Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti hallituksen viimeaikaiset
toimet, jotka koskevat yliopistoja, ovat viemässä koko yliopistokenttää huonoon
suuntaan. Hallitus on nyt jättämässä yliopistojen
perusrahoituksen täysin rempalleen, ja samaan aikaan se
pistää yliopistot hankkimaan rahoituksen yrityselämältä. (Ed.
Zyskowicz: Väärä tulkinta!) On aivan
selvää, arvoisa puhemies, että yliopistojen
perusrahoitus ja yliopistojen pitkän tähtäimen
kehittäminen ei voi kerta kaikkiaan perustua tällaiseen
liike-elämältä saatuun sponsorointiin,
vaan perusrahoituksen hoitaminen on mitä suurimmassa määrin
valtion tehtävä, ja tätä hallitus
ei nyt halua tehdä. Eikä ole ollenkaan ihme, että tässä tilanteessa
esimerkiksi Tampereen yliopiston rehtori Krista Varantola kutsuu
hallituksen toimia suureksi puhallukseksi.
Puhemies! Kyse on äärimmäisen suuresta
megaluokan yhteiskunnallisesta periaatteesta. Käytännössä hallitus
on nyt (Puhemies: Minuutti on kulunut!) yksityistämässä yliopistolaitoksen,
ja kysyn:
Miksi hallitus jättää yliopistojen
perusrahoituksen rempalleen ja ajaa yliopistot tällä tavalla markkinoiden
armoille? Näin murennetaan yliopistojen asemaa.
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Nyt ed. Viitanen on ihan täysin
väärin ymmärtänyt hallituksen
linjan. Hallitushan on vahvistanut jo aivan ensimmäisessä budjetissaan yliopistojen
perusrahoitusta ja yliopistouudistuksen osalta on sitouduttu vahvasti
siihen, että valtiovalta rahoittaa yliopistojen perustoimintoja
samalla tavalla kuin nyt, mutta kustannuskehitys otetaan huomioon,
eli tähän ei ole tulossa muutosta. Tämä on
kiveen hakattu.
Se, mikä kehyspäätöksessä oli
erinomaista, arvoisat edustajat, oli, että yliopistojen
perusrahoitusta luvattiin vahvistaa 130 miljoonalla eurolla sen
päälle, mitä hallitusohjelmassa on. Mutta
ed. Viitanen varmaan viittasi tähän yliopistojen
olomuotoon, ja sehän on niin, että yliopistot
voivat tulevaisuudessa valita, onko yliopisto julkisoikeudellinen
yhteisö, ja jos yliopisto haluaa olla säätiömuotoinen,
niin valitessaan voi olla, mutta molempia malleja valtiovalta kohtelee
tasapuolisesti. Todellakin kehyspäätös
oli erinomainen yliopistojen osalta. Mittavat lisäpanostukset
tulivat sen päälle, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) mitä hallitusohjelmassa
on luvattu, eli kannattaa tuohon päätökseen
tutustua.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, ei tämä kehyspäätös
ollut erinomainen, vaan välittömästi
yliopistokenttä nousi takajaloilleen ja ilmoitti, että perusrahoitus
ei ole riittävä, ja samaan aikaan laitetaan yliopistot juoksemaan
markkinarahan perään.
Tällä hallituksen uudella keksinnöllä yksityistää yliopistojen
rahoitus on ihan oikeasti valtavia eriarvoistavia vaikutuksia koko
korkeakoulukenttään. Se on huonoa aluepolitiikkaa,
ja mitä suurimmassa määrin tämä on
nyt myös tasa-arvokysymys. Tässä nimittäin
jaetaan nyt yliopistokenttä kahteen kategoriaan. Innovaatioyliopiston
rahoitus on turvattu, ja muu yliopistokenttä kärsii
hätää rahoituksensa suhteen. Käytännössä siellä ovat
jäämässä budjetit miinusmerkkisiksi monessa
tapauksessa. Miten yhteiskuntatieteet, miten humanistiset tieteet
tulevat saamaan rahoituksensa tulevaisuudessa? Firmat eivät
rahoita myöskään perustutkimusta, kuten
Kari Raivio, Helsingin yliopiston kansleri, tänään
aivan oikein totesi. Eli kysyn vielä kerran hallitukselta:
Onko hallituksen ...
