Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Ed. Kuosmanen kiinnitti lakialoitteessaan huomion erittäin tärkeään asiaan ja suureen epäkohtaan. Eläkeiän laskentahan alkaa nykyään vasta 23 vuoden iän jälkeen. Sille ei ole mitään perusteita. Monilla on työvuosia, työaikoja jo sitä ennen. Kaiken järjen mukaan kaikki pitää työeläkkeeseen mukaan laskea. Tästä asiastahan on hallitusohjelmassakin maininta, mutta minusta on vain hyvä, että kansanedustajilla on aktiivisuutta, jotta tämmöiset selvät epäkohdat saadaan hoidetuiksi ja asianmukaiset esitykset joko lakialoitteen muodossa tai hallituksen esityksinä myös vakavaan käsittelyyn tässä salissa. Tämä on selvä epäkohta, ja siihen täytyy tietysti korjaus saada.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tennilän perusteluihin voi yhtyä siinä mielessä, että kyseinen epäkohta on ollut tiedossa pitkään. Puhetta on riittänyt ja aloitteita on tehty. Toivoisi nyt, että hallitus mahdollisimman nopeasti toisi esityksen, koska luulisin, että valiokunta ei pelkästään yhden kansanedustajan aloitetta sinällään lähde viemään eteenpäin. Olisi odottanut, että ed. Kuosmanen olisi kerännyt aloitteeseensa vähintään sata nimeä. Tähän aloitteeseenhan olisi varmasti ollut helppo kerätä sataviisikymmentäkin nimeä, koska tämä on sen tyyppinen asia, joka pitää korjata. Siinä mielessä voi lämpimästi yhtyä siihen, jotta ed. Kuosmanen on tässä iskenyt juuri naulan kantaan.

Ministeri Koskiselle voisi antaa evääksi sen, että kiirehtii hallituksen esityksen saliin tuomista.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Työeläkelain 6 § on ollut, niin kuin on todettu, suuri epäkohta. Tämä 23 vuotta, josta vasta ruvetaan laskemaan eläke, on liian korkea, ja 40 vuoden mittainen työura on myös liian pitkä. Niin kuin aloitteessa todetaan, nykyisin suuri osa työpaikoista on muun muassa pätkätöitä ja työttömyysjaksoja, joten ei niistä tahdo kertyä. 15 vuotta olisi aivan hyvä, sillä silloin ihminen voi joutua jo työhön ja työelämään mukaan. Otettaisiin se rajaksi, ja ihminen saisi kunnon eläkkeen sitten, kun työnsä on tehnyt.

Pertti Turtiainen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmasen aloite työntekijän eläkelain 6 §:n muuttamisesta on erinomainen asia. Toisaalta hämmästyttää se, että tämmöinen tilanne edelleenkin vallitsee tässä yhteiskunnassa, että tietynlainen epäoikeudenmukaisuus on edelleen vallalla. Siinä mielessä pitäisi kiinnittää tähän erityisen suurta huomiota, jotta saataisiin muutettua tätä epäkohtaa, sillä ei voi olla oikein, että jos ihminen tulee työelämään mukaan 15-vuotiaana tai alle 23 ikävuoden, sitä ei kuitenkaan eläkekertymässä oteta huomioon millään tavalla. Vielä, kun työelämän luonne on muuttunut huomattavasti, mihin perusteluissakin viitataan, eli pätkätyöt ja erilaiset työsuhteen pituudet ovat tulleet vallalle ja ne alkavat olla jo yli puolet erilaisista työsuhteista, siinäkin mielessä tämä pitäisi huomioida.

