Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Maapallon varustelumenothan kasvavat samaan aikaan, kun rahaa tarvittaisiin ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, köyhyyden poistamiseen ja luonnonsuojeluun. Alkuperäisluonto ja maapallon biodiversiteetti häviävät, mikä on hyvä todeta nimenomaan tänä vuonna 2010, koska tänä vuonna sen häviämisen laskeva suunta olisi pitänyt pystyä taittamaan. Tässä ei globaalisti eikä myöskään paikallisesti ole onnistuttu.

Tämä asia, jota nyt käsitellään, HE 12/2010 vp, koskee kuitenkin nimenomaan aseteollisuuden kehittämistä, tutkimusta, jossa Suomi lähtee mukaan tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää simulointi- ja laskentamenetelmiä sotalaivojen suunnitteluun.

Arvoisa puhemies! Tietysti Suomessa on taloudellinen hätä ja pitäisi löytää kaikki mahdolliset keinot sen voittamiseen, mutta se, että se on aseteollisuuden kehittämistä, ei aikaisemmin kertomillani perusteilla ole kuitenkaan oikein. Meidän pitäisi panostaa muuhun ja jättää nämä alumiinialusten suunnittelut niille, jotka tarvitsevat sotalaivoja sodankäymiseensä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä hallituksen esitys on vallan hyvä. Patria on Suomessa selkeästi puolustusvälineteollisuuden ykkösyritys, ja se on pystynyt kilpailemaan maailmalla hyvin muiden toimijoiden joukossa. Tänään juuri Patrian neuvottelukunnan kokouksessa kuulimme, että niissä vähäisissä transatlanttisissa yhteistyöhankkeissa, mitä on tehty, Patria on ollut toisena osapuolena.

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yleiskokous, jonka puheenjohtaja olin, oli juuri seminaarissa Madridissa, ja seminaarin jälkeen tutustuimme Airbusin tehtaaseen Sevillassa. Näinä päivinä saimme kuulla, että tämä transatlanttinen puolustusvälineyhteistyö on varsin ohutta ja siinä on parantamisen varaa. Näen, että tässä on suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia, ei vain Patrialle, niitä on myös muistaakseni kahdeksisenkymmentä muuta, pientä, yritystä, jotka voivat myös osallistua ehkä alihankkijoina, kun tilausmahdollisuuksia tulee myöhemmin. Nämä vastakauppasysteemit ovat nähdäkseni muuttumassa, näin meille selvitettiin.

Kuitenkin näen, että tämä hallituksen esitys tuo lisäpotkua yrityselämään, ehkä myös insinööri- ja yliopistomaailmaan. Näen tämän niin Suomen ja Euroopan välisenä yhteistyöhankkeena kuin sitten tietenkin myös Euroopan ja Amerikan yhdysvaltojen välisenä yhteistyönä eli transatlanttisena yhteistyönä.

Kuten tiedämme, kriisinhallintatehtävät ovat monien maiden keskeisiä toimialueita, ja ehkä kuitenkin näitäkin voidaan käyttää siihen, että voimme näyttää voimaa, niin ettemme joudu koskaan sitä voimaa käyttämään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tästä hallituksen esityksestä. Tässä on eräällä tavalla vilpitön sävy. Täällä sanotaan avoimesti perustelutekstissä, että omat rahat loppuvat ja silloin pitää tehdä yhteistyötä. Se on ihan reilu peli sinänsä, ei siinä mitään huomauttamisen sijaan ole.

Mutta eri asia on se, onko tämä hanke sitten näin mittavan eduskuntakäsittelyn väärti. Kun katsoo, mitä kaikkea on tehty virkamiestyönä tämän hallituksen esityksen aikaansaamiseksi — on väännetty kieleltä toiselle ja mutkia oiottu ja uusia tehty ja 60-sivuinen hallituksen esitys kahdella kielellä on saatu aikaiseksi tänne — niin kyllä ehkä pikkuisen harkintakyky on tässä suhteessa pettänyt.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minulle tuli samanlaiset ajatukset kuin ed. Pulliaiselle tässä mieleen. Ollaan nimittäin isojen rinnalla tässä: Suomi, Saksan liittotasavalta ja Amerikan yhdysvallat. Suomi tekee sopimusta pin- tataistelualusten alumiinirakennesuunnittelusta. Minusta tämä on kyllä jotenkin liipannut hyvin kauas todellisuudesta. Pitääkö yleensä tämmöisiä esityksiä tänne tuoda?

Kun tässä ollaan kotimaisuuden puolesta puhuttu aina, niin minä olen sitä mieltä, että suomalaiset voisivat vaikka tehdä puuveneitä näihin tilanteisiin. Ne ovat ekologisia, eikä tuhlata luonnonvaroja, voidaan juhannuskokossa vielä polttaa tarvittaessa, kun ne sattuvat puhkeamaan.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustajat Pulliainen ja Lahtela viittasivat siihen, että eduskunta on turhan järeä paikka käsitellä tätä aihetta. Nyt me kuitenkin sitä käsittelemme, ja silloin on paras tietysti tästä puhua. Kun ministeri Häkämies on täällä paikalla, niin mielelläni esittäisin hänelle kysymyksen.