Puhemies:
Minuutti on jälleen kulunut! Pyritään
nyt pysymään siinä minuutissa!
... tarkoitus jakaa yliopistokenttä kahteen kategoriaan?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Todellakin valtiovalta on sitoutunut yliopistojen
rahoitukseen samalla tavalla kuin nytkin. Yliopistoja ei todellakaan
yksityistetä eli, ed. Viitanen, teidän väitteenne
eivät millään tavalla pitäneet
paikkaansa. Tämä hallitus on hyvin vahvasti vahvistanut
yliopistojen perusrahoitusta. Innovaatioyliopistoasia oli se, jota
ministeri Kalliomäen aikana suunniteltiin. Silloin te ajattelitte,
että vain yhdellä yliopistolla on mahdollisuus
säätiömalliin. Silloin te ajattelitte,
että ne panostukset, joita innovaatioyliopistolle tulisi, tulisivat
vain innovaatioyliopistolle. Tämä hallitus sanoo,
että yliopistot voivat valita, ovatko ne julkisoikeudellisia
yhteisöjä vai säätiöitä,
ja me olemme todenneet, että ne panostukset, jotka tulevat,
merkittävät panostukset innovaatioyliopistolle,
ovat sitten hetken kuluttua koko yliopistokentän tavoiteltavissa.
Eli tämä panostus tulee tasavertaisesti koko yliopistokentälle.
Tätä valmistelua on tehty sen työn pohjalta,
joka tehtiin, kun ministeri Kalliomäki oli ministerinä.
Toki ne olivat työryhmän esityksiä, (Puhemies:
Jälleen minuutti on kulunut!) mutta tähän
tasavertaisempaan suuntaan olemme tätä vieneet,
ja uskon, että tähän ollaan tyytyväisiä.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Ei yliopistoista saa tehdä lakki
kourassa firmojen edessä konttaavia kerjäläisiä.
Kyllä tämä on se perimmäinen
kysymys, ja nyt lähdetään vikasuuntaan.
Sitä paitsi tässä innovaatioyliopistossa,
arvoisa ministeri, on semmoinen ajattelutapa, että jos
mentäisiin tuonne jalkapallopuolelle, niin satsataan kaikki
Suomen rahat HJK:hon ja siitä tulee hyvä maajoukkue,
unohdetaan TamU:t ja TPS:t ja RoPS:it ja kaikki pannaan HJK:hon.
Tämä ajatus on teillä nyt tässä päässä,
ja tämä on väärä ajatus.
Niin ei tule hyvää maajoukkuetta, eikä niin
tule hyvää suomalaisen yhteiskunnan, koko maan,
tarvitsemaa yliopistolaitosta. Te olette nyt vikateillä.
Mistä te tämmöisen olette keksineet?
Amerikastako nämä teidän oppinne tulevat
vai mistä?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Nythän ollaan tekemässä historiallista
yliopistouudistusta, sitä uudistusta, mitä yliopistot
ovat pitkään halunneet. Yliopistot saavat taloudellisen
ja hallinnollisen autonomian, ja valtiovalta, sinivihreä hallitus,
on tehnyt selkeän päätöksen
siitä, että me rahoitamme jatkossa yliopistoja
kustannuskehityksen mukaisesti, eli tuo analyysi, joka täällä tehtiin,
että laitamme yliopistot juoksemaan yksityisen rahoituksen
perään, on täysin väärä.