Se, kuinka monta allekirjoittajaa lakialoitteessa on, onko siinä yksi vai sata, ainakaan mitä on seurannut runsaan kahden vuoden aikana lakialoitteitten käsittelyä, ei tunnu olevan ainakaan mikään takuu, onko siinä sataviisikymmentä nimeä vai kaksi nimeä. Sehän riippuu meistä edustajista, miten me itse haluamme ottaa asioita käsittelyyn niin valiokunnissa kuin muuallakin. Se ei ole minun nähdäkseni mikään tae, jos lakialoitteessa on paljon nimiä, että asia etenee. Tämä asia on sellainen, että tämä on kaikkien yhteinen etu ja oikeudenmukaisuuden etu.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmasen lakialoite työntekijän eläkelain 6 §:n muuttamisesta on vain hänen itsensä allekirjoittama. Tästä voisin todeta näin, että olisi ollut parempi saada lisää nimiä näin tärkeään lakialoitteeseen, niin kuin nyt käy selvästi ilmi. Hallituspuolueiden edustajat ovat tätä puolustaneet, mutta myös opposition edustajana katson, että tälle löytyy vahvat perusteet. Onhan työelämä muuttunut aivan toiseksi, ja tämä asia pitäisi korjata. Tiedän, että olipa yksi nimi, sata nimeä tai sataviisikymmentä nimeä, moni lakiesitys ei lähde menemään eteenpäin, ellei hallitus ole sen takana. Mutta jos yli sata nimeä on kerätty eri poliittisista ryhmistä, se antaa painoarvoa myös valiokuntakäsittelyyn ja panee hallituksenkin miettimään, että varmaan tarttis jotain tehdä, jos eduskunnassa on näin voimakas tahto. Siinä mielessä minusta tämä lakialoite on erittäin perusteltu. Olisin toivonut, että hän olisi laajemmin nimiä kerännyt.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä 23 vuoden ikä on ollut kummajainen jo usean vuoden ajan. Tein tästä vuonna 95 lakialoitteen, jossa esitin, että alle 23-vuotiailta ei perittäisi eläkemaksuja, koska eläke ei kerry. Silloin se ei edennyt. Toivottavasti tänä päivänä hallituksen riveistä löytyy uudenlaista uskoa siihen, että tätä epäkohtaa muutetaan, tämä epäoikeudenmukaisuus poistetaan joko niin, että eläke kertyy, tai toisaalta niin, että poistetaan työllistämisen esteitä sillä tavalla, että asetetaan työnantajalle tästä etuisuuksia, jolloin nuoren työllistäminen tulee helpommaksi. Ed. Kuosmasen lakiesityksessä on hyvä pohja lähteä tätä tilannetta, jossa nyt ollaan, oikomaan niin, että se on työelämän lakien mukaisesti oikein.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Eläkelainsäädäntö on varmasti monilta osin jäänyt ja jäämässä jälkeen yhteiskunnan muusta kehityksestä. Myöskään muuttuneita työelämän olosuhteita, tilanteita ja — kuten aloitteessakin mainitaan — pätkätöitä lainsäädäntö ei ota riittävästi huomioon. Myöskään elinikäisen oppimisen tai vuorotteluvapaajärjestelmän tilannetta nykyisellään ei varmaan lainsäädännössä riittävästi oteta huomioon.

Tästä syystä, arvoisa puhemies, ed. Pekka Kuosmasen lakialoite työntekijän eläkelain 6 §:n muuttamisesta on paikallaan. Tällä korjattaisiin sitä epäkohtaa, joka aikanaan, vuosikymmeniä sitten, on lainsäädäntöön jäänyt. Se on tehty silloisten olosuhteiden ja silloisen tilanteen pohjalta. Nyt tilanne on, kuten totesin, muuttunut ja olisi paikallaan, että tämä kysymys joko eduskunnassa valiokunnan käsittelyssä tai valtioneuvoston piirissä hallituksen esityksen muodossa ripeästi otettaisiin pöydälle ja tuotaisiin eduskuntaan hoidettavaksi. On vahinko, että ed. Kuosmanen itse ei ole kuulemassa aloitteensa hyvää vastaanottoa. Hän on tehnyt tärkeän ja hyvän lakialoitteen.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Puhemies! Vielä ihan parlamentin asemaan näiden asioiden käsittelyssä. Jollei hallitus jotakin korjausta johonkin selvään epäkohtaan esitä, silloin aloite pitää tehdä eduskunnassa ja asia ottaa valiokunnassa asianmukaiseen käsittelyyn. Tietenkin valiokunta voi vielä siinäkin vaiheessa kysyä hallitukselta, tuleeko sieltä esitys. Siellähän voi olla vaikeita laskennallisia asioita jne., mutta jos ei mitään rupea kuulumaan, lakialoitteen pohjalta edetään. Minusta tämä on parlamentin velvollisuus. Tässä on selvä epäkohta, joka monien vuosien ajan on ollut esillä tässäkin talossa. Siihen on vaadittu korjauksia, mitään ei ole tapahtunut. Hallitusohjelmassa sanotaan, että tämä epäkohta korjataan. Nyt on aika ruveta toimiin, eikä siinä saa minusta ratkaista, kuka esittää tai montako esittäjää on. Jos esitys on oikea ja hyvä, sitä pitää lähteä viemään eteenpäin.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisessa eläkepolitiikassahan on viime vuosina korostettu entistä enemmän maksajan ja etuuden välistä suhdetta. Tämähän on nimenomaan sellainen aloite, joka on täysin tämän linjan mukainen.

