurimmat tuomioistuinyksiköt tarjoavat lisäksi mahdollisuuden monipuolisiin työtehtäviin sekä erityisosaamisen ja muun ammattitaidon kehittämiseen. Eikö tähän tarkoitukseen voi soveltaa tietotekniikan suomia mahdollisuuksia nykyisten yksiköiden välillä?

Arvoisa puhemies! Tuomariliiton eduskunnan lakivaliokunnalle antamassa lausunnossa todetaan, että kokemukset muissa Pohjoismaissa eivät tue hovi- ja hallinto-oikeuksien vähentämistä. Hallituksen esityksessä on kritisoitava sitä, että vertailuista voi tehdä päteviä johtopäätöksiä vain, jos vertailtavat asiat ja suureet ovat vertailukelpoisia. Tuomariliitto katsoo, että esityksessä vertaillaan ylipäätään asioita, jotka eivät ole vertailukelpoisia. On ilmeistä, että asian valmistelussa tehdyillä selvityksillä on ollut tarkoitushakuisuutta. Säästöt on laskettu tarkkaan, mutta lisääntyvät kustannukset ovat useimmiten enemmän tai vähemmän unohtuneet.

Ei voida hyväksyä tehtyä esitystä sillä, toisin kuin hallitus toteaa, että uudistuksella saavutettaisiin säästöjä. Esimerkiksi Rovaniemen hallinto-oikeuden lakivaliokunnalle antamassa lausunnossa todetaan, että yhdistymisestä aiheutuu alkuvuosina lisäkustannuksia. Käsillä olevan esityksenkin mukaan on varauduttava matkakärä-jien ja suullisten käsittelyaikojen aiheuttamiin lisäkustannuksiin matkakuluista, päivärahoista, menetetyistä ansioista oikeudenkäyntimatkojen ajalta ja majoituskustannuksista. Myös tuomioistuimen henkilöstöön muutostilanteessa kohdistuvista tukitoimenpiteistä syntyisi kustannuksia.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hovi- ja hallinto-oikeuksien yhdistämisen valmisteluvaiheet ovat todella karmaiseva esimerkki siitä, että tarkoitus pyhittää keinot tavalla, jonka lopputulemana mennään ojasta allikkoon.

Hallitusneuvottelujen aikana päätettiin mututuntumalta monista asioista. Ehkä niistä ratkaisuista kaikkein epäonnistuneimmaksi historia tulee osoittamaan niin sanotun kunta- ja sote-uudistuksen. Yhtä surkea mutta mittakaavaltaan pienempi on oikeusistuimien yhdistäminen. Tässäkin tapauksessa siis kuviteltiin, että suuruus ratkaisee. Sen jälkeen laitettiin toimikuntia ja työryhmiä selvittämään, miten tuo tavoite voitaisiin erilaisin selityksin ja laskelmin osoittaa oikeaksi. Tämän asian osalta perustelut, selitykset ja laskelmat ovat muuttuneet asian valmistelun aikana aina sen mukaan, mistä päin niin sanottu tuuli on käynyt.

Viimeistä edellisen mallin mukaan Kuopiossa ja Kouvolassa sijaitsevat hovioikeudet ja hallinto-oikeudet olisi yhdistetty niin, että toinen olisi toiminut Kouvolassa ja toinen Kuopiossa. Sitten puuttui peliin niin sanottu poliittinen ohjaus ja ilmeisesti siilinjärveläistaustaisesti. Toki siinä taustalla hääräsi muitakin pelinrakentajia. Laskelmat pantiin uusiksi. Homma hoitui sujuvasti sen jälkeen, kun kymenlaaksolainen ministeri asettui omaa maakuntaansa vastaan. Nyt kumpikin oikeusistuin tulee Kuopioon.

Tärkein peruste, tai paremminkin selitysyritys, Kuopion puolesta on ollut Kuopion sijainti kartalla. Kyllähän se on lähempänä maantieteellistä keskipistettä kuin Kouvola, se on totta. Silloin kuitenkin unohdetaan käytännön tosiasiat. Väestöllinen painopiste on huomattavasti lähempänä Kouvolaa kuin Kuopiota. Myös liikenteelliset seikat puhuvat erittäin vahvasti Kouvolan puolesta. Niillä seikoilla ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä. Poliittinen peli oli niitä painavampi syy lopulliseen ratkaisuun.