Mutta on hyvä, jos myöskin elinkeinoelämä ja
muut tahot tulevat lisärahoittamaan yliopistoja. Se raha
on lisää, se ei ole poissa mistään,
ja on erinomaista, että elinkeinoelämä antaa
myöskin yliopistoille lisäpanostusta. Mutta perusta
on selvä, kiveen hakattu: valtiovalta vastaa yliopistojen
perusrahoituksesta. Erinomainen tulos oli tämän
vuoden budjetissa. Jos otetaan Suomen Akatemian rahat mukaan, niin
yli 100 miljoonaa euroa tuli lisää yliopistokenttään.
Se on mielestäni hyvä alku, ja sitä suuntaa
on jatkettava.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Me sosialidemokraatit emme tule hyväksymään sivistysyliopiston
alasajoa. (Ed. Zyskowicz: Ja kukakohan sellaista esitti?) Täytyy
todella hämmästyksellä todeta se, miten
keskusta voi olla mukana tekemässä yliopistoista
tällaisia yrityksiltä kerjääviä instituutioita.
Mielestäni keskusta on tekemässä nyt
tässä asiassa akateemiset kemijärvet
alueyliopistoille.
Arvoisa puhemies! Kysyn keskustan ministereiltä:
Miten te voitte olla heikentämässä kaikkein tärkeimpiä aluekehityksen
vetureita, joita ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut? Toivon,
että joku keskustan ministeri vastaa tähän.
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Nythän on meneillään
historiallinen yliopistouudistus, jossa yliopistoille (Välihuutoja
vasemmalta) annetaan niiden pitkään toivoma taloudellinen
ja hallinnollinen autonomia, eli jatkossa yliopistot — kuunnelkaa
nyt, kun kysyitte — jatkossa yliopistot eivät
ole enää osa valtion hallintoa, valtion tilivirastoja,
vaan ne voivat omista lähtökohdistaan tehdä päätökset
niin, että yliopistojen kehittämisen lähtökohta
on tieteen ja taiteen vapaus, opetuksen ja tutkimuksen laatu ja yhteiskunnallinen
vaikuttavuus. Tämä on keskeinen uudistustarve,
joka on pitkään ollut yliopistojen toiveissa,
ja tätä yhteistyötä tehdään
talkoissa. Uudistamme yliopistolainsäädäntöä,
ja yliopistot ovat olleet tässä aktiivisesti ja
myönteisellä mielellä mukana. Rehtorit
eivät vastusta uudistusta.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Enemmänkin siinä roolissa,
että minulle kuuluu hallituksessa innovaatiopolitiikka,
vastaan, en niinkään keskustalaisena ministerinä.
Tässä hallituksen esitys on viemässä eteenpäin
sitä ajatusta, jonka aikanaan silloinen ministeri Antti
Kalliomäki pani työn alle. Sen työryhmän
raportti Sailaksen johdolla julkistettiin Kalliomäen aikana
(Ed. Gustafsson: Ei tällaista rahoitusmallia ole Kalliomäki
esittänyt!) ja sen jälkeen tätä esitystä on
jalostettu eteenpäin. Tämä tausta on
suurin piirtein tässä.
