Arvoisa puhemies! Huomiseksi on Brysseliin kutsuttu koolle ylimääräinen euroryhmä, ja esillä tiettävästi on Kyproksen tukipaketti. Eduskunnan suuri valiokunta on hälytetty ylimääräiseen kokoukseen tämän asian takia kello 7 huomisaamuna.

Kyproksen pankkisektoriin, arvoisa puhemies, liittyy muun muassa vahvoja epäilyjä rahanpesusta, ja näihin epäilyihin ei tähän päivään mennessä ole saatu selvyyttä. Keskusta ei näillä tiedoilla voi tukea Kyproksen tukipakettia.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeri Urpilaiselta: onko euroryhmä huomenna päättämässä Kyproksen tukipaketista, ja mikä on teidän kantanne tähän asiaan, ja mikä on Suomen hallituksen kanta Kyproksen tukipakettiin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! En voi vastata tuohon kysymykseen, koska en tiedä. Eli tuo euroryhmän kokous on kutsuttu hieman yllättäen koolle, ja uskon, että tuo kutsu tuli aika suurena yllätyksenä kaikille meille euroryhmän ministereille, ja sen takia nyt odotamme tietoa myöskin Brysselistä siitä, mitä tuolla kokouksessa on tarkoitus huomenna tehdä. Ja sen takia, koska haluan, että eduskunta on tietoinen kaikista tähän asiaan liittyvistä seikoista, pidän perusteltuna myöskin sitä, että huomenna tulen suuren valiokunnan kokoukseen, ennen kuin Brysseliin aamukoneella lähden.

Arvoisa puhemies! Kyprosta tai sen pankkeja ei voi pitää sellaisina, että niiden saneeraus johtaisi kaaokseen koko euroalueella. Jos Kyproksella pankkeja ei tervehdytetä ja saneerata siten, että sijoittajatkin kantavat vastuunsa, niin missä sitten? Ei niinkään voi olla, arvoisa puhemies, että Euroopan pankit pelastetaan aina, kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa. Ei voi olla niin, että tappiot kaatuvat veronmaksajien niskaan mutta voitot jäävät sijoittajille.

Meille on lupailtu selvitystä Kyproksen rahanpesuepäilyistä, mutta sellaista ei ole kuulunut. Tuleeko tämmöinen selvitys huomenna suurelle valiokunnalle? Ja jos tilanne on kuten sanoitte, että ette itsekään tiedä, niin pidättekö mahdollisena, että hallitus voisi tukea vuorokauden kuluttua Kyproksen tukipakettia, jos tässäkään vaiheessa ei ole siitä mitään tietoa? Pidättekö kohtuullisena ja oikeana, että suuri valiokunta näin sumuisessa tilanteessa joutuu kenties ottamaan kantaa asiaan 15 tunnin kuluttua?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Uskon, että Suomen eduskunta on poikkeuksellisen hyvin informoitu Kyproksen neuvotteluista verrattuna moneen muuhun euroalueen parlamenttiin. Ne asiat, joita näissä neuvotteluissa olen Suomen osalta pyrkinyt edistämään, on käyty läpi niin hallituksen EU-ministerivaliokunnassa kuin myöskin suuressa valiokunnassa poikkeuksellisen avoimesti ja luottamuksella. Mutta niin kuin edustaja suuren valiokunnan varapuheenjohtajana hyvin tietää, Kyproksen lainaohjelman neuvottelut ovat olleet auki, ne ovat sitä edelleenkin. Olemme myöskin vaatineet yksityiseltä taholta selvitystä, koska tiedämme, että Kyprokseen kohdistuu rahanpesuepäilyjä, vaikkakin Kyproksen rahanpesun vastainen lainsäädäntö on voimassa olevaa ja paperilla kunnossa, ja sen takia myöskin nämä epäilyt on haluttu selvittää, ja tätä selvitystä myöskin itse vielä odotan.