Kansainvälinen yhteistyöhän tässä on merkittävää, ja Suomen on järkevää olla kansainvälisessä yhteistyössä. Yhdyn tietysti ed. Tiusasen näkemykseen siitä, että miekoista mieluiten auroja. Nyt haluaisin tiedustella ministeri Häkämieheltä, kun hän tietysti tuntee tämän prosessin taustoja tarkemmin, missä määrin tällaisia alumiinikäsiteltyjä aluksia voidaan myöskin käyttää siviilikäytössä. Kuinka paljon tässä on mahdollista tutkimus- ja tuotekehittelyn kautta luoda edellytyksiä myöskin siviilialuksien kehittelytyöhön, jolloin nähdään, että tässä voisi mahdollisesti olla myöskin tätä aurakomponenttia, ei ainoastaan miekkaa?

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Vaikka tässä hallituksen esityksessä puhutaan pintataistelualuksista ja alumiinirakennesuunnittelusta, niin periaatteelliselta kannalta voisi ottaa toisenlaisen esimerkin, joka liittyy kyllä saumattomasti siihen, mitä Suomi voi tehdä, mikä on Suomen rooli ja liikkumatila sen suhteen, kuinka pitkälle tämän tyyppisessä yhteistyössä voidaan mennä.

Otan esimerkin miehittämättömistä ilma-aluksista, niiden testauksesta Itä-Lapissa. Siellähän operoi Sagem-yhtiö, ranskalainen aseteollisuusyhtiö, joka on osa Safran Groupia, jonka liikevaihto vuodelta 2008 oli 10,3 miljardia euroa ja tulos kyseiseltä vuodelta 750 miljoonaa euroa. Näitä aseita on käytetty, tämän tyyppisiä aseita ja mahdollisesti ihan samanlaisia aseita, joita testataan tuolla Rovajärven liepeillä Ketolan pienlentokentällä ja ilmatila-alueella, joka on 11 000 neliökilometriä. Jos käytetään näitä aseita, miehittämättömiä ilma-aluksia, siviili-iskuihin Pakistanissa ja Afganistanissa, niin kyllä Suomi on silloin astunut aika vaaralliselle alueelle.

Kysyn ministeriltä, kun hän ei kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa puuttunut millään lailla siihen kohtaan, mitä kysyin, kuinka tämän kaltainen sotatarvikkeitten testaus on sopusoinnussa Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa. Pyydän, että ministeri nyt vastaa myöskin tähän hallituksen esitykseen liittyen.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Olen hieman yllättynyt siitä näkökulmasta ja kritiikistä, jota näissä aiemmissa puheenvuoroissa on esitetty puolustusteollisuutta ja puolustusteollista yhteistyötä kohtaan. Nimittäin siellä on tietysti kysymys myöskin suomalaisista työpaikoista, ja niihin olennaisesti liittyy kansainvälinen yhteistyö. (Ed. Zyskowicz: Hyvinvointi syntyy työstä, ed. Mustajärvi!)

Sitten toiseen kysymykseen: näihin miehittämättömiin ilma-aluksiin, joiden osalta Kemijärvellä toimii yksityinen yritys, joka tällaista testitoimintaa on harjoittanut. Siellä ei ole ollut ulkomaisia sotilashenkilöitä eikä näin ollen ulkomaisia joukkoja. Jos näin olisi, silloinkin tarvittaisiin luvat. Eli olen kyllä ed. Mustajärven kirjalliseen kysymykseen vastannut ja vähän ihmetellyt sitä sävyä, millä tavalla elinkeinotoimiin ja uusien työpaikkojen luomiseen vasemmistossa suhtaudutaan.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä omasta mielestäni ihan asiallisesti kysyin sitä osuutta ministerin vastauksesta, johon hän ei vastannut, eli sitä, kuinka tämän tyyppinen testaus on sopusoinnussa Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa, enkä vieläkään saanut sitä vastausta. Mutta tämä nimenomainen esimerkki: Onhan se minusta mielenkiintoista, jos Kemijärven kaupungilla on suunnitelma laittaa 1,5 miljoonaa euroa vastaanottohalliin tilanteessa, jossa lopetetaan kyläkoulu ja mietitään, miten vanhuksille tuotetaan palvelut, ja tuettaisiin sellaista ranskalaista monikansallista asefirmaa, jonka liikevaihto on 10,3 miljardia euroa. Sen takia tämä kysymys on meille äärimmäisen periaatteellinen.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa herra puhemies! Tuolle puheenvuorolle ehkä oikeampi paikka on Kemijärven kaupunginvaltuusto. Eiköhän Kemijärven asiat päätetä Kemijärvellä kemijärveläisten päättäjien toimesta. Meillä on paljon puolustusteollisia yhteistyöhankkeita eri maiden kanssa, ja haluan korjata, että kun käytin sanaa vasemmisto, niin ymmärsin, että sosialidemokraatit kyllä suhtautuvat positiivisesti myöskin puolustusteollisuuden työpaikkoihin, toisin kuin vasemmistoliitto.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Otan nyt asian esiin, vaikka ajattelin, etten kielikysymyksiä täällä rupea puimaan. Tämä, että kirjoitamme lakia muulla kuin suomen kielellä tai Suomen maassa olevilla kielillä, ei ole kyllä mitenkään uutta. Aikoinaan hallinto- ja tarkastusjaostossa nostin asian esiin, kun ruvettiin käyttämään lainsäädännössä nimeä controller, ja hankin vielä Jyväskylän yliopistosta kolme eri suomenkielistä vastinetta perusteltuina. Rehtori ystävällisesti avusti, kun käytiin läpi mahdollisuuksia, mutta ne eivät kelvanneet silloiselle jaoston puheenjohtajalle. En sitten avannut myöskään täällä täysistuntosalissa suutani, koska en pitänyt sitä sen arvoisena ja koska se sai jaostossa rökäletappion, vaikka siellä oli mukana myös laulun sanoittaja, joka tietää sanojen tärkeyden. Controller-sana on nyt olemassa meidän lainsäädännössämme, ja tämä hallituksen esitys on tehty suomeksi ja englanniksi. Se, että näitä tehdään myös englannin kielellä, on aloitettu jo pienimuotoisesti paljon aikaisemmin kuin tällä esityksellä.

