Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitusohjelmassa, tässä tuoreessa, todetaan näin: "Opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät." Kuuluisassa lisäpöytäkirjassa, oli se sitten salainen tai julkinen — nyt se on joka tapauksessa julki — ei ole tälle hallitusohjelman lupaukselle katetta tulevalle nelivuotiskaudelle. Täällä Koulutus-, tiede- ja kulttuuri -kohdassa ei ole sellaista määrärahavarausta, jonka voisi hyvällä tahdollakaan selittää tämän lupauksen täyttämiseksi.

Arvoisa puhemies! Kun kuitenkin hallitusohjelmaan on näin kirjoitettu, niin olen laatinut lakialoitteen opintotukilain 14 §:n muuttamisesta siten, että ministeri Karpelalla on pohjaa lähteä tätä viemään eteenpäin. Tässä lakialoitteessa esitetään, että opintotukeen liittyvä asumislisä muutettaisiin ympärivuotiseksi. Onhan selvä, että opiskelija asuu ympäri vuoden jossakin, eikä voi ajatella, että hän aina toukokuussa jättää asuntonsa ja hankkii uuden elo—syyskuussa, ehkä syyskuussa, vaan se väliaikakin on jossakin tavaroita säilytettävä ja makuusijaa pidettävä. Tällainen järjestelmä kuitenkin meille taannoin luotiin, että nämä kuukaudet, jolloin ei päätoimista opiskelua tapahdu, ovat asumislisäoikeuden ulkopuolella.

Opiskelijat ovat pitäneet tätä asiaa tavattoman tärkeänä. Vaalien edellä oli runsaasti erilaisia paneeleja, muun muassa Jyväskylän yliopistolla ja monissa muissa oppilaitoksissa, ja opiskelijat peräänkuuluttivat vahvasti tätä ympärivuotista asumislisää. Muutamia muitakin etuuksien parantamisia he halusivat, mutta keskeinen oli tämä. Kun vaalit olivat ohi, saatiin niin sanottu Sailaksen työryhmän raportti, joka sitten oli jääkylmä suihku opiskelijoiden niskaan, kun siinä esitettiin opintotuen muuttamista lainamuotoiseksi.

Hallitusohjelma ei anna selkeää kuvaa ja johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan hallitus neljän vuoden aikana aikoo opintotukea kehittää: aikooko se toteuttaa Sailaksen raportin mukaiset toimenpiteet vai ei; aikooko se korottaa opintotukea, joka on jäänyt jossain määrin jälkeen; aikooko se muuttaa asumislisän ympärivuotiseksi; aikooko se tarkistaa asumislisän perusteena olevien kustannusten määriä; jne. Kaikissa näissä kysymyksissä opiskelijat odottavat hallitukselta linjauksia hieman enemmän kuin on saatu. Nyt kaikki on itse asiassa avoinna hallitusohjelman ja tämän eurot sisältävän lisäpöytäkirjan valossa.

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa, jonka on 29 edustajaa allekirjoittanut eri puolueista, lukuisa määrä myös hallituspuolueista, esitetään, että opintotuen asumislisä siis muutettaisiin ympärivuotiseksi. Se koskisi arviolta noin 75 000:ta opiskelijaa ja aiheuttaisi kustannuksia pyöreästi 25 miljoonaa euroa vuositasolla. Nämä eurot kuitenkin menisivät opiskelijoitten hyväksi, ja kun opiskelijat elävät aika tiukassa taloudessa jatkuvasti, tätä kautta ne tulisivat kotimaiseen kulutukseen mielestäni paljon tehokkaammin kuin kaikkein suurituloisempien veronkevennykset, jotka hallitus pani ykkössijalle tänään ja näin on jättänyt opiskelijat sitten odottamaan vuoroaan, joka vuoro ei näillä näkymin siis tule tämän nelivuotiskauden aikana.