Arvoisa puhemies! Toinen todella ikävä piirre tässä suhmuroinnissa on kielipolitiikan sotkeminen tähänkin asiaan. Pyhtään pieni kunta Kotkan länsipuolella on kaksikielinen, koska siellä asuu noin 450 ruotsinkielistä asukasta. Nyt tämä kunta halutaan väen väkisin sisällyttää tulevien oikeusistuimien toimialueeseen, jotta oikeusistuimista saadaan kaksikieliset. Se tulee aiheuttamaan turhaa työtä ja myös tarpeettomia lisäkustannuksia. Voidaan sanoa, että tässä tapauksessa, jos missä, voidaan puhua pakkoruotsista. 450 ruotsinkielistä aiheuttaa sen, että noin miljoonan asukkaan alue on kokonaisuudessaan kaksikielinen. Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Tämähän on suoranaista kiusantekoa. Pyhtäältä on Helsinkiin hieman yli 100 kilometriä. Se on luonnollinen ja käytännöllinen asiointisuunta. Sen sijaan Kuopioon on noin 400 kilometriä.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni asetettuun kustannussäästötavoitteeseen olisi päästy parhaiten yhdistämällä Kouvolan hovi- ja hallinto-oikeudet saman katon alle. Kuopiossa olisi voitu menetellä samalla tavoin. Näin olisi voitu säästää sekä toimitila- että henkilöstömenoissa ilman, että olisi aiheutettu lisäkustannuksia.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Teidän ja kanssakuuntelijoiden onneksi puhun paikaltani ja erittäin lyhyesti.

Mielestäni ei ole reilua hallitukselta potkia jo maassa makaavaa Kouvolan seutua. Todellisia perusteita lakkautukselle, millä lakkautetaan hovi- ja hallinto-oikeus Kouvolasta ja siirretään toiminnot Kuopioon, ei ole. Säästöjä tällä haetaan 2:ta miljoonaa euroa, mutta todellisuudessa kuitenkin tämän yhdistymisen seurauksena lisätään kustannuksia merkittävästi enemmän. Kouvolasta jäävät tilat tyhjilleen, ja Kuopiossa joudutaan niitä korjaamaan ja todennäköisesti rakentamaan myöskin uusia tiloja.

Tätä on perusteltu myöskin maantieteellisin perustein niin, että Kouvola on sitten tämän tuomiokunnan keskellä. Mutta tässä ehkä järkevämpää olisi käyttää kuitenkin asukaslukuperustetta, ja silloin se ei välttämättä Kuopio olisi. Minulla ei sinällänsä Kuopiota vastaan kyllä sen kummallisemmin mitään ole, mutta kun ottaa huomioon, että tämän työryhmän alkuperäinen ehdotus oli, että kuitenkin toinen oikeuslaitos olisi näistä jäänyt Kouvolaan, niin se olisi ollut tässä yhteydessä erittäin paljon parempi ratkaisu kuin se, mikä tässä nyt on käsittelyssä.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Se, että oikeuspalvelut siirtyvät Kouvolasta Kuopioon, on valitettavaa. Täällä Helsingissä oikeudet ovat kovasti ruuhkautuneet, ja Kouvola sijaintinsa sekä liikenneyhteyksiensä takia sopisi mainiosti purkamaan tätä ruuhkaa. Edelleen kaikki tietävät, että rajaliikenne on kasvussa ja paine kasautuu eniten ja käytännössä ainoastaan juuri Kaakkois-Suomeen. Tämä tulee luonnollisestikin nostamaan myös oikeusjuttujen määrää. Kaakkois-Suomessa toimii Kotkan tulkkikeskus, joka palvelee paitsi näitä itäturisteja myös alueen maahanmuuttajaväestöä. Myös tulkkien matkat Kuopioon tulevat kustantamaan enemmän kuin te olette osanneet näissä suunnitelmissanne laskea. Te ette vielä edes tiedä sitä, kuinka paljon se tulee kustantamaan.