Mutta mielestäni ed. Kimmo Kiljusen näkökulma oli tärkeä huomioida. Olisi tietenkin mielenkiintoista kuulla lisätietoa siitä, kuinka paljon sitten nämä alukset, laitteet, joilla tässä näitä simulaatiotehtäviä tehdään ja tutkimusta kehitetään, saattavat tulevaisuudessa auttaa siviilipuolella.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! On aivan paikallaan, että eduskuntaan tuodaan tämän tason sopimus hyväksyttäväksi. Tästä käytiin puolustusvaliokunnassa keskustelua vuoden sisällä ja todettiin, että on paikallaan, että tämän tason sopimukset hyväksytään parlamentissa, jolloin niistä ei jää sitten mitään jälkipuheita. Tämä on juuri seurausta tästä.

Vielä tuohon Kemijärven lennokkikeskukseen. Sehän on lähtenyt liikkeelle täysin suomalaisin voimin. Tampereella toimiva yritys on lähtenyt kehittämään lennokkien laukaisualustoja, ja on hienoa, että saatiin Kemijärvelle tällainen hyvä harjoitusalue, jossa voidaan myöskin suomalaista osaamista viedä eteenpäin. Se, että siihen tuli mukaan kansainvälinen yhtiö, tietenkin tuo myöskin rahoitusta, ja minun mielestäni on katsottava myönteisesti eikä suinkaan kielteisesti tätä asiaa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Hietalahden telakalla telakkaduunarit kävelivät aikoinaan hienon uuden sotalaivan ohi, ja yksi sanoi, että onpa hyvä laiva. Toinen kysyi, voiko sotalaiva olla koskaan hyvä. Viittaan pariin täällä käytettyyn puheenvuoroon tästä eettisestä puolesta. Sen vuoksi, kun telakkateollisuus tällä hetkellä kärsii todella pahoista vaikeuksista ja täällä tähdätään noin vuoteen 2020 korvaamaan nykyisiä alustyyppejä, tämä voi siinä mielessä tietysti olla työllisyyskysymys myös telakoiden näkövinkkelistä, suunnitteluvaiheessa varmaankin Patrialle. Mutta sen, onko minkäänlaista näköalaa, että tämä konkretisoituisi myöskin alushankintana kotimaiselle telakkateollisuudelle, varmaan tulee aika näyttämään.

Viitaten siihen, mitä ed. Mustajärvi toi esiin näistä kansainvälisistä kuvioista: Siitä huolimatta, että tänne on tämä sopimus tuotu päätettäväksi ja käsittelyyn, kyllä kuitenkin pitää olla kieli keskellä suuta, kun tuonne oikein isojen kavereiden leikkeihin mukaan menee, kun tehdään yhteistyötä USA:n ja Saksan sotilasteknologian kanssa. Kyllä se kansallinen etu myöskin työllisyyden näkökulmasta ja muiltakin näkökulmilta pitää pitää keskeisesti esillä. Mieluummin toki toivoisi, että hallitus tekisi vielä enemmän siviilialusten ja muiden alustilausten aikaistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi telakoilla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, joka on myös Kotkan kaupunginvaltuutettu, tietää, että armeija on tehnyt sellaisia ratkaisuja, jotka ovat myös vaikuttaneet Kotkan talouteen huonolla tavalla siellä olevaan teollisuuteen nähden. Näin ollen, jos ministeri Häkämies ajattelee, että vasemmistoliitto ei puolusta työpaikkoja, ministeri ajattelee tässä tapauksessa harhaan.

