Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittelen tässä siis hallintovaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnon. Laki korvaisi voimassa olevat sotilaskurinpitolain ja poliisin tehtävien suorittamisesta Puolustusvoimissa annetun lain.

Uudistuksella pyritään ajanmukaistamaan ja selkeyttämään sotilaskurinpitoa ja Puolustusvoimien rikostorjuntaa ja saattamaan lainsäädäntö vastaamaan perustuslain vaateita. Samoin sääntelyn uudistaminen on tarpeen vuoden 2014 alusta voimaan tulleen uuden poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön vuoksi.

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että ehdotetussa laissa erotetaan nykyistä selkeämmin rikosten selvittäminen rikosten ennalta estämisestä ja paljastamisesta. Esityksessä on huomioitu puolustusvoimauudistuksen ehdotukset, että Pääesikunnan tutkintaosaston esitutkintatehtävä siirretään Pääesikunnan oikeudelliselle osastolle sekä rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskeva tehtävä Pääesikuntaan perustettavalle tiedusteluosastolle.

Sotilaskurinpitomenettelystä todetaan, että sotilaskurinpitomenettelyssä selvitetään ja ratkaistaan Puolustusvoimien sisäisten järjestysmää-räysten rikkomisia ja sotilasrikoksia sekä pannaan täytäntöön sotilaskurinpitoseuraamuksia. Voimassa olevan sääntelyn on arvioitu toimineen pääasiassa hyvin, minkä vuoksi sotilaskurinpidon perusratkaisuihin ei esitetä muutoksia.

Keskeisiä ehdotettuja muutoksia ovat muun muassa rikosten selvittämistä hoitavien virkamiesten toimivaltuuksien nykyistä täsmällisempi sääntely, muutoksenhakuoikeuden laajentaminen myös nykyisiin kurinpito-ojennuksiin sekä kurinpitorangaistuksen välittömään täytäntöönpanoon siirtyminen nykyistä laaja-alaisemmin. Uusissa asioissa ehdotetaan säädettäväksi muun muassa poliisin antamasta avusta, poliisin kiinniotto-oikeudesta sekä Pääesikunnan esitutkintaa hoitavien virkamiesten velvollisuudesta ilmoittaa poliisille selvitettävänä olevasta rikoksesta käynnistetyistä toimenpiteistä ja salaisten pakkokeinojen käytöstä.

Sotilaskurinpitomenettelyn kohteena olevan henkilön oikeusturvaa parannetaan muutoksenhakuoikeutta laajentamalla ja kurinpitovalituksen tekemiseen varatun ajan pidentämisellä sekä esitutkinnan suorittajalle säädettävillä koulutusvaatimuksilla, sotilaslakimiehillä ja sillä, että kurinpitopäätöstä ei voida enää muuttaa rangaistun vahingoksi Puolustusvoimien omin sisäisin toimenpitein. Edellä mainittuun muutoksenhakuun ehdotetaan kaksiportaista menettelyä, jossa joukkoyksikön komentajan, perusyksikön päällikön tai perusyksikön vääpelin kurinpitopäätökseen haetaan muutosta joukko-osaston komentajalta ratkaisupyyntönä. Joukko-osaston komentajan tai häntä ylemmän kurinpitoesimiehen kurinpitopäätökseen sekä joukko-osaston komentajan ratkaisupyynnön perusteella antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla eli kurinpitovalituksella.