Sitten tosiaan oma lukunsa on tämä Suomen itäisin kaksikielinen kunta eli Pyhtää, Pyttis på svenska. Tämän uudistuksen seurauksena koko tästä kinkeripiiristä tulee kaksikielinen, ihan niin kuin edustaja Tossavainen aikaisemmin kertoi. Eikö tätä Pyhtäätä edes olisi voitu yhdistää tänne Helsinkiin? Pyhtäältä on Helsinkiin 100 kilomet-riä suoraa valmistuvaa E18-tietä matkaa, Kuopioon herraties kuinka monta sataa. Mikä ihmeen järki on siinä, että vajaan 500 ruotsinkielisen pyhtääläisen tähden koko tästä alueesta pitää sitten tehdä kaksikielinen, kun Pyhtään voisi yhdistää valmiiksi kaksikieliseen Helsinkiin, jonne tosiaan on 100 kilometriä matkaa, ja se on valmiiksi kaksikielinen? Tähän ei täällä hallituspuolueista löydy yhtään, kuka pystyy sanomaan, mikä järki tässä on. Minä voin sanoa: siinä ei ole mitään järkeä.

Arvoisa puhemies! Ei minulla mitään ole näitä savolaisia vastaan. Täällä on mukavia kavereita, tässä eturivissä minusta katsoen istuu oikein mukavia veikkoja, mutta on omalaatuista, että kaikki hallituksen esitykset, mitä tulee, kohtelevat jollain tapaa epäreilusti tätä Kotkan—Haminan seutua. (Puhemies koputtaa) Edellinen oli tämä vaalipiirijako ja nyt sitten tämmöinen.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikkinensa on valitettavaa, niin kuin puheenvuorossani totesin, että kaupungit asetettiin keskinäiseen kilpailutilanteeseen, vastakkainasetteluun. Todellakin on niin, että todellisia säästöjä ei tule, joilla tätä voitaisiin perustella. Kokonaisuutena OM:n, oikeusministeriön, budjetti on niin pieni, että tällä vain halvaannutetaan oikeuslaitoksen toimintaa. Kansalaisten oikeusturva heikkenee, mutta hovioikeuksissa on paljon suullisen käsittelyn asioita. On kohtuutonta, että Nurmeksesta oltaisiin jouduttu tulemaan Kouvolaan. Siinä mielessä puhun Kuopion puolesta, mutta jos tämä asia olisi järkevästi hoidettu, niin olisi voitu status quo säilyttää eikä olisi tarvittu lakkauttamisia missään.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä mutta aivan riittämätön. Suomi on saanut kymmeniä langettavia tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta, koska kansalaisten oikeusturva on vaarantunut liian pitkistä käsittelyajoista. Syyttäjä- ja asianajajalaitos erikoistuu, ja niin pitää erikoistua myös tuomioistuinlaitoksen. Ei voi olla niin, että erityisosaamista, jota juristikunnassa muutoin on, ei löydy vastaavasti tuomioistuinlaitoksesta. Huomionarvoista on myös tämä tulkkausongelma ja sen tulkkaustarpeen lisääntyminen, joka keskustelussa on tullut esiinkin. Tällaista erityisosaamista ei voi edellyttää löytyvän joka paikkakunnalta.

Siksi on välttämätöntä, että hallitus ottaa vakavasti tänään julkistetun oikeudenhoidon uudistamisohjelman, jossa käräjäoikeuksia vahvistetaan edelleen toimipaikkoja yhdistämällä ja ammattiosaamiseen panostetaan kehittämällä lautamiesjärjestelmää merkittävästi. Tämä on aivan välttämätöntä kehitystä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kaikki oleellinen tähän otsikkoasiaan on tullut sanottua jo perussuomalaisten edustajien toimesta, mutta erääseen asiaan haluan kiinnittää huomiota, ja se on se, että Suomessa on tällä hetkellä 320 peruskuntaa, joissa kunnanhallitukset ja kaupunginhallitukset tekevät päätöksiä. Ymmärrettävästi ne eivät tyydytä kaikkia kuntalaisia. He tekevät oikaisuvaatimuksen, ja jos se ei mene läpi, he valittavat hallinto-oikeuteen. Nyt jos hallinto-oikeuksia, niin kuin ymmärrän, vähennetään vaikkapa aluksi kahdella, se aiheuttaa sen, että käsittelyajat, jotka tässä ajassa ovat puolesta vuodesta vuoteen, pitenevät, ja tästä tulee haittaa paitsi näille valittajille ennen kaikkea myöskin peruskunnille.