Mutta se on tosiasia, ministeri Häkämies, että tällä hetkellä maapallon varustelumäärärahat kasvavat. Muun muassa Indonesia, Singapore ja Malesia ovat hyvin voimakkaasti lisänneet sotamenojaan. (Ed. Nurmi: Päivän Kauppalehti!) Intia, Kiina, Venäjä, Yhdysvallat tekevät näin. Pieni, urhea Suomi on mukana näissä hankkeissa. Sinänsä ne hankkeet eivät kohdistu maailman etua ajatellen oikealla tavalla, jos kohta niistä saattaa koitua muutama työpaikka. Tietysti, jos meillä olisi sairaanhoitajia ja lääkäreitä kylliksi, haudankaivajien työpaikkoja ei tarvittaisi ainakaan noin niin kuin kertatilauksena niinkään paljon. Näin ollen näiden työpaikkojenkin laatu on kysymys, johon sopii kiinnittää huomiota.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ilahduin kovasti tuosta ed. Uotilan puheenvuorosta. Sitten ihan konkreettiseen kysymykseen, mitä puolustushallinnossa telakkateollisuuden elvyttämistalkoisiin on annettavissa: Hallitushan teki tämän elvytyspaketin yhteydessä päätöksen aikaistaa Rauma-luokan peruskorjausta. Viime viikolla on valittu telakka — jätetään nyt firman nimi mainostamatta, mutta Varsinais-Suomeen osuu — ja sillä päätöksellä luodaan 200 henkilötyövuotta, eli se on kuitenkin merkittävä sille alueelle ja sille kyseiselle telakalle. Tulevaisuudessa sitten katsotaan, mitä muita elvyttäviä päätöksiä voitaisiin kenties tuolla rahalla tehdä.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Tiusanen tämän keskustelun käynnisti, hän oli huolissaan tämän esityksen vaikutuksesta biodiversiteettiin ja ylipäätään maailmanrauhaan ja suomalaisten mukanaoloon aseteknologian kehityksessä. Vähän erikoinen näkökulma luvalla sanoen.

Ed. Uotila näki täällä tämän asian merkittävyyden niin suomalaisen teollisuuden kuin sen kannalta, että meidän täytyy olla todellakin mukana kehittämässä näitä teknologiahankkeita. Siksi, ministeri Häkämies, avaisinkin tämän keskustelun vielä siihen suuntaan, että meidänhän pitäisi tavallaan löytää vielä enemmän tällaisia yhteisiä eurooppalaisia teknologian ja kaluston kehittämishankkeita. Voidaan sanoa, että meillä on aika lailla yhteinen käsitys eurooppalaisesta puolustusstrategiasta. Mutta jos me haluamme tällaisen yhteisen eurooppalaisen äänen, me tarvitsemme konkreettisia hankkeita, ja sitähän tämän kaltaiset konkreettiset aseteknologian kehittämishankkeet meille tarjoavat. Kun niitä sitten sopivasti linkitetään transatlanttiseen yhteistyöhön, pidetään Eurooppa mukana tässä kehityksessä, joka on myöskin välttämätöntä. On kuitenkin hyvä muistaa, että Yhdysvallat on globaalisti aivan ylivoimainen johtaja tässä kehityksessä, ja siksi haluaisin painottaa tämän eurooppalaisen yhteistyön merkitystä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaus ed. Laukkaselle: Aloitin puheenvuoroni sillä, että maapallo tarvitsee enemmän varoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, biodiversiteetin suojeluun ja köyhyyden poistamiseen eikä aseiden valmistukseen. Ed. Laukkanen pystyy varmasti arvioimaan, että tämä yksittäinen hanke ei vaaranna biodiversiteettiä tai lisää köyhyyttä tai ahdinkoa maapallon mittakaavassa, mutta se on osoitus siitä, että mielenkiinto on väärissä asioissa. Aktiviteetti suuntautuu väärään suuntaan. Jos pienikin osa näistä asemäärärahoista kohdistettaisiin globaalilla tasolla esimerkiksi sademetsien suojeluun, meillä ei olisi biodiversiteetin hukasta suurtakaan huolta.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Kokonaiskriisinhallinta on hyvä esimerkki siitä, että voidaksemme auttaa siviilejä, saadaksemme siviilikriisinhallinnan keinoilla avun oikeasti perille, me tarvitsemme sotilaallisen kriisinhallinnan välineitä.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän viimeksi käytyyn keskusteluun haluan vain todeta ed. Tiusasen puheenvuorosta, että maailmassa inhimillisesti katsoen olisi tietysti paljon parempi, että asevarusteluun käytettäisiin vähemmän rahaa kuin nyt tehdään ja se käytettäisiin inhimillisesti muihin tarkoituksiin, inhimillistä hätää poistamaan. Mutta kun elämme maailmassa, missä elämme, niin en näe, että meidän yksipuolinen pidättäytyminen tai jääminen pois tästä kehityksestä olisi mahdollista ja Suomen kansan etujen mukaista.

