Täysistunnon pöytäkirja 24/2013 vp

PTK 24/2013 vp

24. TORSTAINA 14. MAALISKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Turpeennostolupien myöntäminen

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen energiapolitiikka on tällä hallituskaudella joutunut tuuliajolle. Ensinnäkin, hallitusohjelman mukaan turve ei saa korvautua kivihiilellä. Toiseksi, nykyinen turpeennoston luvitustahti on jäänyt kauas todellisesta tarpeesta ja vastoin hallituksen omiakin tavoitteita. Tämä kaikki on johtanut katastrofiin, sillä turvevarastomme ovat tyhjinä ja tilalle tuodaan proomulasteittain kivihiiltä — ja kas kummaa: vihreiden ja luontoaktiivien siunauksella. Hallitus on linjannut nopeuttavansa uusien turpeennostolupien saantia, ja käytännössä se tapahtuu vain, kun käsky aluehallintovirastolle lähtee ympäristöministeri Niinistön esikunnasta. Ministeri Niinistö, jos ette muuten saa viestiä aluehallintoviranomaisille perille, niin lähettäkää se nyt, hyvä ihme, television välityksellä: allekirjoituksia lupa-anomuksiin ja vähän äkkiä! Vakava kysymys teille, ministeri Niinistö: miksi ette ole jo aiemmin kiirehtinyt uusien turvelupien myöntämistä, koska tiedän, (Puhemies koputtaa) että aluehallintovirastossa niitä jo odotetaan?

Ympäristöministeri  Ville  Niinistö

Arvoisa puhemies! Onkin hyvä Suomen kansan edessä nyt luvata, että jokainen turvetuotantolupa Suomessa arvioidaan aluehallintovirastoissa asiallisesti niin, että varmistetaan, että vesienpuhdistustekniikat ovat korkealaatuisia ja viime vuosikymmeninä havaitut puutteet meidän vesistöjemme pilaamisessa saadaan korjattua. Näin ollen on erittäin tärkeää, että kaikki turvetuotannon vesistöpäästöihin liittyvät kysymykset luvituksissa arvioidaan tarkasti. Tästä johtuen on selvää, että jokainen turvetuotantolupa edellyttää aluehallintovirastolta tarkkaa harkintaa, vaikka alue sinällään olisi kaavoituksen ja ympäristönsuojelumääräysten puitteissa mahdollista ottaa luonnonsuojelun ja ympäristöarvojen siitä vaarantumatta tuotantokäyttöön. Tätä on syytä korostaa, elikkä lupaviranomaiset varmistavat, että suomalaisten vedet säilyvät hyvässä kunnossa.

Sinällään hallitus pyrkii energiapolitiikassa, joka on ministeri Vapaavuoren vastuulla, varmistamaan, että turvetuotannon käyttöä vähennetään maltillisesti siten, että se ei korvaudu kivihiilellä, ja hallituksen omin toimin pyritään varmistamaan, että näitä turvetuotantoalueita, joita otetaan käyttöön, saadaan näiltä jo ojitetuilta soilta niin, että huoltovarmuus säilyy. (Puhemies koputtaa) Nyt on ollut kostea kesä, joka on osaltaan vaikeuttanut turpeennostoa, ja sitä hallitus voi vain valitella — toivottavasti ensi kesä on siltä osin parempi.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kivihiiltä on jouduttu turvepulasta johtuen rahtaamaan muun muassa Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun, Rovaniemelle ja Pietarsaareen. Kivihiilen polttaminen turpeen sijasta on johtanut useilla edellä mainituilla paikkakunnilla sähkön hinnan nousuun, esimerkiksi Kuopion Energian kohdalla jopa 15 prosenttia, ja sekös tekköö mannoo jo ennestään tyhjänä olevalle köyhän kukkarolle.