Kysymys kuuluu, mikä se järki tässä loppujen lopuksi on, ja niin kuin täällä on todettu eräitten perussuomalaisten toimesta, niin erilaiset kustannukset, matkalaskut, päivärahat ja näin poispäin — jos yövytään, niin vielä majoituskustannukset — tulevat lisääntymään aivan samaan tapaan kuin tässä vuosikymmen sitten tehdyssä lääniuudistuksessa. Kun matkat pitenevät, niin virkamiehet joutuvat matkustelemaan enenevässä määrin.

Arvoisa puhemies! Tämän näkökulman, kuntalaisten ja kunnanhallitusten näkökulman, halusin tuoda tähän keskusteluun.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kivelä viittasi omassa puheenvuorossaan tänään julkistettuun selvitystyöhön, ja myös edustaja Kataja puuttui tähän hieman eri näkökulmasta. Haluan vain muistuttaa, että tämä on neuvottelukunnan esitys, joka tällä hetkellä pitää sisällään 56 eri toimenpidettä. Nyt on tietysti tärkeää, että nämä arvioidaan mahdollisimman tarkkaan, katsotaan niiden hyödyt ja mahdolliset haitat, ja sen jälkeen tehdään poliittinen arvio. Eli nämähän eivät ole mitään sitovia päätöksiä tässä vaiheessa, vaan ainoastaan neuvottelukunnan esityksiä. Tämän verran haluaisin tässä yhteydessä todeta.

Vielä sen verran tähän esillä olevaan hallituksen esitykseen ja lakivaliokunnan mietintöön, että lakivaliokunta kuuli myös Vaasan hovioikeutta, ja heillähän on pitkät kokemukset matkakäräjistä. Täytyy sanoa, että mielestäni tämä kuuleminen oli erinomaisen hyvä, ja kävi myös ilmi se, että aidosti myös oikeus voi tulla ihmisten luokse, eikä ihmisten tarvitse aina matkustaa oikeuden luokse. Tämä on mielestäni myös osa hyvää palvelua. Tällä kuitenkin tavoitellaan 2 miljoonan vuosittaisia säästöjä, ja jos ne suinkin pystytään ohjaamaan siihen, että käsittelyajat lyhenevät, niin mielestäni tämä on todella askel erittäin oikeaan suuntaan. Meidän pitää pitää huolta siitä, että ihmisten oikeusturva pysyy korkealla tasolla.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän Holmlundin puheeseen onkin hyvä jatkaa, että on hyvä, että laki ja oikeus tulevat lähemmäs ihmisiä, niin että järki kaikessa, elikkä Rovaniemen osalta matkat menevät jo täysin kohtuuttomiksi. Mutta sitten kun hallinto-oikeuksien vähentämistä on perusteltu sillä, että hallinto-oikeuksien pitäisi kokonsa puolesta lähestyä toisiaan, niin eikö johdonmukainen päätös olisi siitä, että osa Helsingin hallinto-oikeuden — joka on suurin hallinto-oikeus — asioista siirrettäisiin esimerkiksi Kouvolaan tai Rovaniemelle. Esimerkiksi verovalitusasioista, jotka ovat pitkälti hyvin byrokraattisia paperiasioita, siirrettäisiin osa maakuntaan: hajautettua alueellista toimintaa.

Sitten toisena asiana on se, että hallituksen esityksessä kohdassa 2.3, Nykytilan arviointi, perustellaan esitystä muun muassa näin: "Jatkossakin tulisi pystyä takaamaan, että tuomioistuimiin voidaan rekrytoida mahdollisimman hyvää henkilöstöä. Henkilöstön rekrytoinnin kannalta on tärkeää, että tuomioistuimet ovat riittävän suuria yksiköitä, jotka mahdollistavat monipuolisen ammattitaidon kehittämisen ja ovat siten työpaikkoina houkuttelevia. Niin ikään on tärkeää, että tuomioistuimet sijaitsevat kaupungeissa, jotka ovat asuinpaikkoina houkuttelevia."