Mutta sitten tähän itse esitykseen. Ed. Pulliainen ja ed. Nepponen kiinnittivät huomiota esityksen laajuuteen. Todellakin puolustusvaliokunta on hiljattain sivunnut tätä asiaa ja todennut, että periaatteellisesti merkittävät sopimukset tulee tuoda eduskuntaan ja täällä käsitellä. Tässäkin on periaatteellista merkittävyyttä, ja siinä mielessä se on perusteltua. Sitä kuitenkin kannattaisi harkita, kun tämäkin esitys menee erittäin pieniin yksityiskohtiin, onko eduskunnalla edellytyksiä siltä osin asiaa käsitellä. Varmaan olisi parempi, jos meillä olisi tällaisia periaatekannan mukaisia yleisperiaatteita käsittelevää lainsäädäntöä ja sitten alemmalla asteella toteutettaisiin yksityiskohdat. Tähän ehkä on syytä paneutua valiokuntakäsittelyn yhteydessä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ed. Laukkaselle ja myöskin tässä puheenvuoron käyttäneelle ed. Korkeaojalle todeta sen, että maapallolla, erityisesti myös pohjoisella rikkaalla osalla, on aivan kylliksi aseita. Ed. Laukkanen viittasi siihen, että tarvitaan aseita avun perillepääsyn tukemiseen. Aseita löytyy kaikenlaisia. Nyt on kysymys siitä, että vielä pintataistelualusten, jotka ovat alumiinirakenteisia, suunnittelua kehitetään, Suomi tässä mukana. Aseita on aivan kylliksi kehitetty. Kysymys olisi siitä, että päästäisiin edes sille uralle, että aseiden määrää voitaisiin vähentää ja näitä asemenoja karsia.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Laukkaseen siinä, että tämä biodiversiteetistä puhuminen on vähän hassua. Mieluummin voisi kyllä puhua psykodiversiteetistä, oikeastaan psykomonoversiteetistä, kun kuuntelee ed. Tiusasta. Sama laulu, niin kuin ed. Uotilallakin, siitä, että sotateknologiassa ei voi nähdä mitään hyvää. Kuitenkin sotateknologia toisen maailmansodan aikana aiheutti sen, mitä on tapahtunut aika pitkälle, että esimerkiksi kun Suomen innovatiivisuuspolitiikkaa nyt ajattelee, niin komein kone ennen suihkukoneita sodassa oli Mosquito-niminen lentokone, joka oli tehty puusta ja vanerista. Eli ei ed. Lahtelan juttu oikeastaan mikään heitto ollut, vaan justiin tästä on kyse, että kun sotalaivoja tehdään nykyään sekä betonista että muusta vastaavasta, niin justiin sosialidemokraatit ja vasemmistohan ovat vastustaneet sitäkin, että Suomi olisi lähtenyt tähän puuteknologiaan ja innovatiivisuuteen täysillä silloin, kun vuonna 1995 lähdettiin.

Eli justiin laivanrakennuksessa tämä, miten taloja rakennetaan uudesta tiivistetystä puusta ja uudella teknologialla, olisi huipussaan. Siinä on kaikki hyödyt verrattuna siihen, jos lentokoneitakin sodassa on aikoinaan tehty puusta ja vastaavasta, ennen kuin siirryttiin kokonaan uuteen juttuun. Tätä kautta ne visiot syntyvät, ja minä kannatan kyllä sitä, että Suomi on tässä eturintamassa. Mutta pelkään pahoin, että kun on sotateknologiasta kyse, kun ei ole kunnon sotaa, niin on vaan jämähdetty tähän, mitä nämä monopolit hallitsevat. Rahoitetaan vanhoja juttuja, tehdään ihan vanhanaikaista työtä, joka sitten jää tuonne ruostumaan tässä tapauksessa, vaikka alumiinista onkin kyse. Eli tästä puuttuu kokonaan se näkemys, että pitäisi voittaakin joku sota ja kehittää sen takia sitä teknologiaa huippuunsa.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maailman aseteollisuusmarkkinathan ovat totaalisesti muuttumassa. Kuten tiedetään, Ranska myy pinta-aluksia Venäjälle, ja on tietysti aina paha, jos tapahtuu suuria varustelukierteitä, mutta siitähän tässä ei ole kysymys. Tässä on kysymys hyvin pienimuotoisesta toiminnasta, ja on loppujen lopuksi erittäin hienoa, että Suomi voi olla mukana tällaisessa kehittämistyössä. Meidän tulee nähdä tämä kansalliselta kannalta hyvin tärkeänä. Totta kai tässä on eräitä epäilyttäviä ja hankaliakin piirteitä, kuten nämä meriympäristöön mahdollisesti tulevat biologiset vaikutukset, jotka saattavat olla kielteisiä, mikä täällä perusteluissakin todetaan. Se on tietysti haittapuoli tässä, se on myönnettävä. Mutta meidän täytyy nyt nähdä tämä isommasta kuvasta ja siten, että on hyvä, että Suomi voi olla näin high tech -puolella mukana myöskin näissä asioissa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä se on niin kuin Lasse Lehtinen sanoo, että nähdäkseen Suomen vähän eri valossa pitää asua jonkin aikaa ulkomailla. Tämän kuuli kyllä ed. Salolaisen puheesta, että pitää osata suhteuttaa nämä asiat, aivan kuten hän sanoi.

