Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys n:o 201/2000 vp on aiheuttanut varsin paljon keskustelua, ei ainoastaan ympäristövaliokunnassa, vaan myös julkisuudessa. Tämän vuoksi pyydän hieman ymmärrystä sille asialle, että pyrin ympäristövaliokunnan varsin yksimielisen mietinnön esittelemään laajasti ja kohtuullisen yksityiskohtaisesti.

Esityksessä ehdotetaan asunto-osakeyhtiölakia muutettavaksi siten, että yksinomaan huoneistojen asumistasoa kohottavasta perusparannuksesta ja uudistuksesta voitaisiin päättää asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa samoilla edellytyksillä kuin muistakin perusparannuksista ja uudistuksista.

Myös lisärakentamista ja lisäalueen hankkimista koskevaa päätöksentekoa ehdotetaan muutettavaksi samalla tavalla. Muutos helpottaa taloyhtiön päätöksentekoa esimerkiksi antennijärjestelmän digitalisoinnin, muiden tietoliikenneverkkojen uudistamisen ja parvekelasien rakentamisen osalta.

Asunto-osakeyhtiölain muutoksen vuoksi ehdotetaan lisäksi asuntokauppalakiin eräitä teknisiä muutoksia. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Lakiehdotuksen käsittelyssä ja myöskin muiden julkisuudessa olevien taustatietojen perusteellisen pohdinnan jälkeen valiokunta pitää asunto-osakeyhtiölain ja asuntokauppalain muutoksia tarkoituksenmukaisina ja puoltaa niiden hyväksymistä. Asunto-osakeyhtiössä voidaan lainmuutoksen jälkeen päättää enemmistöpäätöksin kaikista niistä uudistuksista ja perusparannuksista, joilla kiinteistö saatetaan ajankohdan tavanomaisia vaatimuksia vastaavaksi, sekä niiden vastikerahoituksesta. Valiokunnan mielestä muutos selkeyttää ja helpottaa yhtiön päätöksentekoa kiinteistön kunnostuksesta ja ajantasaistamisesta ja edesauttaa näin myös asumisen tason nostamista. Tässä valiokunta katsoi, että hyötyä tulee kaikille osakkeenomistajille.

Kiinteistön kuntoa koskevien ajankohdan tavanomaisten vaatimusten täyttymistä käsitellään hallituksen esityksen perusteluissa. Yhtenä keskeisenä kriteerinä perusteluissa mainitaan uuden asuntotuotannon laatutaso. Tämän kriteerin mukaan tavanomaisina pidettäviä uudistuksia ja perusparannuksia ovat esimerkiksi yhteisten saunojen, kerhotilojen ja hissien rakentaminen, pihaistutukset, liittyminen kaapelitelevisioverkkoon, antennijärjestelmien digitalisointi ja muiden tietoliikennejärjestelmien uudistaminen sekä parvekkeiden lasittaminen.

Asumispalvelujen hankkiminen ei kuulu käsiteltävänä olevan asunto-osakeyhtiölain muutoksen tarkoittamiin kiinteistön uudistuksiin ja perusparannuksiin. Valiokunta pitää ehdotusta hyvänä. Näin kullakin osakkaalla on edelleen oikeus itse päättää esimerkiksi ekosähkön ostamisesta eikä sähkön hankinnasta kiinteistöön voida sopia enemmistöpäätöksin.

Asunto-osakeyhtiölain tarkoittamista uudistuksista ja perusparannuksista päättäminen enemmistöpäätöksin edellyttää, että osakkaan maksuvelvollisuus ei muodostu kohtuuttomaksi ja että osakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti. Kumpaakin asiaa valiokunta mietinnössään painottaa.

Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että asunto-osakeyhtiölaissa on osakkaan maksuvelvollisuuden kohtuullisuutta koskeva säännös. Se suojaa osakasta taloudellisesti. Valiokunta pitää myöskin erittäin tärkeänä asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatetta. Säännös turvaa osakkaiden oikeudenmukaista kohtelua. Valiokunta katsookin, että periaate tulee säilyttää laissa yleisenä yhtiön päätöksentekoa koskevana sääntönä. Tässä valiokunnalle tehtiin toisenkin suuntainen ehdotus, mutta valiokunta katsoi yksimielisesti, että yhdenvertaisuusperiaate on säilytettävä. Osakkaiden on kuitenkin siedettävä kohtuulliseen määrään asti sitä, että kaikki eivät hyödy joka hankkeesta suorittamiaan maksuja vastaavassa suhteessa. Edelleen, jos osakas on itse suorittanut huoneistossaan toimenpiteitä, jotka sittemmin yhtiökokouksessa päätetään tehdä yhtiön varoin kaikissa huoneistoissa, yhdenvertaisuusperiaatteesta voi seurata, että osakasta ei voida velvoittaa yhtiövastikkeella osallistumaan toimenpiteen toteuttamiseen muiden huoneistojen osalta.

Edelleen, parannusten ja uudistusten suhdetta yhdenvertaisuusperiaatteeseen voidaan arvioida sekä osakkaiden henkilökohtaisten asumistarpeiden kannalta että huoneiston arvon kehityksenä. Esimerkiksi kaapelitelevisioverkko, pihaistutukset ja saunaosasto voivat olla hankkeita, joilla ei ole jollekin osakkaalle lainkaan käyttöä. Hankkeet kuitenkin korottavat yleensä kaikkien huoneistojen arvoa, minkä vuoksi hankkeet saattavat olla yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisia.

Kaikki ajankohdan tavanomaisia vaatimuksia vastaavat parannukset ja uudistukset eivät kuitenkaan hyödytä kaikkia osakkaita yhtäläisesti edes osakkeiden arvonnousuna. Esimerkiksi hissin tai parvekelasien rakentaminen voi hyödyttää osakkaita eri tavoin sen mukaan, missä kerroksessa huoneisto sijaitsee tai onko siinä parveke. Yhdenvertaisuusperiaate saattaa siten estää näiden hankkeiden toteuttamisen.

Arvoisa puhemies! Todellakin on huomattava, että valiokunta on tätä yhdenvertaisuusperiaatettakin hyvin monipuolisesti mietinnössään tarkastellut ja pyrkinyt asiaan paneutumaan.

Hissien rakentamisesta on paljon puhuttu. Valtion asuntopoliittisen strategian yhtenä tavoitteena onkin rakentaa hissittömiin taloihin hissejä. Asunto-osakeyhtiölain muutos merkitsee, että hissien rakentamisesta voidaan asunto-osakeyhtiöissä päättää enemmistöpäätöksellä. Yhdenvertaisuusperiaate saattaa kuitenkin estää päätöksenteon, jos hissistä huoneistoille koituva hyöty on kovin erilainen. Tällaisesta tilanteesta saattaa olla kysymys kerrostalossa, jossa on uloskäynti ensimmäisestä kerroksesta, tai asunto-osakeyhtiössä, johon kuuluu sekä kerros- että rivitaloasuntoja.

Valiokunta pitääkin tärkeänä, että hissittömiin kerrostaloihin saadaan rakennetuiksi hissejä asuntopoliittisen strategian mukaisesti. Hissit kuuluvat nykyiseen rakentamisen tasoon ja ovat tärkeitä paitsi ikääntyville ihmisille myös esimerkiksi lapsiperheille. Tästä syystä valiokunta esittääkin, että hallitus selvittää, voitaisiinko muutoin kuin lainsäännöksin ohjata hissirakentamisen kustannusten tasaamista osakkaille suhteessa huoneistojen saamaan hyötyyn esimerkiksi käyttämällä niin kutsuttua jyvitystä.

Yhtenä selvitettävänä mahdollisuutena valiokunta pitääkin sitä, että valtion korjausavustuksille asetettaisiin kustannusten jyvittämistä koskevia ehtoja. Samassa yhteydessä voitaisiin selvittää ehtojen asettamista myös muille valtion varoista myönnettäville tuille, jos kiinteistön uudistamis- ja perusparannustyöt hyödyttävät huoneistoja selvästi eri tavalla. Tästä asiasta valiokunta onkin tehnyt lausumaehdotuksen.