Tässä siis Kataisen hallituksen terveiset Rovaniemelle ja Kouvolaan: ne eivät ole siis asuinpaikkoina houkuttelevia. Kuinka moni siellä haluaa vielä tämän esityksen jälkeen äänestää muuten hallituspuolueita? Minä rohkenen väittää, että niin Rovaniemellä kuin Kouvolassakin on jo nyt mahdollisimman hyvää henkilöstöä. Aivan uskomaton ylimielinen asenne paistaa näiltä hallituksen esityksen sivuilta.

Vielä haluan mainita tästä houkuttelevuudesta, että kyllä Rovaniemen kaupungin väkiluku, joka on nykyään noin 60 000, koko ajan kasvaa. Kouvolan asukasluku on 90 000 ja näyttää koko ajan kasvavan. Niin mitä tämä houkuttelevuus sitten on?

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen yhtenä tavoitteena on todellakin aikaansaada noin 2 miljoonan euron vuotuiset säästöt oikeushallintomenoissa, ja kuten täällä on moneen kertaan todettu, tämän päivän uutisia on se, että oikeusministeriön neuvottelukunta on esittänyt uusia ehdotuksia, joilla oikeusturvaa pystytään parantamaan, prosesseja nopeuttamaan ja myös säästöjä aikaansaamaan. En ole vielä ehtinyt perehtyä näihin ehdotuksiin, mutta toivon, että kun näitä säästöjä on haettu ja haetaan, niin aloitetaan ilmeisimmästä päästä.

Esimerkiksi: meillä on vankiloissamme kymmeniä, jos ei satoja ulkomaalaisia rosvoja. Jos ei se ole suomalaisten veronmaksajien rahojen järjetöntä käyttöä, että nämä esimerkiksi virolaiset vangit istuvat suomalaisissa vankiloissa eivätkä oman kotimaansa vankiloissa, niin mikä sitten on? Viro ei ole liittynyt tähän Euroopan unionin sopimukseen ja voi olla, ettei ihan heti liitykään, jotenka meidän pitäisi omin toimin nopeuttaa niitä prosesseja, joilla voidaan siirtää vankeja omien kotimaidensa vankiloihin.

Toinen aivan ilmeinen järkevä säästökohde: Jos ulkomaalainen rikollinen päätetään karkottaa maasta, niin poliisi tekee ensin virkavastuulla Maahanmuuttovirastolle esityksen, Maahanmuuttovirasto virkavastuulla päättää, ja tästä tämä roisto voi luonnollisesti valittaa hallinto-oikeuteen. Mutta nykysysteemissä hän voi vielä siitä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen! Jokainen ulkomaalainen konna käyttää nämä valitusmahdollisuudet täysimääräisesti, ja tietysti suomalaiset veronmaksajat maksavat asianajajat ja muut. Aivan ensimmäisenä säästönä tätä valitustietä pitäisi lyhentää, ja ihmisoikeussopimusten mukaisesti riittää se, että on valitusoikeus sieltä viranomaisen päätöksestä ensimmäiseen riippumattomaan asteeseen eli tässä tapauksessa hallinto-oikeuteen.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edellä käytettyyn edustaja Zyskowiczin puheenvuoroon siitä, että ulkomaalaiset konnat pitäisi saada palautettua kotimaihinsa istumaan tuomiotaan, on helppo yhtyä, mutta tietenkin ensinnä pitäisi saada tämä meidän oikeuslaitoksemme toimimaan tehokkaammin niin, että ne tuomiot tulevat nopeasti. Tämä on meillä kaikilla hyvin tiedossa oleva ongelma, ja siinä mielessä tämän hallituksen esityksen tavoitteet ovat aivan oikeat: pyritään tehostamaan oikeuden käyttöä.