Todellisuudessahan tässä on ollut kysymys vain varojen keräämisestä eläkeyhtiöille, ja kun nyt myöskin valtion ja kunnan osalta on siirrytty 40 vuoden palvelusaikaan täyden eläkkeen saamiseksi, myös sillä puolella tämä korjaus on välttämätöntä tehdä. Muutoin hyvin harva tulee työelämään mukaan täysipainoisesti 25-vuotiaana, varsinkaan korkeamman koulutuksen saaneista, ja jos tulevat, heillä ei kärsi olla yhtään poissaoloa välillä, jotta he saavuttaisivat 40 vuoden iän. Se on oikeastaan vanhalta ajalta, siltä ajalta kun me aloitimme työelämän. Jos tässä jaksaa, niin minulla kyllä tulee 42 vuotta täyteen, mutta hyvin harvalla käytännössä.

Erityisesti tämä syrjii naisia, jotka monista eri syistä joutuvat, voi sanoa miehiä useammin käytännössä, olemaan välillä pois työelämästä. Tämä olisi täysin välttämätöntä, jos me johdonmukaisesti haluamme noudattaa sitä eläkepolitiikkaa, jota tässä maassa on julistettu jo vuosien ajan. Tämän vuoksi kannatan tämän asian eteenpäinviemistä.

Ismo Seivästö /skl:

Arvoisa puhemies! Ed. Manninen jo ehti kiinnittää huomiota tasa-arvonäkökulmaan, joka on tässä esityksessä hyvin tärkeä. Lainaisin hieman hallitusohjelmaa, jossa hallitus puhuu Yrittäjyys-hankkeesta eli siitä, että selvitetään edellytyksiä yrittäjyyden edistämiseen ja sitä kautta työpaikkojen luomiseen ja työllisyyden parantamiseen elinkeinopoliittisilla ja muilla toimenpiteillä.

Tämä lakialoite on tässäkin suhteessa hyvin kannatettava. En tiedä sitten, kun valitettavasti ed. Kuosmanen ei ole paikalla, onko hän tässä myös ajatellut myös sellaista, mistä on julkisuudessa puhuttu, että eläke määräytyisi koko työssäoloajan pohjalta. Tällaista on aina joskus väläytetty, mutta kun ed. Kuosmanen ei ole itse täällä, ei tätä kysymystä pysty häneltä tarkastamaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, että aloite sinällään on hyvä ja se pitää viedä läpi ja toivoisi hallituksen tekevän esityksen.

Nimien määrän suhteen minusta eduskunnan kyllä pitäisi jollakin tavalla ryhdistäytyä. Jos yli puolet kansanedustajista on jossakin lakialoitteessa kirjoittamassa alle jonkin hyvän asian, ja jos näyttää siltä, että hallitus ei ole tuomassa kyseisestä asiasta esitystä, eduskunnan pitää viedä asiat eteenpäin. Minusta kuitenkin, jos yli puolet edustajista joissakin aloitteissa on mukana, se jollakin tavalla halveeraa eduskuntaa päätöksentekoelimenä, jos ei eduskunta viekään tahtoansa läpi.

Siitä huolimatta, vaikka tässä ei ole kuin yksi nimi, minä odotan, että hallitus tokenee ja tuo tämän hallituksen esityksenä. Tai valiokunta ottaa asian tällaisenaan, onhan sekin mahdollista. Se olisikin varmaan eduskunnan ennätys: yhden nimen aloitteella viedä tällainen asia läpi. Miksi ei voitaisi tehdä yhtä ennätystäkin tässä asiassa?

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, yhdellä nimellä allekirjoitettukin lakialoite on lakialoite virallisesti siinä kuin suuremmallakin joukolla tehty. Kun tämä lakialoite näyttää saavan kautta linjan laajaa kannatusta ja hyväksyntää, sopii toivoa ja uskoa, että tämä menee eteenpäin.

Mielestäni lakialoite on perusteltu. Tällainen 23 vuoden ikäraja, joka aikanaan on tullut, on ainakin tämän ajan yhteiskunnassa tarpeeton ja keinotekoinen. Siitä ei ole mitään hyötyä, päinvastoin vahinkoa. Näin ollen toivon, että kaikki työkertymä tulisi eläkkeeseen oikeuttavaksi, ja toivon, että toimittaisiin lakialoitteen mukaan.

Reijo  Laitinen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tähän kysymykseen olen kyllä törmännyt aika ajoin omankin työhistorian aikana. Silloin kun toimin pääluottamusmiehenä, tämä kysymys oli hyvin, hyvin monta kertaa esillä. Tiedän sen, että ammattiyhdistysliikkeen puolella mieluusti nähtäisiin, että lakia muutettaisiin niin kuin ed. Kuosmanen esittää. Tämä on, niin kuin täällä on kerrottu, kirjattu myöskin hallitusohjelmaan.