Parvekelasien rakentamisen osalta valiokunta pitää oikeudenmukaisena perusteena kustannusten sitomista parvekkeen kokoon, siis siihen, onko yleensä parveke ja minkä mittainen se on.

Taloudellisista vaikutuksista valiokunta on myös kantanut huolta. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan asunto-osakeyhtiölain muutos saattaa lisätä valtion varoista myönnettävien korjausavustusten määrää. Valiokunnan mielestä sama arvio koskee myös muita kiinteistöjen uudistamiseen ja perusparantamiseen valtion varoista myönnettäviä tukia. Valiokunta katsookin, että valtion on varauduttava määrärahojen nostamiseen seuraavina vuosina, jotta yhtiövastikkeet saadaan pidettyä kohtuullisina. Tämä on valiokunnan mielestä, arvoisa puhemies, erittäin tärkeä asia. Myös valtiovallalla on nimenomaan tietty vastuu tässä asiassa.

Saadun selvityksen mukaan myös kunnat ovat avustaneet taloyhtiöitä hissien rakentamisessa. Valiokunta pitää tätä myönteisenä ja kannustaa kuntia edelleenkin laajentamaan tukitoimia.

Lopuksi, puhemies, valiokunta esittää hyväksyttäväksi kaksi lausumaehdotusta, joista ensimmäinen on tämän lainmuutoksen vaikutuksien seuraaminen ja toinen on se, että valtioneuvosto selvittää mahdollisuutta ohjeistaa kiinteistöjen uudistamisesta ja perusparantamisesta aiheutuvien kustannusten tasoittamista osakkaiden kesken huoneistojen saaman hyödyn suhteessa esimerkiksi asettamalla tätä koskevia ehtoja valtion varoista myönnetyille tuille. Siis tämä on tuo ajatus jyvittämisestä.

Rauha-Maria  Mertjärvi  /vihr:

Arvoisa puhemies! Näen tämän hallituksen esityksen sellaisena ihmisenä, joka asuu alueella, jossa on hyvin paljon kerrostaloja, asunto-osakeyhtiöpohjaista asumista. Yksinomaan Järvenpäässä on pitkälle toistasataa, muistaakseni 166 sellaista vanhaa ihmistä, jotka asuvat kerrostalossa, jossa ei ole hissiä, ja jotka haluaisivat elää ja vanheta siinä kodissa, johon aikanaan ovat muuttaneet, mutta iän mukana hissittömyys on aiheuttanut sen, että heille jouduttaisiin etsimään uutta asuntoa.

Tämän lainmuutoksen jälkeen enemmistöpäätöksin voitaisiin muuttaa tätä asiaa. Lakiesityksen perusteluissahan yhtenä keskeisenä kriteerinä mainitaan juuri uuden asuntotuotannon laatutason paraneminen. Yksi tällaisista laatutason parantamisen keinoista nykyajan asumisessa ovat ilman muuta hissit.

Kuinka tarpeellisia hissit ovat, tässä on minulla siitä muutamia tosiseikkoja. Hissittömiä vanhoja kerrostaloja Suomessa on 23 000 kappaletta, joissa on noin 50 000 hissitöntä porrashuonetta. Hissien rakentamisen tarve on siis selkeästi yhteydessä paitsi asumistason parantamiseen, myös väestön ikääntymiseen. Meillä on nyt yli 65-vuotiaita jo 700 000, mutta vuonna 2020 jo yli miljoona henkilöä. Nykyään näistä vanhoista yli 65-vuotiaista ihmisistä 40 prosenttia asuu juuri kerrostaloissa. Hissittömissä kerrostaloissa asui 1990-luvun alussa 120 000 eläkeikäistä.