Valiokunta toteaa, että ehdotettu ratkaisupyyntömenettely vastaa hallinnollisessa prosessissa käytettävää oikaisupyyntöä, mutta poikkeavan käsitteen käyttämistä voidaan tässä yhteydessä pitää perusteltuna, koska on kyse sotilaskurinpitomenettelystä, joka on eräänlainen nopeutettu rikosprosessi. Lakivaliokunnan lausunnon mukaan kurinpitoasian käsittelyä tuomioistuimessa ei voida myöskään suoraan verrata tavanomaiseen rikosprosessiin tai muutoksenhakuun hovioikeudessa, koska kyseessä on omalajinen muutoksenhakumenettely yleisessä tuomioistuimessa. Sen vuoksi muutoksenhakumenettelyä koskevat säännökset osin poikkeavat yleisistä säännöksistä. Kun muutoksenhakuoi-keus laajenee ja uusi muutoksenhakumenettely otetaan käyttöön, hallintovaliokunta pitää asianmukaisena, että tuomioistuimiin saapuvia asiamääriä ja kurinpitovalituksen käsittelyyn säädettyä määräaikaa seurataan. Valiokunta pitää myös tarkoituksenmukaisena, että rikosten ennalta estäminen ja paljastaminen säilyvät myös vastaisuudessa Puolustusvoimien tehtävinä mutteivät rajoita suojelupoliisin laissa säädettyä toimivaltaa.

Puolustusvoimien rikostorjunnassa on kyse sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten ennalta estämisestä ja paljastamisesta, jotka suojelupoliisi hoitaa. Rikostorjunnan tarkoituksena on tunnistaa, paljastaa ja estää sotilaalliseen maanpuolustukseen kohdistuvia sisäisiä ja ulkoisia uhkia, joita vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut, yksittäiset henkilöt tai organisaatiot kohdistavat maahamme. Kysymys on siis puolustuspolitiikkaan, puolustusteollisuuteen sekä puolustusjärjestelmään liittyvien uhkien ennalta estämisestä ja paljastamisesta. Yhtäältä on tarve suojautua Puolustusvoimiimme tai sen sidosryhmäyrityksiin kohdistuvasta laittomasta tiedonhankinnasta ja pääsystä Puolustusvoimien salassa pidettävään tietoon tai materiaaliin.

Valiokunta pitää perusteltuna, että sotilasvastatiedustelussa on käytettävissä hallituksen esityksestä ilmeneviä, salaista tiedonhankintaa koskevia rajoituksia. Uudessa poliisilaissa on säädetty toimivaltuudet rikosten ennalta estämiseen ja paljastamiseen.

Puolustusvoimisissa rikosten ennalta estämisessä ja paljastamisessa tyypillisiä rikosnimikkeitä ovat muun muassa maanpetos, vakoilu ja luvaton tiedustelutoiminta, valtiopetos ja laiton sotilaallinen toiminta. Muun tyyppisiä rikoksia ovat tieto- ja viestintärikokset tai omaisuuteen kohdistuvat rikokset.

Puolustusvoimissa tapahtuneet rikokset selvitetään esitutkinnassa pääsääntöisesti puolustusjärjestelmän sisällä tapahtuvina sotilasoikeudenkäyntiasioina tai sotilaskurinpitomenettelyssä, millä on merkitystä muun muassa sisäisen kurin ja järjestyksen ylläpitämisessä. Tutkittavia rikoksia ovat esimerkiksi palvelusrikos, niskoittelu, esimiesaseman väärinkäyttö tai sotilaan virkarikos, jossa saattaa olla kysymys esimerkiksi työaikakirjanpidon epäselvyyksistä.

Valiokunta toteaa, että niin sanotut salaiset tiedonhankintakeinot ovat Puolustusvoimien toiminnassa keskeisimmässä roolissa niin rikosten ennalta estämisessä ja paljastamisessa kuin rikosten selvittämisessä. Tämän vuoksi eri tilanteissa käytettävissä olevissa toimivaltuuksissa olevat eroavaisuudet ovat perusteltuja.

Hallituksen esityksessä on pakkokeinot ja niiden käytön edellytykset selkeästi erotettu toisistaan yhtäältä rikosten ennalta estämiseen ja paljastamiseen sekä toisaalta rikosten selvittämiseen käytettävissä oleviin toimivaltuuksiin. Ehdotetun lain mukaan Puolustusvoimien rikostorjuntaa hoitavien virkamiesten toimivaltuuksista on voimassa, mitä poliisilaissa toimivaltuuksista tähän asiaan säädetään.