Ehkä se kriittinen kohta tai varmaan paljon keskustelua
herättävä kohta on se, kuinka paljon toimintamäärärahaa
saa tämä yksi innovaatioyliopisto enemmän
kuin muut tässä alkuvaiheessa. (Ed. Tennilä:
Sehän kauhoo kaiken!) Sekin on minusta täysin
perusteltua, että ensimmäisten vuosien aikana
innovaatioyliopisto saa jonkun verran enemmän kuin muut,
ja se sisältyy tähän asiaan. Miten on
jatkossa? Uskon, että siitä varmaan tässä salissa
keskustellaan vielä monta kertaa. Perusajatus on näissä kantimissa,
mitkä aikanaan Vanhasen ykköshallitus (Puhemies:
Minuutti on kulunut!) pani liikkeelle.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä oletan,
että hallitus pyrkii kehittämään
yliopistoja parempaan suuntaan, mutta kyllä te olette epäonnistuneet
siinä markkinoinnissa. Minäkin olen vieraillut
yliopistoissa ja istunut rehtorin huoneessa ja kuunnellut, miten
hän pelkää, että tämä teidän
suunnitelmanne vie näiltä muilta yliopistoilta
rahaa. Sen takia minä nyt pyydän, että te
lähettäisitte kaikille yliopistoille selkeän
viestin, mitä tämä hallituksen suunnitelma
pitää sisällään. Jos
rehtorit vielä sen jälkeen reagoivat kielteisesti,
silloin te olette väärässä, mutta
jos he rauhoittuvat, silloin te olette oikeassa. Eli pyyntö:
lähetättekö te selkeän viestin
yliopistoille?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Kyllä ihan selvää on,
että tiiviissä kanssakäymisessä ollaan
yliopistojen kanssa. Nyt, kun tämä kehyspäätös
on tehty, aivan selvää on, että yliopistot
ovat saaneet viestin ja ne voivat myöskin tutustua siihen,
mitä lisää tämä kehyspäätös
tuo yliopistoille. Aivan erinomainen ilouutinen on se, että kun
hallitusohjelmassa todettiin, että yliopistot saavat 80
miljoonaa euroa lisää toimintamenoja, niin jo
ensimmäisessä budjetissa ylitettiin tämä.
Todellakin kehyspäätös merkitsee 130
miljoonaa euroa koko yliopistokentälle, kun katsotaan vähän
nenäämme pidemmälle. Korkeakoulupolitiikkaa
pitää tehdä pitkällä tähtäimellä.
Hyvät edustajat, kyllä tässä ollaan
tekemässä sellaista yliopistouudistusta, joka
todella takaa sen, että suomalaiset opiskelijat, tutkijat
ja opettajat jäävät suomalaisiin korkeakouluihin,
he eivät mene muualle. Meidän yliopistomme ovat
tulevaisuudessa sellaisia, että tänne tulee myöskin kansainvälisiä osaajia.
(Puhemies: Jälleen minuutti on täyttynyt!) Eli
tämä uudistus on kaiken kaikkiaan aivan välttämätön
Suomen tulevaisuuden kannalta.
Tuomo Hänninen /kesk:
Herra puhemies! Myös keskustan ryhmän mielestä tämä yliopistojen
rahoituskehyslinjaus oli ihan onnistunut. Tästä on
hyvä lähteä luomaan uutta lakia ja sen
yksityiskohtia. (Ed. Laitinen: Pekkarinen oli vähän toista
mieltä!) Epäilyjä on kuitenkin tullut
lähinnä humanististen alojen osalta ulkopuolisen
rahoituksen saannista. Arvoisalta ministeriltä kysyn:
Millä keinoilla voimme helpottaa humanististen alojen
rahoituksen saantia ja edesauttaa näidenkin alojen kehitystä tulevaisuudessa?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Tämä on erinomainen kysymys.
Kuten ihan aluksi totesin, olennaisin asia on se, että valtiovalta
on sitoutunut yliopistojen perusrahoitukseen kustannuskehityksen
mukaisesti. Olemme lupautuneet vahvistamaan jokaisen yliopiston,
koko yliopistokentän, perusrahoitusta. Kun uusi yliopistolainsäädäntö tulee,
yliopistoilla päätäntävalta
omista taloudellisista ja hallinnollisista asioista on nykyistä vahvempi.
Yliopistot voivat valita, ovatko ne julkisoikeudellisia yhteisöjä vai
säätiöitä. Kumman tahansa mallin
yliopistot valitsevatkin, valtiovalta on sitoutunut toimintamenojen
rahoitukseen. On aivan erityisen tärkeä todeta,
että tämän uudistuksen yksi keskeinen
tavoite on se, että me pelastamme suomalaisen sivistysyliopiston.