Arvoisa puhemies! Asia on kuitenkin niin tärkeä, että siitä on mielestäni syytä keskustelua käydä, ja lakialoite antaa siihen mahdollisuuden. Samalla se antaa eduskunnalle ja kaikille eduskuntapuolueille ja kansanedustajille mahdollisuuden vastata siihen huutoon, jonka antoivat vaalikentillä luvatessaan opiskelijoille, että nämä ongelmat korjataan ja tässä asiassa edetään, ja samalla sitten voidaan antaa hyvästit Sailaksen suunnitelmille opiskelijoitten velkaannuttamistien valitsemiseksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen yksi lakialoitteen 17/2003 vp allekirjoittajista. Tämä asiahan oli useammankin aloitteen muodossa esillä myös edellisellä vaalikaudella. Muistan muun muassa ed. Petri Neittaanmäen samasta ed. Toimi Kankanniemen vaalipiiristä yhdessä meidän kansamme ajaneen tätä asiaa, ja yhdessä olemme äänestäneetkin tämän asian puolesta.

Toivon nyt, että tämä asia ei suinkaan joudu unohduksiin. Toivon, että voitaisiin nähdä tämä epäkohta, joka todella on siinä, että hyvin monet opiskelijat, eivät kylläkään kaikki, mutta ne, jotka ovat ennen kaikkea vapailta markkinoilta asunnon hankkineet, kohtaavat tämän ongelman näinä päivinä, kun yliopistojen talvilukukaudet päättyvät. Useat menevät sitten kesätöihin, ja aina se kesätyö ei ole sillä opiskelupaikkakunnalla. Sanon, että onneksikaan ei aina ole, vaan saadaan elämänkokemusta sieltä kotipaikkakunnalta tai jostakin muualta, ja tuo kesätyö on hyvin tarpeellinen paitsi työkokemuksen hankintana niin myös talouden kannalta opiskelijoille. Toivon, että monet ja nimenomaan kaikki, jotka haluavat kesätyötä, tänäkin kesänä sitä saavat.

Osa opiskelija-asunnoistahan on toki sellaisia, että ne muuttuvat kesähotelleiksi tai muuhun käyttöön kesäaikana. Nämä ovat tietysti eri tilanteita, niistä ei silloin opiskelija maksakaan, mutta hyvin monet opiskelijat kohtaavat tämän ongelman.

Toivon, että tämä asia muistetaan, kun opiskelijoitten asemaa tällä vaalikaudella halutaan järjestellä. Henkilökohtaisesti en missään tapauksessa voi hyväksyä tätä Sailaksen velkavankeusmallia opiskelijoitten tulevaisuuden tieksi. Se on hyvin kohtalokas malli, jos nuorilla, kun he elämässään astuvat aikuisuuteen, opiskelun jälkeen on mittavat opiskeluvelat. Sitten pitäisi hankkia asunto, toivon mukaan perustaa perhettä, hankkia lapsia, ja tulee velkaa kaikesta mahdollisesta, niin asunnosta, kulkuvälineistä, kodin perustamisesta. Nuorilla perheillä kun sitten vielä tulotaso silloinkin, jos työpaikka on onnistuttu saamaan, on kaikkein alhaisin ja menot ja velat kaikkein suurimmat, niin minusta todella onneton ja surkea suositus opiskelijoille on tämä Sailaksen malli.

Tietysti pitää pitää huoli siitä, että ne opiskelijat, jotka haluavat saada edullista opintolainaa opintoihinsa nähden riittävästi, voivat sitä saada, mutta en pidä sitä opiskelijoitten taloudellisen toimeentulon perusmallina missään tapauksessa oikeudenmukaisena enkä hyvänä. Aikoinaan kun itse opiskelin, minulla oli opintolainaa, mutta silloin oli tilanne toinen. Valmistuttuaan oli varmuus siitä kutakuinkin, että työpaikan saa, ja vielä sain sellaisen työpaikan, että oli virka-asunto, ei ollut asumisestakaan ongelmia. Nyt kun ihmiset valmistuvat oppilaitoksista, ei ole mitään varmuutta työpaikasta. Erilaiset työsuhdeasunnot ovat kadonneet. Me suomalaiset sitten pohdimme sitä, miksi syntyvyys laskee, miksi lapsiperheillä ei mene hyvin. Eräs syy on myöskin tässä, että opintojen jälkeen ei ole aina työpaikkaa ja elämä on hyvin epävarmaa monella tavalla.