Varmasti jokainen meistä kansanedustajista täällä haluaa mielessään ajatella ja kuvitella maailman ilman sotaa. Ei meistä kukaan halua enkä usko, että Suomi on mihinkään hyökkäämässä. Loppupelissä kuitenkin poliitikot päättävät sodasta, ja sitten kenraalit ja ehkä kirurgit sitten johtavat sen jälkeen sitä sotaa, voi tietysti kuvitella kuka milläkin puolella.

Puolustusvälineiden hinta nousee jatkuvasti, ja katson ainakin omalta kohdaltani, että mielestäni se on hyvin tärkeätä, että teemme yhteistyötä. Kun teemme yhteistyötä, niin silloin tutustumme toisiimme ja ehkä sotienkin määrä vähenee. Ja teollisuuden kautta saamme työpaikkoja, kuten täällä jo aiemmin todettiin. Varmasti, ihan niin kuin täällä sanottiin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan suulla, ehkä vähempiin teknisiin yksityiskohtiin esityksen kohdalla olisi voitu mennä. Nyt kun tämä keskustelun taso on lähtenyt myös tänne luonnontieteen puolelle, niin mainitsen nyt senkin, jos ei joku satu sitä muistamaan, että muistaakseni Säkylän ampuma-alueella uhanalaiset lajit juuri säilyvät sillä, että siellä on sitä ampumaharjoitustoimintaa, niin hullunkuriselta kuin se kuulostaakin, mutta näin minä muistelen asian olevan.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa puhemies! Puolustusteollisuushan on suurimpia teollisuudenaloja maailmassa, ja olisi varsin outoa, jos ideologisista tai idealistisista lähtökohdista me jättäytyisimme pois tästä teollisuudesta, joka vaatii nykyaikana varsin suurta teknologista osaamista. Sitähän meiltä Suomesta löytyy.

Työttömyys ja teollisuuden rakennemuutos ovat suuria ongelmia meillä, niin kuin tiedetään, ja niiden ratkaisuiksi on haettu ja toivottu, usein perättykin uusia innovaatioita, ja siitähän tässäkin on kysymys. On löydetty uusi innovaatio, teknologista osaamista ja vielä suomalaiset erityiset olosuhteet, joihin kuuluvat laajat käytettävissä olevat alueet, vuodenaikojen vaihtelut ja sitten vielä turvallinen yhteiskunta, jossa tämäntyyppistäkin toimintaa voidaan kehittää ja harjoittaa. On aika outoa, jos sitten syyllistetään ihmisiä, jotka näitä innovaatioita hakevat, ja vaikkapa kaupunkia, joka on sitten saamassa työtä ja antamassa mahdollisuuden tällaiselle teollisuudelle.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Mainitsin aikaisemmin, että Malesia ja Indonesia ovat nimenomaan nostaneet sotavarustelurahojaan, ja siellä nimenomaan tuhotaan ympäristöä, luonnon monimuotoisuutta. Lohdutukseksi sanottakoon, että Suomikin hankkii sitten tässä tuhoamisessa työpaikkoja, kun Neste Oil Oyj on keskeinen palmuöljyn käyttäjä. Työpaikkoja on tietysti erilaisia, niin kuin todettu on, eikä niillä voi kaikkia asioita suinkaan perustella.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja on myös ollut Wwf:ssä aktiivinen ja tietää varsin hyvin, että maapallon globaali ongelma on se, että suurimmat nisäkkäät, nimenomaan valaat, ovat uhattuja ja osin laivaston käyttämien erilaisten tutka- ja muiden signaalien vuoksi. Nimenomaan laivaston aikaansaamista häiriötekijöistä johtuvat sitten näiden valaiden lisääntymiseen ja joukkokuolemiin liittyvät tapaukset. Tällainen asia, joka mahdollisesti myöskin ed. Pertti Virtasen tajuntaan tunkeutuu, on tämä kysymys luonnon monimuotoisuudesta. Se on joka tapauksessa se pohjakysymys, ja sota ei ole koskaan luonnon monimuotoisuutta edistävä tapahtuma. Se on aivan selvä asia, ja se on tämän planeetan suurin uhka. Se voidaan myös tässä kohdin todeta, vaikka onkin vain alumiinirakentamisesta ja pintataistelulaivoista kysymys, koska maapallolla on rajatut taloudelliset mahdollisuudet ja siitä kakusta leikataan nyt valtaosa muuhun kuin kaikkein välttämättömimpään eli köyhyyden torjuntaan, ympäristönsuojeluun, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja suojeluun.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ed. Tiusanen vaalii luonnon monimuotoisuutta, se on arvokas tehtävä. Kiinnitän vaan tässä yhteydessä huomiota ed. Korkeaojan puheenvuoron sisältöön siltä osin, että jos jotakin tämä keskustelu on osoittanut, niin sen, että tarvittaisiin semmoinen eräänlainen, lainausmerkeissä, puitelainsäädäntö tämän laatuista toimeliaisuutta varten, jossa on sotateollisuudesta, tutkimustoiminnasta kysymys, jolloinka kohteilla on myöskin oma ympäristövaikutuksensa aina. Alumiini on ongelmallinen, alumiinin tuotanto, sulatot. Esimerkiksi tällä hetkellä Islannissa on valtava ympäristökatastrofi suorastaan.