Kun vanhustenhuollossa ollaan siirtymässä laitoshoidosta avohoitopainotteiseen käytäntöön, lisää tämä mahdollisuus, joka lain mukana tulee, avohuoltopainotteisen hoidon mahdollisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että yli 75-vuotiaista 90 prosenttia asuisi kotona ja vain alle 5 prosenttia palveluasunnoissa ja 5—7 prosenttia vanhainkodeissa tai muissa laitoksissa. Hissirakentaminen on siis erinomainen väline näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

On tietysti muitakin väestöryhmiä, joita hissien rakentaminen auttaa. Meillä on noin 10 prosenttia väestöstä pysyvästi liikunta- tai toimintaesteisiä, ja tilapäisesti liikunta- ja toimintaesteisiä on noin 5 prosenttia väestöstä. Hissit palvelevat kaikkia asukkaita. Tärkeä kohderyhmä ovat tietysti myös lapsiperheet, jotka tarvitsevat hissiä lastenvaunuineen.

Valtion hallinnossa on viime vuosina tehty useita esityksiä hissirakentamisen edistämiseksi. Täällä mainittiin esimerkiksi hallituksen asuntopoliittinen strategia vuosille 2000—2003, jossa todetaan, että väestön ikärakenteen muuttumiseen liittyen käynnistetään kotona asumisen kehittämisohjelma. Siihen kuului muun muassa se, että hissittömiin taloihin rakennetaan hissejä. Tämä on ollut kuitenkin hidasta johtuen juuri vallitsevasta käytännöstä, jossa pieni osa asukkaista, kolmasosa asukkaista, voi estää tällaiset perusparannukset.

Suomessa on 1990-luvulla rakennettu hissittömiin kerrostaloihin noin 500 hissiä. Jos tavoitteena on saada hissi esimerkiksi 40 prosenttiin hissittömien kolmi- ja nelikerroksisten asuintalojen porrashuoneista, kestää tavoitteen saavuttaminen tällä vauhdilla, joka meillä nykyään on ollut, noin 150 hissiä per vuosi, noin 130 vuotta. Jos tavoite halutaan saavuttaa vuoteen 2020 mennessä, hissejä olisi vuodessa rakennettava 1 000 kappaletta. Paitsi että tämä laki auttaa tässä, niin tietysti tämä edellyttää avustusmäärärahojen lisäämistä ja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden aktivoimista asiassa.

Kun päätöksentekoa tässäkin asiassa on hankaloittanut kustannusten ohella se, että eri kerroksissa asuvat ihmiset kokevat hissistä saadun hyödyn eri tavoin, on jyvitysperiaate, joka edellisessä puheenvuorossa todettiin ja jota esimerkiksi mietinnön lausumaehdotus koskee, erittäin tärkeä. Jyvitysperiaatteella pystytään myös määrittelemään, mitä tarkoittaa se, että osakkaiden on siedettävä kohtuulliseen määrään asti se, että kaikki hyöty ei ole kaikille samanlainen. Kun jyvitysperiaate ja ohjeistettavuus saadaan valmiiksi ja tämä laki saadaan valmiiksi, niin minä luulen, että tästä uudesta laista on erinomaisen paljon hyötyä.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä hallituksen esitys, johon ympäristövaliokunta on nyt mietintönsä antanut, on erittäin hyvä esitys. Nythän vihdoin päästään siitä aika erikoisesta tilanteesta, että taloyhtiöissä vähemmistö on pystynyt määrittelemään sen, minkä tasoisia perusparannuksia sanotaan nyt normaalin uuden asuntotuotannon laatutasoon nähden voidaan tehdä. Siinä mielessä tämä on tietysti erittäin tervetullut esitys.

Esimerkiksi liittyminen kaapelitelevisioverkkoihin kaupungissa on ollut varsin ongelmallista. Enemmistö ei ole pystynyt päätöksiä tekemään, jos on ollut aktiivinen vähemmistö. Se on ollut aika erikoinen tilanne, kun on ollut taloudellisesti aika pienestä asiasta kyse ja kuitenkin varsin selkeästi nykyaikaan kuuluvasta toiminnasta. Nyt tämä ajantasaistetaan. Kun nyt on tulossa digitaaliaikakin, niin se, että antennijärjestelmien digitalisointi ja muiden tietoliikennejärjestelmien uudistaminen tulee mahdolliseksi hoitaa enemmistöpäätöksellä, on kyllä erittäin hyvä ja tervetullut asia.