Erityisesti kannan huolta näitten riitajuttujen aikojen venymisestä. Suurin osa käräjäoikeuksien jutuistahan on näitä rikosjuttuja, tai pieniä juttuja, ja sitten monimutkaiset, vaikeat riitajutut venyvät jopa vuosia, ja tämäkään ei ole mielestäni näitä osapuolia kohtaan todellakaan oikein. Yksi keinohan tässä on se, että tätä osaamista keskitetään, mistä täällä on käytetty puheenvuoroja. Tämä onkin järkevää silloin, kun se keskittäminen nimenomaan tehdään niin, että huomioidaan myös näitten suomalaisten asukkaiden, jotka tarvitsevat oikeuspalveluita, näkökulmasta tämä saavutettavuus.

Jos näitä palveluita lähdetään keskittämään tiettyihin paikkoihin, niin sen ei aina tarvitse olla välttämättä Helsinki tai joku suuri kaupunki. Nimittäin jos me puhumme, kuten vaikka tässäkin hallituksen esityksessä, hallinto-oikeuksien lakkauttamisesta, on hyvä muistaa, että hallinto-oikeuksissa, voisi sanoa, lähes kaikki asiat, valtaosa, ovat kirjallista käsittelyä. Silloin on melkeinpä sama, kun sen kirjallisen postin lähettää, lähettääkö sen vaikkapa nyt Ouluun tai Rovaniemelle tai minne sen lähettää. Mutta silloin, kun lähdetään hakemaan sitä tehokkuutta vaikkapa matkakäräjien tai katselmusten kautta, niin kuin hallinto-oikeus joutuu välillä tekemään, niin nyt, kun hallinto-oikeus siirtyy Ouluun Rovaniemen sijasta ja lähdetään Pohjois-Lappiin vaikkapa kaivosasioissa tekemään katselmuksia, niin tuleekin heti tilanne, ettei riitä yksi matkapäivä, vaan pitää yöpyä välillä, ja tässä ei ole mitään järkeä. Tämäkin puoltaisi sitä, että sijoituspaikka olisi ollut mieluummin Pohjois-Suomessa Rovaniemi kuin Oulu.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Jouduimme tekemään säästöjä oikeusministeriön pääluokkaan, ja se johtuu siitä, että meillä on yleinen tasapainottamistavoite valtiontaloudessa. Mutta täytyy sanoa, että tähän pitäisi suhtautua positiivisesti, koska silloin, kun joudutaan tekemään säästöjä, on pakko tehostaa toimintoja, ei pelkästään leikata, vaan miettiä, miten asiat hoidetaan paremmin.

Edustaja Zyskowicz mainiossa puheenvuorossaan otti hyvän esimerkin: virolaiset rikolliset pitää palauttaa Viroon, ja ei saa jatkuvasti pyrkiä lykkäämään näitä siirtämisiä.

Sitten täytyy sanoa, että meillä on tuomioistuimissa suuria ongelmia siinä, että rosvot eivät tule tuomioistuimeen, pakoilevat sitä, juttujen käsittelyä ei voida aloittaa, lykätään ja lykätään, ja se aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Tämmöisiin selkeisiin epäkohtiin pitää pyrkiä puuttumaan. Jos välttelee oikeudenistuntoa, niin pitää tuoda sinne tai pitää miettiä sitä kynnystä, missä kaikissa asioissa kyseessä olevan henkilön pitää olla paikalla vai voidaanko jollakin videoyhteydellä sitten kuulla henkilöä.

Mitä tulee tehokkuuteen, minun mielestäni hallituksen esitys on aivan oikeassa. Pitää pyrkiä yhdistämään tuomioistuimia ja katsoa, että missä on vähän juttuja, niitä voidaan lakkauttaa. Tästä syystä on ihan hyvä, että näitä joitakin tuomio-istuimia tässä tilanteessa yhdistetään. Tosin on varmaan syytä jossakin vaiheessa perusteellisesti miettiä sitä, onko presidentti Koskelon ehdotus tarkoituksenmukainen, että hallinto-oikeudet ja yleiset tuomioistuimet yhdistettäisiin. Minusta tähän pitäisi suhtautua ennakkoluulottomasti, se pitäisi huolellisesti tutkia, ja se saattaisi olla tarkoituksenmukaista, mutta ennakkokannan ottaminen liian aikaisessa vaiheessa välttämättä ei ole varmasti hyvä vielä tässä vaiheessa.