Haluaisin luoda semmoista turvattua tulevaisuutta ja tietysti myös vastuullista tulevaisuutta nuorille. Toivon, että opiskeluaikana saataisiin luotua tälle pohjaa. Osaltaan tällä aloitteella halutaan turvata opiskelijoitten toimeentuloa ja mahdollistaa elämänmyönteistä kehitystä, jotenka toivon, että aloite asianomaisissa valmisteluvaliokunnissa ja valmisteluprosesseissa saa sitten sille kuuluvan myönteisen jatkokäsittelyn.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Edellisen hallituksen aikana oli opintotukityöryhmä, joka jätti erittäin hyvät ehdotukset pohjaksi nykyiselle hallitukselle, kuinka opintotukea pitäisi viedä eteenpäin. Meillähän on tilanne niin, että opintorahaa ei ole noin kymmeneen vuoteen korotettu eli se on huomattavasti jäänyt jälkeen siitä tasosta, mikä sen tulisi tänä päivänä olla. Sen lisäksi vuokrakatto on hyvin alhainen verrattuna niihin vuokramenoihin, joita tänä päivänä on. Minun mielestäni vuokrakaton pitäisi myöskin vaihdella kalleusluokasta riippuen eri puolilla maata. Silloin se kohtelisi oikeudenmukaisesti myöskin opiskelijoita.

Koko opintotukihan on kolmen jalan varassa eli opintorahan, vuokrakaton ja opintolainan. Minun mielestäni ei myöskään opintolainaa opiskelijoiden pidä pelätä, niin kuin ed. Oinonenkin täällä äsken sanoi. Mutta todellakin hallitusohjelmassa ne kirjaukset eivät anna kuitenkaan ymmärtää sitä, että mitään taloudellisia resursseja sinne olisi pantu, joten se on vain tyhjää ilmaa täynnä siihen nähden, miten todella opintotukikysymykseen tulisi saada ratkaisua ja opiskelijoiden asemaa parantaa. Onhan tästä hyvin pitkälti kiinni myöskin se, kuinka nopeasti nuoret valmistuvat opiskelunsa tuloksena. Se on hyvin suuri huoli, koska opiskeluajat ovat huomattavasti pidentyneet Suomessa tänä päivänä, ja tämä on vahvasti myöskin kiinni siitä opintotukijärjestelmästä, joka tänä päivänä on. Hallituksen toimenpiteitä nyt vahvasti odotamme, koska lupaukset ovat suuret. Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen nyt livisti salista pois. Olisin hänelle vain todennut sen, kun hän hyvin lämpimästi suhtautui sympaattiseen tapaansa tähän lakialoitteeseen ja toivoi sille myönteistä menestystä, että hän ei ole vieläkään oppinut sitä, että hän on hallituspuolueen kansanedustaja, jonka pitäisi vastata myöskin siitä, että siellä budjetissa löytyy sitä varallisuutta niin, että tämä homma voitaisiin hoitaa. Tässä on siis semmoinen sovittamaton ristiriita. Minä toivon, että ed. Oinonen sattuu vielä saliin yhtä aikaa kanssani niin, että voin hänelle osoittaa suoraan tämän huomautuksen ja että hän voi minulle vastata, millä tavalla hän parantaa tapaansa, kun hänen sympatia-asteessaan ei ole mitään toivomisen varaa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen aloite tästä opintotuen asumislisän ympärivuotisuudesta on hyvä ja tarpeellinen. Tätä asiaahan myös keskusta ajoi viime vaalikaudella varsin voimakkaasti. Nyt on aika toteuttaa tämä tarpeellinen parannus opintotukeen ihan siinäkin mielessä, että opiskelijoille ei ole tehty oikeutta viime vuosina riittävästi. Nyt on aika toimia. Hallitusohjelmaan on saatava konkreettisuutta, nimenomaan tähän opiskelijoitten tilanteeseen. Se on siellä vain aivan ympäripyöreästi käsitelty.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on myös kiinnittänyt tähän asiaan huomiota ryhmäkokouksessaan ja on päättänyt tehdä myös tästä asiasta oman ryhmäaloitteensa. Asiaa on meidän mielestämme painettava nyt monelta suunnalta eteenpäin, ja tämä meidän aloitteemme, mikä tulee tänne myöhemmin, liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jolla meidän ryhmämme pyrkii torjumaan köyhyyttä ja edesauttamaan myöskin sitä, ettei opiskelijoista tule sellaista ryhmää, joka joutuu köyhyysloukkuun.

