Arvoisa puhemies! Sairauksien hoidon kustannuksista yhä suurempi osa on siirtynyt potilaiden itsensä maksettavaksi. Potilaiden omavastuuosuudet eri hoidoissa ovat kohonneet niin paljon, että etenkin pitkäaikainen sairastaminen voi johtaa köyhyyden kierteeseen. Lääkekorvaustyöryhmän muutama viikko sitten tekemät ehdotukset lääkekorvausten alentamisesta eivät ainakaan paranna pitkäaikaisesti sairastavien henkilöiden taloudellista tilannetta. Toisaalta hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattojen yhtenäistäminen ja madaltaminen. Tämän asian kytkeminen lääkekorvausjärjestelmän kokonaisuudistukseen estäisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien pitkäaikaissairaiden taloudellisen tilanteen kohtuuttoman heikentymisen. Kysynkin ministeri Risikolta: missä vaiheessa maksukattojen yhtenäistä-mis- ja kohtuullistamistyö on tällä hetkellä ministeriössä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Jos ihan viittaan ensin noihin lääkekorvauskustannuksiin, mihin viittasitte. Se oli todellakin niin, että hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin, että kun jokaisen ministeriön ja sektorin piti tulla niihin talkoihin mukaan, niin tämä oli nimenomaan se sosiaali- ja terveysministeriön osallistuminen tähän. 113 miljoonaa euroa on todella suuri summa, ja siitä syystä työryhmä teki hartiavoimin töitä, että sai tällaisen ehdotuksen. Harmittavaa tietysti on se, että joudutaan nyt ensin leikkaamaan ja vasta sitten tulee se kokonaisuudistus. Se on aivan harmittava juttu, mutta näin nyt mennään, kuten on ajateltu. Nyt sitten työryhmän esitystä käsitellään sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä vielä.

Mutta mitä tulee varsinaisesti tuohon kysymykseen maksukattojen yhdistämisestä, niin ne ovat peruspalveluministerin puolella, jolloinka hän varmasti vastaa niistä aikatauluista.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Lyhyesti tähän voin vastata, että meillä sosiaali- ja terveysministeriössä on paraikaa työskentelemässä työryhmä, joka juuri tähän problematiikkaan on tarttumassa. Kun hallituksen lähtökohtana on, että me pyrimme vähentämään köyhyyttä, eriarvoisuutta ja terveyseroja, niin tämän työryhmän työskentelyssä tämä on hyvin vahvasti otettu huomioon.

Arvoisa puhemies! Olen saanut kansalaisilta useampia yhteydenottoja, joissa kerrotaan, että sairastaminen on johtanut jopa niin vaikeisiin taloudellisiin tilanteisiin, että selviytyäkseen hoitojen omavastuuosuudesta on pitänyt ottaa lainaa. Tämä ei istu hyvinvointivaltion ideologiaan edes taloudellisesti vaikeina aikoina. Mitä ministerin mukaan pitäisi tehdä, että vältyttäisiin tällaisilta kohtuuttomuuksilta?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Nythän meillä on todella mittava vuosisadan uudistus, kunta- ja palvelurakenneuudistus, jossa nimenomaan pyritään pureutumaan siihen, että saadaan meidän perusterveydenhuollon palvelut sellaisiksi, että ne palvelevat tasa-arvoisesti kaikkia kansalaisia, niin että se oman kukkaron paksuus ei määrittelisi sitä, minkälaista hoitoa saa.

Sitten tietenkin, kun katsotaan tätä meidän terveyskeskusproblematiikkaa, siinä yhtenä osana on myöskin se, että meillä ei kaikkia lääkärin vakansseja saada täytettyä tällä hetkellä kunnissa. Meillä on paljon erilaisia tilanteita. Meillä on laillistettuja lääkäreitä Suomessa noin 25 000. Työikäisiä, Suomessa asuvia heistä on noin 19 500. Eli meillä on aika paljon lääkärityövoimaa, joka on jossain ulkomailla sitä omaa työpanostaan antamassa. Erikoissairaanhoidon keskimääräinen lääkärivaje on tällä hetkellä 7,5 prosenttia, ja terveyskeskuksissa sitten näitä täyttämättömiä virkoja oli viime vuonna 246 — se on 6,5 prosenttia siitä lääkärityövoimasta. Mutta täytyy sanoa, että siellä on jo parannusta näkyvillä. Nimittäin viime vuonna terveyskeskuksissa työskenteli virkasuhteisessa työsuhteessa jo 50 lääkäriä enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. Eli parempaan suuntaan ollaan menossa, ja tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee sitten siihen päälle, ja saadaan lääkäreille niitä insentiivejä tehdä sitä perusterveydenhuollon työtä siellä terveyskeskuksissa.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman keskeinen kirjaus koskien lääkekorvauksia on se, että niiden, jotka sairastavat paljon, asemaa parannetaan ja samalla turvataan se, että pienituloisten, köyhien ihmisten lääkehoito ei vaarannu tämän uudistuksen seurauksena, se turvataan tai tilannetta parannetaan. Ministeri Risikko, voimmehan nyt varmasti uskoa, että sekä tässä kokonaisuudistuksessa että myöskin näitten lääkekorvausten leikkausten osalta hallitusohjelmasta pidetään kiinni?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tarkoitus on nimenomaan pitää kiinni tästä kirjauksesta. Mielestäni tämä työryhmä, joka on nyt tehnyt tämän ensi vaiheen elikkä tämän säästökaavan etsinyt, on kyllä pyrkinyt ottamaan huomioon juuri nämä reunaehdot elikkä sen, että ne, jotka joutuvat paljon käyttämään lääkkeitä, myös hyötyisivät tästä lääkekorvausjärjestelmästä kaikkein eniten, mutta että ei tulisi sitten ongelmia, jos on vähävarainen, käyttää niitä lääkkeitä, mitä tarvitsee. Nyt työryhmän esitys on todella harkittavana, ja siinä on varmasti vielä keskusteltavaa, mutta ainakin peruslinja on se, mitä on sovittu.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä niin yliopistosairaaloissa kuin keskussairaaloissakin eletään kuin pellossa siltä osin kuin puhutaan jälkitarkastuksesta. Hyvin monessa paikassa rikotaan suoranaisesti lakia ja velvoitetaan potilaat menemään yksityislääkärille jälkitarkastukseen, vaikka lain mukaan jälkitarkastus pitäisi suorittaa siinä yksikössä, missä varsinainen hoitokin on annettu. Mitä ministeri aikoo tehdä sen asian eteen, että potilaat eivät joudu itse kustantamaan jälkitarkastusta ja että se lääkäri, joka on potilasta hoitanut, myöskin hoitaa jälkitarkastusasian ja näin potilaan asian lopullisesti kuntoon?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin laaja kysymys, joka nyt tässä esitettiin, mutta tässä voi varmasti todeta sen, että me lienemme kaikki samaa mieltä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus ei voi enää odottaa. Tässä kysyjä esittää juuri niitä ongelmakohtia, joita nykyisessä järjestelmässä on ja joihin tällä isolla uudistuksella pyritään. Meidän pitää saada parempaa yhteistyötä sosiaali- ja ter-veydenhuollon välillä, meidän pitää saada parempia hoitopolkuja, meidän pitää saada paremmat edellytykset jälkitarkastuksille. Tämä lista on loputon, mutta ehkä käymme sen jossain toisessa yhteydessä sitten perusteellisemmin läpi.