Minä vain henkilökohtaisesti olisin kyllä toivonut, ed. Kuosmanen, että te olisitte nyt pikkuisen nähnyt vaivaa tämän lakialoitteen osalta niin, että olisitte ottanut tähän myös muitten kansanedustajien nimiä allekirjoituksiksi, koska tämä on asia, jonka taakse varsin moni meistä olisi mennyt myöskin sillä tavalla, että olisi tämän allekirjoittanut. Minä pelkään, että nyt, kun tämä on vain ed. Kuosmasen yksin allekirjoittama lakialoite, tämä ei välttämättä saa niin myönteistä käsittelyä, kuin itse asia edellyttäisi. En tiedä, mikä teillä nyt on ollut mielessä, kun ette ole nähnyt vaivaa niin paljon, että olisitte voinut edustajatovereittenne nimiä aloitteeseenne hakea.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olin ympäristöministeriön haastattelussa äsken ja sitä varten meinasin myöhästyä tämän tärkeän asian käsittelystä.

Arvoisa puhemies! Työeläkelakien mukaan työntekijä on vakuutettava sen vuoden alusta, kun hän täyttää 14 vuotta. Vanhuuseläkettä työnteosta karttuu kuitenkin vasta siitä päivästä lähtien, kun henkilö täyttää 23 vuotta. Jos vakuutettu tulee työkyvyttömäksi ennen 23 vuoden ikää, on hänellä kuitenkin oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Vakuutetun edunsaajilla on myös oikeus perhe-eläketurvaan, jos vakuutettu kuolee ennen 23 vuoden ikää.

Vanhuuseläkkeen karttumisen alaikäraja on 23 vuotta. Se on ollut voimassa työeläkelakien voimaantulosta lähtien. Kyseistä rajaa perusteltiin aikoinaan sillä, että 23 ikävuoden jälkeenkin on mahdollista kartuttaa täysi vanhuuseläke. Nykyään ihmiset kuitenkin opiskelevat aiempaa pitempään, ennen kuin siirtyvät työelämään. Lisäksi työsuhteiden väliin jää aikaisempaa enemmän työttömyyttä ja aikaa, joka ei kartuta eläkettä.

Viime vuosina työeläkejärjestelmää on pyritty kehittämään suuntaan, joka mahdollistaisi, että kaikesta työstä maksetaan eläkevakuutusmaksu ja kaikki työskentely kartuttaa eläkettä. Tämä vahvistuisi nykyisestään, mikäli vakuutetun eläkkeeseen laskettaisiin myös työsuhdeaika ennen 23 vuoden ikää. Kysymystä ikärajasta on käsitelty joissakin työeläkejärjestelmän sisäisissä selvityksissä. Eräs näistä selvityksistä on Eläketurvakeskuksen työryhmämuistio nimeltään "23 vuoden ikäraja". Sen mukaan vuoden 1995 lopussa alle 23-vuotiaana tehdyn työn osuus oli yksityisellä sektorilla keskimäärin 2,9 vuotta. Vuonna 1996 alle 23-vuotiaitten osuus TEL-palkkasummasta oli 4,2 prosenttia, LELissä ja TAELissä osuus oli yli kaksinkertainen.

Toimitusjohtaja Kari Puron johtaman eläkeneuvotteluryhmän mukaan työeläkettä täytyy uudistaa. Toimitusjohtaja Lauri Koivusalon johdolla eläkealan asiantuntijoista koostunut ryhmä luovutti keväällä 2000 Puron neuvotteluryhmälle oman ehdotuksensa yksityisten alojen työeläkejärjestelmän yksinkertaistamista koskevasta kokonaisuudistuksesta. Siinä ehdotetaan muun muassa, että eläkettä karttuisi 18-vuotiaasta alkaen ja ettei alle 18-vuotiaita tarvitsisi eläkevakuuttaa eikä heistä myöskään perittäisi eläkevakuutusmaksua. Sen jälkeen, kun Puron neuvotteluryhmä on ottanut kantaa edellä mainittuun ehdotukseen, arvioidaan lainmuutoksen tarpeellisuus myös kyseessä olevassa asiassa.

Tämän pohjalta päätin tehdä kyseisen lakialoitteen. Toivon, että eduskunta hyväksyy tämän.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Lakiehdotuksessa on todella hyvät perusteet. Nyt, kun lakiehdotus perustuu selvitykseen, niin toivottavasti hallitus sitten ainakin tuo sen omana esityksenään, jos ei ed. Kuosmasen ehdotusta sinällään ota käsittelyyn.