Tässä on tietysti yksi suuri asia, ja se on hissiasia, johon myös edelliset puhujat ovat kiinnittäneet huomiota ja johon myös valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt eniten huomiota. Se on tietysti ymmärrettävää, koska hissien rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin on varsin kallis toimenpide ja varsinkin koska kaikki asukkaat eivät tavallaan hyödy tästä toimenpiteestä. Ne, jotka asuvat ensimmäisessä kerroksessa, tuskin hissiä tarvitsevat, sitä vastoin ylemmällä tasolla asuvat tarvitsevat. Monta kertaa, varsinkin jos haluaisi asua talossa pitempään, jos pitää siitä, mutta sitten joutuukin muuttamaan sen takia, että ei ole hissiä, tämä on tietysti ikävä asia. Siinä mielessä se, että hissien rakentaminen näin mahdollistuisi yksinkertaisemmin, on myönteinen asia. Tässähän on se oleellinen asia, johon valiokuntakin on kiinnittänyt huomiota, että vaikka valtion asuntopoliittisen strategian yhtenä tavoitteena on rakentaa hissittömiin taloihin hissejä, niin ongelma on tietysti se, kuinka saada taloyhtiöt tähän toimintaan mukaan.

Tässä on tietysti ongelmana ollut se, että asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, millä kerrostasolla asuvat. Siksi se, että valiokunta lähtee siitä, että selvitettäisiin se, että valtion korvausavustuksille asetettaisiin kustannusten jyvittämistä koskevia ehtoja, on minun mielestäni erittäin tervetullut asia. Se on oikeastaan aika oleellinen asia, jos ei jotenkin jyvitetä tässä tapauksessa, hissien rakentamisasioissa, eri kerroksissa asuvia sillä lailla, että ne, jotka eivät hyödy siitä, eivät joudu kustannuksia maksamaan yhtä paljon kuin korkeammalla asuvat. Se on aika oleellinen asia, ja minusta valtion pitäisi tässä asiassa tulla apuun. Sillä lailla nimenomaan pystyttäisiin toteuttamaan valtionkin ajamaa asuntopoliittista linjaa, että saataisiin hissittömiin taloihin hissejä. Tämä on aivan oleellista tässä koko asiassa.

Oleellista on myöskin se, että korjausavustuksia täytyisi lisätä, koska nimenomaan hissien rakentaminen on varsin kallis ratkaisu. Se on tietysti kiinni vähän talon rakenteesta, porraskäytävien rakenteesta, mutta se on jokaisessa tapauksessa kallis ratkaisu. Ilman sitä, että jonkinlaista jyvitystä valtion taholta suoritetaan, hissien rakentaminen ei varmaan nykyisestä tilanteesta nopeudu. Jo nyt jotkut kunnat ovat ottaneet tavakseen tukea myöskin hissien rakentamista. Uskon, että jos valtio vielä voimakkaammin lähtisi tähän mukaan lisäämällä korjausavustusten määrää ja asettamalla kustannusten jyvittämistä koskevia ehtoja, niin että kunnatkin entistä hanakammin lähtisivät mukaan tukemaan tällaista toimintaa, näin saataisiin todella kohtuullisessa aikataulussa vanhoihin kerrostaloihin rakennettua hissejä.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain voidaan ajatella edistävän elämänkaariajattelua asumisessa. Voidaan myös ajatella, että tämä laki vahvistaa osakeyhtiömuotoisen asumisen toimivuutta. Ehkä voidaan ajatella myös, että tämän lain myötä voidaan elämisen laatua parantaa, mikäli tavoite toteutuu siinä, että kun taloyhtiöissä tehdään asuntojen perusparannuspäätöksiä, niin sääntöjen ja toiminnan selkiinnyttäminen, joka lain myötä saadaan aikaiseksi, ehkä vähentää riitoja ja naapurit voivat olla ystäviä ja tervehtiä toisiaan senkin jälkeen, kun perusparannuspäätökset on tehty ja perusparannukset toteutettu.