Poliisilaissa tarkoitettujen salaisten tiedonhankintakeinojen osalta Puolustusvoimissa ovat rikosten ennalta estämisessä ja paljastamisessa käytettävissä kuitenkin vain tietyt laissa erikseen luetellut keinot, ja hallituksen esityksen tarkoitus on, että poliisilakiin mahdollisesti lisättävät uudet salaiset tiedonhankintakeinot eivät automaattisesti tuo Puolustusvoimille uusia toimivaltuuksia vaan niiden tarve arvioidaan joka kerta erikseen.

Uutena ehdotetaan säädettäväksi poliisin antamasta avusta silloin, kun Puolustusvoimien rikostorjuntaa hoitavilla ei ole toimivaltaa tehtä-vien hoitamiseksi. Lisäksi poliisilla on erityisestä syystä oikeus myös oma-aloitteisesti ottaa rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskeva asia tutkimukseen, ja tällainen erityinen syy voi olla tilanne, jossa poliisilla on syytä epäillä Puolustusvoimissa vireillä olevan asian liittyvän poliisin laajempaan vireillä olevaan asiakokonaisuuteen tai esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Hallintovaliokunta pitää tärkeänä myös nykyistä täsmällisempiä säännöksiä rikostorjunnassa pidettävistä henkilörekistereistä ja niihin talletettavista tiedoista.

Ehdotettu laki merkitsee muutoksia nykytilaan, ja näin ollen lainsäädäntöä soveltaville virkamiehille ja asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen tulevillekin tulee järjestää koulutusta uudesta lainsäädännöstä. Salaisia tiedonhankintakeinoja koskevien valtuuksien käyttö on vaativa tehtävä. Saadun selvityksen mukaan virkamiesten uudet toimivaltuudet ja niiden käyttö on tarkoitus kouluttaa erityisesti näihin tehtäviin suunnatulla täsmäkoulutuksella yhteistyössä poliisin kanssa. Tarkoitus on, että koulutus on pääsisällöltään samanlainen kuin poliisin omalle organisaatiolle järjestetty vuoden 2014 voimaan tulleen uuden poliisilain koulutus. Samoin valiokunta tähdentää, että salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen asianmukaista käyttöä on tärkeää valvoa, ja viittaa tässä myös sisäiseen valvontaan ja uuteen pakkokeinolakiin ja uuteen poliisilakiin.

Puolustusministeriölle asetetaan lailla velvoite antaa eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus nimettyjen salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen valvonnasta, ja kertomus toimitetaan lisäksi tiedoksi suojelupoliisille ja oikeusasiamiehelle. Kertomus annetaan helmikuun loppuun mennessä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin kannanotoin ja valiokunnan muutosehdotuksin. Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus sai aikaiseksi sotilaskurinpidosta ja rikoksentorjunnasta puolustusvoimissa olevan lakiesityksen, ja lain kauttahan pyritään parantamaan niitä puutteita, mitkä on havaittu. Itse haluaisin nostaa esille tässä vain yhden osa-alueen, jonka koen varusmiesten kannalta tärkeäksi.

Meillähän on tänäänkin keskustelussa huomattu se, että meidän täytyisi saada suomalainen maanpuolustus arvoonsa ja nuoret ymmärtämään sen merkitys sekä suorittamaan asevelvollisuus. Kun me tiedämme, että kutsunnoissa jo vapautetaan noin 16 prosenttia tai enemmän varusmiespalvelukseen kutsutuista nuorista, mikä esimerkiksi vuoden 2011 tilastossa tarkoitti 5 600:ta nuorta, niin ei ole mikään ihme, että meillä ei ole riittävästi oikeanlaista ainesta varusmiespalvelukseen. Tällä oikeanlaisella aineksella tarkoitan sitä, että pitäisi olla ennen kaikkea se halu tulla suorittamaan se asepalvelus. Toiseksi, varusmiespalveluksen keskeyttää lähes 20 prosenttia niistä aloittaneista ja suurin osa sen muutaman ensimmäisen viikon aikana. Vuonna 2011 keskeyttäneitten määrä oli noin 5 000 varusmiestä. Jos meillä vuosittain yli 10 000 varusmies-ikäistä nuorta ei käy lainkaan varusmiespalvelusta tai keskeyttää sen, niin silloin olisi syytä tarkastella, mistä tämä johtuu. Yksistään se ei ole tämä huono kunto, mikä on annettu monesti vastaukseksi, vaan myös se, millä tavalla varusmiespalvelusta toteutetaan.