Ikärajan alennus 23:sta 18:aan on perusteltu siinä yhteydessä, jos ei sitten tehdä sitä vastaavaa tarkistusta alle 23-vuotiaiden osalta, että heiltä ei peritä vakuutusmaksua. Mutta joka tapauksessa epäkohta on ja se halutaan nyt poistaa ja se on syytä todella poistaa.

Reijo   Laitinen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tuo on kaikki totta, mitä ed. Kuosmanen omassa puheenvuorossaan kertoi. Asia on juuri tällä tavalla. Henkilökohtaisesti tietenkin toivon, että aloite saisi sille kuuluvan arvon ja se otettaisiin käsittelyyn. Mutta pahaa pelkään, että tässä käy sillä tavalla, että välttämättä tätä asiaa ei nyt sillä tavalla käsitellä, niin kuin ed. Kuosmanen ja minä toivomme, tässä talossa. Sen takia olisin toivonut, että olisitte jonkun sanan nyt sitten sanonut siitä, miksi ette kierrättänyt lakialoitettanne meidän keskuudessamme. Olisitte tällä tavalla turvanneet sen, että varmasti tämä tulee täällä käsittelyyn.

Jos tämä lakialoite ei nyt johda tässä talossa myönteiseen ratkaisuun, niin kyllä minä toivon ja tietenkin teen myös henkilökohtaisesti työtä sen puolesta, että hallitus tulee antamaan vastaavanlaisen esityksen.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Laitinen on aivan oikeassa, että asia on tärkeä, se että eläkekertymä alkaisi 15-vuotiaana. Nyt kun se alkaa 23-vuotiaana, niin lähinnä tässä vakuutusyhtiöt, jotka perivät työeläkemaksun työnantajilta, ovat niitä, jotka hyötyvät. Minun mielestäni vakuutusyhtiöitten kanta on ratkaissut sen, että lakialoitetta ja -esitystä ei ole hyväksytty. (Ed. Laitinen: Lakialoitetta!) — Lakialoitetta.

Ed. Laitiselle toteaisin, että olen semmoinen yksityisyrittäjä, että pyrin yksin hoitamaan näitä asioita, mutta jatkossa lupaan korjata tämän linjan.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Yksi näkökulma tähän lakialoitteeseen. Jos tämmöinen saataisiin läpi, jotta 15-vuotiaana alkaa kertyä työeläke, sehän tarkoittaa myös, että se sopisi aika hyvin tähän päivään. Jos ihminen menee 15-vuotiaana töihin ja 40 vuotta on töissä, myös yksityisellä sektorilla voisi päästä 55-vuotiaana täydelle vanhuuseläkkeelle. Minusta se olisi yhdenmukainen siinä mielessä.

Tällä hetkellä Puolustusvoimissa ja Rajavartiostossa päästään ilmeisesti viisikymppisenä eläkkeelle. Siellä vain on ongelma ja minusta pitäisi muuttaa sitä järjestelmää sillä tavalla, jotta voisi toisen työn ottaa vastaan, mutta se kävisi leikkaamaan tietyssä pisteessä eläkettä, vähän niin kuin kansanedustajan eläkejärjestelmä tällä hetkellä on. Sen sijaan yrittäjäksi ryhtymistä pitäisi kannustaakin Puolustusvoimista vapaalla olevien ihmisten ja Rajavartiostosta olevien osalta. Siinähän ajatuksena on, että luodaan uutta työtä, mutta en hyväksy tämän tyyppistä, mikä tällä hetkellä on voimassa.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmanen on lähtenyt aivan ainutlaatuisilla asioilla liikkeelle, jos ajatellaan vielä, että ed. Kuosmanen on ollut tässä yksin asiassa olemassa ja näin vilpittömässä mielessä tehnyt erinomaisen aloitteen, mikä nimenomaan perustuu sosiaaliseen lähtökohtaan. Elikkä tämä muuttaa aivan merkittävästi ed. Kuosmasen julkikuvaa, koska ed. Kuosmasta pidetään kovana liikemiehenä. Selkeästi ed. Kuosmanen näkee edustajana tämän asian niin, että tässä on myöskin kysymys herkemmistä asioista: eläkekertymästä ja nimenomaan nuorten kansalaisten työllistymisestä, työhalukkuudesta ja pitkäjänteisestä elämän mahdollisuudesta tässä Suomenmaassa. Näen todella myönteisenä, että ed. Kuosmanen on näin hyvän asian yksin keksinyt.