Kotimaisen energia-alan tuotantoketju pelkästään puun ja turpeen osalta työllistää yli 20 000 suomalaista. Työllisyyden edistämisen pitäisi olla kaikkien tavoitteena, joten ei ole järkevää, että energia-ala joutuu tuomaan tarvitsemansa energian ulkomailta kivihiilen muodossa. Kysynkin työministeri Ihalaiselta, joka on paikalla: mihin toimiin aiotte ryhtyä turvataksenne ministeri Ville Niinistön toimien takia erittäin uhanalaisiksi lajeiksi muuttuneet turvealan työpaikat ja työntekijät?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Turvealan työpaikat ovat yhtä arvokkaita kuin muutkin työpaikat, mutta täällä ministeri Niinistö hyvin kuvasi sen pitkän aikavälin ison linjan, mitä me energiapolitiikassa haluamme toteuttaa. Otanpa nyt positiivisen esimerkin: Minulla oli tilaisuus Vaasassa vihkiä maailman suurin sellainen uusi energialaitos, ainakin Pohjoismaitten suurin, jossa puuhakkeella korvataan kivihiiltä tuntuvasti. Se on sitä uutta ympäristö- ja energiateknologiaa, jota Suomessa tarvitaan. Näistä pöntöistä ja laitteista voi tulla merkittävä vientiartikkeli, ei vain siitä, että kivihiiltä korvataan puuhakkeella, ja se työllistää yli sata ihmistä korjuussa ja logistiikassa. Tähän suuntaan meidän ehkä pitäisi kuitenkin tätä energiapolitiikkaa lähteä kehittämään.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus muutti uusiutuvalla energialähteellä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia niin, että ensisijaisesti kotimaisten energialähteiden kilpailuasemaa heikennettiin suhteessa tuontienergialähteisiin. Turpeen verotusta kiristettiin ja energiapuun tuotantotukea leikattiin. Tämä on johtanut siihen, että turpeen ja puuenergian hintakilpailu suhteessa kivihiileen on merkittävästi heikentynyt ja on lisännyt nimenomaan kivihiilen käyttöä energiatuotannossa. Edellä mainittua hintakilpailusuhdetta ei hallituksen esityksessä aikoinaan selvitetty ollenkaan. Uudella lailla on myös merkittäviä kansantaloutta heikentäviä vaikutuksia. Kivihiilen tuonti heikentää edelleen kauppatasettamme. On laskettu, että mikäli hyödyntäisimme kotimaista bioenergiaa oikealla energiapolitiikalla, voisimme saada tämän kautta tähän maahan 20 000 uutta työpaikkaa. Kysynkin ministeri Ihalaiselta: kuinka tärkeänä te pidätte sellaista energiapolitiikkaa, jolla hyödynnetään kotimaista bioenergiaa ja sitä kautta luodaan työpaikkoja?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Meidän energiapolitiikkamme täytyy seistä useammalla kivijalalla, niin kuin on sanottu, ja se on totta. Biopohjaisella energialla on tärkeä ja kasvava merkitys meidän energiahuollossamme. Käytin äsken hyvää esimerkkiä siitä, mihin suuntaan halutaan mennä energiapolitiikan kehittämisessä. Mutta vaaditaan useita energialähteitä Suomessa, eikä bioenergia tule yksin siinä riittämään. Se on varmaan se iso linja, jossa meidän pitäisi edetä. Kyllä turpeellakin on oma merkityksensä, ei sitä sovi vähätellä. Tiedän itse maaseudulta tänne kaupunkiin tulleena, että sillä on suuria työllistäviä vaikutuksia monilla alueilla, kunhan ne hoidetaan myös ympäristön kannalta fiksusti eikä jätetä sitten rempalleen niitä jälkiä, (Pentti Oinonen: Ne hoidetaan!) joita turpeen tuotannosta aiheutuu.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Tosiaan on syytä korostaa, että hallitus pyrkii politiikassaan yhdistämään ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun, uusiutuvan energian edistämisen ja fossiilisten polttoaineiden ja turpeen haittojen vähentämisen sellaisella tavalla, että kokonaisuus on sekä energiapolitiikan kannalta kestävä että ympäristötavoitteiden kannalta kestävä.

On syytä korostaa, että turvetuotantoalalla on ollut omia sisäisiä haasteita johtuen siitä, että alalla on ollut vaikeuksia saada parempia puhdistustekniikoita käyttöön, mistä johtuen luvitus on hidastunut, ja on ollut myös vaikeuksia löytää tuotantoon näitä jo ojitettuja soita, joita sinällään on. Tähän suuntaan pyritään ohjaamaan, että turvetuotantoalueita voidaan ottaa jo ojitetuilta soilta käyttöön paremmalla puhdistustekniikalla.

