Mari  Kiviniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani esitetään, että lapsilisälakia muutetaan siten, että lapsilisälaki ulotettaisiin koskemaan myös 17-vuotiaiden ikäluokkaa, jolloin lapsilisää maksettaisiin siis kaikista alle 18-vuotiaista lapsista. Lapsilisäjärjestelmähän on tarkoitettu kattamaan nimenomaan lapsesta vanhemmille aiheutuvia kustannuksia. Nykyisen lainsäädännön mukaan lapsilisän maksaminen päättyy lapsen täytettyä 17 vuotta. Lasten elatusvelvollisuus ei tällöin kuitenkaan poistu. Vanhemmat ovat velvoitettuja huolehtimaan lastensa taloudellisista menoista täysi-ikäisyyteen asti ja joissakin tapauksissa jopa sen jälkeen. Lapsilisän maksamisen ikäraja onkin syytä nostaa 18 vuoteen, sillä näin korjattaisiin yksi sosiaaliturvajärjestelmämme pienistä porsaanrei’istä. Myös sosiaali- ja terveysministeriön lapsilisätyöryhmä päätyi muistiossaan yksimielisesti esittämään tätä.

Tällä hetkellähän Suomen lainsäädännön mukaan alle 17-vuotiaan lapsen elatuksesta maksetaan 535 markkaa kuukaudessa tätä nimenomaista lapsilisää. Jos perheessä on lapsilisään oikeutettuja sisaruksia, maksetaan perheelle lapsilisää sisarkorotuksella. Täytettyään 17 vuotta lapsi voi puolestaan saada opintorahaa. Mutta vanhempien tulot vaikuttavat erityisesti kotona asuvan opiskelijan opintorahaan. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan vuonna 99 opintorahaa maksettiin 26 000:lle 17-vuotiaalle koko ikäluokan ollessa 67 700. Tilastot osoittavat, että yli puolet 17-vuotiaista eivät ole minkään tukijärjestelmän piirissä ja useimmat vanhemmat huolehtivat lapsista perheille aiheutuvista kustannuksista kokonaan ilman tukea juuri siinä vaiheessa, jolloin lapsen kulutustarpeet ovat suurimmillaan.

Tällainen esittämäni lapsilisälain uudistus merkitsisi parannusta kaikkien muiden 17-vuotiaiden paitsi itsenäisesti asuvien opiskelijoiden taloudelliseen asemaan. Nykyinen opintoraha on nimittäin lapsilisää pienempi kaikilla vanhempiensa luona asuvilla 17-vuotiailla. Vuonna 99 se oli keskimäärin 240 markkaa kuukaudessa. Itsenäisesti asuvia 17-vuotiaita on puolestaan noin 6 000, ja heidän keskimääräinen opintorahansa oli 725 markkaa kuukaudessa. Suurempi opintorahahan johtuu opintorahan vähävaraisuuskorotuksesta eli siitä, että opintorahaa saava voi saada opintorahan korotettuna vanhempien pienituloisuuden vuoksi.

Tämän yksityiskohdan takia lapsilisälain uudistamisen myötä pitäisi hallituksen myöskin valmistella opintotukilain muutos. Periaatteena pitää olla se, etteivät vanhempien tulot vaikuta kenenkään 18 vuotta täyttäneen opintotukeen. Vähävaraisilla, alle 18-vuotiailla itsenäisesti asuvilla opiskelijoilla pitäisi puolestaan olla oikeus harkinnanvaraiseen opintotukeen.

Lapsilisiä on korotettu viimeksi vuonna 91. Lipposen hallitus leikkasi niitä kuitenkin 8 prosenttia vuonna 95. Tämän leikkauksen jälkeen lapsilisiin ei ole tehty inflaatiotarkistuksia, joten niiden reaaliarvo on pudonnut tuntuvasti. Valtion lapsilisämenot ovat vuodesta 94 pienentyneet lähes miljardilla markalla, kun lapsilisää saavien lasten määrä on vähentynyt lähes 34 000 lapsella. Lapsilisän ulottaminen 17-vuotiaisiin koskisi vuoden 2001 lopussa noin 66 500:aa lasta. Tämän lisäksi kokonaiskustannuksia vuositasolla tulisi noin 530 miljoonaa markkaa. Näistä kustannuksista tietenkin osan voisi kattaa sillä, että opintotukijärjestelmää muokattaisiin, mutta ilman muuta lisärahoitusta on löydettävä eikä pidä hoitaa tätä asiaa siten, että joiltakin otetaan lapsilisää pois.

Arvoisa puhemies! Lipposen hallituksen perhepolitiikka on tähän mennessä ollut sangen tylyä. Kuten jo totesin, hallitus leikkasi heti edellisen vaalikauden alussa lapsilisistä. Kokonaissumma oli noin 1,5 miljardia markkaa, kun mukaan luetaan myöskin lasten kotihoito. Lapsiperheet ovat osallistuneet jo viiden vuoden ajan näihin lapsilisätalkoisiin tällä tylyn perhepolitiikan aikakaudella. Kylmä totuus on, että näiden radikaalileikkausten jälkeen ei ole ollut oikeastaan edes puhettakaan minkäänlaisesta tasokorotuksesta lapsiperheiden kannalta tärkeisiin tukiin. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lapsiperheet ovat menettäneet yhteensä yli 5 miljardia markkaa, joten lapsiperheiden taskusta on jo viety kohtuuttoman paljon.

Kuitenkin laman laskut ovat heijastuneet kaikkein raskaimmin juuri lapsiperheiden elämässä. Tilastokeskuksen selvitykset kertovat karua totuutta siitä, että lapsiperheet ovat köyhtyneet kuluneen viiden vuoden aikana. Hallituksen ajamat säästötoimet ovat pistäneet lapsiperheet niin tiukoille, että yhä useammat perheet ovat pudonneet alimpiin tuloluokkiin. Nyt jos koskaan olisi hallituspuolueidenkin aika lunastaa vaalien alla antamansa lupaukset, joissa ainakin korulausein puhuttiin lapsi- ja perhepolitiikan tärkeydestä.