Arvoisa puhemies! Jos vähän spekuloidaan tällä Kyproksella ihan julkisen tiedon varassa: Kyproksella on noin 900 000 asukasta, ja sen bkt on suuruusluokassa 17 miljardia. Tukipyyntö, mikä on ollut julkisuudessa, on ollut tuon bkt:n luokkaa, mikä tarkoittaa sitä, että se on noin 2 000 euroa per asukas. Jos se suhteutetaan Suomen mittakaavaan, niin Suomen tukipyyntö olisi silloin asukkaiden kautta laskettuna 110 miljardia, tai jos bkt:hen suhteutetaan, noin 200 miljardia. Eli se on enemmän per asukas kuin meillä Suomessa on velkaa per asukas tällä hetkellä. Miten todennäköisenä, arvoisa ministeri, näette sen, että Kypros koskaan pystyy maksamaan tuommoisen velan takaisin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Sipilä tietää, Kyprokselle ei ole myönnetty mitään lainaa vielä. Nyt käydään niitä neuvotteluja, tullaanko ylipäänsä myöntämään, ja jos tullaan, millä ehdoilla. Sen takia tämänkaltaisten summien spekuloiminen tai myöskin velkatason spekuloiminen on ihan turhaa, koska neuvottelut ovat tällä hetkellä kesken.

Mutta se, mikä on ollut Suomen lähtökohta koko ajan näissä neuvotteluissa, on se, että me haemme sellaista ratkaisua, jolla Kypros tulee selviämään. Sen velkatason pitää olla sellaisella tolalla, että Kypros aidosti tulee myöskin selviämään. Toinen tärkeä periaate, jota Suomi niin tässä kuin myöskin aikaisemmissa tapauksissa tämän hallituksen aikana on korostanut, on sijoittajavastuun toteutuminen. Olen hyvin tyytyväinen, että myös aikaisemmissa tapauksissa olemme sijoittajavastuuta pystyneet edistämään.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä on todella vakava ja moraaliltaan kyseenalainen, tämä Kyproksen paketti. Normaalisti pankkitoiminnassa on iso osa osakepääomalla, lainapääomalla; Kyproksessa on kysymys siitä, että siellä on paljon talletuksia. Tämä jo kertoo, mistä on kysymys.

Toinen asia, rahanpesu: Yleensä maalla on pankkijärjestelmä. Kypros on pankkijärjestelmä, jolla on Kypros. Ja itse asiassa, kun Kypros äänesti nyt EU:n mielestä oikein eli valitsi Euroopan kansanpuolueeseen kuuluvan presidentin, siis kokoomuksen veljespuolueeseen kuuluvan presidentin, sille tämä tukipaketti on luvattu ja tavalla tai toisella se tulee.

Mutta, arvoisa puhemies, kysymykseni on valtiovarainministeri Urpilaiselle: tuotteko te hallituksen toimesta tämän asian joko ennemmin tai myöhemmin tämän suuren salin käsittelyyn? Jos te ette sitä tee, niin perussuomalaiset on pakotettu tekemään välikysymys.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! En mielelläni lähtisi spekuloimaan minkään esityksen tänne tuomista, koska mitään esitystä ei ole olemassa. Mutta minusta on selvä asia, että hallitus noudattaa olemassa olevaa lainsäädäntöä, ja jos sitten eduskunnalla on tähän asiaan joitain toiveita, niin varmaan voidaan niitäkin herkällä korvalla kuunnella.

Arvoisa puhemies! Suomi on jo edellisen hallituksen aikana sitoutunut siihen, että euroa ja kriisiin ajautuneita euromaita tuetaan. Näin toimii myöskin tämä hallitus.

Jos Kyproksen tukipakettiin päädytään, on aivan selvä, että Suomen hallitus hakee sellaista ratkaisua, joka tuntuu oikeudenmukaiselta, jossa minimoidaan kaikki sellainen, mitä suomalaisten ei ole helppo hyväksyä. Se tarkoittaa tiukkoja ehtoja mahdolliselle tuelle, ja siinä kannustan edelleen valtiovarainministeriä jatkamaan hyvää työtä, tiukkana olemisessa ja siinä, että Suomi ja koko Eurooppa saavat todella vakuudet Kyprokselta, mikäli tukeen ajaudutaan ja joudutaan, että tämä tuki on hyväksyttävissä.