Elikkä siis toisin sanoen kannattaisi juuri tämän keskustelun pohjalta valiokunnan mietiskellä, syntyisikö sinne puolustusministeriölle jotakin asiallista ohjetta näissä asioissa, koska ei tämä keskustelu missään nimessä huono ole ollut.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikka suhtaudunkin tähän nyt käsillä olevaan hankkeeseen myönteisesti, niin minun on pakko tietyssä määrin nähdä nämä huolet, joita täällä on esitetty. Minä en hirveän paljon pitänyt siitä tekstistä, joka oli näissä perusteluissa. Siinä todettiin, että koska nämä biologiset vahingot saattavat aiheutua Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella, niin sen vuoksi toiminta ei vaadi sen enempää lupia. Tämä ei ole minusta oikein hyvä perustelu.

Kyllä meidän täytyy nähdä myöskin ympäristönsuojelu holistisena, ja se koskee myöskin tältä osin Puolustusvoimia. Se ei ollut minusta parhaita kohtia tämän lakiesityksen perusteluissa. Ymmärrän näitä näkökohtia, jotka täällä ovat esillä. Ehkä täytyy näihin asioihin myöskin tältä osin paneutua. Mutta minusta tässä tapauksessa kuitenkin ylivoimaisena asiana on se, että Suomi on vihdoinkin mukana näin korkealuokkaisessa high tech -hankkeessa, ja sitä täytyy siitä näkökulmasta katsoa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vastauksena vähän ed. Tiusaselle, että korostin juuri tämän uuden teknologian merkitystä ja että Suomen on oltava, aivan kuin edellinen edustaja sanoi, mukana näissä korkeamman ja paremman teknologian jutuissa.

On tavallaan lapsellista ajatella — jos on lukenut joitain sodanjälkeisiä sarjakuvalehtiä, niin kuin ed. Tiusanen varmaan — että kaikki aluksetkin ovat nykyään vaan kauheita dieselöljyä mereen saastuttavia ja muuta vastaavaa. Kyllä sotateknologia on merellisesti kehittynyt. Esimerkiksi näistä kaikista valastutkista ja siitä, kuinka skannaamiset vaikuttavat delfiineihin ja valaisiin, on jo ajat sitten ollut puolustusteknologista tietoa jopa niin, että kaikki tai monet tietävät varmaan, että delfiinejä ja muuta on käytetty sotateollisuudessakin. Näistä valaiden joukkokuolemista tai itsemurhista ei ole koskaan oikeastaan tiedetty, mikä ne aiheuttaa, onko se loppujen lopuksi astrologia tai joku muu vastaava.

Mutta jos väittää — tätä tarkoitan justiin psykomonoversiteetillä, en siis di-, että siinä olisi edes se "kaksi", puhumattakaan että tri-, psykotriversiteetti — kun aina väitetään suunnilleen tuolla lailla, että kaikki, mitä tapahtuu sota-alueella, ja jos Suomi on siinä mukana, on huonoa ja pahaksi Suomelle, vielä kerran: kaikki todistaa, ja varsinkin kun me menemme tähän puuteknologiaan, kehitämme siitä vielä luonnollisemmalla alueella eli vedessä juttuja, joista Suomi sitten saa kunniaa, vielä biodiversiteetin kannalta myös niin, että puusta tehdyt jutut ovat myös luonnon kannalta kaikista edullisimpia, ovat ne sitten rakennuksia tai polttoaineena nykymaailman mitassa, kun mitataan. Sen verran ed. Tiusaselle.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Salolaiselle tästä ympäristönäkökulmasta: Sodan ympäristövaikutukset ovat tietysti todella monissa tapauksissa huonoja, mutta sen sijaan, mitä tulee vaikkapa Suomen puolustusvoimien toimintaan harjoitusalueella, jatkuvasti on kiinnitetty lisää huomiota siihen, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon. Esimerkkejä tästä on arvokkaalla alueella Lohtajan Vattajanniemessä, jossa ympäristönäkökohtia on kasvavasti otettu huomioon. Tässä ed. Pulliaisen kanssa puhuimme välillä harjusinisiiven, harvinaisen perhoslajin, suojelusta Säkylän Porsaanharjun sotilasalueella jne. Tämmöisiä seikkoja on otettu huomioon.

