Päivi  Räsänen  /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä ehdotetaan Suomen perustuslakia muutettavaksi niin, että kun sananvapauden mahdollisista rajoituksista puhutaan, lastensuojelun näkökulman ohella huomioitaisiin myös ihmisarvon suojelu.

Viime kaudella käsiteltiin lakiesitystä kuvaohjelmien ennakkotarkistuksesta. Silloin jouduttiin hyvin nopeasti keskusteluun perustuslain sananvapaussäädöksien tiukasta tulkinnasta, jonka mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun se on lastensuojelun vuoksi välttämätöntä. Tuolloinhan muutettiin tätä lainsäädäntöä niin, että luovuttiin kokonaan raa’an väkivallan ja kovan pornografian ennakkotarkistuksesta. Eli kun Valtion elokuvatarkastamossa aiemmin ennakkotarkistuksen pääkohde oli raaka väkivalta ja pornografia, nyt siellä tarkistetaan lähinnä lastenohjelmia, minkä ikäisille lapsille mikäkin lastenohjelma soveltuu.

Perustuslain 12 §:ssä säädetään sananvapaudesta. Sananvapaussäännöksen keskeisenä tarkoituksena on taata kansanvaltaisen yhteiskunnan edellytyksenä oleva vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. Sananvapaus on ytimeltään poliittinen perusoikeus, mutta toki se ei rajoitu vain siihen. Muunkin tyyppiset ilmaisut sisällöstä riippumatta on katsottu kuuluviksi vapauden piiriin.

Sananvapaus antaa yleisesti turvaa erilaisille luovan toiminnan ja itseilmaisun muodoille. Sananvapauteen luetaan perinteisesti viestien ilmaisemisen ja julkistamisen lisäksi myös oikeus vastaanottaa viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Julkistamisella tarkoitetaan kaikenlaista viestien julkaisemista, levittämistä ja välittämistä. Perus- ja ihmisoikeutena sananvapautta voidaan rajoittaa vain painavan yhteiskunnallisen tarpeen niin vaatiessa, ja rajoitusten tulee olla oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen.

Suomi on hyväksynyt Lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joka turvaa sananvapauden myös lapsille. Lähtökohtaisesti siis lapsilla on sama sananvapaus kuin aikuisilla. Sopimus sallii sananvapauteen kuitenkin sellaiset rajoitukset, joiden avulla voidaan estää lasten kehitystä mahdollisesti haittaavan aineiston levittäminen lapsille.

Kansainvälisen lasten oikeuksien yleissopimuksen 17 artiklan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja takaavat, että lapsi saa tietoa monenlaisista kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaaliseen, hengelliseen ja moraaliseen hyvinvointiinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen. Tämä samainen artikla rohkaisee kehittämään asianmukaisia toimintatapoja lasten suojelemiseksi heidän hyvinvoinnilleen vahingollisilta tiedoilta ja aineistoilta.

Suomi on kansainvälisesti sitoutunut ottamaan päätöksenteossaan ensisijaisesti huomioon lastensuojelulliset näkökohdat, mutta ei ole ryhtynyt kaikkiin asianmukaisiin toimiin suojellakseen lasta epäsiveellisen ja väkivaltaisen viihteen aiheuttamalta henkiseltä väkivallalta ja mahdollisesti siitä seuraavalta ruumiilliselta väkivallalta.

Sananvapaussäännös kieltää sekä perinteisen viestien ennakkotarkastuksen että muut ennakollista estettä merkitsevät puuttumiset sananvapauteen. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Säännös ei edellytä, että elokuvien ja muiden kuvaohjelmien valvonta perustuu nimenomaan ennakkotarkastukseen, mutta ennakkotarkastus on periaatteellisesti mahdollista.

Jos tarkastelemme perustuslakiamme laajemmin, niin sen mukaan julkisen vallan on turvattava sekä perusoikeudet että ihmisoikeudet. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa muun muassa rikollisuuden estämiseksi sekä terveyden ja moraalin suojelemiseksi eli selvästi laajemmalla näkökulmalla kuin pelkästään lasten suojelemiseksi.

Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan lailla voidaan säätää rajoituksia muun muassa terveydenhoidon ja moraalin suojelemiseksi. Kansainvälisten sopimustemme perusteella sananvapautta voitaisiin siis rajoittaa muistakin syistä kuin lasten suojelemiseksi, esimerkiksi mielenterveyden, yleisen lainmukaisuuden ja moraalin suojelemiseksi.

Kun viime kaudella tätä kuvaohjelmien lainsäädäntöä muutettiin ja siinä jouduttiin keskusteluun perustuslain tulkinnasta ja päädyttiin poistamaan tyystin tämä ennakkotarkastus muutoin kuin lapsille tarkoitettujen kuvaohjelmien osalta, silloin kyllä huomioitiin ja nostettiin keskusteluun sekin seikka, että lapset saavat joka tapauksessa näitä aikuisille tarkoitettuja K18-videoita käsiinsä ja myös katselevat televisiosta ohjelmia, jotka eivät ole heidän ikätasolleen tarkoitettuja, esimerkiksi väkivaltaviihdettä, jonka on todettu monissa tutkimuksissa vaikuttavan lasten ja nuorten kehitystä heikentävästi ja myös väkivaltaista käyttäytymistä ja asenteita lisäävästi. Tuolloin itse kritisoin ja oma ryhmäni kritisoi sitä, että perustuslakia tulkitaan liian tiukasti, tai jos tulkinnan täytyy olla tämä, sitten perustuslakia on muutettava, jotta sitä voitaisiin järkevästi käyttää. Ilahduin siitä, että muutama kuukausi sitten oikeusministeri Johannes Koskinen, joka edelleen jatkaa oikeusministerinä, kiinnitti samaan asiaan huomiota ja hänkin totesi, että tätä tulisi harkita ja tarpeen vaatiessa ryhtyä perustuslakia muuttamaan niin, että voitaisiin tehokkaammin suojella sekä lapsia että mahdollisesti mielenterveydeltään järkkyviä aikuisia.