Kuitenkin Suomen ratkaisuun vaikuttaa Euroopan kokonaisuus, se, miten me koemme sen, voivatko Eurooppa ja euro selvitä tästä vaikeasta tilanteesta. Kysyisinkin valtiovarainministerin arviota siitä, miltä Euroopan taloustilanne tällä hetkellä näyttää, mikä on euron tilanne, miten meidän yhteinen valuuttamme voi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Valitettavasti Euroopan taloustilanne näyttää tällä hetkellä edelleenkin hyvin epävarmalta, ja se on varmasti yksi syy siihen, miksi todennäköisesti myöskin ennusteluvut meidän oman talouskasvun osalta tulevat olemaan alavireisiä, kun tulemme ne ensi viikolla saamaan. Eli kyllä tuo eurokriisin jatkuminen ja ehkä toisaalta myöskin Italian poliittisen tilanteen epävarmuus näkyvät myöskin euroalueen taloudessa epävarmuuden lisääntymisenä. Sen takia on tietenkin tärkeää, että euroalueella pystytään vahvistamaan talouskasvua, luomaan paremmalle työllisyydelle edellytyksiä, luomaan sitä kautta myöskin kysyntää niille tuotteille, joita me täällä Suomessa tuotamme, ja sitä kautta tietenkin vahvistamaan myöskin meidän talouden kasvupotentiaalia. Eli sitä kautta eurokriisin hoitaminen on tärkeää myöskin meille suomalaisille — mutta ei millä tahansa ehdoilla, vaan tiukoilla ehdoilla, niin kuin Suomi on tähänkin asti näissä kriisin hoidoissa ja sen eri vaiheissa edustanut.

Arvoisa puhemies! Kuten arvoisa valtiovarainministeri tuossa totesi, te odotatte nytten tätä rahanpesuselvitystä Kyprokselta. Haluaisinkin kysyä: jos nyt käy ilmi, että siellä on todella joitakin rahanpesuepäilyjä tai -tapauksia, niin voitteko vahvistaa, onko tämä ehdoton este sille, että Suomi lähtee mukaan tukemaan tätä Kyproksen pakettia?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut yksi niistä aktiivisimmista maista, jotka ovat vaatineet tätä rahanpesuselvitystä. Mehän tiedämme, että Kypros ei ollut kovin halukas aluksi tämänkaltaisen ulkopuolisen selvityksen tekemiseen, mutta he ovat siihen nyt suostuneet, ja tämänkaltainen iso, laajempi selvitys ulkopuolisen tahon tekemänä on nyt parhaillaan käynnissä. Minusta on selvä asia, että mikäli tuossa selvityksessä ilmenee jonkinlaisia epäkohtia tai väärinkäytöksiä, niin ne on välttämätöntä korjata ja näihin epäkohtiin on puututtava. Ilman sitä puuttumista on mahdotonta myöskään ajatella, että Kyprokselle lainaa myönnetään.

Arvoisa puhemies! Suuren valiokunnan puheenjohtajana totean, että varapuheenjohtaja, rohkeutta nyt vain. Tässä on kevään 2010 Kreikka-päätöksen jälkeen tultu tilanteeseen, että olemme joutuneet sitä linjaa seuraamaan (Timo Soini: Vanhat puolueet!) ja nyt sitten olemme uudessa vaiheessa, kun meillä on pysyvä rahasto perustettu. Kyproksen osalta päätös on erityisen tärkeä sen takia, että EVM, pysyvä rahasto, on ensi kertaa käytössä ja asettaa todella korkeat rajat sille, miten tuota yhdessä luotua kassaa voidaan sitten maiden avustamiseksi käyttää. Kun Kyproksen on ajanut ongelmiin Kyproksen pankkisektori, niin haluan muistuttaa, että olemme aina täällä evästäneet hallitusta niin, että pankkien avittamisessa, lainoittamisessa, täytyy aina olla se järjestys, että ensiksi tulee sijoittajien vastuu, pankin omistajien, rahalla pelaajien vastuu, sen jälkeen maan vastuu ja aivan viimesijaisesti vasta voidaan käyttää näitä yhteisiä apuvälineitä, jotka nekin ovat lainaa. Ja jotta lainaa voidaan antaa, niin on myös tarkkaan sitten pidettävä huolta siitä, että jotain maksamisedellytyksiä olisi takaisin. (Puhemies koputtaa)

Mutta nyt on pelastettu paljon taloutta. Kysyisin hallituksen evästystä siihen, miten pelastetaan eurooppalaisia. Tämä keskustelu on käynnistynyt Euroopassa. Miten talouden ohella myös eurooppalaisten (Puhemies koputtaa) hyvinvointia katsotaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämä on varmasti yksi aihe tämänpäiväisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, kun päämiehet parhaillaan kokoontuvat Brysseliin pohtimaan sitä, miten Euroopassa talouskasvua voitaisiin vahvistaa.