Mitä tulee sitten tähän kalustoon, niin haluaisin huomauttaa tässä yhteydessä, että täällä esiintynyt miehittämätön ilma-alus on muuten värkki, jota siviilipuolella käytetään juuri ympäristötoimissa valvontatehtävissä jne. Nimenomaan sen ainakin tiedän, että näillä miehittämättömillä ilma-aluksilla on paljon, paljon muutakin käyttöä kuin sotilaallista käyttöä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan, näitä miehittämättömiä aluksia, joita voidaan käyttää myös sotavälineinä, on käytetty, juuri tänä aamuna kuultiin, Haitissa, kun siellä oli tämä katastrofi.

Mutta haluaisin vielä palata ympäristövaikutuksiin. Ed. Korkeaoja jo niihin vastasikin. Näin rauhan aikana kyllä Puolustusvoimilla ainakin huollon alueella on erittäin tarkat ympäristönormit, joita noudatetaan. Ajatellaanpa esimerkiksi nyt tämmöistä, kuinka nyt sanoisi, Bajamaja-käytäntöä ym., käsidesien käyttöä ym., aloitetaan tämmöisestä, kyllä siellä myös asumiseen, asuintiloihin ja kaikkiin muihinkin ympäristötekijöihin ainakin huollon puolella kiinnitetään huomiota, ja uskon, että myös muuallakin. Mikä tämänhetkinen tilanne on, sitä en pysty sanomaan, ja täällä ei ole ketään siihen nyt vastaamassakaan.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä ihan lyhyesti, että tuossa aloituspuheenvuorossani minä peräsin kyllä periaatteellista keskustelua sen kannalta, mihin yhteistyöhön Suomi vie itsensä, miten se suhtautuu Suomen liittoutumattomuuspolitiikkaan ja sidotaanko tämän tyyppisellä yhteistyöllä Suomi sitten entistä tiiviimmin joihinkin maihin ja järjestelmiin. Mutta kyllä tämä ekologinen periaatteellinen keskustelukin on paikallaan, ja olisi ihan hyvä pohtia, miksi armeijan toiminta ei rauhan aikana ole esimerkiksi yva-menettelyn piirissä, pitäisi olla.

Vielä näistä miehittämättömistä ilma-aluksista. Kyllähän tämä marssijärjestys on kuitenkin näin, että sotateollinen kompleksi kehittää nämä innovaatiot, laitteet, menetelmät, koneet, aseet omiin tarpeisiinsa ja siviilikäyttö tulee vasta sen jälkeen. Kyllähän tämän ranskalaisen sotakonsernin aktivoitumista Itä-Lapissa on perusteltu muun muassa sillä, että siitä on apua poronhoidolle, mutta en ole koskaan kuullut tähän mennessä, että poronhoito olisi ranskalaisen sotateollisuusyrityksen ydinosaamisaluetta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä puolustuspuolella, siis militääripuolella, on selkeästi halukkuutta lähestyä siviilimaailmaa. Se on nähty esimerkiksi terveydenhuollossa, ja myös esimerkiksi kenttälääkinnässä on tällä hetkellä kansainvälisellä foorumilla tekeillä — olen sitä tekemässä — kenttälääkintää koskeva raportti, jossa juuri haetaan yhteistyömahdollisuuksia sotilaslääkinnän ja siviililääkinnän eri järjestöjen välisessä yhteistyössä. Ei sitä pelkästään olla tekemässä militääripuolta, puolustuksellisia tai sotatarkoituksia, varten, vaan kyllä siellä myös haetaan ihan aidosti katastrofien ja kriisinhallintaan yhteistyömahdollisuuksia.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran tuohon, että ranskalaiset ovat sen verran kulinaristeja ja sivistyneitä, luin taannoin jostain Tieteen Kuvalehdestä, että kun ei poronliha paljon kiinnosta, niin se johtuu siitä, että rauhanlaitos Tšernobylissä räjähti aikoinaan ja cesium-arvot ja muut saasteet levisivät niin hyvin tuolla arktisilla seuduilla, että ranskalaiset suhtautuvat tällä hetkellä nuivasti edelleen poronlihaan. Tässä on ehkä yksi syy, miksi teknologia ei ole kauheasti kehittynyt.

Muuten olen samaa mieltä kuin ed. Mustajärvi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En minä nyt halua saivarrella millään tavalla, mutta ne ongelmalliset strontium- ja cesium-pitoisuudet ovat Novaja Zemljalta kotoisin vuodelta 1960.