Tässä lakiesityksessä, arvoisa puhemies, on kiinnitetty huomiota myös siihen, että kurinpitorangaistuksissa poistumiskielto ja poistumisrangaistus yhdistettäisiin yhdeksi seuraamuslajiksi, joka olisi poistumiskielto. Enintään kolmen vuorokauden poistumiskieltoa ei saisi panna täytäntöön poistumiskieltoon määrätyn viikko-ohjelman mukaisen viikonloppuvapaan, juhlapyhän tai vastaavan vapaan aikana.

Tämä on sinänsä hyvä esitys ja hyvä askel oikeaan suuntaan. Tosin en ymmärrä, miksi tähän piti laittaa tämä, että enintään kolmen vuorokauden poistumiskieltoa ei saisi panna tällöin täytäntöön. Jos se poistumiskielto sattuu tulemaan juuri viikonlopun kohdalla, niin silloin lomat palavat. Vuosittain varusmiespalveluksen aikana määrätään varusmiehille noin 2 000 poistumiskieltotapausta. Poikkeuksetta nämä yleensä määrätään juuri viikonloppuvapaita edeltävään aikaan. Siinä mielessä on oikeusturvan kannalta aivan merkittävä asia se, että varusmiehille annetaan myös muutoin kuin vakavammassa tapauksessa muutoksenhakuoikeus elikkä he saavat lievemmissäkin rangaistuksissa valittaa siitä pää-töksestä.

Arvoisa puhemies! Meidän täytyy muistaa myös, että varusmiespalveluksessa aloittaa myös paljon semmoisia nuoria, jotka eivät kaikilta taidoiltaan ja kyvyiltään ja kehitykseltään aina selviä samassa vauhdissa. Siitä huolimatta heitä ei tulisi väheksyä ja ikään kuin pitää tällaista linjaa, että heikoin lenkki kun katkeaa, niin se lähetetään kotiin. Meidän tulisi varusmiespalveluksen kautta antaa jokaiselle nuorelle mahdollisuus kasvaa mieheksi ja saada sitä kautta myös itseluottamusta ja kokemusta yhteisössä, jossa heidät hyväksytään. Siinä mielessä, arvoisa puhemies, meillä on vielä paljon kehitettävää, jotta me saamme varusmiespalveluksen parempaan suosioon. — Kiitos.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Yksi keskeisistä sisällöistä tässä hallituksen esityksessä on nimenomaan se, että muutoksenhakuoi-keus ulotetaan myös nykyisiin kurinpito-ojennuksiin ja samalla luovuttaisiin erottelusta kurinpito-ojennuksiin ja kurinpitorangaistuksiin siten, että kaikkia seuraamuksia kutsuttaisiin kurinpitorangaistuksiksi.

Ehkä eniten tämän hallituksen esityksen käsittelyssä on puhuttanut sekä mietintövaliokuntaa, hallintovaliokuntaa että myös lausuntovaliokuntia nimenomaan se, että kun poistumiskielto ja poistumisrangaistus yhdistetään, niin hallituksen esityksen mukaan näitä lyhyitä kolmen vuorokauden tai sitä lyhempiä poistumiskieltoja ei voitaisi panna täytäntöön viikonloppuna tai juhlapyhinä tai vastaavina aikoina. Nyt tässä käsittelyssähän kävi niin, että lausunnon antaneet puolustusvaliokunta ja lakivaliokunta olivat lausunnoissaan sitä mieltä, että tältä osin hallituksen esitys ei ole kohdillaan ja poistumiskielto, myös lyhyt poistumiskielto, nykyisen mukaisesti voitaisiin panna myös viikonloppuna täytäntöön. Sitten kun hallintovaliokunta tätä käsitteli, niin näyttää siltä, että tässä haettiin nyt sitten tämmöistä niin sanottua laihaa kompromissia hallituksen esityksen ja lakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan esitysten ja lausuntojen välillä niin, että lopputuloksena on se, että jos tämä lyhyt poistumiskielto laitetaan täytäntöön viikonloppuna, sille pitää olla painavat perusteet.