Tony Halme /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä tästä ed. Oinosen kanssa, joka ehti livahtaa myös ennen minua. Kun laissa kerran tästä säädetään, onhan se selvää, että opiskelijoiden pitää saada tukea niiltä kuukausilta, kun on niin sanottu kesäloma. Periaatteessahan opiskelijoilla ei ole kesälomaa; silloin pitää opiskella, kun jotain opiskellaan, kunnes ollaan valmiita. Mutta jos tällä periaatteella ajateltaisiin, että kesälomalla otetaan opintotuki pois, niin kuka sitten siellä kotona pitäisi sitä munakelloa käynnissä niin, että silloin kun opiskelija käy vessassa tai syömässä, siltä ajalta, hän ei saisi opintotukea, vaan saisi vain silloin, kun hänellä on muka kirja kädessä?

Saman tien haluaisin tätä taas viilata enemmän: Myöskin opiskelijoilla pitäisi olla oikeus, jos ovat ahkeria opiskelijoita, käydä töissä ilman, että verottaja verottaa siitä sitten 50 prosenttia ylimääräistä veroa. Pitäisi olla minimaalinen vero, jos ollenkaan, niin kauan kuin hän opiskelee.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemen aloitteessa tästä asumislisän ympärivuodestamisesta — uusi verbi — on sellainen puute, että yksi ongelma tässä on se, että Pääkaupunkiseudulla asuminen opiskelijoille on erittäin kallista ja sen vuoksi ylipäätään, ottamatta nyt kantaa siihen, pitääkö lisän olla ympärivuotinen vai ei, opiskelijoiden asumislisän Pääkaupunkiseudulla tulisi olla korkeampi kuin muualla, koska kustannukset ovat korkeammat.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että löytyi näinkin paljon tukea ja myötätuntoa tälle aloitteelleni. Toivottavasti se sitten johtaa myös tulokseen. Vasemmistoliitto esimerkiksi panostaa tähän asiaan nyt, toisin kuin teki kahdeksan vuotta, kun asiat olivat vähän jäissä.

Vuokrien erisuuruisuus eri paikkakunnilla — mainitsin sen jo puheessani — on yksi ongelma. Varmasti ed. Dromberg tietää varmemmin, mutta minä olin tarkistavinani opintotukilaista, että sitä asiaa ei ole laissa säädetty, vaan vuokran määrä, josta asumislisä lasketaan, on valtioneuvoston päätöksellä tai ministeriön päätöksellä määriteltävissä, jolloin se on ihan puhtaasti hallituksen kädessä, ei eduskunnan kädessä, enkä ruvennut tekemään lakialoitetta siitä, mistä eduskunta ei ole tähän mennessä päättänyt. Toivon ja vetoan, että hallitus viisaudessaan katsoo sen, onko se tänä päivänä kohdallaan — se ei ole aivan kohdallaan — ja korjaa sen. Sitten on oma lukunsa se, että eri paikkakunnilla vuokrataso on erilainen, ja sen huomioon ottaminen kohtuullisesti olisi tietysti perusteltua.