Tämä turvetuotannon merkityksen vähentäminen on pitkän aikavälin politiikkaa, jossa ei ole tarkoitus vaarantaa kotimaisia työpaikkoja ollenkaan vaan ohjata ne metsähakkeeseen, biokaasuun, kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin.

Edelleen on syytä korostaa, että turpeen verotus on edelleen Suomessa tuettua sikäli, että se on merkittävästi alhaisempaa kuin sen ympäristöpäästöt verrattuna mihin tahansa muuhun energiamuotoon ja sillä on myös syöttötariffi. (Puhemies koputtaa) Eli tosiasiassa sitä edelleen tuetaan.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä turpeen käytön vesistöongelmat on poistettava. Siihen tekniikkaa on tällä hetkellä olemassa.

Mutta, arvoisat ministerit, nyt kun te ajatte turvetta alas, te samalla kertaa ajatte myöskin puun energiakäyttöä alas. Mitä te olette tehneet? Te nostitte turpeen veron 2,9:stä 5,9 euroon megawattitunnilta vuodesta 2015 alkaen: yli kaksinkertaistaminen. Samalla te vähensitte puun muuttuvahintaista tuotantotukea kolmanneksella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että turpeen ja puun yhdistelmä polttolaitoksissa, sen kilpailukyky, heikkenee merkittävästi kivihiileen verrattuna. Niinpä Suomeen kärrätään tällä hetkellä Uralin takaa turvetta monia eri kuljetusmuotoja käyttäen. Keskellä sisämaatakin Suomessa aletaan käyttämään uudelleen kivihiiltä. Tässä ei ole mitään järkeä. Aiotteko, arvoisat ministerit, muuttaa jo kertaalleen omaksumaanne linjaa niin, että puuta ja hallitusti luonnontaloudellisesti (Puhemies koputtaa) kestävällä tavalla otettua turvetta käytetään, sen sijaan että tänne lisääntyvässä määrässä aletaankin yhtäkkiä tuoda kivihiiltä?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kiinnitän huomiota aikarajoihin: 1 minuutti sekä kysyjille että vastaajille.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Edelleen päävastuu energia-asioista on ministeri Vapaavuorella, mutta dialogin nimissä on syytä vastata koko hallituksen puolesta. Eli on syytä korostaa, että me olemme huolissamme myös siitä, että kivihiilen käyttö on lisääntynyt. Tämä on huolestuttava asia, johon on löydettävä ratkaisuja. Edelleenkin merkittävä syy siihen, että kivihiiltä tällä hetkellä kannattaa polttaa, on se, että päästökaupassa hiilen hinta on poikkeuksellisen alhainen ja koko päästökauppamekanismin toimivuus kyseenalainen. Uskon, että edustaja Pekkarinen tämän hyvin tuntee. Eli meidän pitäisi varmistaa, että ne EU:n sisäiset ohjausmekanismit toimivat niin, että hiilen hintaa saadaan ylös ja kotimaisen uusiutuvan kannattavuutta toista kautta ylös.

Me arvioimme kyllä tätä kokonaisuutta niin, että turvetta kannattaa sivupolttoaineena jatkossakin polttaa niin, että lisätään sitä kotimaisen uusiutuvan osuutta ja vähennetään turpeen osuutta, mutta ei anneta korvautua sen kivihiilellä, ja hallitus katsoo tähän uusia ratkaisuja, voidaanko varmistaa, että tämä kotimaisen kokonaisuuden kannattavuus olisi suurempaa ja että kivihiilen hintaa saataisiin ylös. Kivihiilen käyttöä halutaan ajaa alas (Puhemies koputtaa) vuoteen 2025 mennessä Suomessa, ja sitä hallitus tavoittelee.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ehkä pari näkökohtaa vain täydentääkseni sitä, mitä ministeri Niinistö sanoi.

