Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni koskee kuntien ja valtion kiinteistöjen homeongelmia.
Valtio suorastaan rypee tällä hetkellä rahassa. Taloustilanne on hyvä.
Mitä toimenpiteitä ja missä aikataulussa hallitus aikoo tehdä kuntien koulujen, päiväkotien, vanhainkotien ja muiden palvelutilojen homeongelmien korjaamiseksi? Kunnat eivät yksin selviydy näistä pahenevista ongelmista. Sama koskee tietysti valtion omia laitoksia.
Ovatko terveydensuojelulaki ja työturvallisuuslaki vain pelkkää paperia, eivätkö niiden säännökset sido julkista sektoria? Kymmeniätuhansia lapsia ja aikuisia altistuu päivittäin homeyhdisteille ja saa allergisia oireita. Vakavat astmatapaukset lisääntyvät, lapset saavat elinikäisiä hengityselinsairauksia, ja (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) aikuiset joutuvat työkyvyttömiksi. Mitä hallitus aikoo tehdä?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Olemme juuri nyt laittamassa pystyyn työryhmää, jossa katsotaan tätä asiaa useammalta eri kantilta. Asiahan on niin, että meillä ei olisi homeongelmia, jos meillä rakennettaisiin niin hyvin, ettei tulisi vesivaurioita. Nyt meillä on näistä mikrobeista raja-arvot, mitä tulee kotitalouksiin. Mutta nyt tämän työryhmän tehtävänä on katsoa, onko tieteellistä pohjaa, tutkimuksellista pohjaa, sille, että saisimme hyvät raja-arvot myöskin julkisiin tiloihin. Jos me saamme tämmöisen raja-arvopaketin, ja mikä se sitten on — todellakin tutkimusten täytyy olla takana ja tieteellisen näytön — niin sitten sitä voitaisiin soveltaa näissä tapauksissa, mutta tämä vaatii usean ministeriön yhteistyötä. Työsuojelun näkökulmasta lähdemme viemään tätä työryhmää nyt sitten eteenpäin, ja se on juuri nyt minun pöydälläni se perustamispäätös.
Arvoisa puhemies! Itse asiassa ed. Yrttiahon kysymys oli myös minunkin huoleni, mutta kysynpä nyt sitten jatkoksi:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä siinä, että julkinen rakentaminen, yhteisillä varoilla tuettu rakentaminen, olisi sää- ja ilmastokestävää ja niin sanotusti tervejärkistä?
On nimittäin käsittämätöntä, kun me yhteisillä varoilla hyväksymme rakennuksia, joissa on tasakattoja tai jopa sisäänpäin valuttavia kattoja, ikkunoita katolla jne. Mihin toimiin hallitus ryhtyy tämän asian korjaamiseksi?
Asuntoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Voisin vastata näin, että pääministeri Lipposen ensimmäinen hallitus ryhtyi asianmukaisiin toimenpiteisiin.
Tämä kosteus- ja homeongelma aktualisoitui 90-luvun puolivälin paikkeilla, ja silloin hyvin laajojen ja pitkien selvitysten jälkeen kävi ilmi, että rakentamismääräyksissä oli tiettyjä ongelmia ja että veden liikkeitä rakenteissa ei oikein täysin ymmärretty ja oivallettu. Sen jälkeen, muistaakseni vuonna 98, annettiin uudet rakentamismääräykset, ja tältä osin tämä määräyspuoli on kunnossa. Eli näkemyksemme on se, että sen jälkeen rakennetuissa taloissa tämmöisiä ongelmia ei ole, ellei sitten kyse ole selkeästä suunnittelu- ja rakennusvirheestä. Eli kyllä nämä ongelmat, jotka meillä tällä hetkellä on käsissämme, koskevat joko taloja, jotka on rakennettu ennen sitä, tai sitten taloja, jotka on rakennettu sen jälkeen, jotka on aidosti rakennettu väärin.
Puhemies:
Kysymys on loppuun käsitelty.
Kyselytunti on päättynyt.