Oli mielenkiintoista seurata asiantuntijalausuntojen myötä keskustelua valiokunnassa lakiehdotuksen käsittelyn aikana. Voimakkaasti tuli esille hissien perusparannus, joka on myös näissä puheenvuoroissa otettu ehkä suurimpana haasteena tänä iltana esille. Jo vuodesta 90 alkaen valtion toimesta on tuettu perusparannuksia, joilla voidaan vanhoihin kiinteistöihin rakentaa hissejä. Kun alkuvuosina valtion tuki oli 30 prosenttia kustannuksista, niin kymmenen vuoden aikana päästiin 500 hissin rakentamismäärään, mihin täällä jo ed. Mertjärvi viittasi. Kun nyt on mahdollista saada valtion tukea perusparannuksiin 40 tai 50 prosenttia riippuen yhtiömuodosta, uskon, että vauhti tulee kiihtymään ja 130:tä vuotta ei tarvita, jotta tuhat hissiä saadaan rakennettua vuodessa.

Helsingin kaupunki otti vanhuspoliittiseen ohjelmaansa mukaan vanhojen kiinteistöjen perusparannukset siten, että mukaan otettiin hissien rakentaminen. On ollut erittäin yllättävää havaita, että mitä erilaisimpiin kiinteistöihin, sata vuotta vanhoihin ja 10—20 vuotta vanhoihin kiinteistöihin, on löytynyt tekniset ratkaisut, joilla hissi on voitu rakentaa. Kun hissin perustamiskustannukset ovat kuitenkin noin 600 000—800 000 markkaa, on ollut vaikeuksia saada yhtiöissä näitä päätöksiä tehtyä. Niinpä kun Helsingin kaupunki asiaa vauhdittaakseen ja ikääntyvien ihmisten, vammaisten ja muuten hissiä välttämättömästikin arjessaan tarvitsevien ihmisten hyväksi ajatteli toimia, perustimme hissiasiamiehen toimen. Muistelen, että kymmeneen vuoteen kaupunkiin ei perustettu yhtään uutta tointa, kun lamavuodet olivat rankat. Meillä oli 40 000 vakanssia, joista lamavuosina jätettiin täyttämättä satoja vakansseja. Niinpä ensimmäinen varsinainen uusi toimi perustettiin, ja se oli hissiasiamiehen toimi.

Nyt, kun hissiasiamies on tehnyt työtään vähän yli vuoden, on osoittautunut todella hyväksi veromarkkojen palautukseksi se konsultaatiotyö, jota hän on tehnyt yhtä hyvin kaupungin omille vuokrataloyhtiöille kuin mille tahansa yksityiselle osakeyhtiölle kaupungin alueella. Kysyntä on ollut erittäin suurta ja myönteistä. Samaan aikaan me sitten päätimme, että kaupunki varaa budjettiin määrärahat, jolla olemme voineet osoittaa kaikille hakijoille viime vuonna ja tänä vuonna myös tuon valtion 40 prosentin avustuksen lisäksi 10 prosentin lisäavustuksen kaupungin budjettivaroista.

Arvoisa herra puhemies! Minä toivon, kuten täällä toisetkin puheenvuoronkäyttäjät, että valtio nyt pitäisi kiinni siitä, että näihin peruskorjauksiin tarvittavat määrärahat pysyvät kysyntää vastaavalla tasolla lähivuosinakin, koska nyt käsiteltävänä oleva lakimuutos tulee joka tapauksessa selkiinnyttämään myös näitä päätöksentekoja.

Olen tänään jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa pyydän vastausta siihen, eikö voitaisi harkita, että ympäristöministeriöön perustettaisiin valtakunnallinen hissiasiamiehen toimi.