Mielestäni tämä laiha kompromissi ei ole paras mahdollinen ratkaisu. Jos otetaan huomioon tämä rangaistuksen teho ja merkitys, niin kyllähän käytännössä tänä päivänä viikonloppuvapaat ovat juuri niitä, joiden menettämisellä jotain merkitystä on. Varusmiespalvelus on lyhentynyt aikaisemmasta noin vajaaseen kuuteen kuukauteen ja varusmiesjohtajilla vajaaseen vuoteen, 11,5 kuukauteen, ja jos me ajattelemme näitä rangaistuksia, niin kyllähän lyhyelläkin rangaistuksella merkitystä on silloin, jos tosiasiassa vapaa-aikaa siinä menettää. Sen takia olisin pitänyt henkilökohtaisesti perustellumpana sitä, että nykyinen oikeustila säilytetään ja lyhyetkin rangaistukset voidaan panna täytäntöön viikonloppuisin, itse asiassa välittömästi sen jälkeen, kun asia on käsitelty asianmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, joka tässä nyt tehdyssä ratkaisussa mietityttää, on se, että toisaalta ymmärrettävästi oikeusturvan kannalta varusmiehille on annettu näihin lyhyisiinkin rangaistuksiin mahdollisuus hakea muutosta. Ensimmäisenä asteenahan olisi ratkaisupyynnön hakeminen joukko-osaston komentajalta, ja tämän jälkeen mentäisiin tuomioistuimiin, mutta sitä pidän hieman ehkä pitkälle vietynä, että jos nyt sitten perustellusta syystä päätetään tämmöinen lyhyt poistumiskielto laittaa täytäntöön viikonloppuna, niin tästäkin ratkaisusta, että se pannaan täytäntöön viikonloppuna, voisi varusmies hakea ratkaisupyyntöä joukko-osaston komentajalta ja edelleen sitten valittaa oikeusasteisiin, jolloin kyllä mielestäni, jos puhutaan näinkin lievistä rangaistuksista, niin tämmöinen näin laaja muutoksenhakuoikeus ehkä on ylimitoitettuakin. Toisaalta käytännössähän tällä ei suurta merkitystä ole, koska tuskin juuri käytännössä näitä oikaisuvaatimuksia ja ratkaisupyyntövaatimuksia ja sitä kautta valituksia tuomioistuimiin juurikaan tulee.

Arvoisa puhemies! Kun tämän täytäntöönpanon viikonloppuna nyt joutuu perustelemaan näinkin perusteellisesti, uskon, että tämän lyhyen poistumiskiellon merkitys tulee entisestään vähenemään, ja kun otetaan huomioon toisaalta varusmiespalveluksen muuttuminen tänä päivänä, kuten aikaisemmissa puheenvuoroissa on todettu, siten, että ikäluokastakin ehkä noin 70 prosenttia enää suorittaa varusmiespalveluksen, niin olemme siirtyneet tietyllä tavalla valikoituun varusmiespalvelukseen, ja siinäkin mielessä en pidä tätä asiaa tietenkään kovin dramaattisena kokonaisuuteen nähden. Olisin kuitenkin pitänyt järkevänä nykyisen oikeustilan säilymisen.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen varsin tyytyväinen tähän hallintovaliokunnan mietintöön sotilaskurinpitolaista. Lakiesityksellä selkeytetään hyvällä tavalla toimivaltuuksia ja vastuita Puolustusvoimien puolella rikosasioissa.