Puu, hakepuu, tulee olemaan kasvava osa meidän energiahuollossa, ja kohtuullista turpeenkäyttöä pitää ilman muuta Suomessa harjoittaa. Kyllä se on osa tätä meidän monipuolista ener-giastrategiaamme, jota ei pidä alas ajaa tässä yhteiskunnassa — mutta hallitusti.

En tiedä, onko tämä enempi tämmöinen maallikon ajatus, mutta meidän pitäisi jotenkin ajatella niin, että meillä on semmoisia turvemaisemia, joiden luontoarvot, ympäristöarvot ovat niin merkittävät, että kerta kaikkiaan niitä ei pidä aukaista. Mutta sitten voi olla semmoisia alueita, missä tämä turpeennosto voi olla perusteltua ja siihen ei liity semmoisia ympäristöllisiä juttuja. Meidän pitäisi tehdä vähän uusi painotus ja kartoitus tästä koko Suomea ajatellen ja katsoa, mitkä ovat suojeltavia alueita oikeasti, joihin ei kukaan puutu, ja sitten niitä, joissa voitaisiin turvetta nostaa, niin että jotenkin vähän hahmottaisi tätä uudestaan, ja tämmöistä vastakkainasettelua meidän pitäisi tässäkin teemassa välttää.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Juuri näin, ministeri Ihalainen. Suomen turvepinta-alasta noin 1 prosentti on käytössä — tai ollaan ottamassa käyttöön — ja 99 prosenttia jää muihin tarpeisiin. Tällä hetkellä näin on asianlaita, ja valmiudet toki vähän suurempaan käyttöön ovat olemassa.

Mutta vielä, ministeri Niinistö varsinkin puhui siitä, että yritetään huolehtia siitä, että kivihiiltä ei tuoda, mutta te itse olette tehnyt ratkaisuja, joissa kivihiilelle vaihtoehtoisen polttoainekokonaisuuden, turpeen ja puun seoksen, kilpailukyky heikkenee kahdesta syystä: turpeen veroa yhtäältä nostaen ja uusiutuvan puun tukea laskien. (Ben Zyskowicz: Tukea, tukea, tukea!) Kun tämä on tietoinen ratkaisu, niin tällähän te heikennätte tämän kotimaisen vaihtoehdon asemaa suhteessa kaukaa Uralin takaa tänne tuotavaan kivihiileen. Teidän lupauksenne oli hyvä, mutta käytännön teot, millä te hoidatte lupauksenne, jäivät täysin avoimiksi.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! On syytä korostaa, että päästökaupan merkitys hinnanmuodostuksessa on niin suuri, että jos siellä saataisiin hiilen hinta sille noin 10 euron tasolle, niin se hoitaisi tämän ongelman, mistä edustaja Pekkarinen puhuu.

Me olemme myös huolissamme, ja on totta, että puuhakkeen ja metsähakkeen käyttöä pitäisi voimakkaasti pyrkiä lisäämään, ja johtuen EU:n kilpailusäännöksistä jouduttiin vähentämään sitä tukea samalla, kun turpeen verotusta maltillistettiin. Haluan sanoa "maltillistettiin" siinä mielessä, että tähän mennessä turpeen verotus on ollut huomattavasti alhaisempi kuin sen ympäristöpäästöt. Jotta me varmistamme pitkällä aikavälillä sen, että kotimaiset panostukset menevät oikeasti vähäpäästöisiin, vähän ilmastopäästöjä aiheuttaviin, kotimaisiin energiamuotoihin ja että turpeen osuutta sivupolttoaineena vähennetään, niin turpeen verotuksenkin pitäisi lähestyä pikkuhiljaa sen ympäristöpäästöjen tasoa. Tällä hetkellä sen taso on edelleen noin puolet sen ympäristöpäästöistä. Verrattuna siis kivihiileen tai maakaasuun me suosimme sitä edelleen voimakkaasti.

Mutta tämä lyhyen aikavälin ongelma on todellinen, ja jaan huolen siinä edustaja Pekkarisen kanssa. Me etsimme edelleen hallituksessa uusia keinoja, jotta hiilen hinta saadaan ylös, (Puhemies koputtaa) ja turve sivupolttoaineena on parempi vaihtoehto.