On selvä asia, että jos Euroopassa on tällä hetkellä enemmän nuoria työttöminä kuin Suomessa on asukkaita, niin silloin voimme puhua jo Euroopan laajuisesta työttömyyskriisistä, sosiaalisesta kriisistä, jonka seuraukset koko tälle alueelle ja mantereelle voivat olla hyvin dramaattiset, mikäli emme ota tätä ongelmaa vakavasti. Näin ollen olen hyvin tyytyväinen siihen, että Suomi omalla aktiivisuudellaan pystyy myöskin vaikuttamaan siihen, että EU:n uusissa rahoituskehyksissä on varattu 6 miljardia euroa eurooppalaisen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, eli Eurooppa seuraa tämän hallituksen politiikkaa. Suomessa yhteiskuntatakuu astui voimaan tämän vuoden alussa, ja nyt muu Eurooppa tulee perässä. Ainakin itse toivon, että tuolla nuorten yhteiskuntatakuulla pystyttäisiin myöskin vahvistamaan ennen kaikkea Etelä-Euroopan nuorten toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu kauniisti. Hyvin yksinkertainen kysymys: pitääkö hallitus moraalittomana Kyproksen pankkien tukemista veronmaksajien rahoilla, kun niissä on valtava määrä pestyä, hämärää rahaa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Täytyy muistaa, että Suomesta ei ole lähdössä yhtään euroa meidän vuosibudjetista rahaa Kyprokselle. Se, mikä on nyt tällä hetkellä käsittelyssä, on juuri se, pitävätkö nämä epäilyt, joita Kyprokseen rahanpesun osalta kohdistuu, paikkansa. Tätä asiaa selvitetään, ja odotan sitä selvitystä hyvin mielenkiinnolla. (Timo Soini: Se on kuin Espanjan pankkien stressitesti!)

Arvoisa puhemies! Kyproksen kohdalla on erityisen tärkeää selvittää tähän talouskriisiin johtaneet syyt, ja sitten nämä rahanpesuepäilyt tulevat ikään kuin vahvana sivujuonteena. Mutta nämä ulkomaalaisten talletukset Kyproksen pankkeihin ja mahdolliset rahanpesut eivät ole tämän talouskriisin syynä, vaan syynä ovat Kyproksen pankkien epäonnistuneet sijoitukset Kreikan bondeihin, joiden seurauksena Kypros menetti 4,5 miljardia euroa. Kyproksella on ollut myöskin iso onnettomuus energialaitoksessa, joka maksoi puoli miljardia euroa Kyprokselle. Lähi-idän kriisit ovat aiheuttaneet turismin romahtamista tuon tuostakin. Ja syitä on muitakin tähän talouskriisiin.

On tärkeää, että tavalliset kyproslaiset eivät joudu pankkien vääränlaisten sijoitusten ja holtittomien lainanantojen uhreiksi, ja kysynkin ministeri Urpilaiselta: Millä tavalla Kyprosta voidaan tukea ja sen perusrakenteita vahvistaa (Puhemies koputtaa) ja sen omavaraisuutta vahvistaa varsinkin maataloudessa, energiaomavaraisuudessa ja tätä kautta vahvistaa...

...Kyproksen rakenteita ja sosiaalista vakautta? Miten sitä vahvistetaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Nämä kaikki edustaja Haapasen täysin oikeat havainnot ovat esillä nyt näissä neuvotteluissa, joita Kyproksen kanssa käydään lainaohjelmasta, ja sen takia en halua näitä yksityiskohtia lähteä sen tarkemmin tässä vaiheessa kommentoimaan.