Sivistyksen vahvistaminen ja yliopistojen rooli suomalaisen sivistysyhteiskunnan
kehittämisessä on aivan keskeinen lähtökohta,
samoin tieteen ja taiteen vapaus (Puhemies: Minuutti on jälleen
täyttynyt!) sekä opetuksen ja tutkimuksen laatu.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Niin kauan aikaa kuin itse olen täällä edustajana
ollut, eli kolmatta kautta, ovat yliopistot halunneet itselleen
lisätä taloudellista ja hallinnollista autonomiaa,
ja nyt sitä tulee. Valtio rahoittaa tulevaisuudessakin,
niin kuin nytkin, yliopistot, eikä vetäydy pois,
kuten joissain maissa saattaa näin käydä,
mutta meillä sitä ei tapahdu. Mutta tässä lisärahoituksen
saamisessa, mikä on erittäin tärkeä asia
yliopistojen kannalta, on tietysti se, että akateeminen
vapaus ja itsenäisyys säilyisi tulevaisuudessakin.
Kysynkin nyt hallitukselta:
Eikö niin, että akateeminen vapaus ja itsenäisyys
säilyy, sillä tutkimus perustuu siihen? (Ed. Zyskowicz:
Se päinvastoin vahvistuu!)
Edustajat Antti Kalliomäki ja
Outi Alanko-Kahiluoto merkittiin läsnä oleviksi.
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Kyllä on näin, että yliopistolainsäädännön
valmistelun, jota on tehty hyvässä yhteistyössä koko
akateemisen yhteisön kanssa, koko lähtökohta
yliopistolle on se, että yliopistossa toteutuu tieteen
tekemisen, taiteen tekemisen vapaus. Yliopistoa ei ole ilman näitä seikkoja.
Nämä ovat koko lähtökohta tuon
lainsäädännön valmistelulle.
Todellakin hyvässä yhteishengessä yliopistoväen
kanssa ollaan tehty tätä yliopistolainsäädännön
uudistusta, mutta selvä on, että innovaatioyliopisto
osana yliopistouudistusta on herättänyt paljon
keskustelua. On erittäin hyvä, että innovaatioyliopistosta
keskustellaan.
Totean, että ne panostukset, jotka tulevat innovaatioyliopiston
toimintamenoihin, ovat sellaisia panostuksia, joita ilman ei tätä innovaatioyliopistoa
olisi tullut. Mielestäni on aivan erinomaista, että kun
hallitus on keskustellut yhteistyössä yliopistokentän
kanssa, olemme päässeet siihen yhteisymmärrykseen,
toisin kuin oli silloin sosialidemokraattisen ministerin aikana,
kun tätä kaavailtiin. (Puhemies: Minuutti on taas
kulunut!) Ne rahat, jotka tulevat innovaatioyliopistolle, ovat myöskin
koko yliopistokentän käytössä.
Puhemies:
Ministeri, pysytään siinä minuutissa nyt
vaan!
Pahoittelen ylitystä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä on todella kysymys
historiallisesta asiasta yliopistolaitokseen nähden. Nimittäin
kerrankin hallitus lupaa maksaa Senaatti-kiinteistöjen vuokrankorotukset
täysimääräisinä, elikkä se
ei ole silloin pois näistä perusmenoista. Kysynkin:
Aiotteko, arvoisa opetusministeri, antaa tiedotteen sitten välittömästi
siitä, että tämä virhe, mikä on
tämän päivän lehdistössä,
korjataan?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Ed. Pulliaiselta, arvoisa puhemies, jos sallitte, kysyn, mihin
virheeseen viittaatte ja missä lehdessä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Eihän siellä ollut mitään
muuta kuin virheitä äskeisen ja edellisten ilmoitustenne
mukaisesti.
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Hyvin selkeä tavoite on sinivihreällä hallituksella,
että yliopistojen toimintamahdollisuuksia parannetaan.