Timo  Soini  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen linja näyttää olevan, että koksia kattilaan, eli kivihiiltä, sehän se näyttää olevan. Suomi tuo energiaa, ja Suomen hyvinvointi on kiinni paitsi viennistä, työstä myös siitä, että pystymme kotimaisella tuotannolla korvaamaan tuontienergiaa, tuontitavaraa. Tässä tapauksessa olisi mahdollista kotimaisella energialla korvata tuontienergiaa. Perussuomalaisten mielestä näin pitäisi tehdä.

Te puhutte, että maltillistettiin verotusta, kansankielellä kaksinkertaistettiin per euro, per megawattitunti. Se on minun mielestäni aika paljon. Mutta, arvoisa ministeri, jos puhdistetaan vedet, turvataan järvet — mitä myös perussuomalaiset kannattavat — kun näin tehdään, niin voitteko te sitten laskea tämän veron kilpailukykyiselle tasolle suomalaista työtä turvaten?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Edelleenkin vastuu energia-asioista ja toisaalta veropolitiikasta kuuluu muille ministereille, mutta on syytä tosiaan tuoda esille se, että mielestäni ei ole mitään esteitä, etteikö hyvin puhdistetuilla tekniikoilla sellaisilta soilta, jotka ovat jo ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä, voida nostaa turvetta lyhyellä aikavälillä niin, että se turvaa sivupolttoaineen saannin, ja niin, että voidaan lopettaa kivihiilen käyttö näissä kattiloissa. Me pyrimme etsimään keinoja siihen, että varmistetaan, että turvetta kannattaa käyttää sivupolttoaineena, ja samalla nostetaan sen uusiutuvan osuutta.

Itse olen esittänyt sellaisia puheenvuoroja, joissa lähinnä viitataan tulevaisuuteen, että kun investoidaan uusiin teollisiin investointeihin ja energiainvestointeihin, niin turpeen hinta tulee nousemaan johtuen siitä, että EU:ssa ollaan sitouduttu nostamaan päästökaupassa hiilen hintaa vuoteen 2030 mennessä varsin voimakkaasti, kun ilmastotavoitteet kiristyvät. On todennäköistä, että turpeen kannattavuus jo tästä syystä heikkenee suhteessa metsähakkeeseen ja niihin kattiloihin, joissa käytetään pelkästään uusiutuvaa, pelkästään puuperäistä ainetta. Tämä on syytä sanoa ääneen. Se on rehellistä, ja uskon, että edustaja Pekkarinen asiassa asiantuntevana tietää, että näin myös asia on. (Puhemies koputtaa) Tähän liittyen turpeen käyttöä on syytä pitkällä aikavälillä vähentää riippumatta näistä luonnonsuojelukysymyksistä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Minä vielä palaan siihen, mistä aloitin, tähän hienoon esimerkkiin, että Suomessa on kehitetty teknologia, joka mahdollistaa sen, että suuressa mittakaavassa kivihiiltä voidaan vähentää puuhaketta lisäämällä, kaksi asiaa yhdistämällä. Siinä ei ole turpeesta kysymys vielä ollenkaan. Minä luulisin, että tämä teknologia, jonka Metso on kehittänyt, on äärettömän tärkeä. Miksei moni muukin kaupunki kuin Vaasa voisi ruveta miettimään tällaisten yhdistelmien rakentamista, jos se teknologia meillä on valmiina? Tämä olisi vain tällainen hyvä vihje muuallekin kuin Vaasaan.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillä on yli 9 miljoonaa hehtaaria soita, ja niistä aktiiviturvekäytössä on 0,6 prosenttia tällä hetkellä, joten varmasti meillä riittää sekä tuotantokäyttöön että sitten ympäristö- ja suojelukäyttöönkin niitä. Meillä on 2000-luvun ajan tuotettu noin 23 terawattituntia vuodessa turvepohjaista energiaa. Viime vuosi oli poikkeus, saatiin vain puolet tästä. Niin kuin tässä on useaan kertaan jo todettu, puuhake ja turve kulkevat kuitenkin käsi kädessä. Jos turvetta ajetaan alas, niin se vaikuttaa myöskin puuhakkeeseen. Se vaikuttaa myöskin meidän vaihtotaseeseemme. Se on hyvin helppo tapa ja nopea tapa korjata meidän vaihtotaseemme alijäämää. Tosiasia on se, että turve ja puuhake ovat korvautuneet kivihiilellä. Kysynkin, ministeri Niinistö, teiltä: jos teillä nyt on kaksi kasaa — tässä on kivihiilikasa, ja tässä on turvekasa — ja tuossa on se pannu, mihin pitää lapioida jompaakumpaa polttoainetta, kumpaa te lapioisitte, jos nämä kaksi vaihtoehtoa teillä on esillä? (Naurua)

