Arvoisa puhemies! Työ on tärkeä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Mahdollisimman monen työkykyisen pitää päästä työhön kiinni. Työ tuo palkan lisäksi yhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Palkka ja tulonsiirrot on voitava sovittaa yhteen niin, että työnteko on ihmiselle aina taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömyys. Mitä useampi suomalainen on töissä, sen vähemmän on syrjäytymisriskin alla olevia.

Viime aikoina on julkaistu raportteja ja käyty keskustelua työn vastaanottamisesta ja tarjonnasta. Nykyinen on—off-malli ei palvele suurta tavoitetta työurien pidentämisestä. Kärjistetysti olet Suomessa joko töissä tai työvoiman ulkopuolella. Tarvitaan muutoksia sekä työnantajan palkkaamiskynnyksen alentamiseen että sosiaaliturvaan kannustamiseen. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: millä tavoin matalamman tulotason työn tarjonta ja vastaanottaminen voisi olla aidosti nykyistä kannustavampaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todella tästä työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta meillä on hyvin paljon erilaisia selvityksiä. Muun muassa viime kaudella tehtiin tämä iso Sata-komitean selvitys. Ja tällä hetkellähän, nyt juuri, kehysriiheen pohditaan näitä toimia, miten me voisimme tehdä työstä nimenomaan kannustavampaa ja purkaa nimenomaan niitä kannustinloukkuja siitä, koska valitettavasti, kun meillä on tällainen syyperäinen sosiaaliturva, se voi aikaansaada sen, että on kannustavampaa olla sosiaaliturvan varassa kuin ottaa vastaan työtä. Nyt meillä on myöskin tämä työttömyysturvan kokonaisuudistus meneillänsä. Meillä ministeriössä siinä on Esko Salon puheenjohtajuus, ja he tekevät työtä sen eteen. Ministeri Ihalaisen kanssa olemme juuri tästä tällä viikolla palaveeranneet, mitä kaikkea me voisimme viedä nyt tässä vaiheessa jo eteenpäin.

Arvoisa puhemies! On selvää, että työttömän perusturvan tulee olla tasoltaan riittävä, mutta ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla työllistyminen. Työ on nimittäin parasta sosiaaliturvaa.

Vattin juuri ilmestyneessä tutkimuksessa arvioidaan vuoden 12 alussa voimaan tulleiden vero- ja sosiaalietuusmuutosten työllisyysvaikutuksia. Raportissa keskityttiin niihin vero- ja sosiaalietuusmuutoksiin, jotka vaikuttavat suoraan työllistymisen houkuttavuuteen. Tutkimuksen mukaan sinänsä erittäin perusteltujen sosiaaliturvaan tehtyjen parannusten seurauksena työttömien määrä on kasvanut 6 000:lla. Raportin tulos kertoo karua kieltään perusturvan ja palkkatyön yhteensovittamisen ongelmista. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten suhtaudutte tutkimuksen tuloksiin?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Siinä tutkimustuloksessa on paljon sellaisia asioita, jotka tietysti ollaan jo todella tiedettykin, mutta siellä on myöskin paljon sellaisia toimenpide-ehdotuksia, joita nyt sitten arvioidaan. Kaikki niistä eivät ole ihan niin kuin tuosta noin vain järjestettävissä. Niissä on myös tällaisia teemoja, jotka vaativat kolmikantakeskustelun, ja ne tietysti pitää sitten sitä kautta hoitaa — osahan niistä on meillä jo meneillänsä keskustelussa. Mutta kysymykseen vastaus: Pidän hyvänä tätä selvitystä ja nimenomaan sitä, että arvioidaan nyt, mitä niistä voidaan toteuttaa. Sitten myöskin se, että meillä on kehysriihessä nyt keskustelu juuri tästä asiasta.

Arvoisa puhemies! Ministeri vastasi, että asioita selvitellään ja monet ovat monimutkaisia ja vaikeasti toteutettavissa. Minulla olisi teille ehdotus, joka olisi helposti toteutettavissa ja jo kokeiltu. Jos työttömälle tuodaan mahdollisuus ansaita vaikka 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturva leikkautuu, se kannustaisi ottamaan vastaan tilapäistä työtä, lyhyttäkin työtä, ei tarvitsisi tehdä pimeästi niitä pieniä muutaman sadan keikkoja vaan voisi aivan päivänvalossa omaa aktiivisuutta käyttäen kohentaa asemaansa. Tämä on testattu. Sopimuspalokuntalaisilla on ollut kaksi vuotta mahdollisuus saada palokuntakorvauksia 300 euroa ilman, että työttömyysturva kärsii. Aikooko hallitus tarjota työttömälle mahdollisuuden omalla työllään kohentaa asemaansa ja tuoda sen 300 euron ansaintamahdollisuuden kuukautta kohti ilman työttömyysturvan leikkautumista?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä ehdotus on ilman muuta yksi niitä, joita nyt arvioidaan ja joita ei tässä vaiheessa poissuljeta. Haluan nyt kuitenkin antaa työryhmälle, Esko Salon työryhmälle, työrauhan, ja he katsovat sitä, mitä kaikkia vaihtoehtoja meillä on, ja myöskin tämä asia on todella siellä.

Sitten yksi sellainen, mitä me olemme nyt miettineet myöskin, on tämä eläkkeen lepäämään jättäminen. Meillähän on tällä hetkellä osatyökykyisiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä, jotka mahdollisesti voisivatkin sitten palata työhön, ja he eivät uskalla sitä tehdä, koska meillä eläkkeen lepäämäänjättämislaki on nyt määräaikainen. Se olisi tavoitteena saada nyt pidentymään, että myös työhön voisi palata sieltä eläkkeeltä ja jättää lepäämään. Tämä on yksi niitä sellaisia keinoja, joilla yritetään edistää työhöntuloa.