Kun katsotaan, mitä Euroopassa ja maailmassa tapahtuu,
yliopistoihin panostetaan, yliopistojen toimintamenoja lisätään. Maailman
parhaat yliopistot ovat sellaisia, jossa yliopistot voivat kehittää omaa
toimintaansa tutkimuksen ja opetuksen näkökulmasta,
yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta.
Sen tämä uusi yliopistolainsäädäntö yliopistoille
antaa. Tästä koko yliopistokenttä on
yhteistä mieltä, että tämä uudistus
on aivan välttämätön.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Ministerit, kansalaiset! Jotain vikaahan tässä nyt tässä ministeri
Sarkomaan hokemassa kehittämisessä on, vai sanoisinko
oikein kokoomuksen uudessa kehitysopissa, vai onko kyse peräti älyllisestä suunnittelusta,
koska yliopistoväki itse vastoin ministerin todistusta
on älähtänyt huipulta asti tästä jutusta,
mikä nyt on tullut. Kyse ei ole siitä markkinajutusta.
Nokia ja muuthan ovat ohjanneet pitkän aikaa jo tätä yliopistojen
suuntausta. Prohvessoreja, opettajia on ihan liian vähän Euroopan
suhteessakin oppilaisiin nähden jo nykyään
Suomessa, ja tämä vaan pahentaa tilannetta, jollei
tähän tule jotain muutakin rahoitusta, valtion
rahoitusta. Ja pahin moka on ollut nurkan takaa tuoda tähän
tämmöinen taideyliopistojen ihmeellinen könttä.
Tampereella kaikki tietävät, mikä on
Näty. Kukaan ei edes ilmoittanut mitään,
mihin suuntaan ministeri on kehittänyt tätä yliopistojen
innovatiivisuutta. Se vain paukautettiin tuosta noin.
Eli minkä takia tätä ei voitu edes
neuvotella asiantuntijoiden kanssa?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Kyllä on niin, että yliopistojen
perusrahoitukseen valtiovalta on hyvin vahvasti sitoutunut. Se on
kiveen hakattu. Tuota työtä on tehty jokaisessa
budjetissa, ja tämän vuoden budjetissa yliopistot
saivat merkittävän lisäpanostuksen. Ehkä siksi
tämä on herättänyt keskustelua,
että kun tällä hetkellä, arvoisat
edustajat, on meneillään niin monta uudistusta,
meidän täytyy kovasti tehdä työtä,
että pysymme perillä siitä, mitä milloinkin
on päätetty. Ehkä tuo tämän
päivän keskustelu mediassa on yhteen asiaan vähän
saanut sekaannusta: yliopistot todellakin voivat itse valita sen,
haluavatko he säätiömallin. Valtiovalta,
hallitus, on päättänyt, että halutessaan
yliopistot voivat ottaa myöskin säätiömallin
sen julkisoikeudellisen yhteisön mallin sijasta, mutta
niitä ei velvoiteta siihen, annetaan vain mahdollisuus. Muistutan,
että viimeksi, kun tästä asiasta keskusteltiin,
täällä oli useampia puheenvuoroja, jotka
kysyivät, miksi vain innovaatioyliopistolla on mahdollisuus
valita tämä säätiömalli.
Eli tämä antaa tasavertaiset mahdollisuudet, mutta
perusrahoitus on turvattu.
Antti Kalliomäki /sd:
Puhemies! Niin, mikä milloinkin on kiveen hakattu,
ministeri Sarkomaa? Mutta todellakin minun toimestani valmisteltiin
nämä kaikki keskeiset kärkihankkeet korkeakoulu-
ja yliopistorakenteen kehittämiseksi, innovaatioyliopisto
yhtenä niistä. Minusta säätiöpohja
sopii vain tämän kaltaiseen hankkeeseen, jossa
tarvitaan erittäin suuri pääomasijoitus.
Tämä 700 miljoonaakin on vain siemenrahaa pääomasijoituksena.
Sitä pitää paljon vielä kyetä kasvattamaan.