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Kyllä minä lapioisin sitä turvetta ja metsähaketta ja mielelläni metsähaketta sitten enemmän ja turvetta niin vähän kuin sen kattilan tekniikka sallii, ja peruskorjauksilla sitä osuutta voidaan vielä vähentää — tätä alan asiantuntijat ovat minulle vakuuttaneet. Minä en usko itse asiassa, että metsähaketta on korvautunut kivihiilellä, mutta turvetta sivupolttoaineena jonkun verran on korvautunut, eli tämä on syytä täsmentää. Meidän pitää varmistaa, että saamme tämän puun korjauksen ja keruun sille tasolle, että metsähakkeen osuutta voitaisiin suunnitelmien mukaisesti lisätä nopeasti. Tosiaan, niin kuin ministeri Ihalainen toi esille, meillä on paljon uusia tekniikoita, hienoja tekniikoita, joissa voidaan saada kotimaista ja uusiutuvaa energiaa käyttöön jo nyt niin, että sivupolttoainettakaan ei tarvita, jolloin päästään tästä kysymyksestä, että kivihiili voisi syrjäyttää sen toisen sivupolttoaineen siinä. On ihan selvää, että me teemme kyllä sen eteen kovasti töitä niin EU:ssa päästökauppatavoitteiden osalta, että kivihiilen syrjäytyminen saadaan nopeammin toteutumaan, kuin myös kotimaassa kansallisissa päätöksissä, että varmistetaan, että valtion toimin nämä kotimaiset uusiutuvat energiamuodot (Puhemies koputtaa) etenevät nopeammin.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja. Tiedämme, että juuri investoinnit tuovat uusia työpaikkoja. Energiateollisuus on edustanut kolmannesta kaikista teollisuuden investoinneista, joten nyt tarvitaan energiapolitiikkaan jämäkkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, jotta näitä investointeja konkreettisessa muodossa, esimerkiksi Rovaniemen Mustikkamaan voimalaitos tai Kemin biodieseltehdas, Suomeen saadaan. Tämä on erittäin tärkeää, että hallitus näihin hankkeisiin sitoutuu.