No, sitten ihan lautamiesjärjestelmä aiheuttaa myöskin meillä aika paljon kustannuksia. Muistan, että täällä oikeusministeri Taxellin kanssa aikoinaan, kun lautamiesjärjestelmä tuli, keskustelimme sen tarkoituksenmukaisuudesta. En ollut oikein vakuuttunut, ja täytyy sanoa, että se, että meillä on maallikkoja tekemässä laintulkintoja, ei ole välttämättä kauhean tehokasta. Pitäisi mennä, jos lautamiehiä käytetään, amerikkalaiseen järjestelmään, jossa he maallikkoina arvioivat todistuskynnyksen ylittymisen mutta eivät ota sitten säännösten tulkintaan millään tavalla kantaa. Minusta tätä lautamiesjärjestelmääkin pitäisi vielä uudestaan harkita.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vain todeta sen, että mitä tulee sitten näihin sijoittamisiin, niin täytyy sanoa, että mielestäni niissä kaupungeissa, jossa opetetaan juridiikkaa, siellä pitäisi olla tuomioistuin. Tässä suhteessa olen pikkuisen pettynyt siitä, että tämä hallinto-oikeus sijoitetaan Ouluun eikä Rovaniemelle. Ihan sen tiedekunnan takia mielestäni Rovaniemi olisi ollut oikea paikkakunta, mutta tässä nyt mennään.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tälläkin hetkellä oikeuskäsittelyssä on valtavan pitkiä jonoja. On aika merkillinen ajatus, että vähentämällä oikeusistuimia parannettaisiin ja nopeutettaisiin oikeuskäsittelyä.

Korkeimman oikeuden presidentillä on näkemys, että tuomioistuimet voitaisiin vähentää jopa puoleen. Suuri osa valituksista ylempiin oikeusasteisiin tulee juuri sen takia, ettei asiantuntemus alemmissa oikeusasteissa riitä erikoisalojen oikeusriitojen ratkaisuihin. Olisiko se ratkaisu, että näin muun muassa vakuutusoikeus-, työ- ja markkinatuomioistuimet yhdistettäisiin? Luulen, että entistä heikompi oikeusturva olisi näiden erikoistuomioistuinten tarvitsijoilla.

Tämä esitys, jossa hovi- ja hallinto-oikeuksia ollaan vähän kerrallaan lakkauttamassa, näyttäisi olevan alku oikeuslaitosuudistukselle, jossa vähät välitetään oikeuslaitoksen tarvitsijan tarpeista. Jos halutaan hakea säästöjä, voidaan tietysti alueellisesti toimipaikkoja yhdistää, jolloin myös henkilöstökuluissa on säästömahdollisuuksia.

Säästöjä on mahdollisuus saada myös kohtuullistamalla asianajajapalkkioita selvissä oikeustapauksissa, joissa asiakas saa valtion maksamaan ilmaista oikeusapua. Näissä tapauksissa olisi mahdollista myös rajoittaa valitusmahdollisuutta ylempään oikeusasteeseen, jos selkeästi on nähtävissä, että pelkästään asianajajan intressi on tehdä valitus.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitos, Sasi, kannanotostanne siitä, että paikka olisi ollut mielellään Rovaniemi ihan tämän kokonaisuuden vuoksi, siis tämän oikeuskeskittymän vuoksi siinä asiassa. Mutta no, näyttää menevän tilanne niin kuin menee.

Nyt vielä muistutan sen, että tämä esitys, mikä nyt on tänään käsittelyssä, ei tule todellakaan vähentämään juttuja oikeusasteella, eivätkä niiden käsittelyajat tule vähenemään, kulut eivät vähene. Se, mihin meidän nyt todellisuudessa pitäisi kiinnittää huomiota, on tämä koko oikeusprosessi ja siinä se, minkälaiset ovat meidät valituskanavat, valitusmenetelmät ja sitten valituksen tavoitteet, mitkä ne ovat ja mihin niillä oikeastaan pyritään, elikkä koko prosessin työstäminen uudelleen. Pitää miettiä sitä kautta niitä säästöjä, jos säästöjä pitää alkaa työstämään.

