Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta annettua lakia, Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa annettua lakia sekä ulkomailla annetun elatusapua koskevan päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta annettua lakia.

Lakeihin lisättäisiin täydentävät säännökset, joita lasten ja muiden perheenjäsenten elatusavun kansainvälisestä perinnästä Haagissa marraskuussa 2007 tehdyn yleissopimuksen soveltaminen edellyttää. Yleissopimus kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan, ja se on allekirjoitettu ja hyväksytty Euroopan unionin puolesta vuonna 2011. Ratifiointi on tarkoitus toteuttaa erikseen sovittavan aikataulun mukaan vuonna 2013. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti, kun yleissopimus tulee Euroopan unionin osalta voimaan.

Yleissopimuksella pyritään tehostamaan elatusapujen rajat ylittävää perintää ja sitä sovelletaan rajat ylittävissä tilanteissa silloin, kun vahvistettua elatusapua ei makseta vapaaehtoisesti. Sopimus sisältää säännökset keskusviranomaisista, jotka auttavat kansalaisia lähetettäessä hakemuksia sopimusvaltiosta toiseen. Sopimuksessa on myös yhtenäiset säännökset ulkomaisten elatusapupäätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta.

Esityksessä ehdotetaan, että yleissopimuksen mukaiseksi Suomen keskusviranomaiseksi nimetään oikeusministeriö, joka toimii keskusviranomaisena myös kaikissa muissa kansainvälisissä elatusapuasioissa. Toimivaltaisia tuomioistuimia yleissopimuksessa tarkoitetuissa asioissa olisivat käräjäoikeudet, koska ne hoitavat myös samankaltaisia EU-valtioiden välisiä asioita. Lisäksi ehdotetaan, että Suomi hyväksyisi liiteasiakirjat virallisten kieltensä lisäksi englannin kielellä. Tällä pyritään parantamaan käännösten laatua, sillä käytännössä suomen- ja ruotsinkieliset käännökset ovat osoittautuneet heikkotasoisiksi.

Hallituksen esityksen ensimmäisessä lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi siitä, että käräjäoikeus huolehtii ulkomaisen elatusapupäätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen johdosta annetun päätöksen tiedoksiannosta. Tarkoituksena on täsmentää, kenen velvollisuutena päätöksen tiedoksianto on. Selvyyden vuoksi lakivaliokunta toteaa, että tiedoksiantotapoihin ja niiden edellytyksiin sovelletaan oikeudenkäymis-kaaren 11 lukua ja tiedoksiantokustannuksiin tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annettua lakia. Yleissopimuksen mukaiset hakemukset käsiteltäisiin esityksen mukaan ensimmäisenä oikeusasteena käräjäoikeudessa, jonka päätöksestä muutoksenhaku ohjautuisi toimivaltaiseen hovioikeuteen. Käräjäoikeudesta riippuen valituksia kansainvälisissä elatusapuasioissa käsiteltäisiin kaikissa hovioikeuksissa.

Lakivaliokunta toteaa, että eri lakeihin perustuvien ulkomaisten päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevat menettelyt ovat uusien kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin lainsäädännön myötä eriytyneet. Järjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava. Lakivaliokunnan mielestä järjestelmää tulisi kehittää siten, että eksekvatuuriasioiden käsittely keskitettäisiin mahdollisuuksien mukaan sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhakuvaiheessa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että jatkossa selvitettäisiin eksekvatuuriasioiden kehittämistarpeita nykyistä ehdotusta laaja-alaisemmin.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä vähäisin muutoksin.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esityksestä. Kysyn nyt asiaa lähinnä selventääkseni tätä, kun ei täysin tullut selväksi itselleni, mitä tämä nyt tarkoittaa. Tarkoitetaanko tällä nyt siis sitä, että jos jollakulla suomalaisella mahdollisesti olisi lapsi esimerkiksi tanskalaisen kanssa, niin voisiko tästä nyt siis syntyä se tilanne, että tanskalainen oikeusistuin tekisi päätöksen, jossa vaikkapa Tanskassa asuva äiti ja lapsi määrättäisiin saamaan suomalaiselta isältä tietyn suuruista elatusapua ja sitten se täältä Suomesta, Suomen kansalaiselta, tanskalaisen oikeusistuimen perusteella perittäisiin?