Hallitus lupasi puoliväliriihessään, että hallitus pidättäytyy teollisuuden kustannuksia, kustannustaakkaa, lisäävistä säätelyhankkeista. Kysyisinkin pääministerin sijaiselta, valtiovarainministeri Urpilaiselta: onko näin myös energiapolitiikan osalta, ettei säädetä esimerkiksi teollisuuden kustannuksia lisäävää windfall-veroa tai ettei esimerkiksi ympäristönsuojelulainsäädännön tiukennuksien kautta tuoda suomalaiselle teollisuudelle lisäkustannuksia? Suomi tarvitsee niitä uusia työpaikkoja, ja energiateollisuuden investoinnit niitä Suomeen toisivat.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja on oikeassa siinä, että puolivälitarkastelun yhteydessä hallitus teki hyvin merkittävän linjauksen puolustaessaan suomalaista teollisuutta ja turvatessaan myöskin suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset täällä Suomessa. Me siis sitouduimme siihen, että tämän loppuvaalikauden aikana hallitus ei tee sellaisia uusia päätöksiä, joilla lisätään teollisuuden kustannuksia tai myöskään uutta sääntelytaakkaa. Sen sijaan emme ottaneet kantaa jo tehtyihin päätöksiin, eli ne päätökset, jotka on jo aikaisemmin tällä vaalikaudella tehty, kuten esimerkiksi windfall-vero, on tarkoitus toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, mutta uusista teollisuuden taakkaa lisäävistä päätöksistä sen sijaan pidättäydymme.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalaisen energiapaletin monipuolisuus on myös sen vahvuus, ja turve kuuluu tähän monipuoliseen palettiin yhtenä osana. Mutta aivan yhtä totta ovat ne vaikeat vesistöongelmat, joita esimerkiksi kotimaakunnassani Keski-Suomessa Saarijärven reitillä, Keuruun reitillä esiintyy. Ei se ole kuvitelmaa, että vedet ovat siinä kunnossa, että siellä eivät voi kesäasukkaat tai oman kunnan asukkaat käydä uimassa. Kyllä sekin haittaa maakuntien kehitystä ja sitä työtä, jota yritetään työpaikkojen puolesta tuolla alueilla tehdä. Haluaisin kysyä ympäristöministeriltä, kun meillä Keski-Suomessa Saarijärvellä tehdään hanketta, jossa nimenomaan näihin humuspäästöihin yritetään löytää ratkaisuja: millä tavalla tätä hanketta voidaan hyödyntää, jotta tämän teollisuudenalan toiminnot voidaan jatkossa tehdä kestävällä ja ympäristöä kunnioittavalla tavalla?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Tämä on todella erittäin tärkeätä työtä, mitä tässä Taso-hankkeessa on siellä Keski-Suomessa tehty. Siinä pyritään löytämään niin metsätalouden ojituksen kuin turvetuotannon ojituksen osalta sellaisia ratkaisuja, että vähennetään vesistöpäästöjä, puhdistetaan ennen kaikkea näitä humus- ja kiintoainespäästöjä, jotka ovat olleet niitä merkittäviä vesistön laatua muuttaneita, viihtyvyyttä heikentäneitä muutoksia. Fosforipäästöt eivät ole niin merkittäviä turvetuotantoalueilla, mutta kiintoaine- ja humuspäästöt muuttavat vesistöjen luonnetta.

Nyt me olemme etenemässä näiden kokeilujen pohjalta siihen suuntaan, että yhä enemmän saataisiin pysyväluonteista mittausta ja siirryttäisiin tämmöiseen jatkuvakestoiseen mittaukseen ja parempiin käytäntöihin siinä, että varmistetaan, että myöskään sateisina aikoina vesistöpäästöt turvetuotantoalueilta eivät pääse nousemaan. Tähän mennessä on ollut sellaisia riskejä vanhantyyppisillä tuotantoalueilla, että huonoissa olosuhteissa päästöt moninkertaistuvat.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Turve on myös muuta kuin energiakäyttöön tarkoitettua ainetta. Neljä viidesosaa kasvihuoneessa viljellyistä kasveista Euroopassa kasvaa kasvuturpeessa. Turpeen kansantaloudelliset edut Suomelle ovat moninkertaiset.

Miksi kuitenkin, kun hallitus puhuu vihreästä politiikasta, se näissä lupa-asioissa jäykistelee, kun ajatellaan, että olemme kuitenkin jo valmiita tuomaan ulkomailta kivihiiltä? Onko hallituksella suunnitteilla kivihiilelle esimerkiksi veroa?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! On muuten totta, että turvetta todella käytetään kasvuturpeena ja maataloustuotannossa ja puutarhakäytössä, ja tämän osalta on syytä todeta, että tämän osuus on noin 10 prosenttia turvetuotannon käytöstä.

Ja kun ollaan puhuttu tästä vähentämisestä, niin hallitus on silloin linjannut, että energiapolitiikassa pyritään lisäämään näitä muita kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja ja maltillisesti, suunnitelmallisesti vähentämään turvetuotannon osuutta pitemmällä aikavälillä.

Kivihiilen osalta on syytä katsoa, että jos EU:n sisällä ei saada hiilen hintaa ylös, niin Suomen pitää tehdä kansallisia toimia, jotta kivihiili syrjäytyy nopeammin, ja tästä olen keskustellut ministeri Vapaavuoren kanssa, ja me arvioimme sitä tilannetta. Tänä keväänä EU:ssa tullaan keskustelemaan kuitenkin päästökaupan hiilen hinnasta ja EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen asettamisesta, jotka voisivat vaikuttaa siihen, että kivihiiltä voitaisiin syrjäyttää nopeammin. Huoli on aiheellinen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.