Päivi  Räsänen  /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoitteeni on eduskuntaryhmämme lakialoite, osa sitä lakialoitejoukkoa, jonka olemme halunneet tässä vaiheessa, alkuvaalikaudesta, tehdä täydentääksemme hallitusohjelmaa.

Vuorotteluvapaastahan hallitusohjelmassa todetaan, että siitä säädetään pysyvä laki sen jälkeen, kun järjestelmän rahoituksesta on sovittu, ja selvitetään järjestelmän ulottaminen yrittäjiin — tällainen lausuma löytyy sieltä hallitusohjelmasta. Vuorotteluvapaahan on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on se, että työntekijän työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo, ja silloin edellytetään, että henkilö on 13 edeltäneen kuukauden aikana ollut työssä samalla työnantajalla vähintään 12 kuukautta.

Nämä ehdot ovat juuri pikkulapsiperheiden kannalta joissakin tilanteissa melko tiukat, ja olen itse saanut yhteydenottoja perheiltä, joissa on toivottu ehtojen väljentämistä tuomaan vuorotteluvapaan mahdollisuudeksi ottaa nykyistä enemmän joustoa perheen elämään. Vuorotteluvapaatahan käytetään aika usein sillä motiivilla eri elämäntilanteissa, että voidaan antaa läheisille enemmän aikaa, onpa sitten kysymys pienistä lapsista tai lastenlapsista tai ikääntyneistä omaisista. Mutta näiden tiukkojen ehtojen vuoksi äitiys- ja vanhempainloman tai hoitovapaan jälkeen henkilöllä ei siis ole vuoteen mahdollisuutta vuorottelukorvaukseen, vaikka näiden tukien joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö sitä edellyttäisi. Koska todellakin hoivatyö näyttää muodostuneen yhdeksi keskeisimmistä vuorotteluvapaan käyttötarkoituksista, on epätarkoituksenmukaista, että äitiys-, isyys- ja vanhempainlomalta tai hoitovapaalta palaavan vuorotteluvapaaoikeus rajataan pois näin tiukasti.

Perhevapaista säädetyt ensisijaiset tukimuodot eivät ole riittäviä. Toki olisi mahdollista myös se, että ehdottaisimme sitä, että kotihoidon tukea ulotettaisiin aina lähemmäs kouluikää, mutta mielestäni tätä vuorotteluvapaajärjestelmää voitaisiin myös hyvin käyttää perheiden ajankäyttöä joustavoittamaan. Sen vuoksi esitämme tässä aloitteessa, että tällä lainmuutoksella pyrittäisiin parantamaan myös pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia viettää aikaa lastensa kanssa ja näin edistettäisiin perheiden hyvinvointia ja sellaisella tavalla, jonka toisena hyötynä on se, että joku työtön saa työpaikan, jonka tämä vuorotteluvapaalle jäävä hänelle luovuttaa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laki vuorotteluvapaasta otettiin käyttöön aikana, jolloin työttömyys Suomessa oli erittäin korkea, eli Ahon hallituksen aikana. Jonkin verran sitä on kehitetty sen jälkeen, ja täytyy todeta, että ei ole tullut minkäänlaista moitetta tätä lakia vastaan noin periaatteessa. Vuorotteluvapaa on hyvä sille, joka siirtyy tavallaan lepäämään, se on tavattoman hyvä sille työttömälle, joka saa työpaikan. Siinä on ollut nämä esteet, joista ed. Räsänen puhui, ja näiden esteiden poistaminen ei käytännössä maksaisi yhtään mitään mutta loisi mahdollisuuden ennen kaikkea näille henkilöille, jotka nyt eivät pääse vuorotteluvapaalle, mahdollisuuden siirtyä vuorotteluvapaalle, jota niin laajasti on kiitetty. Eli toivon mukaan hallitus, kun nyt aikoo tehdä tästä laista pysyvän lain, ottaa myöskin nämä näkökohdat huomioon.