Mutta oleellista on se, että innovaatioyliopiston kohdalla,
niin kun kaikkien muittenkin kohdalla, piti lähteä siitä,
että yliopistojen toiminta turvataan täysimääräisesti
budjettirahoituksella. Sen on oltava lähtökohta.
Sitten luodaan hallintomenettelyillä ja muilla kannustimia
siihen, että yliopistot voivat omalla aktiivisuudellaan
saada muutakin rahoitusta, myöskin valtion rahoitusta,
lisää. Eli siihen perustuu laaja selvitysmiestyöryhmä ja
kaikki muutkin toimet. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Kysymys
kuuluu:
Miksi nyt yliopistot ovat hyvin tyytymättömiä omaan
rahoituspohjaansa?
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Juuri näin, niin kuin täällä erinomaisesti
ed. Kalliomäki totesi. Tämä sama lähtökohta
on, eli yliopistojen perusrahoitus on turvattu. Valtiovalta on sen
taannut, ja perusrahoitus tulee valtiovallalta, mutta halutessaan
yliopistot voivat vastaanottaa ulkopuolista rahaa. Sehän
on lisärahaa. Mutta tässä on sotkettu
kaksi asiaa: se, mikä on säätiön
peruspääoma, ja se, mitkä ovat yliopistojen
toimintamäärärahat. Ja tuo lähtökohta,
joka oli sosialidemokraattisella ministerillä, että valtiovalta
takaa yliopistojen perusrahoituksen, on kiveen hakattu, ja siitä ollaan
aivan samaa mieltä. Tästä ei lipsuta.
Mutta ehkä se ero on tässä, että tällä vaalikaudella
yliopistot ovat todella saaneet lisää toimintamäärärahoja.
Siitä on tullut todella paljon kiitosta.
Eero Heinäluoma /sd:
Puhemies! Kun ministeri puhui tuosta paljosta kiitoksesta, niin
tämän päivän Helsingin Sanomissa
Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio antaa tätä kiitosta hallitukselle
sanomalla, että jos nämä valtion lisäpanostukset
yliopistojen perusrahoitukseen jäävät
nyt päätettyihin, niin ne eivät kata
edes vuokrien ja palkkojen nousua. Ja kun täällä ministeri
sanoi, että on paljon väärinkäsityksiä,
niin huomaan, että niitä näyttää olevan
hallituksen sisälläkin. Tämän
päivän Keskisuomalaisessa nimittäin nykyinen
elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kyseenalaistaa tämän
rahoituspäätöksen aika näyttävässä jutussa
ja ilmoittaa, että hän pitää tätä vääränä ja
tulee pyrkimään siihen, että tämä rahoituspäätös
muutetaan.
Oletteko, ministeri Sarkomaa, aikonut hallituksen sisällä käydä hivenen
lisää keskustelua, jotta väärinkäsitysten
määrä hallituksessa voisi olla pienempi?
(Ed. Gustafssonin välihuuto)
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Sekä siinä lehtihaastattelussa että kaikissa
käänteissä muuallakin, ed. Gustafsson
voi lukea siitä, kannatan voimakkaasti innovaatioyliopiston
aikaansaamista tähän maahan. Sen jälkeen
sanon, että on tärkeää, että innovaatioyliopisto
pääsee niin liikkeelle, että sitä toimintamäärärahaa
rahoitetaan enemmän kuin muita yliopistoja ensimmäisten
vuosien aikaan. Sekin on sieltä selvästi luettavissa.
Mutta sitten kyseenalaistan seuraavan elikkä sen, onko
oikein, että 100 miljoonaa euroa saa yksi yliopisto enemmän
toimintamäärärahoja useitten vuosien ajan
aina. (Välihuutoja vasemmalta)
Ed. Tennilä, minä sanon, että innovaatioyliopistoajatus
on oikein, rakenne oikein, hallinnon osalta oikein, alkupääomitus
oikein, mutta onko 2020:een saakka se extra ihan kohdallaan, ja
siitä minä sanoin sanatarkasti, että toivon
sitä ja pyrin siihen, että tätä kohtaa
myöhemmässä vaiheessa voidaan tarkistaa.