Elikkä meidän tavoitteenamme missään tapauksessa ei saa olla se, että oikeus on saavuttamattomissa, niin kuin nyt vähitellen näyttää, niin kuin tämä uusinkin esitys on, että oikeus olisi yhä kauempana ja kauempana meistä tavallisista ihmisistä. Me tulemme jatkamaan nyt näemmä hyvinkin pian tätä käsittelyä näistä asioista, koska tämä esitys on niin iso ja työn alla, ja katsomme sitten, mihin pääsemme, mutta toivottavasti me olemme jatkossakin samaa mieltä siitä, että ihmisten tulee saavuttaa oikeutta.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi puhui omassa puheenvuorossaan näistä säästöistä ja mainitsiko jotenkin näin, että se on iloinen ja hyvä asia. Nyt kun tiedän, että edustaja Sasi on tällainen tarkan taloudenpidon ihminen, niin kysyn häneltä, mikä säästö tosiaan tulee siitä, että Pyhtää, Suomen itäisin kaksikielinen kunta, yhdistetään monen sadan kilometrin päähän Kuopioon ja koko piiristä tulee näin ollen kaksikielinen kaikkine kustannuksineen. Olisiko tullut halvemmaksi yhdistää Pyhtää, Pyttis — 450 kappaletta ruotsinkielisiä ihmisiä siinä kunnassa — sadan kilometrin päässä sijaitsevaan valmiiksi kaksikieliseen Helsinkiin? Nyt jos selität minulle, mikä säästö tästä syntyy, niin sitten saatan pitkin hampain hyväksyä.

Kimmo Sasi /kok:

Puhemies! Mitä Pyhtääseen tulee, niin tietysti ongelma on se, että se on kuulunut Kotkan vaikutuspiiriin perinteisesti, ja mitä kielellisiin suhteisiin tulee, niin tässä suhteessa voi sanoa, että olisi helpompi, että se kuuluisi Uudellemaalle ja niihin käräjäoikeuksiin, jotka Uudellamaalla toimivat.

Sinänsä se, että Pyhtää on toisessa tuomiopiirissä ja on kaksikielinen, varmasti lisää sitten perusoikeuksien kunnioittamista siinä suhteessa, että kyseessä olevassa tuomioistuimessa paremmin sitten osataan ruotsia varmasti tulevaisuudessa, jos pyritään todella pitämään huolta siitä, että tuomioistuin on kaksikielinen. Mutta toisaalta — kun nyt tässä on toisaalta ja toisaalta — ymmärrän kyllä sitä, että ihan pyhtääläisten kannalta olisi ollut tarkoituksenmukaista se, että oltaisiin oltu siellä, missä on vahvempi kaksikielinen tuomioistuin. En tiedä, millä perusteella tähän ratkaisuun on päädytty, mutta toivottavasti se on tarkkaan mietitty.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Tosiaan, niin kuin huomattiin, tästäkään puheenvuorosta emme saaneet selville, mikä se lopullinen säästö tässä asiassa on.

Mutta kerroitte — kerroitte — edustaja Sasi, tosiaan näin, että Pyhtää on aina kuulunut Kotkan vaikutuspiiriin, ja tähän kohtaan on pakko sanoa, että tässä asiassa olisi aivan hyvin minulle kotkalaisena kelvannut, että Kotkakin olisi yhdistetty tässä tilanteessa Helsinkiin. Meiltä on tänne 130 kilometriä, Kuopioon on noin 400 kilometriä. Aivan mainiosti olisi käynyt myöskin tämä. En ymmärrä todellakaan sitä, että kaikki hallituksen esitykset, mitä tulee, jollain tapaa tätä Kotka—Hamina-seutua rökittävät ja meidät yhdistetään siihen suuntaan, mikä ei ole meille luonnollinen. Vaalipiiriuudistus vei meidät yhteen Etelä-Savon kanssa — täysin epälooginen suunta meidän ilmansuunnasta katsottuna, ja nytten sitten tämä.