Erityisen tyytyväinen olen tähän kompromissiin, joka näiden lyhyiden, 1—3 päivän poistumiskieltojen osalta hallintovaliokunnassa saatiin. Kompromissi on myös sen mukainen, mitä lausuntovaliokunnat, puolustusvaliokunta ja lakivaliokunta, lyhyiden poistumiskieltojen osalta myös mainitsivat omissa lausunnoissaan. Tällä esityksellä, että lyhyitä poistumiskieltoja voidaan tarvittaessa määrätä toimeenpantavaksi myös viikonlopun aikana erikseen perustelluista syistä, pystytään varmistamaan se, että poistumiskieltorangaistuksilla myös viikonloppujen osalta on ennaltaehkäisevä vaikutus Puolustusvoimien omassa järjestyksenpidossa ja myös rikostorjunnassa. Tältä osin kannatan lämpimästi hallituksen esitystä hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä täsmentää äskeistä puheenvuoroani edustaja Karin käyttämän puheenvuoron johdosta niin, että kun hallintovaliokunta käsitteli tätä nyt, niin mietinnössäänhän se esittää tämän lain 74 §:ään sellaista lisäystä näihin lyhyisiin poistumiskieltoihin viikonloppuvapaan ja juhlapyhän osalta, että näitä lyhyitä poistumiskieltoja ei voitaisi panna täytäntöön viikonloppuisin, ellei tämä ole perusteltua rangaistuksen ajoittamiseksi välittömästi rangaistukseen johtaneen teon jälkeen. No, käytännössähän tämä tarkoittaa, että tämä perustehan toteutuu aina, koska yleensähän ne pyritään välittömästi laittamaan täytäntöön, ja tämä peruste on sinänsä mielestäni sellainen, joka jokaisessa tilanteessa toteutuu. Siis ainahan on perusteltua välittömästi panna täytäntöön se rangaistus.

Ja sitten toinen virke jatkuu, että rangaistuksen ajoitukselle on tällöin oltava painava syy ja tämä on perusteltava erikseen kurinpitopäätöksessä. Kun puhutaan näin lievistä rangaistuksista kuin maksimissaan 3 päivää poistumiskieltoa, on hankala kauhean painavia syitä löytää sille, kun on yleensäkin lievä rangaistus, että vielä sitten siinä olisi jotain painavia syitä, että se pitäisi laittaa täytäntöön viikonlopun aikana.

Mielestäni tässä todennäköisesti käy niin, että kun nämä ovat muutoinkin aika harvinaisia, niin koko tämän pykälän merkitys entisestäänkin vähenee. Sen takia alkuperäinen hallituksen esitys olisi ollut jopa parempi kuin tämä, mutta kuten totesin, olen ehdottomasti puolustusvaliokunnan ja lakivaliokunnan kannalla, eli olisi ollut järkevää, että aina oltaisiin voitu panna täytäntöön välittömästi poistumiskielto, olipa se lyhyempi tai pitempi.

Mika Kari /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä ihan lyhyesti tähän edustaja Lohelle: me teimme varmasti ihan hyvän kompromissin myös siltä osilta, että myös Puolustusvoimissa rikos- ja riita-asioita käsitteleville kurinpitoesimiehille jää mahdollisuus tehdä myös tarvittavaa harkintaa siltä osin, pitääkö rangaistus laittaa täytäntöönpanoon välittömästi. Myös tässä lakiesityksessä lähtökohta on se, että näissä tapauksissa, rikos- ja riita-asioissa, pitää erikseen kurinpitopäätöksessä myös perustella, miksi rangaistus annetaan ja miksi se myös laitetaan toimeen välittömästi. Silloin myös välitön toimeenpano tarkoittaa siis näissä asioissa viikonlopun aikaa.

Muilta osin, niin kuin edustaja Lohikin tässä hyvin toi esiin, Puolustusvoimat omissa palveluohjesäännöissään ja omassa toiminnassaan on siirtänyt palvelun pääpainopisteen viikolle, ja pääsääntöisesti varusmiehillä vapaana jatkossakin tulevat säilymään viikonloput.