(Puhemies: Minuutti!)
Arvoisa puhemies! Olen edelleen samaa mieltä.
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Totean, että tämä työ,
jota tehdään yliopistokentän kehittämiseksi,
on aivan välttämätöntä työtä,
jotta Suomessa on tulevaisuudessa hyvinvointia, työtä ja
tuotantoa ja sivistystä. Näitä uudistuksia
on tehtävä. Osa rakenteellisista uudistuksista
on varmasti sellaisia, että täytyy tehdä kipeitä ja
kiperiäkin kysymyksiä, mutta niitä päätöksiä,
jotka kehysriihessä tehtiin yksimielisesti siitä,
että yliopistokenttä saa lisärahoitusta, oli
ilo tehdä, ja ne olivat aivan välttämättömiä.
Mutta, ed. Heinäluoma, selvää on,
että varmasti yliopistojen voimavarat ovat sellaiset, että niihin
täytyy myöskin palata. Ja toteankin, että 130
miljoonaa tulee vuonna 2011, vuonna 2012, puhuttiin niistä vuosista,
mutta totean, että tänä vuonna yliopistot
saivat, jos otetaan myöskin Suomen Akatemia, yli 100 miljoonaa
euroa, eli näillä kyllä katetaan palkkakustannukset
ja vuokrakustannukset paremmin, kun verrataan niihin vuosiin, kun
oli sosialidemokraattinen opetusministeri. Eli lisäystä on
tullut.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Opetusministeri Sarkomaa tässä puhui
kauniisti yliopistojen taloudellisesta autonomiasta, mutta vähän
se kuulostaa siltä, että yliopistot jätetään yksin
etsimään sitä taloudellista tukea. Ottaisin yhden
konkreettisen esimerkin. Opetusministeriö sai tässä vuosi
sitten, vajaa vuosi sitten hammaslääkäreiden
saatavuudesta raportin, jossa esitettiin, että lisätään
koulutuspaikkoja nykyisestä 100:sta 160:een vuodessa ihan
näiden ongelmien vuoksi, että ihmiset eivät
pääse hoitoon. Takaako tämä päätös
nyt sen, että hammaslääkäreitä vastaisuudessa
koulutetaan niin, että hoitotakuu toteutuu? (Ed. Virtanen:
Myöskin Itä-Suomessa!)
Opetusministeri Sari Sarkomaa
Arvoisa puhemies! Mielestäni on poliittisesti epärehellistä käydä koko
ajan keskustelua sillä tavalla, että väitetään
jotain asiaa, joka tiedetään epätodeksi. Valtiovalta
on sitoutunut yliopistojen toimintamenoihin. Se on kiveen hakattu.
Siitä ei tarvitse käydä keskustelua,
mutta hyvä on käydä keskustelua siitä,
mikä on yliopistojen toimintamäärärahojen
taso, ja niihin on nyt tullut korotus, ja sanon, että kyllä tällä vaalikaudella
tulee yliopistoille vielä lisää rahaa.
Mutta aivan oikein, ed. Lapintie, hallitus teki ennen joulua
päätökset siitä, että hammaslääkäreiden
koulutusmääriä kasvatetaan, ja se on
tärkeä päätös, mutta
yhtä lailla tarvitaan palvelujärjestelmässä kehittämistä,
mistä sosiaali- ja terveysministerit vastaavat, että julkinen
sektori on houkutteleva työpaikka, että koulutetut
hammaslääkärit myöskin menevät
sinne julkiselle sektorille työhön. Mutta tähän
kaikkeen hallitus on sitoutunut, ja toimia tulee, ja aloituspaikkoja
on päätetty lisätä. (Välihuuto) — Se
jää nähtäväksi, mutta
aloituspaikkoja on lisätty ja koulutusta lisätään.